Stolbova 1617

Olen samaa mieltä, venäjän valloitus olisi ollut pitemmän päälle virhe. Vaikka sen olisikin saanut valloitettua, hallitseminen olisikin toinen juttu. Vaikea tietysti sanoa kuinka kauan venäjän toipuminen olisi kestänyt, jos se olisi perusteellisesti tuolloin lyöty. Olisi mielenkiintoista tietää millaisia suunnitelmia Kustaa Adolfilla itsellään oli venäjän suhteen. Luultavasti venäjän kukistamisesta ei olisi hänen mielestään ollut muuta hyötyä kun ainaisen vainoajan hiljentäminen. Voiton huuma sokaisi valitettavasti lumikuninkaan, ei olisi pitänyt mennä alkuperäistä suunnitelmaa pitemmälle. Se usvainen aamu Luzenissa piti jättää väliin.

Ei olisi Kustaan tarvinnut asuttaa omillaan Venäjää, olihan siellä jo asukkaita.

Kustaa oli voinut hallita luotetun miehen kautta koko Venäjää, esim. everstiluutnantti Stolhandske,
hänestä olisi tullut hyvä Kustaan apukuningas Venäjälle.
Kansa olisi saanut uskonnonvapauden ja muita helpotuksia esim. sotaväen ottoon ja hiukan silloin tällöin vodkaa, niin kyllä musikka olisi ollut tyytyväinen.

Hese kirjoitti:

Ei olisi Kustaan tarvinnut asuttaa omillaan Venäjää, olihan siellä jo asukkaita.

Kustaa oli voinut hallita luotetun miehen kautta koko Venäjää, esim. everstiluutnantti Stolhandske,
hänestä olisi tullut hyvä Kustaan apukuningas Venäjälle.
Kansa olisi saanut uskonnonvapauden ja muita helpotuksia esim. sotaväen ottoon ja hiukan silloin tällöin vodkaa, niin kyllä musikka olisi ollut tyytyväinen.

Lue lisää

Juuri 1610-luvulla Venäjän-sotaretkellä ruotsalaiset oppivat venäläisiltä viljasta tehdyn vodkan tai viinan valmistamisen. Siihen asti Ruotsissa juotiin lähinnä olutta, tosin sikamaisen paljon.

Jacob de la Gardie piti Novgorodin kaupunkia hallussaan 1611-1619.

Silloin ei Venäjän öljy ollut kovin kiinnostava. Tuskin siellä oli muuta kun alkeellisia kaalipeltoja. Katollisen Sakasan kirkkojen ryöstely oli paljon parempaa tienestiä.
Raja olisi kyllä ehdottomasti pitänyt vakiinnuttaa Valkiameri-Ääninen-Laatokka-linjalle. Meillä olisi voinut jälestäkäsin olla paljon helpompaa.

Spekulaatioita kaikki on vaan, mutta joskus tädilläkin on munat.. vai mitä.

Ei ollut Kustaalla v. 1617 vielä länsirintamaa-
30-vuotinen ns. uskon sota alkoi v. 1618 jonka molemmat osapuolet rahoittivat yleisellä ryöstelyllä ja pakko otoilla maatalousväestöltä.

Tuon 30- vuotisen sodan tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, onko protestantismi tuonut jotain lisäarvoa, vai onko suorastaan ahdistanut ihmistä pitkän päälle.
Saattaisi Suomessakin olla hiukan vapaampi ilmapiiri, mikäli olisi saatu pysyä katolisina.

Ukko kirjoitti:

Ei ollut Kustaalla v. 1617 vielä länsirintamaa-
30-vuotinen ns. uskon sota alkoi v. 1618 jonka molemmat osapuolet rahoittivat yleisellä ryöstelyllä ja pakko otoilla maatalousväestöltä.

Tuon 30- vuotisen sodan tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, onko protestantismi tuonut jotain lisäarvoa, vai onko suorastaan ahdistanut ihmistä pitkän päälle.
Saattaisi Suomessakin olla hiukan vapaampi ilmapiiri, mikäli olisi saatu pysyä katolisina.

Lue lisää

Mitä tarkoitat vapaammalla ilmapiirillä? Kustaa Vaasan aikaansaannoksenahan oltiin jo päästy katollisuudesta eroon, siihen olisi sitten jälleen pitänyt palata jos olisi kirkonmenojen pitänyt jäädä katolliseksi. Sitä olen monasti ajatellut, että suomi olisi saanut jäädä katolliseksi piispan hallitsemaksi, olisi saattanut olot rauhoittua, tai sitten ei. Kuusiston linna olisi saattanut säilyä paremmin jälkipolville.

pauli kirjoitti:

Mitä tarkoitat vapaammalla ilmapiirillä? Kustaa Vaasan aikaansaannoksenahan oltiin jo päästy katollisuudesta eroon, siihen olisi sitten jälleen pitänyt palata jos olisi kirkonmenojen pitänyt jäädä katolliseksi. Sitä olen monasti ajatellut, että suomi olisi saanut jäädä katolliseksi piispan hallitsemaksi, olisi saattanut olot rauhoittua, tai sitten ei. Kuusiston linna olisi saattanut säilyä paremmin jälkipolville.

Lue lisää

Ei tainnut Kustaa Vaasan motiivit olla kovin uskonnollisia, kun hän katoliset kirkot ja piispainlinnat arvotavarasta tyhjensi.

Uskonpuhdistuksen jälkeen alkoivat noitavainot, joita ei Paavin uskon aikoihin ollut, toki kerettiläiset käristettiin, mikäli kiinni saatiin.

Paavin kirkko samoin kuin Ortodoksit ei pahemmin perustanut ihmisten suhtautumisesta erilaisiin muinaisuskontoihin jne.
Ehkä juuri siksi runonlauluperinne oli vahva Vienan Karjalan alueilla ja joka taas varsinaisen emämaa suomen alueelta tehokkaasti protestanttisuudella karsittiin pois, samalla vietiin vanhat perinteet ja ilo, tilalle tuli ankea körtti. Ryypätäänkin vain humalahakuisesti kun ei oikein sovi etiikkaan nautiskella mannermaisittain.