Politiikan broilerit ulos

Liike-elämässä tiedetään, että pitkäaikainen palvelus samassa työtehtävässä (tai peräti saman työnantajan palveluksessa) heikentää ammattitaitoa. Tämä on kiistaton tosiasia. Siksi nykyaikaisissa bisnekseen pohjautuvissa yrityksissä työtehtäviä kierrätetään ja henkilökunta on jatkuvassa koulutuksessa, että asenne, ammattitaito, kosketuspinta ko, allaan ja motivaatio pysyvät reaaliaikaisessa trimmissä. Tämä on toimivan bisneksen edellytys.

Miten on politiikassa? Miten siellä on huomioitu tämä em, tosiasia? Ei mitenkään. Kansanedustajat marinoivat itseään siinä samassa käsitteiden liemessä vuodesta - ja vuosikymmenestä toiseen ja jälki on rumaa. Ajatukset alkavat kiertämään kehää ja todellisuudentaju himmenee, valheista tulee tosiasioita, uhista tulee mahdollisuuksia. En ole koskaan kuullut keneltäkään niin käsittämätöntä letkautusta kuin edesmenneeltä Kimmo Sasilta: ” Meillä on intressi saada Turkki EU-alueen jäseneksi. Se on islamilainen valtio, minulle se ei aiheuta mitään huolta.” Voiko kenenkään järjenjuoksu tulla enää surullisemmaksi?