Mikä on kielen ja murteen ero? Miten voidaan määritellä murre ja kieli niin että ne voidaan erottaa toisistaan? Olisi kiva jos joku osaisi selittää!
Kieli vai murre?
pohdiskelija
6802
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No esim silleen et kiribati on kieli.
http://www.ethnologue.com/ on tuntevinaan 6.912 elävää kieltä.
Lähde väittää Suomessa puhuttavan äidinkielenä eri kieliä seuraavasti:
Suomi (Suomessa) 4.700.000 (1993)
Ruotsi (Suomessa) 296.000 (1997)
Meänkieli (Tornionjokilaakson suomi, Suomessa) 30.000 (1997)
Karjala (Suomessa) 10.000 (1994)
Viro (Suomessa) 6.000 (1993)
Romani (Suomessa) 5.410 (2000)
Liivi (Suomessa) 5.172 (2000)
Suomalainen viittomakieli (5.000) (1986)
Saame 2.000 (1995)
Kolttasaame (Suomessa) 300 (1995)
Inarinsaame 250 (1995)
Suomenruotsalainen viittomakieli 150 (2001)
Luulenpa, että Suomessa puhuttavia kieliä löytyisi listattavaksi enemmänkin mm. pakolaisten, paluumuuttajien ym. siirtolaisten ansiosta.
Joka tapauksessa esimerkiksi meänkieli lasketaan omaksi kielekseen, toisin kuin vaikkapa savo tai rauma. Saamenkieliäkin löytyy useampia.
>Joka tapauksessa esimerkiksi meänkieli
>lasketaan omaksi kielekseen, toisin kuin
>vaikkapa savo tai rauma. Saamenkieliäkin
>löytyy useampia.
Olen koettanut välttää parhaani mukaan virheellistä muotoa "suomenkieli" ja kirjoittaa kaikkialla johdonmukaisesti "suomen kieli". Sama sääntö lienee yleispätevästi voimassa muihinkin kieliin nähden.
Nyt huomaan kirjoittaneeni "meänkieli" ja "saamenkieli". Pitää tietenkin olla "meän kieli" ja "saamen kieli".
Pahoitteluni kaikille niille, joiden kielikorvat rupesivat punoittamaan!
Jonkun mielestä suomen ruotsi on oma kielensä, jonkun toisen mielestä se on murre. On vielä sekin näkökanta, että se on ruotsin itäinen suuntaus. Kun sitäkään asiaa ei ole saatu selväksi, vaikka yliopistot ovat sitä pitkään pohtineet, niin vaikealla tiellä ollaan.
Pahin ongelma on Helsingin slangi, joka puristien mielestä on kuollut jo ennen toista maailmansotaa ja jota vain perinnön vaalijat enää hallitsevat. Jonkun toisen mielestä slangi muuttuu jatkuvasti. Nämä suuntaukset ovat jatkuvasti tukkanuottasilla lehtien yleisönosastossa. Who cares?
Ei suomenruotsi mikään oma kielensä ole, ja siinäkin on monia murteita. Esim. vanha Gotlannin murre Ruoosissa on hyvin lähellä Turun saariston ja Ahvenanmaan murretta. Toisaalta suomenruotsalaiset pohjalaismurteet muistuttavat enemmän nynorskaa kuin Suomen ja Ruotsin ruotsalaismurteita. Turun saaristosta lähteeneenä minun on helpompi ymmärtää riksvenskan murteita kuin pohjalaisia, joskus on jäänyt vähän monttu auki sipoolaisten ja liljendahlilaistenkin kanssa. kanssa.
Meän kieli on yksi kummallisuus, jota ei tunneta muualla kuin Ruotsin lainsäädännössä. Samaa murretta puhutaan Tornionjoen molemmin puolin.
Mitähän ongelmaa slangissa on? Alunperin Helsingin slangi syntyi 1800-luvun lopulla yhteiskieleksi ruotsin- ja suomenkielisten kakaroiden välille. Slangi elää ja muuttuu.
Slangi ei siis ole kieli eikä murre, vaan enemmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta korostava puhetapa. Esim. Itä-Helsingissä on nykyään oma nuorisoslanginsa, jolle on tyypillistä ääntää etuvokaalit melkein takavokaaleina (ä --> a, ö -->o, ja sihahtavan pehmeä "ässävika" (joka -paha kyllä - jää helposti tavaksi loppuiäksi).
Vanha "määritelmä" on, että kieli on murre (kielimuoto), jolla on armeija ja laivasto (eli joka on jonkin itsenäisen valtion kielimuoto). "Määritelmä" on opettavaisempi kuin moni tyhjästä lähtevä omassa mielessä pohdiskelu, vaikka kirjaimellisessa mielessä "määritelmä" on toki absurdi.
Kielen ja murteen ero on määrittelijässä. Vanha "virallinen" määritelmä perustuu siihen, ymmärtävätkö kahden kielimuodon puhujat toisiaan. Määritelmä on monessakin mielessä kyseenalainen mm. siksi, että ymmärtäminen on _aina_ vajavaista. Lisäksi se on epärealistinen. Kukaan tuskin väittää savoa ja raumaa eri kieliksi, vaikka aitoa vanhaa Rauman murretta puhuva ja aitoa jonkin Savon syrjäseudun murretta puhuva (jos heitä nyt vielä jostain löytyisi edes väljästi tulkiten) tuskin saisivat toistensa puheesta paljoakaan selvää kylmiltään.