Tankoraivo oli todellinen!

Ruuhkahelvetti tekee kireäksi.

Niin Helsinki ja pk-seudulla hyvin suuri osa on muualla Suomessa syntyneitä? Kunnon stadilaiset ei pienistä hermostu? Nämä maalaiset luulee olevansa jossain kirkonkylän sivutiellä jossa ei muita ole?

Usein autoilijat eivät tiedä tätä. Ohittavat pyöräilijän vaikka vastaan tulee auto.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Usein autoilijat eivät tiedä tätä. Ohittavat pyöräilijän vaikka vastaan tulee auto.

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Usein autoilijat eivät tiedä tätä. Ohittavat pyöräilijän vaikka vastaan tulee auto.

Pyörän paikka on pientareella ja silloin voi ohittaa ,

Anonyymi00009 kirjoitti:

Pyörän paikka on pientareella ja silloin voi ohittaa ,

Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneuvoa on kuitenkin ajettava oikeanpuoleisella pientareella. Hiekkatiellä ei taida olla piennarta. Aloituksessa mainitaan hiekkatie.

Piennar on ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntaista osa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Pyörän paikka on pientareella ja silloin voi ohittaa ,

Edellä olevaa ajoneuoa ei saa ohittaa jos vastaan tulee toinen ajoneuvo.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Edellä olevaa ajoneuoa ei saa ohittaa jos vastaan tulee toinen ajoneuvo.

Riippuu täysin tilanteesta. Joskus on mahdollista ohittaa pyöräilijä, vaikka vastaan tulee ajoneuvoja. Riippuu esim. ajoradan leveydestä, että voiko ohituksen tehdä turvallisesti. Joskus on niin levä kaista, että ei tarvitse käyttää vastaantulevan kaistaa.

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä. Lisäksi on sovitettava nopeus tilanteeseen sopivaksi. Alla on muutama tieliikennelain pykälä liittyen ohituksiin.


31 §
Ohittaminen

Edellä kulkeva ajoneuvo on ajoneuvolla ohitettava vasemmalta. Ohituksessa saa käyttää myös vastaantulevan liikenteen puolta sen estämättä, mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään, jos ajosuunnassa on vain yksi ajokaista.

Jos edellä kulkeva ajoneuvo kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, sen saa ohittaa ajoneuvolla vain oikealta. Oikealta saa ohittaa myös, jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Lisäksi polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta.

Raitiovaunu on ajoneuvolla ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, jos kiskojen sijainti sitä edellyttää ja ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä.


32 §
Ohituskiellot

Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.

Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos:

1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.


33 §
Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet

Ohittavalla ajoneuvolla on pidettävä turvallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan ja muutenkin huolehdittava, että ohitus ei vaaranna turvallisuutta.

Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta.

Muita ajoneuvoja olennaisesti hitaammin ajavan on kapealla tai mutkaisella ajoradalla taikka vastaantulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Ajoneuvolla saa tällöin tilapäisesti ajaa pientareella, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä estä tarpeettomasti muuta liikennettä.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Riippuu täysin tilanteesta. Joskus on mahdollista ohittaa pyöräilijä, vaikka vastaan tulee ajoneuvoja. Riippuu esim. ajoradan leveydestä, että voiko ohituksen tehdä turvallisesti. Joskus on niin levä kaista, että ei tarvitse käyttää vastaantulevan kaistaa.

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä. Lisäksi on sovitettava nopeus tilanteeseen sopivaksi. Alla on muutama tieliikennelain pykälä liittyen ohituksiin.


31 §
Ohittaminen

Edellä kulkeva ajoneuvo on ajoneuvolla ohitettava vasemmalta. Ohituksessa saa käyttää myös vastaantulevan liikenteen puolta sen estämättä, mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään, jos ajosuunnassa on vain yksi ajokaista.

Jos edellä kulkeva ajoneuvo kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, sen saa ohittaa ajoneuvolla vain oikealta. Oikealta saa ohittaa myös, jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Lisäksi polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta.

Raitiovaunu on ajoneuvolla ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, jos kiskojen sijainti sitä edellyttää ja ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä.


32 §
Ohituskiellot

Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.

Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos:

1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.


33 §
Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet

Ohittavalla ajoneuvolla on pidettävä turvallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan ja muutenkin huolehdittava, että ohitus ei vaaranna turvallisuutta.

Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta.

Muita ajoneuvoja olennaisesti hitaammin ajavan on kapealla tai mutkaisella ajoradalla taikka vastaantulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Ajoneuvolla saa tällöin tilapäisesti ajaa pientareella, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä estä tarpeettomasti muuta liikennettä.

Lue lisää

Eli ei saa. Pyörän ja autoilijan väliin olisi muutenkin suotava jäädä 1,5 metriä väliä.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Eli ei saa. Pyörän ja autoilijan väliin olisi muutenkin suotava jäädä 1,5 metriä väliä.

Eli saa, jos jää riittävä väli pyöräilijään.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Eli saa, jos jää riittävä väli pyöräilijään.

Jos jää 1.5 metriä. Muuten ei.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Jos jää 1.5 metriä. Muuten ei.

1,5 metriä on varmasti hyvä ja järkevä välimatka, mutta laki ei kuitenkaan määritä mitään tarkkaa metrimäärää. Nopeus vaikuttaa myös tilanteeseen. Jos hiipii ohi, niin välimatka voi kenties olla pienempi.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Riippuu täysin tilanteesta. Joskus on mahdollista ohittaa pyöräilijä, vaikka vastaan tulee ajoneuvoja. Riippuu esim. ajoradan leveydestä, että voiko ohituksen tehdä turvallisesti. Joskus on niin levä kaista, että ei tarvitse käyttää vastaantulevan kaistaa.

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä. Lisäksi on sovitettava nopeus tilanteeseen sopivaksi. Alla on muutama tieliikennelain pykälä liittyen ohituksiin.


31 §
Ohittaminen

Edellä kulkeva ajoneuvo on ajoneuvolla ohitettava vasemmalta. Ohituksessa saa käyttää myös vastaantulevan liikenteen puolta sen estämättä, mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään, jos ajosuunnassa on vain yksi ajokaista.

Jos edellä kulkeva ajoneuvo kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, sen saa ohittaa ajoneuvolla vain oikealta. Oikealta saa ohittaa myös, jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Lisäksi polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta.

Raitiovaunu on ajoneuvolla ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, jos kiskojen sijainti sitä edellyttää ja ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä.


32 §
Ohituskiellot

Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.

Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos:

1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta;
4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.


33 §
Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet

Ohittavalla ajoneuvolla on pidettävä turvallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan ja muutenkin huolehdittava, että ohitus ei vaaranna turvallisuutta.

Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta.

Muita ajoneuvoja olennaisesti hitaammin ajavan on kapealla tai mutkaisella ajoradalla taikka vastaantulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Ajoneuvolla saa tällöin tilapäisesti ajaa pientareella, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä estä tarpeettomasti muuta liikennettä.

Lue lisää

On eri asia että tie tie ja piennar ovat niin leveitä ettei vastaantulevan kaistalle tarvitse mennä. Tälläisiä teitä tosiaan on. Tällöin kyse ei ole varsinaisesti ohittamisesta.

Mikäli vastaantulevaa kaistaa käyttää ohittaessa edellä olevaa ajoneuvoa ja vastaan tulee toinen ajoneuvo, tästähän ei seuraa muuta kuin törmäys. Asiaa ei muuta onko edellä ohitettava ajoneuvo polkupyörä, mopedi, traktori tai joku muu.

Anonyymi00047 kirjoitti:

On eri asia että tie tie ja piennar ovat niin leveitä ettei vastaantulevan kaistalle tarvitse mennä. Tälläisiä teitä tosiaan on. Tällöin kyse ei ole varsinaisesti ohittamisesta.

Mikäli vastaantulevaa kaistaa käyttää ohittaessa edellä olevaa ajoneuvoa ja vastaan tulee toinen ajoneuvo, tästähän ei seuraa muuta kuin törmäys. Asiaa ei muuta onko edellä ohitettava ajoneuvo polkupyörä, mopedi, traktori tai joku muu.

Lue lisää

Ohi ajaminen on myös ohittamista. Tieliikennelaissa lukee mm. seuraavaa moottoritien osalta.

"Edellä kulkevan ajoneuvon saa ohittaa ajoneuvolla moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä vain vasemmalta. Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa, jokin ajokaista on ajosuunnassa opastusmerkillä osoitettu tarkoitetuksi tietylle liikennesuunnalle tai ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä ajavan ajoneuvon ohittaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu."

Ohittaminen ajokaistaa vaihtamatta on siis ohittamista, kuten pientareella pyöräilevän pyöräilijän ohittaminenkin on.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Pyörän paikka on pientareella ja silloin voi ohittaa ,

EI ole, polkupyörä luokitellaan ajoneuvoksi, kuten auto !

Jos ei ole tie tai tieksi laskettava alue kyseessä, niin ei ole tieliikennelaki voimassa. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä (ellei laissa toisin säädetä). Jos ei ole tie, niin liikennesäännöt eivät ole siellä voimassa. Silloin liikutaan jokamiehenoikeuksien mukaan ja maalaisjärjellä, tai mahdollisesti jonkun muun lain velvoittamalla tavalla.

Etkö hahmottanut kuvattua tilannetta? Se toinen, takaa tullut pyöräilijä ei hiljentänyt ja odottanut, kuten hänen olisi pitänyt tehdä.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Etkö hahmottanut kuvattua tilannetta? Se toinen, takaa tullut pyöräilijä ei hiljentänyt ja odottanut, kuten hänen olisi pitänyt tehdä.

Ei tuossa aloituksessa sanallakaan lukenut, että huutelija tuli takaa ohitse.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Ei tuossa aloituksessa sanallakaan lukenut, että huutelija tuli takaa ohitse.

Ihan selkeästi lukee niin.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ihan selkeästi lukee niin.

Ajoiko päin vai ohittiko oikealta, jos sanot, ettei muka hiljentänyt?

Anonyymi00016 kirjoitti:

Ajoiko päin vai ohittiko oikealta, jos sanot, ettei muka hiljentänyt?

Minä en tiedä mitään muuta, kuin mitä aloituksessa on kerrottu. En ole aloittaja.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Minä en tiedä mitään muuta, kuin mitä aloituksessa on kerrottu. En ole aloittaja.

Aloittaja sanoo nyt että tuli vastaan. Ymmärsin siis oikein.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Aloittaja sanoo nyt että tuli vastaan. Ymmärsin siis oikein.

Aloituksen tekstistä pystyy tulkitsemaan, että aloittaja väisti koiranulkoiluttajia, jotka kulkivat häntä vastaan. Hänen takaa tuleva nopeampi pyöräilijä yritti ohitusta lähes yhtä aikaa aloittajan kanssa ja tämä takana tullut pyöräilijä huusi.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Aloituksen tekstistä pystyy tulkitsemaan, että aloittaja väisti koiranulkoiluttajia, jotka kulkivat häntä vastaan. Hänen takaa tuleva nopeampi pyöräilijä yritti ohitusta lähes yhtä aikaa aloittajan kanssa ja tämä takana tullut pyöräilijä huusi.

Lue lisää

Nyt ei ollut kyse siitä miten sen pystyy tulkitsemaan, vaan mitä aloittaja aktuaalisesti kirjoitti, ja sen myös vahvisti tarkoittaneensa.

Aloituksesta voi valitettavasti saada monia eri tulkintoja tilanteen suhteen.

Spandex naku varmaan ajoi ylinopeutta kuten aina

Siis lian suuri tilanne nopeus

Anonyymi00028 kirjoitti:

Spandex naku varmaan ajoi ylinopeutta kuten aina

Siis lian suuri tilanne nopeus

Tilannenopeus onkin asian ydin useimmissa tilanteissa.

Eikö noiden aivokapasiteetti riitä käsittämään, että törmäyksen sattuessa saattavat itsekin joutua maistamaan maanpintaa?

Olet tuossa oikeassa. "Urheilla" pitää siellä, missä jalankulkijoita tai muita vaarannettavia ei ole.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Olet tuossa oikeassa. "Urheilla" pitää siellä, missä jalankulkijoita tai muita vaarannettavia ei ole.

Samoin koirien ulkoiluttaminen tulee suoritta koirapuistoissa jotka ovat verovaroilla siihen tarkoitukseen rakennettu, ei väylillä jotka on tarkoitettu liikennöintiin.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Samoin koirien ulkoiluttaminen tulee suoritta koirapuistoissa jotka ovat verovaroilla siihen tarkoitukseen rakennettu, ei väylillä jotka on tarkoitettu liikennöintiin.

Mielipide on vain mielipide. Velvollisuus pitää löytyä laista. Mikä laki velvoittaa tuollaiseen toimintaan, että ei saa ulkoiluttaa muualla, kuin koirapuistossa? Oma veikkaukseni on, että ei mikään. Tieliikennelaissa määrätään kuitenkin jotakin aiheeseen liittyvää.

"53 §
Eläimen kuljettaminen

Eläin on pidettävä tiellä kytkettynä tai tienkäyttäjän on valvottava eläintä siten, ettei se aiheuta vaaraa eikä huomattavaa haittaa muille tienkäyttäjille. Eläintä tulee kuljettaa niin lähellä tien reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.

Ratsastajan, suurikokoisen eläimen taluttajan ja eläimen vetämän ajoneuvon kuljettajan on noudatettava moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä. Ratsastaja ja suurikokoisen eläimen taluttaja saa tilapäisesti poiketa tässä momentissa mainituista säännöistä, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa."

Taidankin olla satusetä?

Anonyymi00046 kirjoitti:

Taidankin olla satusetä?

Niin taidat

Tuollaiset typerykset eivät tajua sitä, että heitä koskee laissa määrätty velvoite sovittaa nopeus tilanteeseen sopivaksi. Esim. jalankukijoiden lähettyvillä pitää pyöräilijä sovittaa oma nopeus jalankulun mukaan sopivaksi.

Jalankulkija voi periaatteessa valita kumman reunan tahnansa. Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Vain jalankulkija itse pystyy perustelemaan reunan valinnan ja sehän ei muille kuulu. Muiden tehtävä on toimia omien liikennesääntöjen mukaisesti.

Ydinpointti taitaa kuitenkin olla sopiva tilannenopeus, tai pikemminkin tässä tilanteessa väärä sellainen. Ajoneuvon kuljettajalla, eli pyöräilijällä on velvollisuus sovittaa nopeutensa tilanteeseen sopivaksi, eikä huutaa mitään muille tienkäyttäjille.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Jalankulkija voi periaatteessa valita kumman reunan tahnansa. Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Vain jalankulkija itse pystyy perustelemaan reunan valinnan ja sehän ei muille kuulu. Muiden tehtävä on toimia omien liikennesääntöjen mukaisesti.

Ydinpointti taitaa kuitenkin olla sopiva tilannenopeus, tai pikemminkin tässä tilanteessa väärä sellainen. Ajoneuvon kuljettajalla, eli pyöräilijällä on velvollisuus sovittaa nopeutensa tilanteeseen sopivaksi, eikä huutaa mitään muille tienkäyttäjille.

Lue lisää

Jalankulkijan paikka on ajoradalla vasen puoli kulkusuuntaansa nähden. Ellei mitään näkyvää estettä ole, oikeaa puolta ei käytetä. Kevlillä paikka on reunassa.

Kysymys siitä, mitä pyöräilijät tekivät? Toinen huusi oikea puoli ja mitä teki toinen?

Anonyymi00053 kirjoitti:

Jalankulkijan paikka on ajoradalla vasen puoli kulkusuuntaansa nähden. Ellei mitään näkyvää estettä ole, oikeaa puolta ei käytetä. Kevlillä paikka on reunassa.

Kysymys siitä, mitä pyöräilijät tekivät? Toinen huusi oikea puoli ja mitä teki toinen?

Lue lisää

Huutamisen sijaan, toisen pyöräilijän olisi pitänyt sovittaa oma nopeus tilanteeseen sopivaksi. Yleisillä teillä ajoneuvolla ajettaessa on velvollisuus sovittaa nopeus tilanteisiin ja olosuhteisiin. Jos jalankulkijoita on tilanteessa, niin se on huomioitava nopeudessa.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Jalankulkijan paikka on ajoradalla vasen puoli kulkusuuntaansa nähden. Ellei mitään näkyvää estettä ole, oikeaa puolta ei käytetä. Kevlillä paikka on reunassa.

Kysymys siitä, mitä pyöräilijät tekivät? Toinen huusi oikea puoli ja mitä teki toinen?

Lue lisää

Laki määrää, eikä jonkun mielipide. 13 § löytyy ylempää ja sieltä voi jokainen lukea, että mitä määrätään liittyen jalankulkijan paikkaan tiellä. Ajoradan oikean reunan käyttäminen on lain mukaan mahdollista. Jalkakäytävällä tai pientareella jalankulkija voi sitten kävellä missä kohtaa tahansa.

Kyseessä oli kapea hiekkatie, jossa huudettiin "oikealle'.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Kyseessä oli kapea hiekkatie, jossa huudettiin "oikealle'.

Se, että onko asfaltti vai hiekka/sora, niin ei vaikuta paljonkaan.

Keskuspuiston väylät ovat pääsääntöisesti ajoratoja, joissa moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Eivät yhdistettyjä pyöräteitä. Siksi jalankulkijat vasemmalle.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Keskuspuiston väylät ovat pääsääntöisesti ajoratoja, joissa moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Eivät yhdistettyjä pyöräteitä. Siksi jalankulkijat vasemmalle.

Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä. (TLL 1 §)

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. (TLL 2 §)

Pyöräilyn salliva liikennemerkki tarvitaan niillä teillä, jotka on tarkoitettu pyöräteiksi, eli jotka ovat tieliikennelain mukaisia teitä (pyörätie/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä/pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain).

On myös näkemys, että puistojen käytävät eivät ole tieliikennelain mukaisia teitä. Jos olisivat, niin niillä olisi liikennemerkit käytössä, kuten teillä yleensä on. Monesti puistokäytävillä on ainoastaan erilaisia pienempiä "viittoja" osoittamaan kulkusuunnat.

https://i.postimg.cc/X7rLGdw8/Helsingin-puisto-viitat-puistossa.jpg

Jos puistokäytävät eivät ole tieliikennelain mukaisia teitä, niin sitten niillä ei ole liikennesäännöt voimassa, vaan liikutaan jokaisenoikeudella (entinen jokamiehenoikeus).

Helsingin kaupungin oman kartta-aineiston käsitys asiasta löytyy alla olevan linkin takaa ja puistokäytävät näkyvät oranssilla.

https://kartta.hel.fi/link/0cLxECG

Helsingin 'Pyöräreitit' sivulla mainitaan, että: Saat pyöräillä myös kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä. Tuo tieto löytyy siis kohdasta: "Missä saan pyöräillä kaupunkialueella? Voinko pyöräillä luonnossa?"

https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily/pyorareitit

Saa siis pyöräillä, mutta tietä koskevat liikennesäännöt eivät välttämättä päde ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Helsingin 'Pyöräreitit' sivulla mainitaan, että: Saat pyöräillä myös kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä. Tuo tieto löytyy siis kohdasta: "Missä saan pyöräillä kaupunkialueella? Voinko pyöräillä luonnossa?"

https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily/pyorareitit

Saa siis pyöräillä, mutta tietä koskevat liikennesäännöt eivät välttämättä päde ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä.

Lue lisää

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä (TLL 2 §).

Tieliikennelain mukainen pyörätie pitää siis aina olla osoitettu liikennemerkillä.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Keskuspuiston väylät ovat pääsääntöisesti ajoratoja, joissa moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Eivät yhdistettyjä pyöräteitä. Siksi jalankulkijat vasemmalle.

Tieliikennelaki 2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

5) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta;

On jo mainittu keskustelussa, että missä ja miten jalankulkija kuuluu kävellä. 13 § löytyy jopa tästäkin keskustelusta tuolta ylempää, josta asian voi tarkistaa. Perehdy itse asiaan.

Anonyymi00067 kirjoitti:

On jo mainittu keskustelussa, että missä ja miten jalankulkija kuuluu kävellä. 13 § löytyy jopa tästäkin keskustelusta tuolta ylempää, josta asian voi tarkistaa. Perehdy itse asiaan.

Lue lisää

Jalankulkijan paikka on esteettömällä ajoradalla aina vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa!

Kevyen liikenteen väylällä jalankulkija saa valita reunansa ja jalkakäytävällä jalankulkija saa valita paikkansa.

Koira ei saa juosta vapaana missä tahansa ja aiheuttaa vaaraa, vaan omistajan, haltijan tai ulkoiluttajan on vastattava otuksesta.

Mikä on siis ongelmasi?

Anonyymi00068 kirjoitti:

Jalankulkijan paikka on esteettömällä ajoradalla aina vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa!

Kevyen liikenteen väylällä jalankulkija saa valita reunansa ja jalkakäytävällä jalankulkija saa valita paikkansa.

Koira ei saa juosta vapaana missä tahansa ja aiheuttaa vaaraa, vaan omistajan, haltijan tai ulkoiluttajan on vastattava otuksesta.

Mikä on siis ongelmasi?

Lue lisää

Jalankulkija voi myös käyttää ajoradan oikeaa reunaa tietyissä tilanteissa, kuten 13 § määrätään. Se on jalankulkijan päätettävissä. Sinun tulee huomioida asia omassa tekemisessäsi.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Jalankulkijan paikka on esteettömällä ajoradalla aina vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa!

Kevyen liikenteen väylällä jalankulkija saa valita reunansa ja jalkakäytävällä jalankulkija saa valita paikkansa.

Koira ei saa juosta vapaana missä tahansa ja aiheuttaa vaaraa, vaan omistajan, haltijan tai ulkoiluttajan on vastattava otuksesta.

Mikä on siis ongelmasi?

Lue lisää

"Jalankulkijan paikka on esteettömällä ajoradalla aina vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa!"

Juuri näin. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys.

"Kevyen liikenteen väylällä jalankulkija saa valita reunansa ja jalkakäytävällä jalankulkija saa valita paikkansa."

Jalkakäytävä on ainoa paikka, jossa jalankulkija on kunkku.

"Koira ei saa juosta vapaana missä tahansa ja aiheuttaa vaaraa, vaan omistajan, haltijan tai ulkoiluttajan on vastattava otuksesta."

Vaarallista on se, jos ulkoiluttaja antaa koiralle liikaa siimaa. Jos pyöräilijä osuu siimaan, kaikille osapuolille voi käydä huonosti.

Anonyymi00075 kirjoitti:

"Jalankulkijan paikka on esteettömällä ajoradalla aina vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa!"

Juuri näin. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys.

"Kevyen liikenteen väylällä jalankulkija saa valita reunansa ja jalkakäytävällä jalankulkija saa valita paikkansa."

Jalkakäytävä on ainoa paikka, jossa jalankulkija on kunkku.

"Koira ei saa juosta vapaana missä tahansa ja aiheuttaa vaaraa, vaan omistajan, haltijan tai ulkoiluttajan on vastattava otuksesta."

Vaarallista on se, jos ulkoiluttaja antaa koiralle liikaa siimaa. Jos pyöräilijä osuu siimaan, kaikille osapuolille voi käydä huonosti.

Lue lisää

Jalankulkija voi myös käyttää ajoradan oikeaa reunaa tietyissä tilanteissa (13 §). Tieliikennelaki tosiaan määrää ja määrittää asian, eikä kenenkään mielipide.

Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Jalankulkija sen arvion tekee, onko turvallisempaa. Sitä ei kukaan muu hänen puolesta tee.

Se meni näin:

Aloittaja ajoi polkupyörällä kapealla hiekkatiellä Helsingin Keskuspuistossa. Hän kohtasi vastaantulevia koiranulkoiluttajia ja aloitti heidän ohittamisensa (väistöliikkeen vasemmalle), koska reitti näytti mutkan takaa tyhjältä. Samaan aikaan mutkan takaa kurvasi kovaa vauhtia maantiepyöräilijä, joka joutui ahtaalle aloittajan väistöliikkeen vuoksi.

Ei kahta sanaa asiasta, ainoa joka teki todellisen virheen ja aiheutti vaaratilanteen, oli itse aloittaja. Hän vaihtoi reunaa, ja ohitti ja vastaa ohituksen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Hän oli vaarassa aiheuttaa pyöräilijöiden välisen kolarin ajamalla väärällä puolella tietä tai väylää.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Se meni näin:

Aloittaja ajoi polkupyörällä kapealla hiekkatiellä Helsingin Keskuspuistossa. Hän kohtasi vastaantulevia koiranulkoiluttajia ja aloitti heidän ohittamisensa (väistöliikkeen vasemmalle), koska reitti näytti mutkan takaa tyhjältä. Samaan aikaan mutkan takaa kurvasi kovaa vauhtia maantiepyöräilijä, joka joutui ahtaalle aloittajan väistöliikkeen vuoksi.

Ei kahta sanaa asiasta, ainoa joka teki todellisen virheen ja aiheutti vaaratilanteen, oli itse aloittaja. Hän vaihtoi reunaa, ja ohitti ja vastaa ohituksen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Hän oli vaarassa aiheuttaa pyöräilijöiden välisen kolarin ajamalla väärällä puolella tietä tai väylää.

Lue lisää

Ei maantiepyöräilijä kippurasarvisella, lukkokengilläja kapeilla renkailla aja kovaa hiekkatiellä!

Tuosta tietää että aloitus on provo.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Se meni näin:

Aloittaja ajoi polkupyörällä kapealla hiekkatiellä Helsingin Keskuspuistossa. Hän kohtasi vastaantulevia koiranulkoiluttajia ja aloitti heidän ohittamisensa (väistöliikkeen vasemmalle), koska reitti näytti mutkan takaa tyhjältä. Samaan aikaan mutkan takaa kurvasi kovaa vauhtia maantiepyöräilijä, joka joutui ahtaalle aloittajan väistöliikkeen vuoksi.

Ei kahta sanaa asiasta, ainoa joka teki todellisen virheen ja aiheutti vaaratilanteen, oli itse aloittaja. Hän vaihtoi reunaa, ja ohitti ja vastaa ohituksen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Hän oli vaarassa aiheuttaa pyöräilijöiden välisen kolarin ajamalla väärällä puolella tietä tai väylää.

Lue lisää

Ajoiko kovaa vauhtia ajanut maantiepyöräilijä sopivalla tilannenopeudella puistokäytävällä? Todennäköisesti ei, joten hänkin on silloin myös syyllinen.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta.

Ajorata on tien osa. Pyörätiellä ei edes näyttäisi olevan ajorataa, kuten ei taida sitten myöskään olla puistoväylillä tai ulkoilureiteillä.

Voi olla... mutta silti olin riittävän asiallinen....ja pysyin aiheessa....

"Jalankulkijan paikka on esteettömällä ajoradalla aina vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa!"

Vain aloittaja itse tietää, oliko kyseessä ajorata. Termillä ajoratahan tarkoitetaan yleiskielessä tien sitä osaa, joka on varattu ajoneuvoliikenteelle. Myös polkupyörä on ajoneuvo.

Ellei mitään erityistä syytä ole, jalankulkijan paikka on aina reunassa, ajoradalla vasemmassa reunassa, kelvillä jommassa kummassa reunassa. Ohittamisen turvallisuus ja sujuvuus jää silloin pyöräilijälle.

"Aloituksen tekijä on ainoa asiassa väärin tehnyt, koska hän omilla teoillaan aiheutti mahdollisen vaaratilanteen."

Ellei osaa ohittaa, se pitää jättää tekemättä. Sama koskee autolla ohittamista, vaikka siinä nopeudet ja massat ovatkin suuremmat. Vain koulupudokas ohittaa mutkassa millään ajoneuvolla.

Anonyymi00077 kirjoitti:

"Jalankulkijan paikka on esteettömällä ajoradalla aina vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa!"

Vain aloittaja itse tietää, oliko kyseessä ajorata. Termillä ajoratahan tarkoitetaan yleiskielessä tien sitä osaa, joka on varattu ajoneuvoliikenteelle. Myös polkupyörä on ajoneuvo.

Ellei mitään erityistä syytä ole, jalankulkijan paikka on aina reunassa, ajoradalla vasemmassa reunassa, kelvillä jommassa kummassa reunassa. Ohittamisen turvallisuus ja sujuvuus jää silloin pyöräilijälle.

Lue lisää

Tieliikennelaki määrää, mikä on ajorata. Tieliikennelaissa tarkoitetaan: ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta.

Helsingin kaupungin pyöräilyyn liittyvällä sivustolla mainitaan, että "Saat pyöräillä myös kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä."

https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily/pyorareitit

Sivulla pitää aukaista "Missä saan pyöräillä kaupunkialueella? Voinko pyöräillä luonnossa?" osio, että informaatio on luettavissa. Saa tiedon mukaan pyöräillä puistokäytävillä ja ulkoilureiteillä, vaikka nämä väylät eivät ole merkitty pyöräteiksi.

Koska tieliikennelain mukaan pyörätie pitää olla liikennemerkillä osoitettu, niin voidaan tehdä johtopäätös, että puistokäytävät eivät ole tieliikennelain tarkoittamia teitä. Jos olisivat, niin pitäisi olla liikennemerkein sallittu pyöräilijöille. Koska eivät ole teitä, niin liikennesäännöt eivät sellaisenaan sitten ole voimassaa, sillä tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä (ellei laissa toisin mainita).

Anonyymi00079 kirjoitti:

Tieliikennelaki määrää, mikä on ajorata. Tieliikennelaissa tarkoitetaan: ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta.

Lue lisää

Voit kertoa huolesi aloittajalle.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Voit kertoa huolesi aloittajalle.

"Ei maantiepyöräilijä kippurasarvisella, lukkokengillä ja kapeilla renkailla aja kovaa jossakin metsäisillä hiekkatiellä!"

Tuosta tietää että aloitus on provo.

Jos paikalla on ollut lainkaan ketään muita, luultavasti vastaan tullut toinen pyöräilijä on ollut maastopyöräilijä. Aloittaja yrittää syyllistää asiassa kaikki muut paitsi itsensä. Ellei hallitse pyörää ja sillä ohittamista, kannattaa siirtyä jalankulkijaksi.

Jalakulkija kulkee ajoradalla vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa nähden, jalkakäytävällä hän saa valita paikkansa vapaasti, ja muilta osin jalankulkija kulkee reunassa. Pyörälijää koskee ajoneuvon säännöt, pyöräileepä hän sitten ajoradalla, väylillä tai metsäpoluilla. Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne.

Anonyymi00082 kirjoitti:

"Ei maantiepyöräilijä kippurasarvisella, lukkokengillä ja kapeilla renkailla aja kovaa jossakin metsäisillä hiekkatiellä!"

Tuosta tietää että aloitus on provo.

Jos paikalla on ollut lainkaan ketään muita, luultavasti vastaan tullut toinen pyöräilijä on ollut maastopyöräilijä. Aloittaja yrittää syyllistää asiassa kaikki muut paitsi itsensä. Ellei hallitse pyörää ja sillä ohittamista, kannattaa siirtyä jalankulkijaksi.

Jalakulkija kulkee ajoradalla vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa nähden, jalkakäytävällä hän saa valita paikkansa vapaasti, ja muilta osin jalankulkija kulkee reunassa. Pyörälijää koskee ajoneuvon säännöt, pyöräileepä hän sitten ajoradalla, väylillä tai metsäpoluilla. Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne.

Lue lisää

---huutamaan OIKEA LAITA, OIKEA LAITA.

Tästä opettamisesta ja huomauttamisesta aloittaja on siis hermostunut. Aloittaja ei ole ymmärtänyt, että Suomessa pyöräillään oikealla ja ohitetaan vasemmalta. Ohittaja vastaa siitä, että hän aloittaa ohittamisen vasta kun se on turvallista.

Tulee mieleen, että mitä aloittajan päässä on oikein tuolla hetkellä liikkunut...? Tuskin mitään.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Voit kertoa huolesi aloittajalle.

Ei minulla ole huolta. Tieliikennelaki määrää asian, vaikka joku yksittäinen henkilö olisi mitä mieltä tahansa.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Ei minulla ole huolta. Tieliikennelaki määrää asian, vaikka joku yksittäinen henkilö olisi mitä mieltä tahansa.

No kuka tässä on jotakin mieltä tankuttamastasi asiasta?

Anonyymi00082 kirjoitti:

"Ei maantiepyöräilijä kippurasarvisella, lukkokengillä ja kapeilla renkailla aja kovaa jossakin metsäisillä hiekkatiellä!"

Tuosta tietää että aloitus on provo.

Jos paikalla on ollut lainkaan ketään muita, luultavasti vastaan tullut toinen pyöräilijä on ollut maastopyöräilijä. Aloittaja yrittää syyllistää asiassa kaikki muut paitsi itsensä. Ellei hallitse pyörää ja sillä ohittamista, kannattaa siirtyä jalankulkijaksi.

Jalakulkija kulkee ajoradalla vasemmassa reunassa kulkusuuntaansa nähden, jalkakäytävällä hän saa valita paikkansa vapaasti, ja muilta osin jalankulkija kulkee reunassa. Pyörälijää koskee ajoneuvon säännöt, pyöräileepä hän sitten ajoradalla, väylillä tai metsäpoluilla. Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne.

Lue lisää

Tuossa >> "Pyörälijää koskee ajoneuvon säännöt, pyöräileepä hän sitten ajoradalla, väylillä tai metsäpoluilla" väitteessä olet väärässä. Tieliikennelaki = Liikennesäännöt.

Tieliikennelaki 1 §
Soveltamisala
Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä.

Liikennesäännöt koskevat tietä ja tiellä ajamista. Jos ei ole tie, niin liikennesäännöt eivät ole voimassa. Tien ulkopuolisilla alueilla, kuten esim. metsäpolulla eivät liikennesäännöt siten ole voimassa.

Tieliikennelaki 2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

Huoltoaseman tai kauppakeskuksen piha-alue on tie, sillä se on yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue. On myös korkeimman oikeuden ratkaisu olemassa, että huoltoaseman piha on tie. Jokin muu piha-alue ei sitä sitten välttämättä tietä ole, kuten eivät ole metsäpolutkaan eivätkä usein myöskään puistojen käytävät. Puistot ovat virkistysalueita, eikä niiden funktio ole liikenteellinen.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Tuossa >> "Pyörälijää koskee ajoneuvon säännöt, pyöräileepä hän sitten ajoradalla, väylillä tai metsäpoluilla" väitteessä olet väärässä. Tieliikennelaki = Liikennesäännöt.

Tieliikennelaki 1 §
Soveltamisala
Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä.

Liikennesäännöt koskevat tietä ja tiellä ajamista. Jos ei ole tie, niin liikennesäännöt eivät ole voimassa. Tien ulkopuolisilla alueilla, kuten esim. metsäpolulla eivät liikennesäännöt siten ole voimassa.

Tieliikennelaki 2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

Huoltoaseman tai kauppakeskuksen piha-alue on tie, sillä se on yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue. On myös korkeimman oikeuden ratkaisu olemassa, että huoltoaseman piha on tie. Jokin muu piha-alue ei sitä sitten välttämättä tietä ole, kuten eivät ole metsäpolutkaan eivätkä usein myöskään puistojen käytävät. Puistot ovat virkistysalueita, eikä niiden funktio ole liikenteellinen.

Lue lisää

Et taida olla mikään penalin terävin kynä.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Et taida olla mikään penalin terävin kynä.

Asiat määritetään tieliikennelaissa. Itse et taida olla.

Anonyymi00090 kirjoitti:

Asiat määritetään tieliikennelaissa. Itse et taida olla.

"Asiat määritetään tieliikennelaissa."

Oikeasti, hyvä että toit asian esille. Varmasti kaikki ovat luulleet että otetaan käyttöön rikoslaki tai avioliittolaki.

Anonyymi00093 kirjoitti:

"Asiat määritetään tieliikennelaissa."

Oikeasti, hyvä että toit asian esille. Varmasti kaikki ovat luulleet että otetaan käyttöön rikoslaki tai avioliittolaki.

Joidenkin kommenteista voisi kuvitella, että he kuvittelevat sellaista. Tieliikennelaki on yhtä kuin liikennesäännöt. Jos ei ole tieliikennelaki voimassa alueella/väylällä, niin ei sitten myöskään ole liikennesäännöt voimassa. Jokaisenoikeudella liikutaan maastossa. Maastoliikennelaki on toki silloin myös voimassa.

Anonyymi00097 kirjoitti:

Joidenkin kommenteista voisi kuvitella, että he kuvittelevat sellaista. Tieliikennelaki on yhtä kuin liikennesäännöt. Jos ei ole tieliikennelaki voimassa alueella/väylällä, niin ei sitten myöskään ole liikennesäännöt voimassa. Jokaisenoikeudella liikutaan maastossa. Maastoliikennelaki on toki silloin myös voimassa.

Lue lisää

Mitä yrität sanoa?

"Luonto ja viheralueet

Saat pyöräillä myös kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä.

Pyöräily luonnossa on sallittu samalla tavalla kuin jalkaisinkin liikkuminen. Liikkumisen takaavat jokaisenoikeudet. Muista, että et saa esimerkiksi muokata maastoa tai vahingoittaa puita luonnossa liikkuessasi."

https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily/pyorareitit

Puisto ei ole liikenteelle tarkoitettu, vaan se on viheralue/virkistysalue. Puistoväylillä pyöräily on Helsingin kaupungin mukaan sallittu. Jos puistoväylät olisivat tieksi luokiteltuja väyliä, niin niiden osalta pitäisi olla pyöräily sallittu liikennemerkein, sillä pyörätie tulee aina olla liikennemerkein merkitty.

Tässä laissa tarkoitetaan:
11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Pyörätie pitää olla liikennemerkillä osoitettu.

"---huutamaan OIKEA LAITA, OIKEA LAITA.

Tästä opettamisesta ja huomauttamisesta aloittaja on siis hermostunut. Aloittaja ei ole ymmärtänyt, että Suomessa pyöräillään oikealla ja ohitetaan vasemmalta."

Aloittaja on luultavasti mieltänyt että koska kyseessä on kapea hiekkatie, siellä saa temmeltää ja remmeltää vapaasti. No ei saa, ei ne säännöt mihinkään katoa yht'äkkiä, sehän olisi todellinen turvallisuusriski.

Ohittaja vastaa siitä, että hän aloittaa ohittamisen vasta kun se on turvallista. Aina kun paikalla on muita ihmisiä, turvallisin tapa on noudattaa liikennesääntöjä.

"Kun puistoalue, kuten Helsingin Keskuspuisto, on avoin kaikille ja tarkoitettu liikkumiseen myös polkupyörällä, se täyttää kohdan "muu yleisesti liikenteeseen käytetty alue". Tällöin tieliikennelaki on voimassa, vaikka kyseessä ei olisikaan asfaltoitu katu."

Noudatetaan liikennesääntöjä, helppo ymmärtää.

Aloittaja on siis ollut vastuussa huonosta ohittamisesta.

Tässä esimerkki toisesta puistosta. Puistoon tultaessa ei näy pyöräilyn sallivia liikennemerkkejä.

https://maps.app.goo.gl/AJHcdLgoHi8Uxbsw7

Puistoon johtaa toki pyöräilyn salliva pyörätie/kevyenliikenteen väylä, joka on pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä merkitty.

https://maps.app.goo.gl/qiWr69idzws6e3KL9

Puistoalueella kyseisiä liikennemerkkejä ei enää toisteta, koska kyseessä ei ole enää tie, vaan puisto/virkistysalue, jonka pääfunktio ei ole liikenteellinen. Puiston alueella näkyy kuitenkin viittoja, joissa on myös pyörän kuva, eli puiston poluilla/käytävillä saa pyöräillä pyöräilyn sallivien liikennemerkin puuttumisesta huolimatta.

https://i.postimg.cc/X7rLGdw8/Helsingin-puisto-viitat-puistossa.jpg

Kuten voi todeta, niin liikennemerkin puuttumisesta huolimatta pyöräily olla sallittu ja näin on yllä olevassa esimerkkitapauksessa. Pyörätiestä tai tiestä ei kuitenkaan ole kyse, vaan on kyse puistoväylistä. Jos olisi pyörätieksi luikiteltu väylä, niin jokainen väylä pitäisi olla pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä merkitty (osoitettu).

Anonyymi00094 kirjoitti:

"Kun puistoalue, kuten Helsingin Keskuspuisto, on avoin kaikille ja tarkoitettu liikkumiseen myös polkupyörällä, se täyttää kohdan "muu yleisesti liikenteeseen käytetty alue". Tällöin tieliikennelaki on voimassa, vaikka kyseessä ei olisikaan asfaltoitu katu."

Noudatetaan liikennesääntöjä, helppo ymmärtää.

Aloittaja on siis ollut vastuussa huonosta ohittamisesta.

Lue lisää

Juuri näin.

Tieliikennelain 2 § määritelmä on laaja: tieksi lasketaan mikä tahansa alue, jolla yleisesti liikutaan. Siten puistokäytävä on liikenneympäristö, jossa noudatetaan tieliikennelakia, vaikkei se olisikaan katu. Se, että väylää ei ole merkitty "pyörätie"-merkillä, ei tee siitä säännötöntä aluetta. Kun kaupunki sallii pyöräilyn puistokäytävällä, se muuttuu tosiasialliseksi liikennealueeksi. Tällöin pyöräilijä ei voi vedota siihen, ettei kyseessä ole "tie", ja jättää noudattamatta esimerkiksi oikeanpuoleista liikennettä tai turvallista tilannenopeutta.

Pyörätie on erikoisväylä, mutta pyöräily on sallittua muuallakin, kuten puistokäytävillä ja ajoradalla. Missä tahansa pyöräilläänkin, pyöräilijä on aina ajoneuvon kuljettaja ja hän noudattaa liikennesääntöjä.

Anonyymi00094 kirjoitti:

"Kun puistoalue, kuten Helsingin Keskuspuisto, on avoin kaikille ja tarkoitettu liikkumiseen myös polkupyörällä, se täyttää kohdan "muu yleisesti liikenteeseen käytetty alue". Tällöin tieliikennelaki on voimassa, vaikka kyseessä ei olisikaan asfaltoitu katu."

Noudatetaan liikennesääntöjä, helppo ymmärtää.

Aloittaja on siis ollut vastuussa huonosta ohittamisesta.

Lue lisää

---Aloittaja on siis ollut vastuussa huonosta ohittamisesta.

Aloittaja puhui kapeasta hiekkatiestä. Hän varmaan luuli, että silloin ei ole enää liikennesääntöjä. Kyllä on.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Juuri näin.

Tieliikennelain 2 § määritelmä on laaja: tieksi lasketaan mikä tahansa alue, jolla yleisesti liikutaan. Siten puistokäytävä on liikenneympäristö, jossa noudatetaan tieliikennelakia, vaikkei se olisikaan katu. Se, että väylää ei ole merkitty "pyörätie"-merkillä, ei tee siitä säännötöntä aluetta. Kun kaupunki sallii pyöräilyn puistokäytävällä, se muuttuu tosiasialliseksi liikennealueeksi. Tällöin pyöräilijä ei voi vedota siihen, ettei kyseessä ole "tie", ja jättää noudattamatta esimerkiksi oikeanpuoleista liikennettä tai turvallista tilannenopeutta.

Pyörätie on erikoisväylä, mutta pyöräily on sallittua muuallakin, kuten puistokäytävillä ja ajoradalla. Missä tahansa pyöräilläänkin, pyöräilijä on aina ajoneuvon kuljettaja ja hän noudattaa liikennesääntöjä.

Lue lisää

Tiellä tarkoitetaan maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Väitä, että viheralue tai puisto ei ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Jos alue on alkujaan muodostettu tiettyä henkilöä tai rajattua henkilöpiiriä silmällä pitäen taikka tiettyä tarkoitusta varten, ei alueella sovelleta tieliikennelakia, jos alueen käyttö pysyy tarkoituksensa mukaisena. Puiston funktio ei ole liikenteellinen, vaan tarkoitus on viheralue/virkistysalue. Tätä tukee myös Helsingin kaupungin informaatio jossa sallitaan pyöräily puistoissa, "Saat pyöräillä myös kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä."

Tien ulkopuolisilla alueilla eivät liikennesäännöt päde sillä tieliikennelaki on yhtä kuin liikennesäännöt. Tien ulkopuoliset alueet eivät ole täysin säännöttömiä. Niitä koskee liikkumisen osalta esim. jokaisenoikeus ja maastoa myös maastoliikennelaki.

Anonyymi00098 kirjoitti:

---Aloittaja on siis ollut vastuussa huonosta ohittamisesta.

Aloittaja puhui kapeasta hiekkatiestä. Hän varmaan luuli, että silloin ei ole enää liikennesääntöjä. Kyllä on.

Lue lisää

Ei ole liikennesäännöt voimassa tien ulkopuolisilla alueilla. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä. Jos ei ole tie, niin ei ole tieliikennelaki voimassa, eikä siten liikennesäännötkään, sillä tieliikennelaki on yhtä kuin liikennesäännöt. Maastossa liikutaan esim. jokaisenoikeudella mutta esim. maastoliikennelaki on myös voimassa maastossa.

Koko asia kulminoituu nyt siihen, että ovatko puistot tietä/puistojen väylät tieksi luokiteltua aluetta. Jos eivät ole, niin sitten niillä liikutaan jokaisenoikeudella (maastoliikennelaki huomioiden). Jos taas ovat tietä, niin sitten Helsingin kaupunki rikkoo tieliikennelakia, koska kaikki pyöräilyn sallivat väylät/pyörätiet pitää olla liikennemerkein osoitettu.

Anonyymi00098 kirjoitti:

---Aloittaja on siis ollut vastuussa huonosta ohittamisesta.

Aloittaja puhui kapeasta hiekkatiestä. Hän varmaan luuli, että silloin ei ole enää liikennesääntöjä. Kyllä on.

Lue lisää

Niinpä.

Osa kirjoittajista ei ymmärrä, että kaupungin rakentamat, hoidetut ja valaistut puistokäytävät, joilla ihmiset kulkevat paikasta toiseen, ovat yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita. Tietenkin ne ovat, ja silloin noudatetaan liikennesääntöjä.

Ellei kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä tarvitsisi noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikennelakia, pyöräilijä saisi liikennöidä ympäri juovuksissa kolmen promillen kännissä. Se ei ole lain tarkoitus.

Kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä on voimassa tieliikennelaki ja kaupungin järjestyssäännöt, ei maastoliikennelaki, suljetun, aidatun ja eristetyn yksityisalueen säännöt tai pelkkä mielivalta. Tieliikennelain 2 § mukaan tie on mikä tahansa yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Tämä tarkoittaa, että puistokäytävä on lain silmissä tie, ja pyöräilijä on siellä ajoneuvon kuljettaja

Aloittajan tapauksessa aloittaja itse pyöräilijänä teki virheitä sekä ajatusvirheitä.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Niinpä.

Osa kirjoittajista ei ymmärrä, että kaupungin rakentamat, hoidetut ja valaistut puistokäytävät, joilla ihmiset kulkevat paikasta toiseen, ovat yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita. Tietenkin ne ovat, ja silloin noudatetaan liikennesääntöjä.

Ellei kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä tarvitsisi noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikennelakia, pyöräilijä saisi liikennöidä ympäri juovuksissa kolmen promillen kännissä. Se ei ole lain tarkoitus.

Kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä on voimassa tieliikennelaki ja kaupungin järjestyssäännöt, ei maastoliikennelaki, suljetun, aidatun ja eristetyn yksityisalueen säännöt tai pelkkä mielivalta. Tieliikennelain 2 § mukaan tie on mikä tahansa yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Tämä tarkoittaa, että puistokäytävä on lain silmissä tie, ja pyöräilijä on siellä ajoneuvon kuljettaja

Aloittajan tapauksessa aloittaja itse pyöräilijänä teki virheitä sekä ajatusvirheitä.

Lue lisää

Ei ulkoilureittejä koskekaan liikennesääntö. Niitä koskee muut säännöt.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Niinpä.

Osa kirjoittajista ei ymmärrä, että kaupungin rakentamat, hoidetut ja valaistut puistokäytävät, joilla ihmiset kulkevat paikasta toiseen, ovat yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita. Tietenkin ne ovat, ja silloin noudatetaan liikennesääntöjä.

Ellei kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä tarvitsisi noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikennelakia, pyöräilijä saisi liikennöidä ympäri juovuksissa kolmen promillen kännissä. Se ei ole lain tarkoitus.

Kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä on voimassa tieliikennelaki ja kaupungin järjestyssäännöt, ei maastoliikennelaki, suljetun, aidatun ja eristetyn yksityisalueen säännöt tai pelkkä mielivalta. Tieliikennelain 2 § mukaan tie on mikä tahansa yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Tämä tarkoittaa, että puistokäytävä on lain silmissä tie, ja pyöräilijä on siellä ajoneuvon kuljettaja

Aloittajan tapauksessa aloittaja itse pyöräilijänä teki virheitä sekä ajatusvirheitä.

Lue lisää

"Ellei kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä tarvitsisi noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikennelakia, pyöräilijä saisi liikennöidä ympäri juovuksissa kolmen promillen kännissä. Se ei ole lain tarkoitus."

Tuo on monelle liian vaikeaa ymmärtää, koska siellä on ns. muut säännöt eli villin lännen systeemit.

Anonyymi00104 kirjoitti:

"Ellei kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä tarvitsisi noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikennelakia, pyöräilijä saisi liikennöidä ympäri juovuksissa kolmen promillen kännissä. Se ei ole lain tarkoitus."

Tuo on monelle liian vaikeaa ymmärtää, koska siellä on ns. muut säännöt eli villin lännen systeemit.

Lue lisää

Kaupungin ylläpitämällä kapellakin hiekkatiellä on juoppokuskin vaikeaa selittää poliisille tai vakuutusyhtiölle, että täällä ei päde tieliikennelaki, ja että täällä saa juopot pyöräillä vapaasti vasenta puolta ja ilman valoja. Ei mene selitys muista säännöistä poliisille tai vakuutusyhtiölle läpi.

Anonyymi00104 kirjoitti:

"Ellei kaupungin ylläpitämillä ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä tarvitsisi noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikennelakia, pyöräilijä saisi liikennöidä ympäri juovuksissa kolmen promillen kännissä. Se ei ole lain tarkoitus."

Tuo on monelle liian vaikeaa ymmärtää, koska siellä on ns. muut säännöt eli villin lännen systeemit.

Lue lisää

Yhteiskunnassa käyttäytymistä koskee monet lait. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä.

Alueen/väylän käyttötarkoitus vaikuttaa asiaan, että onko kyseessä tie. Kun puhutaan yleiselle liikenteelle tarkoitetusta taikka yleisesti liikenteeseen käytetystä alueesta, niin alueen käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Puiston ensisijainen tarkoitus ei taida olla liikenteellinen, vaan kyse on virkistysalueesta. Jos alue on kaavassa määritelty VP alueeksi (hoidettu puistoalue), niin sen pääfunktio on virkistysalue/puisto.

Sitten vielä tämä näkökulma, eli jos näyttää tieltä, niin ei siltikään tarvitse olla tie:

"Vilkasliikenteellinenkin alue voidaan todeta tien ulkopuoliseksi, jos yleistä kulkuoikeutta sinne on selvästi osoitetulla tavalla rajoitettu, kuten kieltotauluin varustettu varuskunta-alue (KKO 1987:60) tai tehdasalue, jonne pääsi vain vartioidun portin kautta (KKO 1987:60)."

Tuon viimeisen tiedon lähde on:
https://tekniikanmaailma.fi/mika-on-yleista-tieta/

Anonyymi00105 kirjoitti:

Kaupungin ylläpitämällä kapellakin hiekkatiellä on juoppokuskin vaikeaa selittää poliisille tai vakuutusyhtiölle, että täällä ei päde tieliikennelaki, ja että täällä saa juopot pyöräillä vapaasti vasenta puolta ja ilman valoja. Ei mene selitys muista säännöistä poliisille tai vakuutusyhtiölle läpi.

Lue lisää

"Kaupungin ylläpitämällä kapellakin hiekkatiellä on juoppokuskin vaikeaa selittää poliisille tai vakuutusyhtiölle, että täällä ei päde tieliikennelaki, ja että täällä saa juopot pyöräillä vapaasti vasenta puolta ja ilman valoja. Ei mene selitys muista säännöistä poliisille tai vakuutusyhtiölle läpi."

Siinä saisi runoilla kuin Runeberg, mutta silti ilman menestystä.

Kaupungin ilmoittamilla ja ylläpitämillä puistokäytävillä ja ulkoilureitellä pätee tieliikennelaki, eikä siellä juopotella tai tötöillä ilman seuraamuksia.

Jokainen voi yrittää vahingon saattuessa selittää, että emmä-tienny-mulla-on-omat-säännöt! Aloituksessa ohittaja on tehnyt väärin ohittaessaan holtittomasti.

Anonyymi00103 kirjoitti:

Ei ulkoilureittejä koskekaan liikennesääntö. Niitä koskee muut säännöt.

---Ei ulkoilureittejä koskekaan liikennesääntö. Niitä koskee muut säännöt.

Kerro lisää tuosta. Kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä ei siis noudateta perinteisesti liikenteestä opetettuja asioita, vaan ihan muita asioita.

Mistä nuo kuvaamasi muut säännöt ovat saatavilla ja haettavissa? Miten sanomaasi voidaan soveltaa aloitukseen?

Anonyymi00109 kirjoitti:

---Ei ulkoilureittejä koskekaan liikennesääntö. Niitä koskee muut säännöt.

Kerro lisää tuosta. Kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä ei siis noudateta perinteisesti liikenteestä opetettuja asioita, vaan ihan muita asioita.

Mistä nuo kuvaamasi muut säännöt ovat saatavilla ja haettavissa? Miten sanomaasi voidaan soveltaa aloitukseen?

Lue lisää

Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. Tietenkin on sitten myös ne Suomen lait, jotka koskevat ihan kaikkia tilanteita, kuten vaikkapa Suomen perustuslaki.

On myös aiemmin mainittu Helsingin kaupungin pyöräilyyn liittyvä sivusto, josta löytyy tietoa.

https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily/pyorareitit

https://www.luontoon.fi/fi sivustolta lötyy sitten tietoa jokaisenoikeudesta.

Anonyymi00110 kirjoitti:

Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. Tietenkin on sitten myös ne Suomen lait, jotka koskevat ihan kaikkia tilanteita, kuten vaikkapa Suomen perustuslaki.

Lue lisää

Olipa uskomattoman typerä kommentti! Jos siis pyöräillään Helsingin kaupungin puistokäytävillä ja ulkoilureiteillä, pyöräilyä koskee vaikkapa Suomen perustuslaki...

Uskomatonta roskaa. Miten näitä muita sääntöjä ja perustuslakia voidaan soveltaa aloitukseen?

Anonyymi00112 kirjoitti:

Olipa uskomattoman typerä kommentti! Jos siis pyöräillään Helsingin kaupungin puistokäytävillä ja ulkoilureiteillä, pyöräilyä koskee vaikkapa Suomen perustuslaki...

Uskomatonta roskaa. Miten näitä muita sääntöjä ja perustuslakia voidaan soveltaa aloitukseen?

Lue lisää

Perustuslaki on voimassa myös pyöräillessä ja on voimassa myös puistoissa pyöräillessä. Se on voimassa kaikkialla Suomessa ja on voimassa koko ajan. Ei ole mikään ihmeellinen asia.

^ Perustuslaki ei tietenkään liity suoraan pyöräilyyn tai liikenteeseen, mutta se on silti voimassa koko ajan ja kaikkialla Suomessa.

Anonyymi00113 kirjoitti:

Perustuslaki on voimassa myös pyöräillessä ja on voimassa myös puistoissa pyöräillessä. Se on voimassa kaikkialla Suomessa ja on voimassa koko ajan. Ei ole mikään ihmeellinen asia.

Lue lisää

Perustuslaista poiketen tieliikennelaki on voimassa ainoastaan tiellä.

Anonyymi00113 kirjoitti:

Perustuslaki on voimassa myös pyöräillessä ja on voimassa myös puistoissa pyöräillessä. Se on voimassa kaikkialla Suomessa ja on voimassa koko ajan. Ei ole mikään ihmeellinen asia.

Lue lisää

Lapsellista! Huomaa kyllä olet vain haastamassa riitaa ja asiasta, josta luulet ymmärtäväsi. Aloittajalle et ole kertonut yhtään mitään perustuslaillasi, se ei merkitse pyöräilyssä käytännössä mitään. Kyse oli kapeasta hiekkatiestä + pyöräilystä siellä.

Ymmärrätkö lainkaan aloitusta? Mene pois, jos haluat vain riidellä.

"Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. "

Mihin ihmeen kaupungin järjestysääntöhin tuossa yritetään viitata? Sellaisia ei ole edes olemassa.

Vaikka reitti olisi hiekkaa tai soraa, se katsotaan tieliikennelaissa tieksi, jos se on tarkoitettu yleiseen tai yksityiseen liikenteeseen. Jos se on rakennettu ja on yleisesti saatavilla ja käytössä, noudatetaan tieliikennelakia. Luontoon muodostuneita polkuja koskevat jokaisenoikeudet, ja maastopyöräilyä koskee eri rajoitukset.

Rakennetulla puistokäytävällä, ulkoilureitillä ja hiekkatiellä pätee tieliikennelaki, ei perustuslaki: pyöräile oikealla, ohita vasemmalta, huomioi jalankulkijat, noudata liikennemerkkejä. Näin tapahtuu vaikka tila olisikin jaettua tilaa.

Anonyymi00113 kirjoitti:

Perustuslaki on voimassa myös pyöräillessä ja on voimassa myös puistoissa pyöräillessä. Se on voimassa kaikkialla Suomessa ja on voimassa koko ajan. Ei ole mikään ihmeellinen asia.

Lue lisää

Saako pyöräillä julkisilla paikoilla perustuslain mukaan muutaman promillen kännissä?

Anonyymi00117 kirjoitti:

Saako pyöräillä julkisilla paikoilla perustuslain mukaan muutaman promillen kännissä?

Perustuslaki ei ota siihen kantaa. Asioiden ymmärtäminen ei aina ole niin helppoa.

Anonyymi00115 kirjoitti:

Perustuslaista poiketen tieliikennelaki on voimassa ainoastaan tiellä.

MIllä tiellä, kapealla hiekkatielläkö?

Anonyymi00116 kirjoitti:

Lapsellista! Huomaa kyllä olet vain haastamassa riitaa ja asiasta, josta luulet ymmärtäväsi. Aloittajalle et ole kertonut yhtään mitään perustuslaillasi, se ei merkitse pyöräilyssä käytännössä mitään. Kyse oli kapeasta hiekkatiestä pyöräilystä siellä.

Ymmärrätkö lainkaan aloitusta? Mene pois, jos haluat vain riidellä.

"Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. "

Mihin ihmeen kaupungin järjestysääntöhin tuossa yritetään viitata? Sellaisia ei ole edes olemassa.

Vaikka reitti olisi hiekkaa tai soraa, se katsotaan tieliikennelaissa tieksi, jos se on tarkoitettu yleiseen tai yksityiseen liikenteeseen. Jos se on rakennettu ja on yleisesti saatavilla ja käytössä, noudatetaan tieliikennelakia. Luontoon muodostuneita polkuja koskevat jokaisenoikeudet, ja maastopyöräilyä koskee eri rajoitukset.

Rakennetulla puistokäytävällä, ulkoilureitillä ja hiekkatiellä pätee tieliikennelaki, ei perustuslaki: pyöräile oikealla, ohita vasemmalta, huomioi jalankulkijat, noudata liikennemerkkejä. Näin tapahtuu vaikka tila olisikin jaettua tilaa.

Lue lisää

Perustuslaki otettiin ainoastaan esimerkkinä laista, joka on voimassa aina ja kaikkialla Suomessa. Tieliikennelaki on voimassa vain teillä. Se ei ole voimassa muualla.

Puistokäytävällä ja ulkoilureitillä ei ainakaan Helsingin puistoissa päde tieliikennelaki. Hiekkatiellä tieliikennelaki pätee, koska se on tie. Hiekkatieksi ei pidä kutsua väylää, joka ei tietä ole. Esim. latupohja voi myös olla hiekkainen, mutta se ei ole tie, joten ei se ole hiekkatie, eikä sielläkään ole tieliikennelaki voimassa.

Olet täysin väärässä tulkinnoissasi, että kaikki väylät olisivat teitä. Se ei pidä lainkaan paikkansa.

Anonyymi00119 kirjoitti:

MIllä tiellä, kapealla hiekkatielläkö?

Tieliikennelaki 1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä.


Kaikki väylät ja polut eivät ole teitä.

Anonyymi00116 kirjoitti:

Lapsellista! Huomaa kyllä olet vain haastamassa riitaa ja asiasta, josta luulet ymmärtäväsi. Aloittajalle et ole kertonut yhtään mitään perustuslaillasi, se ei merkitse pyöräilyssä käytännössä mitään. Kyse oli kapeasta hiekkatiestä pyöräilystä siellä.

Ymmärrätkö lainkaan aloitusta? Mene pois, jos haluat vain riidellä.

"Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. "

Mihin ihmeen kaupungin järjestysääntöhin tuossa yritetään viitata? Sellaisia ei ole edes olemassa.

Vaikka reitti olisi hiekkaa tai soraa, se katsotaan tieliikennelaissa tieksi, jos se on tarkoitettu yleiseen tai yksityiseen liikenteeseen. Jos se on rakennettu ja on yleisesti saatavilla ja käytössä, noudatetaan tieliikennelakia. Luontoon muodostuneita polkuja koskevat jokaisenoikeudet, ja maastopyöräilyä koskee eri rajoitukset.

Rakennetulla puistokäytävällä, ulkoilureitillä ja hiekkatiellä pätee tieliikennelaki, ei perustuslaki: pyöräile oikealla, ohita vasemmalta, huomioi jalankulkijat, noudata liikennemerkkejä. Näin tapahtuu vaikka tila olisikin jaettua tilaa.

Lue lisää

Tieliikennelain mukaan pyöräilyn sallivat tiet/väylät (pyörätiet) pitää olla liikennemerkillä osoitettu. Ovatko Helsingin puistojen kaikki väylät osoitettu jollakin pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä. Eivät ole.

Anonyymi00122 kirjoitti:

Tieliikennelain mukaan pyöräilyn sallivat tiet/väylät (pyörätiet) pitää olla liikennemerkillä osoitettu. Ovatko Helsingin puistojen kaikki väylät osoitettu jollakin pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä. Eivät ole.

Lue lisää

"Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. "

Mistä järjestyssäännöistä on kysymys?

Aloittaja on pyöräillyt kapealla (ja rakennetulla) hiekkatiellä eli noudatetaan tieliikennelakia. Perustuslaki ei ole kantaa hiekkaan, tien kapeuteen tai juopotteluun pyöräillessä.

Anonyymi00121 kirjoitti:

Tieliikennelaki 1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä.


Kaikki väylät ja polut eivät ole teitä.

Lue lisää

Mitä yrität selittää? Miksi metsäpolku olisi tie, mistä keksit näitä satuja?

Anonyymi00124 kirjoitti:

"Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. "

Mistä järjestyssäännöistä on kysymys?

Aloittaja on pyöräillyt kapealla (ja rakennetulla) hiekkatiellä eli noudatetaan tieliikennelakia. Perustuslaki ei ole kantaa hiekkaan, tien kapeuteen tai juopotteluun pyöräillessä.

Lue lisää

Jos aloittaja ei ole pyöräillyt tiellä, niin sitten liikennesäännöt eivät ole voimassa. Tässä on esimerkkikuva helsinkiläisestä puistosta. Yksikään väylä ei ole osoitettu jollakin pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä.

https://maps.app.goo.gl/AJHcdLgoHi8Uxbsw7

Jos on tieksi luokiteltava väylä, niin pyöräily pitää liikennemerkein osoittaa ja sallia. Joko kyseessä ei ole tieksi luokiteltuja väyliä, tai sitten Helsinki rikkoo tieliikennelakia. Kumpi mahtaa mielestäsi olla kyseessä tuossa kohtaa?

Helsingin puistot kartalla
https://kartta.hel.fi/?link=cb2DeB

Helsingin kaupungilta kannattaa kysellä heidän järjestyssäännöistä. järjestyslaissa mainitaan varmasti myös tiettyjä asioita.

Anonyymi00124 kirjoitti:

"Puistot ovat virkistysalueita ja niitä koskee jokamiehenoikeus/jokaisenoikeus, mutta myös esim. kunnan/kaupungin järjestyssäännöt. "

Mistä järjestyssäännöistä on kysymys?

Aloittaja on pyöräillyt kapealla (ja rakennetulla) hiekkatiellä eli noudatetaan tieliikennelakia. Perustuslaki ei ole kantaa hiekkaan, tien kapeuteen tai juopotteluun pyöräillessä.

Lue lisää

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/acebaf9b-cb8b-4c11-9f30-d432483f69cd/content


Puistot ja ulkoilu- ja retkeilyalueet ovat yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita, eikä niillä yleensä ole jokamiehenoikeuksiin liittyviä rajoituksia.

Virkistysalueet ovat useimmiten kuntien tai valtion omistuksessa, mutta myös yrityksillä voi olla virkistysalueita oman henkilökunnan tai asiakkaiden käyttöä varten. Yleiset virkistysalueet ovat järjestyslain tarkoittamia yleisiä alueita, joiden käyttöä ohjaavat muun muassa järjestyslaki ja kokoontumislaki. Alueiden mahdolliset järjestyssäännöt ohjaavat alueen käyttöä"

Lähde:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/acebaf9b-cb8b-4c11-9f30-d432483f69cd/content

Etiketti pitää olla, koska tieliikennelaki ei ole kaikkialla voimassa.

>> No missä aloituksen pyöräilijä pyöräili? Sanomansa mukaan hiekkatiellä, joten tieliikennelaki pätee.

Tieliikennelaki ei päde jonkun henkilön sanomisen tai mielipiteen myötä, vaan asiaan vaikuttaa se väylä ja alue, jossa liikutaan. Joko on tie ja liikennesäännöt voimassa, tai sitten ei.

>> Yleisesti saavutettavissa olevilla rakennetuilla teillä ja väylillä noudatetaan tieliikennelakia liikuntaanpa siellä tienkäyttäjänä jalan tai ajoneuvolla kuten pyörällä.

Meinaatko siis, että Helsingin puistoissa saa vapaasti ajaa moottoriajoneuvoilla. Jotenkin en usko. Pyöräilyn sallivat väylät taas pitää tieliikennelain mukaan olla osoitettu pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä. Näin on jos on pyöräilyn salliva väylä/pyörätie kyseessä.

>> Kaupungin rakentama puistoväylä tai ulkoilureitti on kaikkien asukkaiden yhdistelmäkäytössä, myös pyöräilijän käytössä, ellei sitä ole erikseen kielletty.

Pitää paikkansa ja näillä puistoissa ja puistojen väylillä liikutaan pääsääntöisesti jokaisenoikeudella. Alla lainaus toisesta keskustelusta:


"santtu_1975X
2023-11-21 14:41:46

Lähdetään hieman avaamaan kuvan alueen tilannetta laajemmin Helsingin karttapalvelun avulla https://kartta.hel.fi/?link=d7d9XR#

Kuvassa avautuva alue on Verkatehtaanpuisto joka on määritelty kaavassa VP alueeksi (eli Hoidettu puistoalue) jonka pääfunktio on olla puistomainen virkistysalue eikä sen ensisijainen funktio ole liikenteellinen.
Kyseiset puistoalueet kuuluvat lähtökohtaisesti jokamiehenoikeuksien (jokaisenoikeus nykyinen virallinen termi) alaisuuteen johon sisältyy lähtökohtaisesti oikeus mm.pyöräillä mikäli pyöräily ei ole erillisesti kielletty,
Mutta koska kyseessä on kuitenkin (hoidettu)puistoalue niin alueella on mahdollista kieltää pyöräily, mutta se pitää nimenoamisesti rataksita joko niin että alueella kielletään pyöräily muilla kuin siihen erikseen merkityillä väylillä, taikka sitten vastakkaisesti merkitään jotkin väylät vain kävelylle sallituiksi.,

Mutta VP alueella kaiken lähtökohta on kuitenkin se että jokamiehenoikeudet joihin pyöräily kuuluu, ovat siellä sallittuja mikäli sitä ei ole erikseen kielletty.
Ja koska ainakaan missään googlen kuvissa ei yhtään pyöräilyä kieltävää merkkiä näy, niin alueella on pyöräily sallittu."


Lainauksessa oleva karttapalvelun linkki ei näytä toimivan. Itse tieto pitää kuitenkin paikkansa.

Kävin pyöräilemässä kaupungin puiston pelkällä rakennetulla alueella ja luonnollisesti reiteillä matkalla sinne, josta seuraavaa:

Yleisellä tasolla on kerrottu, että puiston ulkoilureiteillä liikkuu paljon pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Pyöräilijöiden tulee kohtaamisissa ja ohituksissa hidastaa nopeutta riittävästi ja käyttää tarvittaessa soittokelloa tai ääntä, jotta ohitus on turvallinen. Tässä ei ole mitään eristyistä, sillä lainaus on suoraan tieliikennelaista. Lainatun anonyymin mukaan tuollaisia ohjeita ei tarvitse noudattaa, koska kyseessä eivät ole tiet.

Pyöräilin kokonaisuudessaan

- yhdistettyä väylää (merkitty liikennemerkillä)
- pyörätietä (merkitty liikennemerkillä)
- ajorataa (ei merkitty)
- valaistua puistoväylää (ei merkitty)
- valaistua ulkoilureittiä (ei merkitty) sekä
- useampaa joko asfaltoitua tai hiekoitettua ajoneuvoille tarkoitettua tietä (ei merkitty)
- useampaa tietä, joilla moottoriajoneuvoilla ajaminen oli kielletty tai rajoitettua (merkitty liikennemerkillä).

Voidaan siis päätellä, että matkallani oli alueita, joissa pitää noudattaa tieliikennelakia, sekä alueita joissa tieliikennelakia ei noudateta, vaan noudatetaan perustuslakia.

Koska anonyymin väitteen mukaan tieliikennelakia (liikennesääntöjä) ei tarvitse noudattaa kaikilla mainituilla alueilla, silloin saa ajaa vasenta puolta, saa ohittaa oikealta, ei tarvitse käyttää valoja, ei tarvitse noudattaa nopeusrajoituksia tai mitään muitakaan turvallisuus- ja sujuvuusmääräyksiä. Osalla alueista saa myös juopotella ja ajaa päihtyneenä, kunhan se tapahtuu juuri näillä alueilla.

Anonyymin väitteen mukaisesti puistot ja ulkoilu- ja retkeilyalueet ovat alueita, joissa pyöräilijää joko koskee tai ei koske tieliikennelaki. Saman logiikan mukaan pyöräilijä joko saa tai ei saa juopotella tällä alueella. Anonyymin logiikan mukaan perustuslaki pätee aina, joten pyöräilijä voi tarvittaessa katsoa asiansa perustuslaista.

Ilmeisesti lähettämänsä linkin perusteella anonyymi keskustelee maastopyöräilystä, joka on jokaisenoikeus. Maastopyöräily on sallittua ilman maanomistajan lupaa, mutta siitä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa maankäytölle.

Maastossa pyöräillessään, kun ei ole yleisellä paikalla, saa myös juopotella. Maastopyöräilyssä ei päde tieliikennelaki.

Muut keskustelevat yleisestä pyöräilystä julkisilla ja rakennetuilla alueilla.

Anonyymi00134 kirjoitti:

Ilmeisesti lähettämänsä linkin perusteella anonyymi keskustelee maastopyöräilystä, joka on jokaisenoikeus. Maastopyöräily on sallittua ilman maanomistajan lupaa, mutta siitä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa maankäytölle.

Maastossa pyöräillessään, kun ei ole yleisellä paikalla, saa myös juopotella. Maastopyöräilyssä ei päde tieliikennelaki.

Muut keskustelevat yleisestä pyöräilystä julkisilla ja rakennetuilla alueilla.

Lue lisää

"Pitää paikkansa ja näillä puistoissa ja puistojen väylillä liikutaan pääsääntöisesti jokaisenoikeudella."

Silloin pyöräilijä saa myös juopotella vapaasti siellä, eikö niin? Juopotella saa myös rakennetuilla ulkoilureiteillä, joissa ei ole liikennemerkkiä, eikö niin? Kun pyöräilijä pyöräilee takaisin liikennesääntöjen piiriin, hänen on selvittävä humalastaan ensin, eikö niin?

Kannattaa kysyä Helsingin kaupungilta heidän näkemystä, eikä täällä väitellä asioista. Sinun mutu tai mielipide ei merkitse mitään.

Helsingin kaupunki rikkoo silloin tieliikennelakia, jos ne puistoväylät ovat tietä, sillä kaikki pyöräilyn sallivat väylät pitää olla osoitettu pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä. Jos ovat tietä, eikä ole pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä, niin väylät olisivat normaaleja teitä ja autoilijatkin saisivat niillä surutta ajella. Näin ei kuitenkaan taida olla.

Anonyymi00137 kirjoitti:

Kannattaa kysyä Helsingin kaupungilta heidän näkemystä, eikä täällä väitellä asioista. Sinun mutu tai mielipide ei merkitse mitään.

Helsingin kaupunki rikkoo silloin tieliikennelakia, jos ne puistoväylät ovat tietä, sillä kaikki pyöräilyn sallivat väylät pitää olla osoitettu pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä. Jos ovat tietä, eikä ole pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä, niin väylät olisivat normaaleja teitä ja autoilijatkin saisivat niillä surutta ajella. Näin ei kuitenkaan taida olla.

Lue lisää

/// "Pitää paikkansa ja näillä puistoissa ja puistojen väylillä liikutaan pääsääntöisesti jokaisenoikeudella."

Silloin pyöräilijä saa myös juopotella vapaasti siellä, eikö niin? Juopotella saa myös rakennetuilla ulkoilureiteillä, joissa ei ole liikennemerkkiä, eikö niin? Kun pyöräilijä pyöräilee takaisin liikennesääntöjen piiriin, hänen on selvittävä humalastaan ensin, eikö niin? ///

Koska olet omien kirjoitustesi mukaan kova asiantuntija, osaat varmaan vastata tuohon esitettyyn dilemmaan. Ei tarvitse lähteä vaivaamaan kaupungin kiireisiä virkamiehiä.

Anonyymi00138 kirjoitti:

/// "Pitää paikkansa ja näillä puistoissa ja puistojen väylillä liikutaan pääsääntöisesti jokaisenoikeudella."

Silloin pyöräilijä saa myös juopotella vapaasti siellä, eikö niin? Juopotella saa myös rakennetuilla ulkoilureiteillä, joissa ei ole liikennemerkkiä, eikö niin? Kun pyöräilijä pyöräilee takaisin liikennesääntöjen piiriin, hänen on selvittävä humalastaan ensin, eikö niin? ///

Koska olet omien kirjoitustesi mukaan kova asiantuntija, osaat varmaan vastata tuohon esitettyyn dilemmaan. Ei tarvitse lähteä vaivaamaan kaupungin kiireisiä virkamiehiä.

Lue lisää

Juopottelu pyöräillessä on vain ns. jäävuoren huippu asiassa.

Laissa tiellä tarkoitetaan myös muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Tienkäyttäjä on jokainen, joka on tiellä taikka kuljettaa sillä olevaa ajoneuvoa. Jalankulku ja pyöräily ovat erottamaton osa liikennettä, eikä niitä tule käsitellä käsitteellisesti erillisinä. Siispä pyöräilyn ja jalankulun sekä muun kevyen liikenteen vapaasti käytössä olevat rakennetut puistoväylät ja ulkoilureitit ovat teitä, jolloin tieliikennelakia sovelletaan.

Anonyymi00138 kirjoitti:

/// "Pitää paikkansa ja näillä puistoissa ja puistojen väylillä liikutaan pääsääntöisesti jokaisenoikeudella."

Silloin pyöräilijä saa myös juopotella vapaasti siellä, eikö niin? Juopotella saa myös rakennetuilla ulkoilureiteillä, joissa ei ole liikennemerkkiä, eikö niin? Kun pyöräilijä pyöräilee takaisin liikennesääntöjen piiriin, hänen on selvittävä humalastaan ensin, eikö niin? ///

Koska olet omien kirjoitustesi mukaan kova asiantuntija, osaat varmaan vastata tuohon esitettyyn dilemmaan. Ei tarvitse lähteä vaivaamaan kaupungin kiireisiä virkamiehiä.

Lue lisää

Samainen riitaisa anonyymi väittää myös Laki-foorumille, että puistoväylät ovat puistoalueen väyliä eli funktiona virkistysaluetta, jolloin liikennesäännöt ja tieliikennelaki ei päde. Anonyymi edelleen väiittää, koska puiston ensisijainen funktio ei ole liikenteellinen, toissijaista funktiota ei tarvitse huomioida. Silloin noudatetaan jokaisenoikeutta, ei tieliikennelakia, vaikka itse puiston sisäisten väylien ensisijainen tarkoitus on liikkuminen, ei virkistyminen. Paha virhe!

Miksi anonyymi sitten väittää näin? Koska puisto on kaavoitettu ja tarkoitettu puistoksi, eli virkistysalueeksi. Puiston, kuten metsänkään funktio ei ole hänen mukaansa liikenteellinen. Näin anonyymin ajatusjuoksu kulkee, vaikka väylät ja polut palvelevat nimenomaisesti liikkumista, liikennöintiä ja kulkemista alueella. Vaikka luonnon rakennetut ulkoilureitit ja puistoväylät ovat rakennettuja ja valaistuja, tieliikennelaki ei ole voimassa, vaikka reitit ja väylät ovat kaiken yleisön ja asukkaiden vapaasti saavutettavissa. Näin siis anonyymi ajattelee.

Vaikka anonyymi hylkää tieliikennelain sekä ulkoilureiteillä että puistoväylillä, kaupunki ja laki ovat asiasta eri mieltä. Olkoonkin, että puiston tai metsän ensisijainen funtio olisikin piknik tai frisbeen heittelu tahi marjastus, alueiden toissijaisena funktiona on liikenne, jolloin tieliikennelain määräykset koskevat myös puisto- ja ulkoiluliikennettä. Alueilla pyöräily on sallittu, koska sitä ei ole erikseen kielletty. Rakennettu ulkoilureitti tai puistoväylä palvelee liikkumista eri puiston osien ja jopa eri kaupunginosien välillä.

Rakennetun reitin tai väylän ensijainen funktio onkin yht'äkkiä edistää helppoa ja vapaata liikkumista kaikkien asukkaiden kesken, eikä metsän tai puiston läpi pyöräilevä olekaan enää virkistäytymässä vaan käyttää väyliä, reittejä ja teitä liikkumiseen. Ei ole merkitystä sillä, onko reitti tai väylä yli tai alle kolme metriä leveä, valaistu, asfaltoitu ja onko penkkejä tai roskiksia sijoiteltu sadan metrin välein.

Koska tieliikennelain mukaan pyörä on moottoriton ajoneuvo, pyöräilyn sallimista ei tarvitse mainituilla alueilla liikennemerkillä erikseen osoittaa, vaan se pitää erikseen kieltää tai osoittaa. Voidaan tehdä johtopäätös, että puistokäytävät ja ulkoilureitit ovat tieliikennelain tarkoittamia teitä, eivät jokaisenoikeuden alaista aluetta. Maastopyöräily, joka tapahtuu e-rakennetulla alueella, on asia erikseen, ja sitä koskettavat eri säännöt, siis jokaisenoikeus.

--

Jos rakennetut väylät eivät olisi teitä, pyöräilyn pitäisi olla liikennemerkein erikseen kielletty pyöräilijöiltä. Ja niinhän myös joskus tapahtuu. Koska mainitut rakennetut väyät ja reitit ovat asukkaiden ja vieraiden saatavilla olevia teitä, liikennesäännöt ovat sellaisenaan voimassa, sillä tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä. Laissahan tiellä tarkoitetaan myös muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Anonyymi00140 kirjoitti:

Samainen riitaisa anonyymi väittää myös Laki-foorumille, että puistoväylät ovat puistoalueen väyliä eli funktiona virkistysaluetta, jolloin liikennesäännöt ja tieliikennelaki ei päde. Anonyymi edelleen väiittää, koska puiston ensisijainen funktio ei ole liikenteellinen, toissijaista funktiota ei tarvitse huomioida. Silloin noudatetaan jokaisenoikeutta, ei tieliikennelakia, vaikka itse puiston sisäisten väylien ensisijainen tarkoitus on liikkuminen, ei virkistyminen. Paha virhe!

Miksi anonyymi sitten väittää näin? Koska puisto on kaavoitettu ja tarkoitettu puistoksi, eli virkistysalueeksi. Puiston, kuten metsänkään funktio ei ole hänen mukaansa liikenteellinen. Näin anonyymin ajatusjuoksu kulkee, vaikka väylät ja polut palvelevat nimenomaisesti liikkumista, liikennöintiä ja kulkemista alueella. Vaikka luonnon rakennetut ulkoilureitit ja puistoväylät ovat rakennettuja ja valaistuja, tieliikennelaki ei ole voimassa, vaikka reitit ja väylät ovat kaiken yleisön ja asukkaiden vapaasti saavutettavissa. Näin siis anonyymi ajattelee.

Vaikka anonyymi hylkää tieliikennelain sekä ulkoilureiteillä että puistoväylillä, kaupunki ja laki ovat asiasta eri mieltä. Olkoonkin, että puiston tai metsän ensisijainen funtio olisikin piknik tai frisbeen heittelu tahi marjastus, alueiden toissijaisena funktiona on liikenne, jolloin tieliikennelain määräykset koskevat myös puisto- ja ulkoiluliikennettä. Alueilla pyöräily on sallittu, koska sitä ei ole erikseen kielletty. Rakennettu ulkoilureitti tai puistoväylä palvelee liikkumista eri puiston osien ja jopa eri kaupunginosien välillä.

Rakennetun reitin tai väylän ensijainen funktio onkin yht'äkkiä edistää helppoa ja vapaata liikkumista kaikkien asukkaiden kesken, eikä metsän tai puiston läpi pyöräilevä olekaan enää virkistäytymässä vaan käyttää väyliä, reittejä ja teitä liikkumiseen. Ei ole merkitystä sillä, onko reitti tai väylä yli tai alle kolme metriä leveä, valaistu, asfaltoitu ja onko penkkejä tai roskiksia sijoiteltu sadan metrin välein.

Koska tieliikennelain mukaan pyörä on moottoriton ajoneuvo, pyöräilyn sallimista ei tarvitse mainituilla alueilla liikennemerkillä erikseen osoittaa, vaan se pitää erikseen kieltää tai osoittaa. Voidaan tehdä johtopäätös, että puistokäytävät ja ulkoilureitit ovat tieliikennelain tarkoittamia teitä, eivät jokaisenoikeuden alaista aluetta. Maastopyöräily, joka tapahtuu e-rakennetulla alueella, on asia erikseen, ja sitä koskettavat eri säännöt, siis jokaisenoikeus.

--

Jos rakennetut väylät eivät olisi teitä, pyöräilyn pitäisi olla liikennemerkein erikseen kielletty pyöräilijöiltä. Ja niinhän myös joskus tapahtuu. Koska mainitut rakennetut väyät ja reitit ovat asukkaiden ja vieraiden saatavilla olevia teitä, liikennesäännöt ovat sellaisenaan voimassa, sillä tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä. Laissahan tiellä tarkoitetaan myös muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Lue lisää

Monet muutkin ovat sitä mieltä, että puiston funktio ei ole liikenteellinen ja että puistoväylillä liikutaan jokaisenoikeudella. Esimerkki siitä löytyy ylempänä (santtu_1975X nimimerkin muualta tuotu kirjoitus).

Anonyymi00138 kirjoitti:

/// "Pitää paikkansa ja näillä puistoissa ja puistojen väylillä liikutaan pääsääntöisesti jokaisenoikeudella."

Silloin pyöräilijä saa myös juopotella vapaasti siellä, eikö niin? Juopotella saa myös rakennetuilla ulkoilureiteillä, joissa ei ole liikennemerkkiä, eikö niin? Kun pyöräilijä pyöräilee takaisin liikennesääntöjen piiriin, hänen on selvittävä humalastaan ensin, eikö niin? ///

Koska olet omien kirjoitustesi mukaan kova asiantuntija, osaat varmaan vastata tuohon esitettyyn dilemmaan. Ei tarvitse lähteä vaivaamaan kaupungin kiireisiä virkamiehiä.

Lue lisää

Yleiset virkistysalueet ovat järjestyslain tarkoittamia yleisiä alueita, joiden käyttöä ohjaavat muun muassa järjestyslaki ja kokoontumislaki.

"4 § (15.7.2005/582)
Päihdyttävän aineen nauttiminen

Päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa, rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitetulla rajanylityspaikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske erityisen luvan tai ilmoituksen mukaista anniskelualuetta taikka yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisätilaa. Se ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa."

Järjestyslaki
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/612

Anonyymi00140 kirjoitti:

Samainen riitaisa anonyymi väittää myös Laki-foorumille, että puistoväylät ovat puistoalueen väyliä eli funktiona virkistysaluetta, jolloin liikennesäännöt ja tieliikennelaki ei päde. Anonyymi edelleen väiittää, koska puiston ensisijainen funktio ei ole liikenteellinen, toissijaista funktiota ei tarvitse huomioida. Silloin noudatetaan jokaisenoikeutta, ei tieliikennelakia, vaikka itse puiston sisäisten väylien ensisijainen tarkoitus on liikkuminen, ei virkistyminen. Paha virhe!

Miksi anonyymi sitten väittää näin? Koska puisto on kaavoitettu ja tarkoitettu puistoksi, eli virkistysalueeksi. Puiston, kuten metsänkään funktio ei ole hänen mukaansa liikenteellinen. Näin anonyymin ajatusjuoksu kulkee, vaikka väylät ja polut palvelevat nimenomaisesti liikkumista, liikennöintiä ja kulkemista alueella. Vaikka luonnon rakennetut ulkoilureitit ja puistoväylät ovat rakennettuja ja valaistuja, tieliikennelaki ei ole voimassa, vaikka reitit ja väylät ovat kaiken yleisön ja asukkaiden vapaasti saavutettavissa. Näin siis anonyymi ajattelee.

Vaikka anonyymi hylkää tieliikennelain sekä ulkoilureiteillä että puistoväylillä, kaupunki ja laki ovat asiasta eri mieltä. Olkoonkin, että puiston tai metsän ensisijainen funtio olisikin piknik tai frisbeen heittelu tahi marjastus, alueiden toissijaisena funktiona on liikenne, jolloin tieliikennelain määräykset koskevat myös puisto- ja ulkoiluliikennettä. Alueilla pyöräily on sallittu, koska sitä ei ole erikseen kielletty. Rakennettu ulkoilureitti tai puistoväylä palvelee liikkumista eri puiston osien ja jopa eri kaupunginosien välillä.

Rakennetun reitin tai väylän ensijainen funktio onkin yht'äkkiä edistää helppoa ja vapaata liikkumista kaikkien asukkaiden kesken, eikä metsän tai puiston läpi pyöräilevä olekaan enää virkistäytymässä vaan käyttää väyliä, reittejä ja teitä liikkumiseen. Ei ole merkitystä sillä, onko reitti tai väylä yli tai alle kolme metriä leveä, valaistu, asfaltoitu ja onko penkkejä tai roskiksia sijoiteltu sadan metrin välein.

Koska tieliikennelain mukaan pyörä on moottoriton ajoneuvo, pyöräilyn sallimista ei tarvitse mainituilla alueilla liikennemerkillä erikseen osoittaa, vaan se pitää erikseen kieltää tai osoittaa. Voidaan tehdä johtopäätös, että puistokäytävät ja ulkoilureitit ovat tieliikennelain tarkoittamia teitä, eivät jokaisenoikeuden alaista aluetta. Maastopyöräily, joka tapahtuu e-rakennetulla alueella, on asia erikseen, ja sitä koskettavat eri säännöt, siis jokaisenoikeus.

--

Jos rakennetut väylät eivät olisi teitä, pyöräilyn pitäisi olla liikennemerkein erikseen kielletty pyöräilijöiltä. Ja niinhän myös joskus tapahtuu. Koska mainitut rakennetut väyät ja reitit ovat asukkaiden ja vieraiden saatavilla olevia teitä, liikennesäännöt ovat sellaisenaan voimassa, sillä tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä. Laissahan tiellä tarkoitetaan myös muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Lue lisää

>> Jos rakennetut väylät eivät olisi teitä, pyöräilyn pitäisi olla liikennemerkein erikseen kielletty pyöräilijöiltä.

Puistoissa liikutaan jokaisenoikeudella. Pyöräily voidaan toki puistossa kieltää, mutta perusoikeus on jokaisenoikeuden mukaan, että luonnossa saa pyöräillä. Jokaisenoikeudella saa liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä. Ei kuitenkaan saa vahingoittaa tai muuttaa maastoa, pyöräillä pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla.

Luonnonsuojelualueilla on sitten tiukemmat velvoitteet ja Suojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa luonnonsuojelulailla, jos alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen edellyttää sitä.

Anonyymi00141 kirjoitti:

Monet muutkin ovat sitä mieltä, että puiston funktio ei ole liikenteellinen ja että puistoväylillä liikutaan jokaisenoikeudella. Esimerkki siitä löytyy ylempänä (santtu_1975X nimimerkin muualta tuotu kirjoitus).

Lue lisää

Monet muutkin? Mitä sitten, ei tämä ole mielipideasia.

Ulkoilureitillä noudatetaan tieliikennelakia.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Monet muutkin? Mitä sitten, ei tämä ole mielipideasia.

Ulkoilureitillä noudatetaan tieliikennelakia.

Ulkoilureitillä ei noudateta tieliikennelakia.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Monet muutkin? Mitä sitten, ei tämä ole mielipideasia.

Ulkoilureitillä noudatetaan tieliikennelakia.

Rajanveto sille, mikä on sellaista aluetta, jossa tieliikennelakia ei sovelleta, ei valitettavasti ole täysin selvä. Vaikka tieliikennelaki ei pätisi, maastossa liikkujia koskevat silti jokamiehenoikeudet ja velvollisuus noudattaa huolellisuutta sekä olla aiheuttamatta vaaraa tai vahinkoa muille.

Alueen käyttötarkoitus vaikuttaa vahvasti siihen, että onko kyseessä tie. Puistot ja ulkoilu- ja retkeilyalueet ovat yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita, eikä niillä yleensä ole jokamiehenoikeuksiin liittyviä rajoituksia.

Rajanveto sille, mikä on sellaista aluetta, jossa tieliikennelakia ei sovelleta, ei valitettavasti ole täysin selvä. Alueen käyttötarkoitus vaikuttaa vahvasti siihen, että onko kyseessä tie, jossa tieliikennelaki on voimassa, vai ei. Tieliikennelaki ei ole yleisesti voimassa ulkoilureiteillä samalla tavalla kuin ajoradalla, sillä ulkoilureittejä ei yleensä luokitella tieliikennelain tarkoittamaksi "tieksi".

Anonyymi00149 kirjoitti:

Rajanveto sille, mikä on sellaista aluetta, jossa tieliikennelakia ei sovelleta, ei valitettavasti ole täysin selvä. Alueen käyttötarkoitus vaikuttaa vahvasti siihen, että onko kyseessä tie, jossa tieliikennelaki on voimassa, vai ei. Tieliikennelaki ei ole yleisesti voimassa ulkoilureiteillä samalla tavalla kuin ajoradalla, sillä ulkoilureittejä ei yleensä luokitella tieliikennelain tarkoittamaksi "tieksi".

Lue lisää

Väitteesi mukaisesti pyöräilijä saa olla ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään 3 promillen kännissä, ja saa ajaa haluamallaan ja itse valitsemallaan tavalla. Juopottelu ei saa rikkoa järjestyslakia, mutta hiljainen juoppo pyörän päällä ei häiritse ketään. Pakko mennä tällä tavalla.

Asiaa voi kysyä poliisilta ja vakuutusyhtiöltä. Kiitos asiantuntijalle.

Anonyymi00150 kirjoitti:

Väitteesi mukaisesti pyöräilijä saa olla ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään 3 promillen kännissä, ja saa ajaa haluamallaan ja itse valitsemallaan tavalla. Juopottelu ei saa rikkoa järjestyslakia, mutta hiljainen juoppo pyörän päällä ei häiritse ketään. Pakko mennä tällä tavalla.

Asiaa voi kysyä poliisilta ja vakuutusyhtiöltä. Kiitos asiantuntijalle.

Lue lisää

Täytyy muistaa se, että vaikka ei olisi tie, niin silti on sääntöjä, joiden mukaan pitää yhteiskunnassa toimia. Mitään täydellistä vapautta tehdä mitä haluaa ja huvittaa, ei ole paljon missään, ei edes kotona, jos se vaarantaa muita.

Anonyymi00151 kirjoitti:

Täytyy muistaa se, että vaikka ei olisi tie, niin silti on sääntöjä, joiden mukaan pitää yhteiskunnassa toimia. Mitään täydellistä vapautta tehdä mitä haluaa ja huvittaa, ei ole paljon missään, ei edes kotona, jos se vaarantaa muita.

Lue lisää

"Väitteesi mukaisesti pyöräilijä saa olla ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään 3 promillen kännissä, ja saa ajaa haluamallaan ja itse valitsemallaan tavalla. Juopottelu ei saa rikkoa järjestyslakia, mutta hiljainen juoppo pyörän päällä ei häiritse ketään."

Koska väität että kyseessä ei ole tie, on oltava sääntöjä, joiden mukaan pitää yhteiskunnassa toimia. Mikä laki estää ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään pyöräilyn, jos kyseessä on hiljainen juoppo? Perustuslaki ei asiaa kiellä.

Anonyymi00152 kirjoitti:

"Väitteesi mukaisesti pyöräilijä saa olla ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään 3 promillen kännissä, ja saa ajaa haluamallaan ja itse valitsemallaan tavalla. Juopottelu ei saa rikkoa järjestyslakia, mutta hiljainen juoppo pyörän päällä ei häiritse ketään."

Koska väität että kyseessä ei ole tie, on oltava sääntöjä, joiden mukaan pitää yhteiskunnassa toimia. Mikä laki estää ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään pyöräilyn, jos kyseessä on hiljainen juoppo? Perustuslaki ei asiaa kiellä.

Lue lisää

Järjestyslaki on ainakin mainittu. Pykäläkin löytyy tuolta ylempää. Finlex mainistaa asiasta mm. seuraavaa:

"Kaupungin järjestyslaki

Järjestyslain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Vuonna 2003 voimaan astunut järjestyslaki kumosi voimaan tullessaan kuntien ja kaupunkien omat järjestyssäännöt. Järjestyslakia sovelletaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaamiseen kaikkialla Suomessa kunnasta tai kaupungista riippumatta.

Järjestyslaissa asetetaan velvoitteita ja rajoituksia ihmisten toiminnalle yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Suuri osa ihmisten toiminnan rajoituksista koskee yleisiä paikkoja ja taajama-alueita. Rajoitukset koskevat muun muassa päihdyttävien aineiden nauttimista, esitysten pitämistä ja eläinten ulkoiluttamista. Kaupungilla voi kuitenkin olla myös alueita, jotka eivät ole yleisiä paikkoja ja joilla toimiminen on vapaampaa. Erityiset kaupungin järjestämät tapahtumat, kuten musiikkifestivaalit, tekevät lisäksi tilapäisiä poikkeuksia joihinkin järjestyslain asettamiin rajoituksiin.

Kaupungin yleiset alueet ja taajama

Yleisillä paikoilla tarkoitetaan tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa yleisön käytettävissä olevaa aluetta. Yleisiä paikkoja ovat myös rakennukset, joukkoliikenteen kulkuneuvot ja muut vastaavat paikat, kuten virastot, toimistot, liikenneasemat, kauppakeskukset, liikehuoneistot ja yleisön käytettävissä tilaisuuden aikana olevat ravintolat. Taajama-alueita ovat alueet, jotka on merkitty taajama-liikennemerkillä.

Yleisen paikan käsite on siis hyvin laaja. Yleisiä paikkoja ja taajama-alueita koskevat monet rajoitukset. Yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty esimerkiksi metelöimällä, pelkoa herättävällä käyttäytymisellä ja ampumalla. Päihdyttävän aineen, kuten alkoholin, nauttiminen yleisellä paikalla on myös lähtökohtaisesti kiellettyä. Lisäksi yleisellä paikalla seksuaalipalveluiden ostaminen ja tarjoaminen on kiellettyä, kuten myös häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle aiheuttava virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla. Yleisillä paikoilla on olemassa myös muita rajoituksia.

Koirien ja muiden lemmikkieläinten omistajalle tai haltijalle on säädetty velvoitteita taajama-alueilla ja yleisillä paikoilla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yllä pitämiseksi. Taajama-alueella koira on pidettävä kytkettynä. Sellainen kaupungin alue, joka ei ole taajamaa, ei kyseinen kytkettynä pitämisvelvoite koske.

Koiraa, kissaa, hevosta tai muuta koti- tai lemmikkieläintä ei saa lainkaan päästää yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Eläimen omistajan tai haltijan tulee selvittää, mitkä ovat kaupungin tällaisia alueita. Lisäksi kaupungilla voi olla edellä mainittuja alueita, jonne eläinten kanssa meneminen on nimenomaisesti sallittu. Esimerkiksi kaupunki voi ylläpitää koirille tarkoitettua uimarantaa. Jokaisella kaupungilla tällaisia alueita ei välttämättä ole.

Rangaistusseuraamukset järjestyslain rikkomisesta
Poliisi valvoo järjestyslain noudattamista kaupungin alueella. Poliisin toimivalta perustuu aina lakiin. Myös tämän vuoksi on syytä tiedostaa, milloin kyse on kaupungin yleisestä paikasta tai taajama-alueesta.

Järjestyslain rikkoja syyllistyy järjestysrikkomukseen. Poliisi voi määrätä järjestysrikkomukseen syyllistyneelle sakkorangaistuksen, jonka suuruus on 40 – 100 euroa. Rikkomuksesta riippuen kyseeseen voi tulla myös muita seuraamuksia."

Anonyymi00153 kirjoitti:

Järjestyslaki on ainakin mainittu. Pykäläkin löytyy tuolta ylempää. Finlex mainistaa asiasta mm. seuraavaa:

"Kaupungin järjestyslaki

Järjestyslain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Vuonna 2003 voimaan astunut järjestyslaki kumosi voimaan tullessaan kuntien ja kaupunkien omat järjestyssäännöt. Järjestyslakia sovelletaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaamiseen kaikkialla Suomessa kunnasta tai kaupungista riippumatta.

Järjestyslaissa asetetaan velvoitteita ja rajoituksia ihmisten toiminnalle yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Suuri osa ihmisten toiminnan rajoituksista koskee yleisiä paikkoja ja taajama-alueita. Rajoitukset koskevat muun muassa päihdyttävien aineiden nauttimista, esitysten pitämistä ja eläinten ulkoiluttamista. Kaupungilla voi kuitenkin olla myös alueita, jotka eivät ole yleisiä paikkoja ja joilla toimiminen on vapaampaa. Erityiset kaupungin järjestämät tapahtumat, kuten musiikkifestivaalit, tekevät lisäksi tilapäisiä poikkeuksia joihinkin järjestyslain asettamiin rajoituksiin.

Kaupungin yleiset alueet ja taajama

Yleisillä paikoilla tarkoitetaan tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa yleisön käytettävissä olevaa aluetta. Yleisiä paikkoja ovat myös rakennukset, joukkoliikenteen kulkuneuvot ja muut vastaavat paikat, kuten virastot, toimistot, liikenneasemat, kauppakeskukset, liikehuoneistot ja yleisön käytettävissä tilaisuuden aikana olevat ravintolat. Taajama-alueita ovat alueet, jotka on merkitty taajama-liikennemerkillä.

Yleisen paikan käsite on siis hyvin laaja. Yleisiä paikkoja ja taajama-alueita koskevat monet rajoitukset. Yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty esimerkiksi metelöimällä, pelkoa herättävällä käyttäytymisellä ja ampumalla. Päihdyttävän aineen, kuten alkoholin, nauttiminen yleisellä paikalla on myös lähtökohtaisesti kiellettyä. Lisäksi yleisellä paikalla seksuaalipalveluiden ostaminen ja tarjoaminen on kiellettyä, kuten myös häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle aiheuttava virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla. Yleisillä paikoilla on olemassa myös muita rajoituksia.

Koirien ja muiden lemmikkieläinten omistajalle tai haltijalle on säädetty velvoitteita taajama-alueilla ja yleisillä paikoilla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yllä pitämiseksi. Taajama-alueella koira on pidettävä kytkettynä. Sellainen kaupungin alue, joka ei ole taajamaa, ei kyseinen kytkettynä pitämisvelvoite koske.

Koiraa, kissaa, hevosta tai muuta koti- tai lemmikkieläintä ei saa lainkaan päästää yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Eläimen omistajan tai haltijan tulee selvittää, mitkä ovat kaupungin tällaisia alueita. Lisäksi kaupungilla voi olla edellä mainittuja alueita, jonne eläinten kanssa meneminen on nimenomaisesti sallittu. Esimerkiksi kaupunki voi ylläpitää koirille tarkoitettua uimarantaa. Jokaisella kaupungilla tällaisia alueita ei välttämättä ole.

Rangaistusseuraamukset järjestyslain rikkomisesta
Poliisi valvoo järjestyslain noudattamista kaupungin alueella. Poliisin toimivalta perustuu aina lakiin. Myös tämän vuoksi on syytä tiedostaa, milloin kyse on kaupungin yleisestä paikasta tai taajama-alueesta.

Järjestyslain rikkoja syyllistyy järjestysrikkomukseen. Poliisi voi määrätä järjestysrikkomukseen syyllistyneelle sakkorangaistuksen, jonka suuruus on 40 – 100 euroa. Rikkomuksesta riippuen kyseeseen voi tulla myös muita seuraamuksia."

Lue lisää

Järjestyslaki on asiassa ihan silkkaa tuubaa.

K: Mikä laki estää ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään pyöräilyn, jos kyseessä on hiljainen juoppo? Perustuslaki ei asiaa selitä.

V: Tieliikennelaki.

Anonyymi00154 kirjoitti:

Järjestyslaki on asiassa ihan silkkaa tuubaa.

K: Mikä laki estää ulkoilureiteillä ja puistoväylillä ympäripäissään pyöräilyn, jos kyseessä on hiljainen juoppo? Perustuslaki ei asiaa selitä.

V: Tieliikennelaki.

Lue lisää

Puistoissa saattaa olla juoppoja. Sille ei voi paljon mitään.

Anonyymi00155 kirjoitti:

Puistoissa saattaa olla juoppoja. Sille ei voi paljon mitään.

Ja väitteesi mukaan, koska tieliikennelakia ei sovelleta puistoväyliin ja ulkoilureitteihin, niillä saattaa pyöräillä juoppoja. Sille ei voi paljon mitään - väitteesi mukaan kukaan ei voi heille mitään. Perustuslaki ja järjestyslaki eivät ulotu juopon pyöräilyyn, joten juoppojen ja huumehörhöjen pyöräily on silloin täysin sallittua ja hyväksyttyä.

Liikenneturvallisuuden vaarantaminen ei tule koskaan kysymykseen, koska laki koskee vain tienkäyttäjiä. Samainen juoppo saa myös pyöräillä todella kovaa, ilman valoja, vasemmalla puolella ja ilman varsinaisia sääntöjä, kunhan ei aiheuta todellista vaaraa toiselle. Poliisi voi puuttua asiaan jollakin tasolla valvontaoikeuksiensa mukaan, mutta vaaran aiheuttamisesta voi päättää vain oikeuslaitos syytteen pohjalta.

Poliisi ei voi puhalluttaa tieliikennelain mukaan tai vaatia verikokeeseen ketään ko. alueilla.

Skuutti ja polkupyörä vertautuvat usessa asiassa. Kahden promillen juovuksissa ajava skuuttikuski saa ajaa väitteesi mukaan vapaasti alueella ilman pelkoa rattijuopumuksesta tai liikennejuopumuksesta, koska hän ei aja tiellä eikä moottoriajoneuvolla (maastoliikennelain mukaan). Skuuttikuski voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen vain, jos hän vaarantaa muita. Toki hänet voidaan poistaa paikalta järjestyslain nojalla.

Anonyymin väitteen mukaisesti polkupyöräilijä ja skuuttikuski voivat ajaa puistoväylillä ja ulkoilureiteillä vapaasti ilman liikennesääntöjä ja umpijuovuksissa. Kyse on vain mahdollisen haitan tai vaaran aiheuttamisesta, eikä poliisi voi asialle tieliikennelain mukaan mitään. Anonyymin lain tulkinnan mukaan, jos mitään erityistä ei tapahdu, pyöräilijä ja skuuttikuski voivat ajaa Espan puistossa umpijuovuksissa sekä huume- ja pilleripäissään. Tilanne muuttuu, kun he palaavat puiston ulkopuoliseen rakennettuun ympäristöön, vaikkapa pyörätielle.

Ps. Osasit sitten löytää jo yli 20 vuotta Suomessa voimassa olleen järjestyslain, ja pudotit kaupungin järjestyssäännöt pois.

Anonyymi00155 kirjoitti:

Puistoissa saattaa olla juoppoja. Sille ei voi paljon mitään.

Yhdistetyllä väylällä jalankulkijan paikka on reunassa.

Anonyymi00157 kirjoitti:

Yhdistetyllä väylällä jalankulkijan paikka on reunassa.

Tuonkin suhteen on eri näkemyksiä. Järkevää se on toki noin toimia, mutta suoraan lakiteksti ei siihen velvoita, jos yhdistetyllä väylällä todetaan olevan myös jalkakäytävä. Riippuu täysin siitä, että minkälaiseksi 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylä tulkitaan. Kyseistä väylätyyppiä ei ole laissa määritelty oikein mitenkään. Onko väylällä jalkakäytävä vai, niin vaikuttaa asiaan. Väylän nimen perusteella on, mutta määrittely väylän suhteen on tieliikennelaissa täysin puutteellinen.

Tuo on kuitenkin oma erillinen väittely, eikä mennä nyt siihen. Tässä kohtaa puhutaan puistokäytävistä ja ne eivät ainakaan keskustelun esimerkkikuvissa helsinkiläisen puiston osalta ole merkitty mitenkään milläkään pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä. Niiden puistokäytävien osalta ei ainakaan ole Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylästä, eikä Pyörätie väylistä kyseessä.

Anonyymi00158 kirjoitti:

Tuonkin suhteen on eri näkemyksiä. Järkevää se on toki noin toimia, mutta suoraan lakiteksti ei siihen velvoita, jos yhdistetyllä väylällä todetaan olevan myös jalkakäytävä. Riippuu täysin siitä, että minkälaiseksi 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylä tulkitaan. Kyseistä väylätyyppiä ei ole laissa määritelty oikein mitenkään. Onko väylällä jalkakäytävä vai, niin vaikuttaa asiaan. Väylän nimen perusteella on, mutta määrittely väylän suhteen on tieliikennelaissa täysin puutteellinen.

Tuo on kuitenkin oma erillinen väittely, eikä mennä nyt siihen. Tässä kohtaa puhutaan puistokäytävistä ja ne eivät ainakaan keskustelun esimerkkikuvissa helsinkiläisen puiston osalta ole merkitty mitenkään milläkään pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä. Niiden puistokäytävien osalta ei ainakaan ole Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylästä, eikä Pyörätie väylistä kyseessä.

Lue lisää

Kyseessä on siis tie jolla kävellään reunassa ja pyöräillään oikealla.

Tie on rakennettu, hoidettu ja kunnossapidetty väylä, joka on tarkoitettu kulkemiseen.

Maastoa ovat rakentamattomat kulku-urat, umpimetsä ja luonnonvaraiset polut, joita ei ole virallisesti tarkoitettu liikenteeksi.

Jos kyseessä on kunnan hoitama, sorastettu, pinnoitettu ja jopa valaistu ja opastettu puistoväylä tai ulkoilureitti, se on juridisesti tietä, ja tieliikennelaki on voimassa. Jos taas kyseessä on luonnonvarainen polku, se on maastoa, jolloin sovelletaan maastoliikennelakia ja jokaisenoikeutta.

Mikä tuossa voisi olla epäselvää? Ei muiden joukossa voida unohtaa liikennesääntöjä eikä tankojuoppous ja juopposkuuttaus ole sen enempää sallittua Espan puistikon väylällä kuin viereisellä pyörätielläkään.

Anonyymi00161 kirjoitti:

Tie on rakennettu, hoidettu ja kunnossapidetty väylä, joka on tarkoitettu kulkemiseen.

Maastoa ovat rakentamattomat kulku-urat, umpimetsä ja luonnonvaraiset polut, joita ei ole virallisesti tarkoitettu liikenteeksi.

Jos kyseessä on kunnan hoitama, sorastettu, pinnoitettu ja jopa valaistu ja opastettu puistoväylä tai ulkoilureitti, se on juridisesti tietä, ja tieliikennelaki on voimassa. Jos taas kyseessä on luonnonvarainen polku, se on maastoa, jolloin sovelletaan maastoliikennelakia ja jokaisenoikeutta.

Mikä tuossa voisi olla epäselvää? Ei muiden joukossa voida unohtaa liikennesääntöjä eikä tankojuoppous ja juopposkuuttaus ole sen enempää sallittua Espan puistikon väylällä kuin viereisellä pyörätielläkään.

Lue lisää

Anonyymin vänkääjän mukaan sähköpyörän kuljettaja saa ajaa luvan kanssa vasemmalla puolella ja pahasti juovuksissa, jos hän ei aja ajoradalla, maantiellä, kadulla, pyörätiellä tai yhdistetyllä väylällä tahi pihakadulla.

Säännöt muuttuvat, kun kuljettaja tulee näille alueille. Silloin on jälleen voimassa oikeanpuoleinen liikenne ja promillerajat.

Anonyymi00162 kirjoitti:

Anonyymin vänkääjän mukaan sähköpyörän kuljettaja saa ajaa luvan kanssa vasemmalla puolella ja pahasti juovuksissa, jos hän ei aja ajoradalla, maantiellä, kadulla, pyörätiellä tai yhdistetyllä väylällä tahi pihakadulla.

Säännöt muuttuvat, kun kuljettaja tulee näille alueille. Silloin on jälleen voimassa oikeanpuoleinen liikenne ja promillerajat.

Lue lisää

Ei pidä kuvitella sellaista, jota teksteissä ei lue. Missään ei ole tuollaista väitettä esitetty. Ei pidä omassa pikku päässään kuvitella toisen väittävän sellaista, mitä ei ole väitetty.

Koska tieliikennelain mukaan pyörätie pitää aina olla liikennemerkillä osoitettu, niin voidaan sitten tehdä johtopäätös, että puistokäytävät eivät nähtävästi ole tieliikennelain tarkoittamia teitä.

Joko kyseessä ei ole tie, tai sitten Helsingin kaupunki rikkoo lakia vastaan, kun puistoväylät eivät ole osoitettu asianmukaisella pyöräilyn sallivalla tavalla. Jos ne tiet olisivat yleiselle liikenteelle tarkoitettuja teitä, niin sitten niillä saisi ajaa myös autolla.

Anonyymi00164 kirjoitti:

Ei pidä kuvitella sellaista, jota teksteissä ei lue. Missään ei ole tuollaista väitettä esitetty. Ei pidä omassa pikku päässään kuvitella toisen väittävän sellaista, mitä ei ole väitetty.

Lue lisää

No miten ajetaan, kun ei ole liikennesääntöjä? EI perustuslaki puutu ajamisen tyyliin.

Anonyymi00174 kirjoitti:

No miten ajetaan, kun ei ole liikennesääntöjä? EI perustuslaki puutu ajamisen tyyliin.

Asia on jo mainittu. Jokaisenoikeus koskee luonnossa liikkumista. Maalaisjärki ja pyöräilyn etiketti astuvat voiman, silloin kun liikennesäännöt eivät ole voimassa. Pitää ajaa niin varovasti, ettei vaaranna muita ja ottaa muut kulkijat huomioon.

Jalkakäytävää ei tarvitse liikennemerkein osoittaa, mutta pyörätie pitää aina liikennemerkein osoittaa. Jos tie on pyörätie/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä/pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain, niin se pitää aina osoittaa liikennemerkillä. Laissa lukee yksiselitteisesti "liikennemerkillä osoitettua" pyörätien osalta.

Vain pyöräilyn sallivaa tieksi luokiteltua väylää, jota ei liikennemerkein osoiteta, ei tieliikennelain määritysten mukaan ole olemassa. Sellainen yleiselle liikenteelle tarkoitettu tie, jolla saa pyöräillä, mutta ei osoiteta pyöräilyn sallivaksi väyläksi, on sitten sellainen tie, jolla saa ajaa kaikilla muillakin ajoneuvoilla. Tällaisia ovat kaikki ”normaalit” tiet.

Korjataan vähän: Vain pyöräilyn ainoana ajoneuvotyyppinä sallivaa tieksi luokiteltua väylää, jota ei liikennemerkein osoiteta, ei tieliikennelain määritysten mukaan ole olemassa.

Laki on kaiken ydin, halusit tai et. Maalaisjärki ei voita lakia. Paskaakin lakia joutuu noudattamaan.

Anonyymi00169 kirjoitti:

Laki on kaiken ydin, halusit tai et. Maalaisjärki ei voita lakia. Paskaakin lakia joutuu noudattamaan.

Luet lakia kuin tollo ja kaupunkilaisjärkeä sulla ei ole.

Anonyymi00170 kirjoitti:

Luet lakia kuin tollo ja kaupunkilaisjärkeä sulla ei ole.

Laki määrää asiat täysin selkeästi. Minun mielipide ei vaikuta.

Anonyymi00173 kirjoitti:

Laki määrää asiat täysin selkeästi. Minun mielipide ei vaikuta.

No mitä se määrää? Että mennnään vapaasti ilman liikennesääntöjä, niinkö? Liikennesäännöt kerrotaan tieliikennelaissa.

Jalankulkijan paikka on yhdistetyllä väylällä reunassa.

Anonyymi00175 kirjoitti:

No mitä se määrää? Että mennnään vapaasti ilman liikennesääntöjä, niinkö? Liikennesäännöt kerrotaan tieliikennelaissa.

Jalankulkijan paikka on yhdistetyllä väylällä reunassa.

Lue lisää

Jos ei ole tie, niin noin nimenomaan on, ettei liikennesäännöt ole voimassa. Liikennesäännöt eivät ole voimassa tien ulkopuolella. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä, ellei laissa ole jossain kohtaa toisin säädetty. Asia mainitaan heti tieliikennelain ensimmäisessä pykälässä.

"1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä."

Lähde:
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729

Vain pyöräilyn ainoana ajoneuvotyyppinä sallivaa tieksi luokiteltua väylää (tietä), jota ei liikennemerkein osoiteta, ei tieliikennelain määritysten mukaan ole olemassa. Kaikki pyöräilyn sallivat pyörätiet pitää liikennemerkein olla osoitettu.


"2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;"


Liikennemerkillä osoitettu pitää pyörätien olla, kun kyseessä on tieksi laskettava väylä. Laki määrää selkeästi tämän asian.

Anonyymi00172 kirjoitti:

Vain pyöräilyn ainoana ajoneuvotyyppinä sallivaa tieksi luokiteltua väylää (tietä), jota ei liikennemerkein osoiteta, ei tieliikennelain määritysten mukaan ole olemassa. Kaikki pyöräilyn sallivat pyörätiet pitää liikennemerkein olla osoitettu.


"2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;"


Liikennemerkillä osoitettu pitää pyörätien olla, kun kyseessä on tieksi laskettava väylä. Laki määrää selkeästi tämän asian.

Lue lisää

Millloin noudatetaan tieliikennelakia? Määrittele myös meille muille termi "tie".

Anonyymi00172 kirjoitti:

Vain pyöräilyn ainoana ajoneuvotyyppinä sallivaa tieksi luokiteltua väylää (tietä), jota ei liikennemerkein osoiteta, ei tieliikennelain määritysten mukaan ole olemassa. Kaikki pyöräilyn sallivat pyörätiet pitää liikennemerkein olla osoitettu.


"2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;"


Liikennemerkillä osoitettu pitää pyörätien olla, kun kyseessä on tieksi laskettava väylä. Laki määrää selkeästi tämän asian.

Lue lisää

Olipa tuossa taas paha valhe!

Anonyymi00178 kirjoitti:

Olipa tuossa taas paha valhe!

Ei ole mikään valhe, vaan nuo asiat lukevat tieliikennelaissa. Tuossa määritykset lukevat myös ja jokainen voi asian itse lukea ja todeta.

Tässä vielä linkki itse lakiin, jos ei luota laista kopioituun tietoon. Tuolta asiat voidaan todentaa.

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729

Anonyymi00181 kirjoitti:

Ei ole mikään valhe, vaan nuo asiat lukevat tieliikennelaissa. Tuossa määritykset lukevat myös ja jokainen voi asian itse lukea ja todeta.

Valehtelet että korvat heiluu.

Anonyymi00185 kirjoitti:

Valehtelet että korvat heiluu.

Saat olla tuota mieltä. Sille ei kukaan voi mitään. Faktat on kuitenkin esitetty.

Anonyymi00188 kirjoitti:

Saat olla tuota mieltä. Sille ei kukaan voi mitään. Faktat on kuitenkin esitetty.

Fakta on sinulle, valehtelijalle, tuntematon sana. Sinulle kyse on vänkäämisestä.

Anonyymi00206 kirjoitti:

Fakta on sinulle, valehtelijalle, tuntematon sana. Sinulle kyse on vänkäämisestä.

Laki määrittää asiat, en minä.

Anonyymi00211 kirjoitti:

Laki määrittää asiat, en minä.

Totta, sinä ja mielipiteesi ja valheesi ette määrää mistään.

Traktoreita ja pilipää mopopoikia, joilta on äänenvaimennin unohtunut, unohtamatta.

Pitää paikkansa, mutta liikennesäännöt ovat voimassa tiellä. Esim. uimarannalla liikennesäännöt eivät ole voimassa, eivätkä omakotitalon takapihalla, eivätkä metsäpolullakaan.

Anonyymi00184 kirjoitti:

Pitää paikkansa, mutta liikennesäännöt ovat voimassa tiellä. Esim. uimarannalla liikennesäännöt eivät ole voimassa, eivätkä omakotitalon takapihalla, eivätkä metsäpolullakaan.

Lue lisää

Mikä on tie?

Jos ja kun puistoväylät ja ulkoilureitit ovat kaupungin rakentamia ja ylläpitämiä sekä yleisesti, tosiasiallisesti ja rajoituksetta ihmisten käytettävissä, ne ovat määritelmällisesti teitä. Tieliikennelakia käytetään teillä.

Tankkausaseman piha on KKO:n mukaan tiealuetta, mutta portilla ja aidalla rajattu tehdasalue ei ole tietä. Metsään muodostunut ja hoitamaton polku ei ole tietä vaan maastoa.

Anonyymi00187 kirjoitti:

Mikä on tie?

Jos ja kun puistoväylät ja ulkoilureitit ovat kaupungin rakentamia ja ylläpitämiä sekä yleisesti, tosiasiallisesti ja rajoituksetta ihmisten käytettävissä, ne ovat määritelmällisesti teitä. Tieliikennelakia käytetään teillä.

Tankkausaseman piha on KKO:n mukaan tiealuetta, mutta portilla ja aidalla rajattu tehdasalue ei ole tietä. Metsään muodostunut ja hoitamaton polku ei ole tietä vaan maastoa.

Lue lisää

Kaupungin rakentama ei tarkoita sitä, että se automaattisesti olisi jonkin tietyntyyppinen väylä.

Anonyymi00187 kirjoitti:

Mikä on tie?

Jos ja kun puistoväylät ja ulkoilureitit ovat kaupungin rakentamia ja ylläpitämiä sekä yleisesti, tosiasiallisesti ja rajoituksetta ihmisten käytettävissä, ne ovat määritelmällisesti teitä. Tieliikennelakia käytetään teillä.

Tankkausaseman piha on KKO:n mukaan tiealuetta, mutta portilla ja aidalla rajattu tehdasalue ei ole tietä. Metsään muodostunut ja hoitamaton polku ei ole tietä vaan maastoa.

Lue lisää

Kaupunki hoitaa myös esim. juoksupolkuja (pururatoja) ja latupohjia. Nekään eivät ole teitä, vaikka hoidettuja ovatkin ja kaupunki on ne rakentanut.

Anonyymi00187 kirjoitti:

Mikä on tie?

Jos ja kun puistoväylät ja ulkoilureitit ovat kaupungin rakentamia ja ylläpitämiä sekä yleisesti, tosiasiallisesti ja rajoituksetta ihmisten käytettävissä, ne ovat määritelmällisesti teitä. Tieliikennelakia käytetään teillä.

Tankkausaseman piha on KKO:n mukaan tiealuetta, mutta portilla ja aidalla rajattu tehdasalue ei ole tietä. Metsään muodostunut ja hoitamaton polku ei ole tietä vaan maastoa.

Lue lisää

Lainsäätäjä toteaa itse asian olevan haasteellinen ja tämän pystyy toteamaan alla olevasta hallituksen esityksen otteesta. Laissa säädetyt liikenteenohjauslaitteet, esimerkiksi liikennemerkit ja tiemerkinnät, ovat tien tunnusmerkkejä, kirjoittaa lainsäätäjä myös.


"Kadusta ei ole tarkkarajaista määritelmää lainsäädännössä. Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta annetun lain
(669/1978) 1 §:n mukaan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet kuuluu osaksi kunnalle, osaksi tontin tai muun alueen omistajalle.

Yksityistä tietä ei sitäkään ole määritelty täsmällisesti. Yksityisistä teistä annetun lain
(358/1962) 5 §:n mukaan tiehen kuuluu ajorata, jalkakäytävä ja polkupyörätie sekä niiden säilymistä ja käyttämistä varten pysyvästi tarvittavat alueet, rakenteet ja laitteet, kuten piennar, luiska, pengermä, oja, väli- ja rajakaista, kohtaamis- ja kääntymispaikka, tiehen liittyvää tienpitoa varten tarvittava varastoimispaikka, valaistuslaitteet ja liikennevalot, silta, rumpu, melueste, lautta laitureineen ja väylineen, kaide ja tiemerkki.

Yksityinen tie voi olla myös polkutie tai sellainen tie, jota käytetään vain talvisaikaan. Metsätie on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia varten. Yksityinen tie voi olla myös muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie.

Moottorikelkkailureitit ovat maastoliikennelain mukaisessa reittitoimituksessa perustettuja moottorikelkkaliikenteeseen tarkoitettuja teitä, joilla liikkuminen perustuu maastoliikennelain 13 §:ssä säädettyyn yleiseen oikeuteen. Yleinen oikeus moottorikelkan kuljettamiseen perustetulla moottorikelkkailureitillä tarkoittaa yhtäältä sitä, että liikkumisesta ei peritä erillistä maksua. Toiseksi reittiä saa käyttää sillä edellytyksellä, että kuljettajalla on ajo-oikeus kuljetettavaan ajoneuvoon ja ajoneuvotyypillä saa ajaa kyseisellä tiellä.

Tietä olisi edelleen myös alue, joka olisi tarkoitettu yleiseen liikenteeseen tai se olisi yleisesti liikenteeseen käytetty. Tien tällainen määritteleminen on jossain määrin ongelmallista. Tieliikennelain soveltaminen tällaisella alueella jäisi edelleen oikeuskäytännön varaan. Määritelmään liittyviä ongelmia on käsitelty laajasti nykytilaa koskevassa esityksen jaksossa.

Yleiselle liikenteelle tarkoitetun alueen määrittelyssä olisi ensinnäkin ratkaisevaa alueen alkuperäinen käyttötarkoitus, toisin sanoen se, onko alue sitä muodostettaessa tarkoitettu yleisen ja rajoittamattoman henkilöpiirin liikkumiseen. Yleisesti liikenteeseen käytetyn alueen määrittelyssä arvioitaisiin alueella tosiasiallisesti esiintyvää liikennettä, siis sitä, onko alueella esiintyvä liikenne määriteltävissä yleiseksi liikenteeksi.

Sekä yleiselle liikenteelle tarkoitetun alueen että yleisesti liikenteeseen käytetyn alueen määrittelyssä merkityksellinen tekijä olisi se, onko alue avoin yleiselle liikenteelle, siis se, onko alueelle pääsevää henkilöpiiriä rajoitettu konkreettisin keinoin. Yleiselle liikenteelle tarkoitetun alueen ja yleisesti liikenteeseen käytetyn alueen edellytysten arviointi edellyttää tarkasteltavana olevan alueen yksittäistapauksellista tarkastelua. Maa-alueen omistussuhteella ei olisi ratkaisevaa merkitystä, mutta sillä, millä tavalla alueen omistaja tai haltija on tarkoittanut aluetta käytettävän, voisi olla merkitystä. Yleiselle liikenteelle tarkoitettu tai yleisesti liikenteeseen käytetty alue olisi joko yleinen (esimerkiksi valtion tai kunnan viraston pysäköintialue) tai yksityinen alue (esimerkiksi automarketin pysäköintialue).

Se, että jokin alue muistuttaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan tietä tai katua, ei välttämättä tekisi siitä tietä. Edellytyksenä lain soveltamiselle olisi alueen tosiasiallinen käyttö yleiseen liikenteeseen. Toisaalta vaikka alue ei ulkoisesti näyttäisi yleiskielen mukaiselta tieltä, esimerkiksi torilta, se olisi tietä. Tämä on siksi, koska toria tosiasiassa käytetään yleiseen liikenteeseen. Liikenteen yleisyyden arviointi ratkaistaisiin tarvittaessa tapauksittain.

Sellaista väylää, jota käyttää vain rajattu henkilöpiiri, eikä tietä ole muuhun liikenteeseen tarkoitettu, ei pidettäisi tienä (KKO 1990:6). Sen arvioiminen, onko alue yleisesti liikenteeseen käytetty, edellyttää alueen ja sen käytön yksilökohtaista tarkastelua, muun muassa alueen liikenteen ja sen laadun sekä alueen asutuksen, tarkastelua. Näyttöä tieliikenteestä ja sen yleisyydestä voitaisiin saada esimerkiksi alueen asukkailta."

Puiston funktio ei ole liikenteellinen, vaikka siellä väyliä kulkeekin. Alueen alkuperäinen käyttötarkoitus vaikuttaa.

Anonyymi00190 kirjoitti:

Kaupunki hoitaa myös esim. juoksupolkuja (pururatoja) ja latupohjia. Nekään eivät ole teitä, vaikka hoidettuja ovatkin ja kaupunki on ne rakentanut.

Pururadalla saa pyöräillä. Vaikka pururata on suunniteltu liikkumiseen, se ei ole suunniteltu liikkumiseen paikasta A paikkaan B.

Laskettelurinnekin ja yläkoulun katto voi olla kaupungin rakentama, mutta nekään eivät ole teitä.

Uimaranta tai tenniskenttä voi olla kaupungin rakentama, mutta ei se ole tie.

Anonyymi00193 kirjoitti:

Puiston funktio ei ole liikenteellinen, vaikka siellä väyliä kulkeekin. Alueen alkuperäinen käyttötarkoitus vaikuttaa.

Ei ole merkitystä alueen primäärisellä tarkoituksella, jos sillä on myös vankka sekundäärinen tarkoitus.

Oletko koskaan käynyt Espan puistossa? Käy joskus, niin sivistyt!

Anonyymi00205 kirjoitti:

Ei ole merkitystä alueen primäärisellä tarkoituksella, jos sillä on myös vankka sekundäärinen tarkoitus.

Oletko koskaan käynyt Espan puistossa? Käy joskus, niin sivistyt!

Lue lisää

Kaikki eivät asu etelän ruuhkahelvetissä.

Anonyymi00210 kirjoitti:

Kaikki eivät asu etelän ruuhkahelvetissä.

Maalaistollo tuli tuossa havaituksi. Tynnyrinrei'ästä tuijottaa maailmaa ja huutelee sieltä ohjeita.

Anonyymi00215 kirjoitti:

Maalaistollo tuli tuossa havaituksi. Tynnyrinrei'ästä tuijottaa maailmaa ja huutelee sieltä ohjeita.

Saat vapaasti kuvitella noin.

Anonyymi00217 kirjoitti:

Saat vapaasti kuvitella noin.

Faktaa se oli, ei kuvitelmaa. Mennään ihan liikennesääntöjen mukaan, ei sinun valheiden mukaan.

Ja onnettomuus voi sattua kun kaikki vaarat on mitätöitykin.

Pyöräiletkö vain talvella?

Hiihtolatuja hiekoitetaan, tuhkataan, mikä viittaa omakotitalon asukkaaseen ja pyöräteitä lasisirutetaan ja naulataan.

Anonyymi00197 kirjoitti:

Hiihtolatuja hiekoitetaan, tuhkataan, mikä viittaa omakotitalon asukkaaseen ja pyöräteitä lasisirutetaan ja naulataan.

Itse pyöräilijänä otin renkaaseen yhden tahallisen piikin Itäkeskuksen tienoilla.
Piikkejä löytyy ei vain Lauttasaaresta ja vain Itäkeskuksesta.

Voiko Itäkeskus piikki olla Suomen Uutisten levittämiä?

Tästä syntyy ajatus, että hitaalla liikealueella etuajooikeus on hitaalla kulkijalla ja nopean etuajooikeus on nopealla kulkualueella.

Tutkitaan kertomasi tien ympäristöä.

Anonyymi00200 kirjoitti:

Tästä syntyy ajatus, että hitaalla liikealueella etuajooikeus on hitaalla kulkijalla ja nopean etuajooikeus on nopealla kulkualueella.

Tutkitaan kertomasi tien ympäristöä.

Lue lisää

Tutkitaan myös, että onko urbaanitilassa yhtä kattavia hitaita kulkuväyliä tasavertaisesti nopeiden kanssa.

Vauhdin kasvaessa ylinopeita väyliä ei voi olla tiheästi enää, mutta ne harvenevat.

Kaikista tiheimpiä väyliä pitäisi löytyä äärihitaille kulkijoille.

Jos kaupungissa siis on jatkuva liian isojen liikenteiden väyliä ilman hitaiden väyliä, silloin kaupungin rakenteessa on jotakin väärin.

Anonyymi00201 kirjoitti:

Tutkitaan myös, että onko urbaanitilassa yhtä kattavia hitaita kulkuväyliä tasavertaisesti nopeiden kanssa.

Vauhdin kasvaessa ylinopeita väyliä ei voi olla tiheästi enää, mutta ne harvenevat.

Kaikista tiheimpiä väyliä pitäisi löytyä äärihitaille kulkijoille.

Jos kaupungissa siis on jatkuva liian isojen liikenteiden väyliä ilman hitaiden väyliä, silloin kaupungin rakenteessa on jotakin väärin.

Lue lisää

Väärin on rakentaa vieri vierin kävelijöiden ja autoteiden ratoja, sillä ei kävele hyvin autoteiden vieressä, ainakaan eivät ne menee samaa matkaa useinkaan autoteiden kanssa on teoria. Kävelijä poikkeaa muuallekin.

Kyse puhtaasti kävelijäteistä.
Maassa taas kävelytie esiintyy vain autotien kanssa, ei erikseen.

Metsäpolku on lähempänä kävelijän tietä, jossa EI OLE ASVALTTIA.
Mutta kattavatko kaikki metsäpolut kävelyteitä joka paikkaan?

Anonyymi00202 kirjoitti:

Väärin on rakentaa vieri vierin kävelijöiden ja autoteiden ratoja, sillä ei kävele hyvin autoteiden vieressä, ainakaan eivät ne menee samaa matkaa useinkaan autoteiden kanssa on teoria. Kävelijä poikkeaa muuallekin.

Kyse puhtaasti kävelijäteistä.
Maassa taas kävelytie esiintyy vain autotien kanssa, ei erikseen.

Metsäpolku on lähempänä kävelijän tietä, jossa EI OLE ASVALTTIA.
Mutta kattavatko kaikki metsäpolut kävelyteitä joka paikkaan?

Lue lisää

Hitaus voi taattaa pienentämällä tie poluksi.
Metsätie on edelleen jopa poliisiautolle sopiva ajotie, jota poliisi käyttää ahkerasti.
Jos kävelytie olisi ollut YHDEN IHMISEN LEVYINEN, silloin se olisi puhtaasti KÄVELYTIE.

Kävelijä ei tarvitse KAKSISUUNTAISTA KÄVELYTIETÄ!
Koska vauhti on hidas ja tilaa on päästää rauhallisesti törmäämättä toisiinsa ohitse.

Siten metsäteiden tiet ovat turhan leveitä Suomessa, mikä tarkoittaa resurssien haaskausta.

Tiheä ja kattava kävelijän tie tarkoittaa yhden ihmisen tasaista, sopivaa, asvaltoimatonta kävelytietä, joka ei kulje autoteiden kanssa yhdessä.

Tietä ei tarvitse liikennemerkein merkitä, ellei kyseessä ole vain pyöräilyn salliva tie, jossa muut ajoneuvot eivät normaalisti saa ajaa. Sellainen tie (pyörätie) pitää aina liikennemerkein merkitä, jos kyseessä on tieksi laskettava väylä. Tieliikennelaki määrää täysin selvästi, että pyörätie pitää liikennemerkein osoittaa. Ei ole mikään mielipideasia, vaan laki määrä niin.

Anonyymi00213 kirjoitti:

Tietä ei tarvitse liikennemerkein merkitä, ellei kyseessä ole vain pyöräilyn salliva tie, jossa muut ajoneuvot eivät normaalisti saa ajaa. Sellainen tie (pyörätie) pitää aina liikennemerkein merkitä, jos kyseessä on tieksi laskettava väylä. Tieliikennelaki määrää täysin selvästi, että pyörätie pitää liikennemerkein osoittaa. Ei ole mikään mielipideasia, vaan laki määrä niin.

Lue lisää

Ja mitä sitten?

Aloittaja itsehän toimi liikennesääntöjen mukaan väärin.

Luultavasti trollaaja.

Maalaisjärkeä kannattaa käyttää, mutta liikennesääntöjä pitää myös noudattaa.

Anonyymi00212 kirjoitti:

Maalaisjärkeä kannattaa käyttää, mutta liikennesääntöjä pitää myös noudattaa.

Eli mikä meni aloittajan tapauksessa vikaan? Missä laissa kielletään huutamasta "oikea laita", jos vastaan tulee umpitollo?

Anonyymi00216 kirjoitti:

Eli mikä meni aloittajan tapauksessa vikaan? Missä laissa kielletään huutamasta "oikea laita", jos vastaan tulee umpitollo?

Jos esim. itse ajaa väärällä tilannenopeudella, niin rikkoo silloin myös itse liikennesääntöjä, vaikka huutaisi miten paljon tahansa.

Anonyymi00218 kirjoitti:

Jos esim. itse ajaa väärällä tilannenopeudella, niin rikkoo silloin myös itse liikennesääntöjä, vaikka huutaisi miten paljon tahansa.

Miksi et vastaa kysymykseen?