KORKEA SYKE

Peruskestävyysharjoittelu on sellaista harjoittelua, joka tuntuu helpolta ja mukavalta ja sitä pystyy/pystyisi jatkamaan jopa tunteja.
Pk-harjoittelua tulee olla kaikesta harjoittelusta vähintään puolet.
Jos kunto on niin heikko, ettei tällaista harjoittelua pysty hiihtäen tekemään, peruskuntoa voi harjoittaa esim. kävellen, pyöräillen sisällä/ulkona ja lajinomaisesti crosstrainerilla.

Jösses kirjoitti:

Peruskestävyysharjoittelu on sellaista harjoittelua, joka tuntuu helpolta ja mukavalta ja sitä pystyy/pystyisi jatkamaan jopa tunteja.
Pk-harjoittelua tulee olla kaikesta harjoittelusta vähintään puolet.
Jos kunto on niin heikko, ettei tällaista harjoittelua pysty hiihtäen tekemään, peruskuntoa voi harjoittaa esim. kävellen, pyöräillen sisällä/ulkona ja lajinomaisesti crosstrainerilla.

Lue lisää

puolet peruskestävyystreeniä. Olette Te kovakuntoisia, kun hyväkuntoiset urheilijatkin treenavaat paljon enemmän pk-alueella ! Kuntoilijalle riittää treeni pääosin pk-alueella ! Joskus kerran kahteen viikkoon voi rykäistä ns. vauhtileikittelylenkin ja sekin varovasti. Täytyy muistaa hoitaa myös salilla tuo lihaskuntopuoli, ei siis mitään bodausta, vaan kuntopiirityyppinen harjoitus. Bodarin lihaksilla hiihtoladulla ei ole käyttöä !

vähintään kirjoitti:

puolet peruskestävyystreeniä. Olette Te kovakuntoisia, kun hyväkuntoiset urheilijatkin treenavaat paljon enemmän pk-alueella ! Kuntoilijalle riittää treeni pääosin pk-alueella ! Joskus kerran kahteen viikkoon voi rykäistä ns. vauhtileikittelylenkin ja sekin varovasti. Täytyy muistaa hoitaa myös salilla tuo lihaskuntopuoli, ei siis mitään bodausta, vaan kuntopiirityyppinen harjoitus. Bodarin lihaksilla hiihtoladulla ei ole käyttöä !

Lue lisää

"Vähintään puolet" tarkoittaa minimiä.
Mikään edellisessä viestissäni ei ole ristiriidassa sinun sanomiesi kanssa.

Miten paljon kilpaurheilijat treenaavat peruskuntoa, riippuu harjoituskauden suhteesta kilpailukauteen.

Tottuneelle kuntoilijalle vauhtikestävyystreeni sopii harjoitustaustasta ja määrästä riippuen n.1-3 krt/vko.
Kroppa tarvitsee uusia ärsykkeitä kehittyäkseen.

Maksimikestävyysharjoittelua ei suositella tavalliselle kuntoilijalle.

Jösses kirjoitti:

"Vähintään puolet" tarkoittaa minimiä.
Mikään edellisessä viestissäni ei ole ristiriidassa sinun sanomiesi kanssa.

Miten paljon kilpaurheilijat treenaavat peruskuntoa, riippuu harjoituskauden suhteesta kilpailukauteen.

Tottuneelle kuntoilijalle vauhtikestävyystreeni sopii harjoitustaustasta ja määrästä riippuen n.1-3 krt/vko.
Kroppa tarvitsee uusia ärsykkeitä kehittyäkseen.

Maksimikestävyysharjoittelua ei suositella tavalliselle kuntoilijalle.

Lue lisää

kuntoilijoilla tahtoo olla jokainen treeni vauhtikestävyystreeni. Varalan testaaja kertoi, että 75% prosenttiä kuntoilijoista menee aina vk-alueella. Olisiko nyt tämä neljännes täällä kyseessä ????

Jösses kirjoitti:

kuntoilijoilla tahtoo olla jokainen treeni vauhtikestävyystreeni. Varalan testaaja kertoi, että 75% prosenttiä kuntoilijoista menee aina vk-alueella. Olisiko nyt tämä neljännes täällä kyseessä ????

Lue lisää

Mitä tarkoitat?
En ole tietääkseni vastuussa tuntemattomien ihmisten tyhmästä treenauksesta.
Olen vastuussa omista treenattavistani.

Jösses kirjoitti:

Mitä tarkoitat?
En ole tietääkseni vastuussa tuntemattomien ihmisten tyhmästä treenauksesta.
Olen vastuussa omista treenattavistani.

Sulla on varmaan valmenettavana Suomen Shakkimaajoukkue fyysisellä puolella !!!

sentään ! kirjoitti:

Sulla on varmaan valmenettavana Suomen Shakkimaajoukkue fyysisellä puolella !!!

Näköjään käy kateeks, hah!

"170-180 on korkea, olitpa minkä ikäinen tahansa. Se tavallaan kuuluu asiaan, mutta on kuitenkin niin korkea, että hiihdät pelkillä hiilareilla, eli mitään rasvapolttoa se ei ole ainakaan."

Rasvaa palaa sitä enemmän mitä kovempi on syke!

Mistä porukka on oppinut nämä rasvanpolttosykesadut? Naistenlehdistä vai?

Jösses kirjoitti:

Peruskestävyysharjoittelu on sellaista harjoittelua, joka tuntuu helpolta ja mukavalta ja sitä pystyy/pystyisi jatkamaan jopa tunteja.
Pk-harjoittelua tulee olla kaikesta harjoittelusta vähintään puolet.
Jos kunto on niin heikko, ettei tällaista harjoittelua pysty hiihtäen tekemään, peruskuntoa voi harjoittaa esim. kävellen, pyöräillen sisällä/ulkona ja lajinomaisesti crosstrainerilla.

Lue lisää

Tiedät varmasti itsekin, että mitä lähemmäs anaerobista kynnystä mennään, sitä enemmän energiaa otetaan suoraan verensokerista ja suorista varastoista, kuten maksasta.

Olen testattu ja esim. mun kohdallani peruskestävyysreeni alueella n. 120 kuluttaa 55% rasvaa, kun taas sykkeen nosto 150:een kääntää tilanteen toisin päin, eli hiilareilla mennään 55-60%.

Totta, että rasva palaa aina, mutta jos menet salille ja teet 7x5 penkkiä 3 min palautuksilla, ei kroppa ota siihen energiaa rasvasta.

Jos juokset 100m kilpaa, et ota sen energiaa rasvasta.

Muistetaanpa, että aina, kun rasva palaa, se johtuu siitä, että elimistö muuntaa silloin rasvaa sokeriksi.

Hiki kyllä irtoaa ja olo on lenkin jälkeen mitä mainioin, mutta olen vaan miettinyt että onkohan siitä pitemmän päälle haittaa kun toi syke on niin korkea.?

Näin on.
Lisäksi eri lajeissa sykkeet ovat erilaiset.
Esim. pyöräilemällä on huomattavasti vaikeampi saada syke yhtä korkealle, kuin hiihtämällä.
Toisilla on pienempi sydän, kuin toisilla, joten sen pitää pumpatakin verta vähän tiuhempaan tahtiin.
Mikäli olo tuntuu muuten normaalilta, anna mennä vaan.
Harjoitteluohjeet tuolla onkin aiemmin annettu jo, joten sitä mukaa.

bnxblfnbö kirjoitti:

Näin on.
Lisäksi eri lajeissa sykkeet ovat erilaiset.
Esim. pyöräilemällä on huomattavasti vaikeampi saada syke yhtä korkealle, kuin hiihtämällä.
Toisilla on pienempi sydän, kuin toisilla, joten sen pitää pumpatakin verta vähän tiuhempaan tahtiin.
Mikäli olo tuntuu muuten normaalilta, anna mennä vaan.
Harjoitteluohjeet tuolla onkin aiemmin annettu jo, joten sitä mukaa.

Lue lisää

vaikeata saada syke nousemaan. Kunhan vain vähän pyöräilet ja käytät lukkopolkimia sekä nopeaa kadenssia, saat ihmetellä kuin ylös ne sykkeet oikein nousevatkaan. Monilla juoksijoilla on niin huono lihaskunto, ettei pysty todella nostamaan sykettä pyöräillessä, koska ei ole pyöräilyssä tarvittavissa lihaksissa niin paljon puhtia että syke nousisi, näin kertoo Varalan testauspäällikkö haastattelussaan Juoksija-lehdessä.

vai pyöräilemällä kirjoitti:

vaikeata saada syke nousemaan. Kunhan vain vähän pyöräilet ja käytät lukkopolkimia sekä nopeaa kadenssia, saat ihmetellä kuin ylös ne sykkeet oikein nousevatkaan. Monilla juoksijoilla on niin huono lihaskunto, ettei pysty todella nostamaan sykettä pyöräillessä, koska ei ole pyöräilyssä tarvittavissa lihaksissa niin paljon puhtia että syke nousisi, näin kertoo Varalan testauspäällikkö haastattelussaan Juoksija-lehdessä.

Lue lisää

En sanonut, että pyöräilemällä on vaikeaa saada syke nousemaan.
Sanoin, että eri lajeissa sykkeet ovat erilaiset.

vhnmdln kirjoitti:

En sanonut, että pyöräilemällä on vaikeaa saada syke nousemaan.
Sanoin, että eri lajeissa sykkeet ovat erilaiset.

edellisessä viestissäsi selvästi sanota, että pyöräillessä on vaikeampi saada syke nousemaan mot. Jos olet pyöräillyt aktiivisesti, jolloin lihaksesi ovat kehittyneet pyöräilyn vaatimuksiin saat sykkeen ihan samaan lukemiin kuin esim. hiihdossa, kynnykset kyllä heittelevät 3-8 sykettä lajista riippuen, etenkin niillä, joilla jonkin lajin harjoittaminen on jäänyt vähemmälle (pyöräily, juoksu,hiihto)

tuossa kirjoitti:

edellisessä viestissäsi selvästi sanota, että pyöräillessä on vaikeampi saada syke nousemaan mot. Jos olet pyöräillyt aktiivisesti, jolloin lihaksesi ovat kehittyneet pyöräilyn vaatimuksiin saat sykkeen ihan samaan lukemiin kuin esim. hiihdossa, kynnykset kyllä heittelevät 3-8 sykettä lajista riippuen, etenkin niillä, joilla jonkin lajin harjoittaminen on jäänyt vähemmälle (pyöräily, juoksu,hiihto)

Lue lisää

Tottunut lajinharrastaja/kilpaurheilija pystyy liikkumaan juuri sillä sykealueella, kuin itse haluaa. Joko rauhallisesti tai täysiä, tarpeen mukaan. Nyt ei olekaan siitä kyse.

Kyse ei ole myöskään lajien paremmuudesta. Itse kullekin se laji on paras, mistä eniten tykkää. Ja vain siinä tulee hyväksi, mitä harjoittelee.

Heiluttele jalkojasi.
Huilaa hetki.
Heiluttele käsiäsi ja jalkojasi yhtäaikaa.
Kummalla tavalla syke nousee nopeammin?

Kyse on siitä, että sellaiset lajit missä käytetään koko kroppaa, ovat kuormittavampia, kuin sellaiset, missä käytetään vain esim. jalkoja varsinaisen työn tekemiseen.
Vertaa kävely -> sauvakävely.
Kun yläkroppa tärähdysvaikutus tulee mukaan kävelyyn, se tehostuu heti n.30%.
Tavallisesti kävellen on huomattavasti vaikeampi nostaa syke samalle tasolle, kuin sauvojen kanssa.
Kilpakävelijä tähän kyllä pystyy, mutta siitähän ei nyt ollutkaan kyse.

Tavalliselle ihmiselle esim. pyöräillen on huomattavasti helpompi hakea itselleen sopiva rasitustaso, kuin hiihtämällä, missä koko vartalo tekee koko ajan töitä.

cvnkcgnmö kirjoitti:

Tottunut lajinharrastaja/kilpaurheilija pystyy liikkumaan juuri sillä sykealueella, kuin itse haluaa. Joko rauhallisesti tai täysiä, tarpeen mukaan. Nyt ei olekaan siitä kyse.

Kyse ei ole myöskään lajien paremmuudesta. Itse kullekin se laji on paras, mistä eniten tykkää. Ja vain siinä tulee hyväksi, mitä harjoittelee.

Heiluttele jalkojasi.
Huilaa hetki.
Heiluttele käsiäsi ja jalkojasi yhtäaikaa.
Kummalla tavalla syke nousee nopeammin?

Kyse on siitä, että sellaiset lajit missä käytetään koko kroppaa, ovat kuormittavampia, kuin sellaiset, missä käytetään vain esim. jalkoja varsinaisen työn tekemiseen.
Vertaa kävely -> sauvakävely.
Kun yläkroppa tärähdysvaikutus tulee mukaan kävelyyn, se tehostuu heti n.30%.
Tavallisesti kävellen on huomattavasti vaikeampi nostaa syke samalle tasolle, kuin sauvojen kanssa.
Kilpakävelijä tähän kyllä pystyy, mutta siitähän ei nyt ollutkaan kyse.

Tavalliselle ihmiselle esim. pyöräillen on huomattavasti helpompi hakea itselleen sopiva rasitustaso, kuin hiihtämällä, missä koko vartalo tekee koko ajan töitä.

Lue lisää

Vaikkei tämä nyt aloittajalle olekkaan, niin vaikka se fysiologisesti on niin, että matalemmilla sykkeillä energia otetaan rasvasta, ja kun liikutaan kovempaa, niin hiilihydraateista. Mutta, se on vain se fysiologinen osa! Jos siis harjoittelee kovempaa, niin tottakai energiaa kuluu enemmän, jolloin se rasvakin kuluu enemmän. Päivän kannalta ei siis ole oleellista esim. käveleekö vai juokseeko 5km. yhtä paljon se energiaa kuluttaa, riippumatta mistä varastoista se otetaan.

Ja tottakai hiihdossa nousee helposti syke korkealle, sillä siinä käytetään koko vartaloa, samoin kuin esim. uinnissa. Pyöräilyssä sykkeen saa tottakai yhtä lailla ylös, mutta onhan se eri tehdä töitä vain jalkalihaksilla muilla avustavilla lihaksilla, kuin että tekisi koko kropalla.

... kirjoitti:

Vaikkei tämä nyt aloittajalle olekkaan, niin vaikka se fysiologisesti on niin, että matalemmilla sykkeillä energia otetaan rasvasta, ja kun liikutaan kovempaa, niin hiilihydraateista. Mutta, se on vain se fysiologinen osa! Jos siis harjoittelee kovempaa, niin tottakai energiaa kuluu enemmän, jolloin se rasvakin kuluu enemmän. Päivän kannalta ei siis ole oleellista esim. käveleekö vai juokseeko 5km. yhtä paljon se energiaa kuluttaa, riippumatta mistä varastoista se otetaan.

Ja tottakai hiihdossa nousee helposti syke korkealle, sillä siinä käytetään koko vartaloa, samoin kuin esim. uinnissa. Pyöräilyssä sykkeen saa tottakai yhtä lailla ylös, mutta onhan se eri tehdä töitä vain jalkalihaksilla muilla avustavilla lihaksilla, kuin että tekisi koko kropalla.

Lue lisää

Oletko todellakin siinä uskossa, että 5km kävely kuluttaa energiaa saman verran, kuin sen juokseminen? Kokeileppas joskus...

Sillä, mistä varastoista energia otetaan, ei ole merkitystä tosissaan / kilpaa urheilevalle. Laihduttajalle tai peruskuntoilijalle, jolla on aina tavoite pienentää rasvoja, sillä on merkitystä.

Jos läski lähtee 20min lenkille ja vetää sen 60% hiilareilla anaerobisella kynnyksellä, se ei ole hänen läskiensä kannalta yhtä hyvä juttu, kuin jos hän sauvakävelee 120 sykkeellä tunnin.

hpniemi kirjoitti:

Oletko todellakin siinä uskossa, että 5km kävely kuluttaa energiaa saman verran, kuin sen juokseminen? Kokeileppas joskus...

Sillä, mistä varastoista energia otetaan, ei ole merkitystä tosissaan / kilpaa urheilevalle. Laihduttajalle tai peruskuntoilijalle, jolla on aina tavoite pienentää rasvoja, sillä on merkitystä.

Jos läski lähtee 20min lenkille ja vetää sen 60% hiilareilla anaerobisella kynnyksellä, se ei ole hänen läskiensä kannalta yhtä hyvä juttu, kuin jos hän sauvakävelee 120 sykkeellä tunnin.

Lue lisää

Siis nimenomaan urheilijalle on merkitystä, mistä energiavarastosta energia otetaan ja mitä energiantuottomuotoa harjoitetaan. Sen sijaan terveysliikkujilla ja painonpudottajilla rasvojen tai hiilarien käytön suhteessa liikunnan aikana ei merkitystä ole

aerk2 kirjoitti:

Siis nimenomaan urheilijalle on merkitystä, mistä energiavarastosta energia otetaan ja mitä energiantuottomuotoa harjoitetaan. Sen sijaan terveysliikkujilla ja painonpudottajilla rasvojen tai hiilarien käytön suhteessa liikunnan aikana ei merkitystä ole

Lue lisää

Sillä että mistä varastoista energia otetaan, ei vaikuta energiankulutukseen vaan se että mistä se käytetään!! Se on totta, että jos tehdään alhaisilla sykkeillä, niin jaksaa tehdä pidempään, mutta yhtä paljon energiaa siinä kuluu päivän aikana!! Mietippä vähän..

Ja sillä ei oikeasti ole merkitystä käveleekö vai juokseeko, juosten menee lyhyempi aika, mutta matka on sama, joten sen kulkemiseen tarvitaan yhtä paljon energiaa, vai mitä??!? Tietysti kunnon kohotuksen kannalta katsottuna juoksemisesta on hengitys- ja verenkiertoelimistölle enemmän hyötyä.

... kirjoitti:

Sillä että mistä varastoista energia otetaan, ei vaikuta energiankulutukseen vaan se että mistä se käytetään!! Se on totta, että jos tehdään alhaisilla sykkeillä, niin jaksaa tehdä pidempään, mutta yhtä paljon energiaa siinä kuluu päivän aikana!! Mietippä vähän..

Ja sillä ei oikeasti ole merkitystä käveleekö vai juokseeko, juosten menee lyhyempi aika, mutta matka on sama, joten sen kulkemiseen tarvitaan yhtä paljon energiaa, vai mitä??!? Tietysti kunnon kohotuksen kannalta katsottuna juoksemisesta on hengitys- ja verenkiertoelimistölle enemmän hyötyä.

Lue lisää

kuin kävellen, vaikka matka on sama.

enemmän, kirjoitti:

kuin kävellen, vaikka matka on sama.

Ja millähän perusteella??

... kirjoitti:

Ja millähän perusteella??

Ajat autolla kilometrin ykkösvaihteella, kierroskset tapissa (=syke korkealla) ja ajat saman kilometrin viitosvaihteella, kierrokset alhaalla (=syke alhaalla). Molempiin menee sama aika.

Mitä luulet, kumpi kulutti bensaa (=energiaa) enemmän.

sepi kirjoitti:

Ajat autolla kilometrin ykkösvaihteella, kierroskset tapissa (=syke korkealla) ja ajat saman kilometrin viitosvaihteella, kierrokset alhaalla (=syke alhaalla). Molempiin menee sama aika.

Mitä luulet, kumpi kulutti bensaa (=energiaa) enemmän.

Lue lisää

Autot nyt eivät kyllä kuntoiluun liity mitenkään, mutta ihan miten vaan, pitäkää uskonne jos haluatte..

... kirjoitti:

Autot nyt eivät kyllä kuntoiluun liity mitenkään, mutta ihan miten vaan, pitäkää uskonne jos haluatte..

Miten ihmeessä joku voi väittää että sama matka kuluttaa yhtä apljon energiaa riippumatta liikkumis tavasta. 1km kävellen / juosten / kyykkyhypyillä... Ei varmaan kuluta kaikki yhtä paljon energiaa.

... kirjoitti:

Autot nyt eivät kyllä kuntoiluun liity mitenkään, mutta ihan miten vaan, pitäkää uskonne jos haluatte..

Miten ihmeessä joku voi väittää että sama matka kuluttaa yhtä apljon energiaa riippumatta liikkumis tavasta. 1km kävellen / juosten / kyykkyhypyillä... Ei varmaan kuluta kaikki yhtä paljon energiaa.