SOTALAIVA

Isosetäni meni Ilmarisen mukana. Ajoi tod. näk. miinaan, kaksi räjähdystä yllättäen 14. 9. 1941 jonkin matkaa Utöstä etelään. Vajaassa minuutissa kallistuma jo 90 astetta. Pyörähti ympäri ja oli pinnalla n. 4 minuuttia. Upposi sitten perä edellä. 271 miestä hukkui, 132 miestä pelastettiin.
Panssarilaiva Ilmarinen ja sisaralus Väinämöinen valm. 1933 ja 1932.
Alusten uppouma 3900 tonnia, nopeus 15 solmua. Aseistus 4 kpl 254 mm tykkejä, 8 kpl 105 mm ja 4 kpl 40 mm it-tykkejä. Kylkien panssarointi 55 mm, tornien 100-120 mm.
Laivastoa oli Suomella enemmänkin kyllä.

sotavainajain muisto kirjoitti:

Isosetäni meni Ilmarisen mukana. Ajoi tod. näk. miinaan, kaksi räjähdystä yllättäen 14. 9. 1941 jonkin matkaa Utöstä etelään. Vajaassa minuutissa kallistuma jo 90 astetta. Pyörähti ympäri ja oli pinnalla n. 4 minuuttia. Upposi sitten perä edellä. 271 miestä hukkui, 132 miestä pelastettiin.
Panssarilaiva Ilmarinen ja sisaralus Väinämöinen valm. 1933 ja 1932.
Alusten uppouma 3900 tonnia, nopeus 15 solmua. Aseistus 4 kpl 254 mm tykkejä, 8 kpl 105 mm ja 4 kpl 40 mm it-tykkejä. Kylkien panssarointi 55 mm, tornien 100-120 mm.
Laivastoa oli Suomella enemmänkin kyllä.

Lue lisää

Ellen väärin muista, niin juuri Ilmarisen ja Väinämöisen alkuperäiset nimet olivat Beo ja Wulf.

sotavainajain muisto kirjoitti:

Isosetäni meni Ilmarisen mukana. Ajoi tod. näk. miinaan, kaksi räjähdystä yllättäen 14. 9. 1941 jonkin matkaa Utöstä etelään. Vajaassa minuutissa kallistuma jo 90 astetta. Pyörähti ympäri ja oli pinnalla n. 4 minuuttia. Upposi sitten perä edellä. 271 miestä hukkui, 132 miestä pelastettiin.
Panssarilaiva Ilmarinen ja sisaralus Väinämöinen valm. 1933 ja 1932.
Alusten uppouma 3900 tonnia, nopeus 15 solmua. Aseistus 4 kpl 254 mm tykkejä, 8 kpl 105 mm ja 4 kpl 40 mm it-tykkejä. Kylkien panssarointi 55 mm, tornien 100-120 mm.
Laivastoa oli Suomella enemmänkin kyllä.

Lue lisää

Rantojakin tosin nuorella tasavallalla oli mutta.
Arvokasta varustelupääomaa tuhlattiin melko turhaan vanhanaikaisiit rautaastioihin. Niillä rahoilla olis saatu Talvisotaan paljon tarpeellisia kamppeita,pärjättykin ehkä silloistakin paremmin.

kekle kirjoitti:

Rantojakin tosin nuorella tasavallalla oli mutta.
Arvokasta varustelupääomaa tuhlattiin melko turhaan vanhanaikaisiit rautaastioihin. Niillä rahoilla olis saatu Talvisotaan paljon tarpeellisia kamppeita,pärjättykin ehkä silloistakin paremmin.

Lue lisää

kyllä ihan hyvänä pelotteena. Antoivat muistaakseni jopa tulitukea kannaksella talvisodassa... tai jatkosodassa.heh.

Ilmatorjuntaristeilijä Nioben eli "Väinämösen" upottamisesta jaettiin naapurissa urakalla mitaleja. Oli melkoinen yllätys kun annettiin niille sotakorvauksena. Romutettiin vasta aikamyöhään, en muista millon 50-luvun lopus? Kuka muistaa?

simon23 kirjoitti:

kyllä ihan hyvänä pelotteena. Antoivat muistaakseni jopa tulitukea kannaksella talvisodassa... tai jatkosodassa.heh.

Ilmatorjuntaristeilijä Nioben eli "Väinämösen" upottamisesta jaettiin naapurissa urakalla mitaleja. Oli melkoinen yllätys kun annettiin niille sotakorvauksena. Romutettiin vasta aikamyöhään, en muista millon 50-luvun lopus? Kuka muistaa?

Lue lisää

Väinämöinen ja Ilmarinen toimivat Talvisodan aikana ilmapuolustuksessa. Turussa oli yksi ja toisen sijaintipaikkaa en nyt äkkiseltään muista. Jatkosodan alussa panssarilaivoja käytettiin aktiivisesti mm. "kilpailu Ahvenanmaalle" -tehtävässä ja suurimpien saarten valtauksessa ja puolustuksessa. Väinämöisen upottua miinan seurauksena Ilmarinen siirrettiin muistaakseni takaisin ilmatorjuntatehtäviin, koska pienellä maalla ei ollut varaa menettää viimeistä panssarilaivaa. Kannaksen seuduilla ei panssarilaivat toimineet.

(korjatkaa jos näette suuria virheitä, koska on kirjoitettu ulkomuistista)