Kuntauudistuksen väännön lopputulos oli odotettu. Saatiin niin torso puitelaki kuin vain mahdollista. Soininvaara ilmaisi asian osuvasti: Kumpikin päähallituspuolue onnistui torpedoimaan toistensa esitykset ja tuloksena on nollaratkaisu.
Kepu saa mieluusti ottaa kaiken "kunnian" ratkaisusta itselleen. Demarien olisi syytä tämä tajuta ja kertoa joutuneensa antamaan hallitussovun nimissä periksi Kepun nollaratkaisuvaatimuksille. On nimittäin niin, että uudistuksen tuloksia voidaan mitata tulevaisuudessa. Tämä malli ei tuo mitään olennaista parannusta kepulandian kuntakurjuuteen ja käsi tulee jatkossakin käymään hanakasti kaupunkilaisveronmaksajien taskulla.
Onnea vaan Kepulle torsosta!
Kepulle kunnia torsosta
9
408
Vastaukset 9
- oivahärkönen
... heikkojen asukkaiden muodostamat kunnat saavat valtionosuuksien jaon yhteydessä niitä enemmän, kuin rikkaat kunnat. Köyhät eivät ole suoranaisesti "kaupunkilaisveronmaksajien" kukkarolla. He vain saavat valtiolta perustuslain takaamat varat peruspalveluihin.
On lisäksi muistettava, että suuri osa maakuntien alueista köyhtyi Lipposen hallitusten keskittämispolitiikan takia. Lipponen tuki valtionvaroja säästämättä yritysten ja ihmisten keskittämistä lähinnä pääkaupunkiseudulle. Lun Lipposen/Niinistön hallituksilla oli vain mielessä valtion kassan tasapainoittaminen, se mm. vähensi valtionosuuksia ja samalla lisäsi kuntien velvotteita. Silloin oli jonkin aikaa tilanne, että rikkaimmat kunnat kuten Espoo, Kauniainen, Salo ja taisi olla Helsinkikin, joutuivat luovuttamaan tuohon tasaukseen myös omia kunnallisveroina keräämiään rahoja. Vanhasen hallituksen lisättyä valtionosuukia, palauttamalla aluepolitiikan ja lopettamalla keskityspolitiikan olemme tuosta tietääkseni päässeet eroon.
Pakkoliitoksista ei sovittu. Sossut eivät uskaltaneet lähteä vaaleihin jättämällä puitelain sopimatta. Kepu olisi vaaleissa voimakkaasti nostanut esiin kansan vieroksuman sossujen pakkoliitospolitiikan- kepututkija
Kun tarpeeksi kaun uskottelee jotain muuttuu se ihmisen mielessä todeksi. Oivalle on tuon keskittämisjutun kanssa käynyt juuri niin. Kauppakamarin tilastosta esimerkiksi voi tarkistaa asioiden todellinen laidan, Helsinki on 2000-luvulla ollut muuttotappiokunta. Suunta on muuttunut kylläkin 2004 ja 2005, mikä ei sekään ole Vanhasen hallituksen toimien seurausta.
Kuntien valtionosuusjärjestelmä on kehittynyt vuosikymmenten aikana, perusteellisesti sitä muutti Ahon hallitus kun laman seurauksena verokertymät romahtivat samalla kun menot kasvoivat.
Ennen tuota Ahon hallituksen remonttia järjestelmä kannusti menojen kasvattamiseen, sillä kuntien valtionosuus laskettiin prosentteina sektorikohtaisista kuluista. Kunnat jaettiin kantokykyluokkiin mm. kunnalliveroprosentin perusteella. Kuntien kannatti pitää veroprosentti korkealla koska näin ne saivat alemman kantokykyluokan ja suuremmat valtionosuudet. Syntyi menojen kasvuautomaatti joka rahoitettiin korkeilla kunnallisveroilla ja valtionosuuksilla
Varsinkin juuri nämä nyt vaikeuksissa olevat kepukunnat laiminlöivät helpon tukirahan sokaisemina elinkeinopolitiikkansa kehittämisen, kuntatalous näytti hyvältä valtionosuusautomaatin syytäessä rahaa sitä mukaa kun menoja kasvatettiin. Pikkukunnissakin oli kulttuurijohtajia sen muuta virkamiestä niin että monessa kunnassa vieläkin kunta itse on suurin työllistäjä.
Tuo elinkeinopolitiikan laiminlyönti on se joka köyhdytti maakuntia, ei Lipposen tai kenenkään muun keskittämispolitiikka. Tuon laiminlyönnin maksajia ovat niiden kuntien veronmaksajat joissa työpaikoista ja asukkaista on pitkäjänteisesti huolehdittu ja pidetty omavaraisuudesta huoli. - tiedätkö
kepututkija kirjoitti:
Kun tarpeeksi kaun uskottelee jotain muuttuu se ihmisen mielessä todeksi. Oivalle on tuon keskittämisjutun kanssa käynyt juuri niin. Kauppakamarin tilastosta esimerkiksi voi tarkistaa asioiden todellinen laidan, Helsinki on 2000-luvulla ollut muuttotappiokunta. Suunta on muuttunut kylläkin 2004 ja 2005, mikä ei sekään ole Vanhasen hallituksen toimien seurausta.
Kuntien valtionosuusjärjestelmä on kehittynyt vuosikymmenten aikana, perusteellisesti sitä muutti Ahon hallitus kun laman seurauksena verokertymät romahtivat samalla kun menot kasvoivat.
Ennen tuota Ahon hallituksen remonttia järjestelmä kannusti menojen kasvattamiseen, sillä kuntien valtionosuus laskettiin prosentteina sektorikohtaisista kuluista. Kunnat jaettiin kantokykyluokkiin mm. kunnalliveroprosentin perusteella. Kuntien kannatti pitää veroprosentti korkealla koska näin ne saivat alemman kantokykyluokan ja suuremmat valtionosuudet. Syntyi menojen kasvuautomaatti joka rahoitettiin korkeilla kunnallisveroilla ja valtionosuuksilla
Varsinkin juuri nämä nyt vaikeuksissa olevat kepukunnat laiminlöivät helpon tukirahan sokaisemina elinkeinopolitiikkansa kehittämisen, kuntatalous näytti hyvältä valtionosuusautomaatin syytäessä rahaa sitä mukaa kun menoja kasvatettiin. Pikkukunnissakin oli kulttuurijohtajia sen muuta virkamiestä niin että monessa kunnassa vieläkin kunta itse on suurin työllistäjä.
Tuo elinkeinopolitiikan laiminlyönti on se joka köyhdytti maakuntia, ei Lipposen tai kenenkään muun keskittämispolitiikka. Tuon laiminlyönnin maksajia ovat niiden kuntien veronmaksajat joissa työpaikoista ja asukkaista on pitkäjänteisesti huolehdittu ja pidetty omavaraisuudesta huoli.mikä työnantaja työllistää eniten Helsingissä?
"Pikkukunnissakin oli kulttuurijohtajia sen muuta virkamiestä niin että monessa kunnassa vieläkin kunta itse on suurin työllistäjä."
Vai kulttuurijohtajia lähinkunta jossa tiedän vieläkin olevan kultturijohtaja on kyllä yli 60 000 asukkaan kunta.
"Kuntien kannatti pitää veroprosentti korkealla koska näin ne saivat alemman kantokykyluokan ja suuremmat valtionosuudet."
Niin ja lehmätkin lentää, jotenkin tuo logiikka kyllä pettää.
Koska ennen tuota lakimuutosta jota mainitset
asiasta kerrotaan seuraavanlaisesti:
"Kantokykyluokitus perustuu pääasiassa kuntien tilinpäätöksiin. Tilinpäätöstietoja kerätään kolmelta luokitusvuotta edeltävältä vuodelta. Keskeisin luokan määräytymisperuste on kunnan veroäyrimäärä asukasta kohti. Kantokykyluokkien korottaminen johtaisi tässä tilanteessa mitä todennäköisimmin veroäyrin hinnan korotuksiin kunnissa, joiden luokkaa korotettaisiin."
skaala on 1-10 jossa 1 on eniten valtionosuuksia saava ja 10 vähiten.
Toisin sanoen mitä enemmän veroja kuntalaisilta sitä parempi kantokykyluokitus ja vähemmän valtionosuuksia eikä päinvastoin kuin yrität nyt väittää. - oivahärkönen
kepututkija kirjoitti:
Kun tarpeeksi kaun uskottelee jotain muuttuu se ihmisen mielessä todeksi. Oivalle on tuon keskittämisjutun kanssa käynyt juuri niin. Kauppakamarin tilastosta esimerkiksi voi tarkistaa asioiden todellinen laidan, Helsinki on 2000-luvulla ollut muuttotappiokunta. Suunta on muuttunut kylläkin 2004 ja 2005, mikä ei sekään ole Vanhasen hallituksen toimien seurausta.
Kuntien valtionosuusjärjestelmä on kehittynyt vuosikymmenten aikana, perusteellisesti sitä muutti Ahon hallitus kun laman seurauksena verokertymät romahtivat samalla kun menot kasvoivat.
Ennen tuota Ahon hallituksen remonttia järjestelmä kannusti menojen kasvattamiseen, sillä kuntien valtionosuus laskettiin prosentteina sektorikohtaisista kuluista. Kunnat jaettiin kantokykyluokkiin mm. kunnalliveroprosentin perusteella. Kuntien kannatti pitää veroprosentti korkealla koska näin ne saivat alemman kantokykyluokan ja suuremmat valtionosuudet. Syntyi menojen kasvuautomaatti joka rahoitettiin korkeilla kunnallisveroilla ja valtionosuuksilla
Varsinkin juuri nämä nyt vaikeuksissa olevat kepukunnat laiminlöivät helpon tukirahan sokaisemina elinkeinopolitiikkansa kehittämisen, kuntatalous näytti hyvältä valtionosuusautomaatin syytäessä rahaa sitä mukaa kun menoja kasvatettiin. Pikkukunnissakin oli kulttuurijohtajia sen muuta virkamiestä niin että monessa kunnassa vieläkin kunta itse on suurin työllistäjä.
Tuo elinkeinopolitiikan laiminlyönti on se joka köyhdytti maakuntia, ei Lipposen tai kenenkään muun keskittämispolitiikka. Tuon laiminlyönnin maksajia ovat niiden kuntien veronmaksajat joissa työpaikoista ja asukkaista on pitkäjänteisesti huolehdittu ja pidetty omavaraisuudesta huoli.... hallituksen toimesta oli tosiasia, jolle sinäkään et löydä tilastoista kumoamista. Esimerkkisi kertoo, että Vanhasen lopetettua tietoisen keskittämisen, aloitti aluepolitiikan uudelleen ja erikoisesti loi sellaista ilmapiiriä, että toiminta kannattaa maakunnissakin. Keskittäminen tapahtui Helsingin seudulle, ei yksin Helsinkiin. Nyt kun Helsinki on tukehtunut liikaväestöönsä, on onneksi väkiluvun kasvu loppunut, mutta Vanhanen joutuu hankkimaan helsinkiläisislle puoliväkisin rakennusmaata Sipoosta.
Mikään kunta ei laiminlyö elinkeinopolitiikkansa kehittämistä. Se ei vain voi niillä seuduilla onnistua, josta Lipposen/Niinistön kekittämispolitiikka vei työkykyisen väestön ja yritykset Helsingin seudulle. Näille alueille jäi vain vanhuksia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kehitäpä siinä elinkeinoelämää. - kepututkija
oivahärkönen kirjoitti:
... hallituksen toimesta oli tosiasia, jolle sinäkään et löydä tilastoista kumoamista. Esimerkkisi kertoo, että Vanhasen lopetettua tietoisen keskittämisen, aloitti aluepolitiikan uudelleen ja erikoisesti loi sellaista ilmapiiriä, että toiminta kannattaa maakunnissakin. Keskittäminen tapahtui Helsingin seudulle, ei yksin Helsinkiin. Nyt kun Helsinki on tukehtunut liikaväestöönsä, on onneksi väkiluvun kasvu loppunut, mutta Vanhanen joutuu hankkimaan helsinkiläisislle puoliväkisin rakennusmaata Sipoosta.
Mikään kunta ei laiminlyö elinkeinopolitiikkansa kehittämistä. Se ei vain voi niillä seuduilla onnistua, josta Lipposen/Niinistön kekittämispolitiikka vei työkykyisen väestön ja yritykset Helsingin seudulle. Näille alueille jäi vain vanhuksia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kehitäpä siinä elinkeinoelämää.Elinkeinopolitiikka laiminlyötiin jo 70- ja 80-luvuilla. Silloin kuntatalous karkasi helpon tukirahan vuoksi monen piikkukunnan päättäjien käsistä. Se kostautui 90-luvun alun laman jälkeen kun kuntien verotulot pieneni, Ahon hallitus joutui supistamaan valtionosuuksia ja menot jatkoivat kasvuaan. Silloin selvisivät ne kunnat ja alueet joissa oli satsattu elinkeinoelämän tarpeisiin ja ihmisten koulutukseen ja työllisyyteen, esimerkkinä Oulun ja Jyväskylän seudut sekä pääkaupunkiseutu. Ihmiset alkoivat hakeutua luonnostaan sinne missä oli työtä tarjolla. Työtä jota yksityiset yritykset tarjosivat. Työtä joka loi kasvua joka ruokki uutta työtä.
Pikkukunnissakin on poikkeuksia, esimerkiksi Härmät, Soini tai vaikkapa Keitele. Kaikissa näissä on arvostettu yrittämistä ja luotu olosuhteet mm. maankäytöllä ja investoimalla tiloihin teollisuuden menestyä, ei ole luotettu pelkkään valtionapuun. Nuo paikkakunnat menestyvät edelleen. Kepusta huolimatta - tutkijalle liian vaikeita
tiedätkö kirjoitti:
mikä työnantaja työllistää eniten Helsingissä?
"Pikkukunnissakin oli kulttuurijohtajia sen muuta virkamiestä niin että monessa kunnassa vieläkin kunta itse on suurin työllistäjä."
Vai kulttuurijohtajia lähinkunta jossa tiedän vieläkin olevan kultturijohtaja on kyllä yli 60 000 asukkaan kunta.
"Kuntien kannatti pitää veroprosentti korkealla koska näin ne saivat alemman kantokykyluokan ja suuremmat valtionosuudet."
Niin ja lehmätkin lentää, jotenkin tuo logiikka kyllä pettää.
Koska ennen tuota lakimuutosta jota mainitset
asiasta kerrotaan seuraavanlaisesti:
"Kantokykyluokitus perustuu pääasiassa kuntien tilinpäätöksiin. Tilinpäätöstietoja kerätään kolmelta luokitusvuotta edeltävältä vuodelta. Keskeisin luokan määräytymisperuste on kunnan veroäyrimäärä asukasta kohti. Kantokykyluokkien korottaminen johtaisi tässä tilanteessa mitä todennäköisimmin veroäyrin hinnan korotuksiin kunnissa, joiden luokkaa korotettaisiin."
skaala on 1-10 jossa 1 on eniten valtionosuuksia saava ja 10 vähiten.
Toisin sanoen mitä enemmän veroja kuntalaisilta sitä parempi kantokykyluokitus ja vähemmän valtionosuuksia eikä päinvastoin kuin yrität nyt väittää.asioita ja liian paha kysymys!;>
- oivahärkönen
kepututkija kirjoitti:
Elinkeinopolitiikka laiminlyötiin jo 70- ja 80-luvuilla. Silloin kuntatalous karkasi helpon tukirahan vuoksi monen piikkukunnan päättäjien käsistä. Se kostautui 90-luvun alun laman jälkeen kun kuntien verotulot pieneni, Ahon hallitus joutui supistamaan valtionosuuksia ja menot jatkoivat kasvuaan. Silloin selvisivät ne kunnat ja alueet joissa oli satsattu elinkeinoelämän tarpeisiin ja ihmisten koulutukseen ja työllisyyteen, esimerkkinä Oulun ja Jyväskylän seudut sekä pääkaupunkiseutu. Ihmiset alkoivat hakeutua luonnostaan sinne missä oli työtä tarjolla. Työtä jota yksityiset yritykset tarjosivat. Työtä joka loi kasvua joka ruokki uutta työtä.
Pikkukunnissakin on poikkeuksia, esimerkiksi Härmät, Soini tai vaikkapa Keitele. Kaikissa näissä on arvostettu yrittämistä ja luotu olosuhteet mm. maankäytöllä ja investoimalla tiloihin teollisuuden menestyä, ei ole luotettu pelkkään valtionapuun. Nuo paikkakunnat menestyvät edelleen. Kepusta huolimatta... valtionosuuksia hyvin vähän. Varsinainen supistus tapahtui Lipposen aikana, vaikka silloin oli jo lama hellittänyt. 90-luvun alussa valtionosuudet näyttelivät puolta kuntien tuloista, Lipposen lopettaessa vain neljännestä. Siinä on kuntatalouden heikkouden todellinen syy. Lipponen ja Niinistö pitivät vain valtiontaloudesta huolta ja vähensivät valtionosuuksia samalla lisäten kuntien velvotteita.
Elinkeinopolitiikka ei koskaan karkaa kuntien käsistä. Kun kunta saa mistä hyvänsä paljon rahaa, se haluaa sitä lisää ja sillä on vara kehittää elinkeinopolitiikkaa. Kaikki kunnat vain eivät ole yhtä otollisia elinkeinoille.
Pikkukunnat voivat vähintään yhtä hyvin kuin isommatkin. Tutkimusten mukaan niissä palvelujen tuottaminenkin on halvempaa kuin isoissa.
Kuntatalouden ongelma ei ole kuntien pienuus. 100 pienintä kuntaa edustaa 3 prosenttia koko kuntataloudesta. Vaikka nuo 100 liitettäisiin toisiin, ei se ratkaise mitään. Ja sitä paitsi ne samat veronmaksukyvyltään heikot asukkaat olisivat uudessa kunnassakin heikkoja.
- mieltä
että kaikki kunnat pitäisi liittää Helsinkiin, silloin ei pitäisi olla kenelläkään valittamisen aihetta liian suuresta kuntien määrästä.
Kukaan ei silloin kai voisi valittaa että pienet kunnat vievät meidän rahoja koska kaikki olisi yhtä ja samaa.
Miten on kävisikö tälläinen malli? - Emeritus
...mikä oli heidän kannaltaan viisas ratkaisu. Olisi ollut demareille tuhoisaa lähteä esittelemään pakkoliitosmalliaan seuraaviin kunnallisvaaleihin.
Nyt päätetty porkkanamalli tuottanee paremman tuloksen ja mikä parasta kuntalaiset ovat tyytyväisiä, kun eivät koe itseään pakotetuksi.
Minä asun kaupunkikunnassa (n. 30 000 asukasta) ja meillä menee taloudellisesti hyvin, vaikka emme saakaan valtionosuuksia niin paljoa/asukas, kuin suurin osa Suomen kunnista. En silti osaa olla katkera ja kateellinen noille köyhille kunnille. Toivoisin rikkaiden helsinkiläistenkin ajattelevan samoin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joko seuraava hallitus uskaltaa puuttua 7,5 viikon vuosilomiin
Onhan se törkeää eriarvoisuutta ja verovarojen törkeää tuhlausta.134742Kysymys
Pystyisitkö tutustuu kaverina tai alkaa parisuhteeseen skitsofreenikon kanssa? T.Skitosoaffektiivinen (parantunut) Ois197700Töysä otsikoissa
Töysässä takavarikoitu kaksi luvallista käsiasetta ammuskelun jälkeen!Näin media uutisoi!26638Kyllä mä tiedän et me kuulutaan yhteen ja se on tähtiin kirjoitettu!!
En vain halua satuttaa sua. Olen aivan perseestä epävakaan ja ADHD oireiluin vuoksi. Ja kun olisi aika "vapauttaa" ne su45627Metsamanin muru kissa kuollut
Nyt siellä surraan muru kissaa päivä tolkulla,vaikka muuten ei oo välittänyt mitenkään siitä,kun joka videolla vaan mars99624- 61619
- 42554
Mistäkö haaveilen
Tällä hetkellä. Siitä, että kohtaamme, vetovoima on jäljellä ja saisimme olla aivan kahden, ei tarvitsisi välittää mistä29521Kuinka hyvin kestäisit?
Oletko miettinyt, että mitä jos olisit pyöreä pullukka ja vielä ruma niin kestäisitkö vai masentuisitko?102520Tapailtaisko nainen
Meidän kotien puolessavälissä suunnilleen, vähä niinku salaa. Siinä on yks kiva paikka joka sopis hyvin. Mieheltä59515