Yhdenlainen ajatus, jota kannatan

Tämä ajatukseni on tosiaan jo vuosien takainen ja piti joskus laittaa ihan eteenpäinkin, kun olin itse politiikassa mukana, mutta se sitten jäi, kuten niin moni ajatus jää ja unohtuu.

Ihan mitä hyvänsä. Ensimmäisenä tulee mieleen kaikenlainen yleishyödyllinen toiminta... Noh vaikkapa roskien keräilyä puistoista ja tienvarsilta, vesakoon raivaus, niin onhan noita hommia jotka ovat hyödyllisiä vaan eivät niin tuottavia, jotta voisi maksaa kovin paljoa.

Joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin lojua kotona.

Kuka jättää vapaaehtoisesti nostamatta omasta palkastaan 300-400 euroa?

Kiito-Orava kirjoitti:

Ihan mitä hyvänsä. Ensimmäisenä tulee mieleen kaikenlainen yleishyödyllinen toiminta... Noh vaikkapa roskien keräilyä puistoista ja tienvarsilta, vesakoon raivaus, niin onhan noita hommia jotka ovat hyödyllisiä vaan eivät niin tuottavia, jotta voisi maksaa kovin paljoa.

Joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin lojua kotona.

Lue lisää

maksamme niille, jotka jo siivoilevat puistoissa?
Minä muute olen ollut puistotöissä kesäisin. Haravoitiin ja siivottiin. Ihan mukava kesätyä ja palkka ei ollut kummonen , mutta sentään enemmän kuin joku 300 euroa.

me sitten kirjoitti:

maksamme niille, jotka jo siivoilevat puistoissa?
Minä muute olen ollut puistotöissä kesäisin. Haravoitiin ja siivottiin. Ihan mukava kesätyä ja palkka ei ollut kummonen , mutta sentään enemmän kuin joku 300 euroa.

Lue lisää

Tässä iskee kysynnän ja tarjonnan laki.

Maksamme tietysti sen saman 300-400€/kk minusta se on ihan hyvä raha ko. hommasta.

Kiito-Orava kirjoitti:

Tässä iskee kysynnän ja tarjonnan laki.

Maksamme tietysti sen saman 300-400€/kk minusta se on ihan hyvä raha ko. hommasta.

puistotyöntekijöiden palkkojen romuttamista. Miksei samaa noudeteta muuallakin. Raksalle töihin ja tarjoilijoiksi eikä kenellekään tarvitse maksaa kuin 300 - 400 euroa kuussa.

kannatat kirjoitti:

puistotyöntekijöiden palkkojen romuttamista. Miksei samaa noudeteta muuallakin. Raksalle töihin ja tarjoilijoiksi eikä kenellekään tarvitse maksaa kuin 300 - 400 euroa kuussa.

Lue lisää

Minusta palkkojen pitää muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Tosin raksa-ammattilaista tuskin saa duuniin 300-400€ kuukausiliksalla. Ammattitaidoton taas ei ko. duunia pysty tekemään.

Roskien kerääminen taas ei vaadi kovin kummoista ammattitaitoa...

Jos taas työttömällä on ammattitaitoa hän tuskin on työtön. Tarkoitus on kannustaa ihmisiä kehittämään itseään ja pyrkimään kohti parempaa.

Niin simppeliä se on.

Kiito-Orava kirjoitti:

Minusta palkkojen pitää muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Tosin raksa-ammattilaista tuskin saa duuniin 300-400€ kuukausiliksalla. Ammattitaidoton taas ei ko. duunia pysty tekemään.

Roskien kerääminen taas ei vaadi kovin kummoista ammattitaitoa...

Jos taas työttömällä on ammattitaitoa hän tuskin on työtön. Tarkoitus on kannustaa ihmisiä kehittämään itseään ja pyrkimään kohti parempaa.

Niin simppeliä se on.

Lue lisää

he ovat työttömiä, jos eivät suostu tekemään töitä.

me sitten kirjoitti:

maksamme niille, jotka jo siivoilevat puistoissa?
Minä muute olen ollut puistotöissä kesäisin. Haravoitiin ja siivottiin. Ihan mukava kesätyä ja palkka ei ollut kummonen , mutta sentään enemmän kuin joku 300 euroa.

Lue lisää

Että työmäärä vastaa vastikkeen suuruutta. Ei ole tarkoituskaan teettää kohtuuttomasti 300-400 eurolla. Ei silti, työtä on muutakin kuin puistotyö.

Kiito-Orava kirjoitti:

Minusta palkkojen pitää muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Tosin raksa-ammattilaista tuskin saa duuniin 300-400€ kuukausiliksalla. Ammattitaidoton taas ei ko. duunia pysty tekemään.

Roskien kerääminen taas ei vaadi kovin kummoista ammattitaitoa...

Jos taas työttömällä on ammattitaitoa hän tuskin on työtön. Tarkoitus on kannustaa ihmisiä kehittämään itseään ja pyrkimään kohti parempaa.

Niin simppeliä se on.

Lue lisää

Eräs asiakkaamme kiroili kun ei tahdo löytyä työvoimaa. Kyse oli suhteellisen simppelistä kokoonpanotyylisestä työstä, joka vaatii jonkin verran oma-aloitteisuutta ja kykyä ratkoa ongelmia yksinään. Minä tietenkin sanomaan, että siellähän niitä on kortisto pullollaan. Kaveri totesi tähän, että eipä siellä niitä työmiehiä ole. Työmiehet ovat hänen mukaansa töissä.

Meillä kärsitään vähän samasta ongelmasta. Tosin ongelmamme on se, että kouluista ei valmistu ihmisiä joilla olisi alalle edes pieniä valmiuksia. Työntekijöiden rekrytointi onkin siksi haastavaa. Pitää löytää fiksuja ja hyviä työmiehiä ja -naisia. Heidät pitää itse kouluttaa omalla kustannuksella. Tämän vuoksi suosimme nuorempia juuri perhettä perustaneita henkilöitä. Äitiys- tai isyyslomista ei kanneta huolta kunhan saadaan henkilö sitoutumaan yritykseemme. 90%:sti meille palkattu henkilö on jäänyt yritykseemme pidemmäksi aikaa. Jos katsotaan 2001 tai sitä aiemmin palkattuja niin näistä ovat kaikki paitsi yksi edelleen töissä.

Tässä päästän siihen kysymykseen, että onko työn aina oltava kivaa?

Idea on nimenomaan siinä, että ihmisen pitää tajuta, että ellei tee mitään hyödyllistä ei myöskään syö.

Ei se minustakaan aina ole kivaa kiivetä Scanian ohjaamoon viikoksi pariksi.

Mutta toisaalta taas hyvin tehty työ antaa toimeentuloa ja jonkinlaista tyydytystä.

Mutta nyte pidän vielä huomisen lomaa ihan vain jarruremontin varjolla. Meni tuossa pohjoisen tuntureita lasketellessa jarrut hiukka huonolle hapelle kun ...keleen retarderi lakkasi toimimasta.

Kiito-Orava kirjoitti:

Tässä päästän siihen kysymykseen, että onko työn aina oltava kivaa?

Idea on nimenomaan siinä, että ihmisen pitää tajuta, että ellei tee mitään hyödyllistä ei myöskään syö.

Ei se minustakaan aina ole kivaa kiivetä Scanian ohjaamoon viikoksi pariksi.

Mutta toisaalta taas hyvin tehty työ antaa toimeentuloa ja jonkinlaista tyydytystä.

Mutta nyte pidän vielä huomisen lomaa ihan vain jarruremontin varjolla. Meni tuossa pohjoisen tuntureita lasketellessa jarrut hiukka huonolle hapelle kun ...keleen retarderi lakkasi toimimasta.

Lue lisää

tekeekö joku oikeasti työtä joka on kivaa? Luultavasti kyseessä on hyvin hyvin hyvin hyvin pieni vähemmistö.

Kaveri ajeli rekkaa jokunen vuosi sitten. Eniten kiroili Norjan reissuja. Varsinkin jos sattui lumimyräkkä yllättämään niin pahimmassa tapauksessa jäi puomien taakse. Norjassahan teitä pahassa myräkässä suljetaan puomeilla.

Minä suunnittelen tässä talviloman ajankohtaa. Josko sen kohta pitäisi. Kierona ihmisenä ajoitan sen tietenkin pääsiäiseen, jolloin saa hieman pidemmän vapaan kun pitää vielä vähän ylityövapaita samalla. Saa olla peräti kaksi viikkoa mäjellä.

Joo, aloitettais ensin vaikka edes sillä että joka haluaa tehdä ilmaista työtä ja harjoitella työelämää saisi sitä tehdä ilman että työkkärin tädit on heti kimpussa ja antamassa karenssia. Tai laskemassa päiviä, miten pitkään saa harjoitella. Mitä sillä on välia, kuka nyt viitsii ilmaisessa työssä olla, jos palkkaakin jostain sais. Siinä vaiheessa se viimeistään loppuu sellainen työ, kun työpaikka löytyy. Se olisi työttömän tukemista, todellisuudessa.

kun kaikkia töitä jo tehdään, niin miten voidaan perustella että tietty ryhmä tekisi samaa työtä paljon halvemmalla? Tai ehkä pitäisi tehdä niin, että työttömien työaika olisi vastaavasti paljon lyhyempi. Eivät ainakaan sohvilla makaisi.

pois kirjoitti:

Joo, aloitettais ensin vaikka edes sillä että joka haluaa tehdä ilmaista työtä ja harjoitella työelämää saisi sitä tehdä ilman että työkkärin tädit on heti kimpussa ja antamassa karenssia. Tai laskemassa päiviä, miten pitkään saa harjoitella. Mitä sillä on välia, kuka nyt viitsii ilmaisessa työssä olla, jos palkkaakin jostain sais. Siinä vaiheessa se viimeistään loppuu sellainen työ, kun työpaikka löytyy. Se olisi työttömän tukemista, todellisuudessa.

Lue lisää

myös este työllistymiselle. nuori ei uskalla mennä kokeilemaan jotakin työpaikkaa karenssin pelossa.

Työllistäminen ei ole kovin yksinkertaista, mutta tavallaan myös koko prosessi loisi lisää työpaikkoja. Vai onko sittenkin niin, että valtiolle tulee edullisemmaksi maksaa ihminen POIS TYÖSTÄ KUIN TYÖHÖN!!!!?

ovat kirjoitti:

myös este työllistymiselle. nuori ei uskalla mennä kokeilemaan jotakin työpaikkaa karenssin pelossa.

Ja jos työttömyysaikana on kuulemma muutaman päivän töissä, niin sitä syntyy niin pitkällinen paperisota ja tulot viivästyvät. Ihmisen oma maksut viivästyvät ja huomautuslaskuluja pukkaa työttömän muutenkin tiukkaan talouteen. Ei hyvä.

Järjestelmän pitää tukea oikeasti työhön sijoittumista, lyhyttäkin sellaista.

lisäksi kirjoitti:

kun kaikkia töitä jo tehdään, niin miten voidaan perustella että tietty ryhmä tekisi samaa työtä paljon halvemmalla? Tai ehkä pitäisi tehdä niin, että työttömien työaika olisi vastaavasti paljon lyhyempi. Eivät ainakaan sohvilla makaisi.

Lue lisää

Vaan työaikaa lyhentäen ja esim. pari päivää viikossa töitä.

kirjoitin ja päädyin tuossa juuri samaan ehdotukseen.

Kerropa mitä muuta ovat kuin työnvieroksujia ja patjalle ruokittavia?

Katoppa www.mol.fi, aika lailla olisi duunia tarjolla vaan kun ei kommarille kelpaa.

Kiito-Orava kirjoitti:

Kerropa mitä muuta ovat kuin työnvieroksujia ja patjalle ruokittavia?

Katoppa www.mol.fi, aika lailla olisi duunia tarjolla vaan kun ei kommarille kelpaa.

..kannattaa soittaa ja kysyä, josko pääsisi TYÖHÖN..

..luultavasti työhön pääsy edellyttää koulutusta ja kokemusta alalta ja mielellään kapitalistista poliittista suuntautumista, ja naispuolisilta hakijoilta sitä, ettei ole lapsia suunnittelemassa..



..siitä, että avoimia työpaikkoja on, ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että työnhakijat olisivat työnvieroksujia..

..työnhakijoita on tavallisesti enemmän kuin avoimia työpaikkoja..

..tämän luulisi olevan selvää sellaisellekin, jolla ei ole paljon koulutusta..

elämässäni ole kuullut mediaa syytettävän kuin tällä palstalla. Noh en minä ole liikkunut muilla suomalaispailstoilla joten en tiedä..

Mutta kuinka suomalaisilla on aivan eri ote mediaan kuin ruotsalaisilla. Koskaan ei Ruotsissa syytetä mediaa että he polkisivat kansaa tai johdattelisi kansaa johonkin mielipiteeseen tai suuntaukseen. Ei ikinä. Mediasta ei edes keskutella Ruotsissa.

Minun näkemys ruotsalaisesta mediasta on se että media seisoo kansanpuolella vakaasti ja median tehtävänä on tarkkailla ja tutkistella vallanpitäjiä meidän kansalaisten puolesta.

Olen aina yhtä hämmästynyt kun luen näitä väittämiä suomalaisesta mediasta.

"..sitäkin vastenmielisempää tämä leimaaminen on, kun sitä harrastavat valtakunnan poliitikot ja jopa virkamiehet..

..sitten vielä tekopyhyys, joka tässä maassa vallitsee, on suoraan sanottuna KUVOTTAVA.. "

Leimaamista en myöskän ole huomannut ruotsalaisessa politiikassa tai virkamiehistössä.

Mitä kauemmin minä lueskeleln näitä suomalaisia sivuja ja foorumeita niin sitä suuremman eron nään Suomen ja Ruotsin välillä. Kuin yö ja päivä. Eikä se tarkoita sitä että Ruotsissa olisi kaikki asiat hyvin tai oikein.

Tekopyhyydestä alan olla sinun kanssa kyllä yhtämieltä. Se paistaa aika selvästi läpi Suomen tv:ssäkin.

Ruosutar kirjoitti:

elämässäni ole kuullut mediaa syytettävän kuin tällä palstalla. Noh en minä ole liikkunut muilla suomalaispailstoilla joten en tiedä..

Mutta kuinka suomalaisilla on aivan eri ote mediaan kuin ruotsalaisilla. Koskaan ei Ruotsissa syytetä mediaa että he polkisivat kansaa tai johdattelisi kansaa johonkin mielipiteeseen tai suuntaukseen. Ei ikinä. Mediasta ei edes keskutella Ruotsissa.

Minun näkemys ruotsalaisesta mediasta on se että media seisoo kansanpuolella vakaasti ja median tehtävänä on tarkkailla ja tutkistella vallanpitäjiä meidän kansalaisten puolesta.

Olen aina yhtä hämmästynyt kun luen näitä väittämiä suomalaisesta mediasta.

"..sitäkin vastenmielisempää tämä leimaaminen on, kun sitä harrastavat valtakunnan poliitikot ja jopa virkamiehet..

..sitten vielä tekopyhyys, joka tässä maassa vallitsee, on suoraan sanottuna KUVOTTAVA.. "

Leimaamista en myöskän ole huomannut ruotsalaisessa politiikassa tai virkamiehistössä.

Mitä kauemmin minä lueskeleln näitä suomalaisia sivuja ja foorumeita niin sitä suuremman eron nään Suomen ja Ruotsin välillä. Kuin yö ja päivä. Eikä se tarkoita sitä että Ruotsissa olisi kaikki asiat hyvin tai oikein.

Tekopyhyydestä alan olla sinun kanssa kyllä yhtämieltä. Se paistaa aika selvästi läpi Suomen tv:ssäkin.

Lue lisää

..on siitä erikoisessa asemassa, että geopoliittinen sijaintimme suuren naapurimaamme kanssa on pakottanut median herkkäkorvaiseksi erityisesti valtakunnan johdolle, ettei sanota mitään valtakunnalle haitallista..

..tämä sama näkyy sitten siinä, että media on enemmänkin julkisen hallinnon äänitorvi kuin kansalaisia tai vähäosaisten ongelmia esiin tuova foorumi..

j.pukkila kirjoitti:

..on siitä erikoisessa asemassa, että geopoliittinen sijaintimme suuren naapurimaamme kanssa on pakottanut median herkkäkorvaiseksi erityisesti valtakunnan johdolle, ettei sanota mitään valtakunnalle haitallista..

..tämä sama näkyy sitten siinä, että media on enemmänkin julkisen hallinnon äänitorvi kuin kansalaisia tai vähäosaisten ongelmia esiin tuova foorumi..

Lue lisää

olen minäkin saanut tässä pikku hiljaa Suomen mediasta.

Itse en ainakaan tarkoittanut syyllistää työttömiä millään tavalla. Kysymys on ainoastaan siitä, että työttömyyskorvaus muutetaan työllistämiskorvaukseksi, eikä rahaa ilman työtä anneta yhtään.

..tätä herkkua nyt luultavasti on sitten tarjoolla, kun kapitalistit pääsivät valtaan..

..valitettavasti se ei ole tie menestykseen..

..suomi joutuu auttamattomasti alenevien palkkojen ja matalan tietotaidon maaksi, jos työllistämispolitiikkakin on kapitalistien ihannoimaa risusavotta ja lannankuskuuduunia..

..työllistyminen lähtee siitä, että voimavaroja kohdennetaan osaamiseen ja kehitykseen..

..se tarjoaa mahdollisuuksia työllistyä, risusavotat ja kivilöiden asettelu herroloiden tienvieruspientaruksille ei tätä maata pelasta..

j.pukkila kirjoitti:

..tätä herkkua nyt luultavasti on sitten tarjoolla, kun kapitalistit pääsivät valtaan..

..valitettavasti se ei ole tie menestykseen..

..suomi joutuu auttamattomasti alenevien palkkojen ja matalan tietotaidon maaksi, jos työllistämispolitiikkakin on kapitalistien ihannoimaa risusavotta ja lannankuskuuduunia..

..työllistyminen lähtee siitä, että voimavaroja kohdennetaan osaamiseen ja kehitykseen..

..se tarjoaa mahdollisuuksia työllistyä, risusavotat ja kivilöiden asettelu herroloiden tienvieruspientaruksille ei tätä maata pelasta..

Lue lisää

Oli kysymys työkykyisistä työttömistä ja heidän työllistämisestään, ja mikäli työllistyminen ei ota tapahtuakseen työpaikkojen puutteen tai muun syyn takia, niin vastikkeellisesta työttömyystyöstä.

Onko pukkilan mielestä makuuttaminen työntekoa arvokkaampaa? Tai kaljoitteluun vajoaminen/tottuminen työnteosta vieroittuneille?

Suomessa koulutetaan ihmisiä, kaikenikäisiä, "ilmaiseksi" tai erittäin pienellä omakustannusosuudella, kyllä tiet ovat avoinna sellaisille, jotka haluavat eteenpäin ja haluavat keskittyä "osaamiseen ja kehitykseen". Älä höpötä naurettavia risusavotoista. Mutta jos jo parikymppisenä pitää olla toiveduunissa ja huippupalkalla, eikä siinä sitten ole, niin älytöntä marmattaa yhteiskunnalle näissä olosuhteissa.

Työnantajat ehtivät 15 viime vuodessa nauttia ruhtinaallisesta valinnanvarasta työvoiman ylitarjonnan aikana, osa työnantajista elää tätä "idylliä" jälkijättöisesti yhä, mutta nyt olisi härskeimpienkin tajuttava, mitä kello on lyönyt. Pitää rekrytoida suomalaisista työttömistä, neli-/viisikymppisistä, ahkerista työhaluisista, oppimiskykyisistä ja -haluisista. En halua kannatella laiskoja, on oltava kunnon perusteet oleilulle muiden kustannuksella tai maksettava se kokonaan omasta pussista.

90-luvulla oli todelliset perusteet jättityöttömyydelle, ei enää. Nykyinen työttömyyspolitiikka on työllisyyden jarru.

Soh-vi kirjoitti:

Oli kysymys työkykyisistä työttömistä ja heidän työllistämisestään, ja mikäli työllistyminen ei ota tapahtuakseen työpaikkojen puutteen tai muun syyn takia, niin vastikkeellisesta työttömyystyöstä.

Onko pukkilan mielestä makuuttaminen työntekoa arvokkaampaa? Tai kaljoitteluun vajoaminen/tottuminen työnteosta vieroittuneille?

Suomessa koulutetaan ihmisiä, kaikenikäisiä, "ilmaiseksi" tai erittäin pienellä omakustannusosuudella, kyllä tiet ovat avoinna sellaisille, jotka haluavat eteenpäin ja haluavat keskittyä "osaamiseen ja kehitykseen". Älä höpötä naurettavia risusavotoista. Mutta jos jo parikymppisenä pitää olla toiveduunissa ja huippupalkalla, eikä siinä sitten ole, niin älytöntä marmattaa yhteiskunnalle näissä olosuhteissa.

Työnantajat ehtivät 15 viime vuodessa nauttia ruhtinaallisesta valinnanvarasta työvoiman ylitarjonnan aikana, osa työnantajista elää tätä "idylliä" jälkijättöisesti yhä, mutta nyt olisi härskeimpienkin tajuttava, mitä kello on lyönyt. Pitää rekrytoida suomalaisista työttömistä, neli-/viisikymppisistä, ahkerista työhaluisista, oppimiskykyisistä ja -haluisista. En halua kannatella laiskoja, on oltava kunnon perusteet oleilulle muiden kustannuksella tai maksettava se kokonaan omasta pussista.

90-luvulla oli todelliset perusteet jättityöttömyydelle, ei enää. Nykyinen työttömyyspolitiikka on työllisyyden jarru.

Lue lisää

..esimerkiksi akateemisesti koulutettuihin työpaikkoihin, aivan tavallisiin on hakijoita 20-30 kappaletta per duuni, joten mistään työvoimapulasta ei tässä maassa ole kysymys, kuten jotkut, suorastaan sanottuna, hörhöt väittävät..

..akateemisiin johtajakoulutuksiin hakijoita on satoja..

..mutta myös vähemmän koulutusta vaativiin työpaikkoihin hakijoita on useita, joten huoli vastikkeellisesta pakkotyöllistämisestä on jokseenkin perusteeton..

..ihmisen ajatteleminen patjalle ruokittavana ei myöskään osoita järin suuria ihmisestä kuin ei myöskään pakkotyöllistäminen..

Soh-vi kirjoitti:

Oli kysymys työkykyisistä työttömistä ja heidän työllistämisestään, ja mikäli työllistyminen ei ota tapahtuakseen työpaikkojen puutteen tai muun syyn takia, niin vastikkeellisesta työttömyystyöstä.

Onko pukkilan mielestä makuuttaminen työntekoa arvokkaampaa? Tai kaljoitteluun vajoaminen/tottuminen työnteosta vieroittuneille?

Suomessa koulutetaan ihmisiä, kaikenikäisiä, "ilmaiseksi" tai erittäin pienellä omakustannusosuudella, kyllä tiet ovat avoinna sellaisille, jotka haluavat eteenpäin ja haluavat keskittyä "osaamiseen ja kehitykseen". Älä höpötä naurettavia risusavotoista. Mutta jos jo parikymppisenä pitää olla toiveduunissa ja huippupalkalla, eikä siinä sitten ole, niin älytöntä marmattaa yhteiskunnalle näissä olosuhteissa.

Työnantajat ehtivät 15 viime vuodessa nauttia ruhtinaallisesta valinnanvarasta työvoiman ylitarjonnan aikana, osa työnantajista elää tätä "idylliä" jälkijättöisesti yhä, mutta nyt olisi härskeimpienkin tajuttava, mitä kello on lyönyt. Pitää rekrytoida suomalaisista työttömistä, neli-/viisikymppisistä, ahkerista työhaluisista, oppimiskykyisistä ja -haluisista. En halua kannatella laiskoja, on oltava kunnon perusteet oleilulle muiden kustannuksella tai maksettava se kokonaan omasta pussista.

90-luvulla oli todelliset perusteet jättityöttömyydelle, ei enää. Nykyinen työttömyyspolitiikka on työllisyyden jarru.

Lue lisää

kyllähän valtiovallalla on ainakin paperilla selvät toimintaohjeet vaikeasti työllistyville. työvoimatoimistot edellyttävät henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman laadintaa ja pitkäaikaisille työttömille on omat erikoiskeinot. mm. työllisyyskurssit, palkkatukiseteli ja kuntouttava työtoiminta. jälkimmäinen voi olla vaikka spr:n kirpputoritoimintaa tjv.

samoin paikkakuntakohtaiset erot ovat suomessa huomattavat ja työssäkäyntialueen sisältä ei välttämättä löydy tuettua työpaikkaa. tällaisissa tapauksissahan on kohtuutonta vaatia, että työtön muuttaa tai käy tukitöissä toisella paikkakunnalla työttömyyskorvauksen suuruisella palkalla. asumiskulut ja matkakustannukset vievät silloin palkan miinuksen puolelle.

eräs parannus kuitenkin nykyiseen tilanteeseen on tulossa. kaikkien pääpuolueiden puheenjohtajathan lupasivat ennen vaaleja hoitoalalle parannuksia sekä palkkaukseen että työvoimapulaan, joten seuraava eduskunta tietenkin siitä 5 miljardin jakovarasta lohkaisee osan 40 000 uuden hoitajan koulutukseen. :)

manna gryn kirjoitti:

kyllähän valtiovallalla on ainakin paperilla selvät toimintaohjeet vaikeasti työllistyville. työvoimatoimistot edellyttävät henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman laadintaa ja pitkäaikaisille työttömille on omat erikoiskeinot. mm. työllisyyskurssit, palkkatukiseteli ja kuntouttava työtoiminta. jälkimmäinen voi olla vaikka spr:n kirpputoritoimintaa tjv.

samoin paikkakuntakohtaiset erot ovat suomessa huomattavat ja työssäkäyntialueen sisältä ei välttämättä löydy tuettua työpaikkaa. tällaisissa tapauksissahan on kohtuutonta vaatia, että työtön muuttaa tai käy tukitöissä toisella paikkakunnalla työttömyyskorvauksen suuruisella palkalla. asumiskulut ja matkakustannukset vievät silloin palkan miinuksen puolelle.

eräs parannus kuitenkin nykyiseen tilanteeseen on tulossa. kaikkien pääpuolueiden puheenjohtajathan lupasivat ennen vaaleja hoitoalalle parannuksia sekä palkkaukseen että työvoimapulaan, joten seuraava eduskunta tietenkin siitä 5 miljardin jakovarasta lohkaisee osan 40 000 uuden hoitajan koulutukseen. :)

Lue lisää

..mitä rahan lohkaisemiseen tulee, niin olisihan sekin jo jotakin, jos työnhakemisen kulut maksettaisiin täysimääräisesti..

..nythän, jos työtä hakee, niin esimerkiksi matkakulut jäävät normaalisti miinuksen puolelle, siis jos käyt huitsin nevadassa katsomassa työnantajaa, niin joudut pulittamaan osan matkakuluista itse..

..muistelen kerrotun, että matkakulut on saanut joskus maailman aikaan seteleinä kouraan suoraan työnantajalta kysymättä, nykyään kuulemma ei sanota edes päivää..

..ett' semmoista matrassille ruokkimista..

..mahtaakohan myöskään työttömällä olla edes kesälomaa, koska työttömyysetuuksien saaminen tiettävästi edellyttää työmarkkinoiden käytettävissäoloa..

..julkinen valta ei edes kaikissa tapauksissa ruoki työtöntä, patjasta nyt puhumattakaan, vaan sen tekevät aivan muut tahot..

..sikäli kuin patjalle ruokkimista tapahtuu, niin kenties sitten optiomiljardöörien maailmassa, siellähän kuiva poutasää saa rahan suorastaan ropisemaan..

..pitkittynyt työttömyys voitaisiin mielestäni laittaa terminä samaan kategoriaan kuin spitaali, siinä määrin latauksiahan se sisältää..

manna gryn kirjoitti:

kyllähän valtiovallalla on ainakin paperilla selvät toimintaohjeet vaikeasti työllistyville. työvoimatoimistot edellyttävät henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman laadintaa ja pitkäaikaisille työttömille on omat erikoiskeinot. mm. työllisyyskurssit, palkkatukiseteli ja kuntouttava työtoiminta. jälkimmäinen voi olla vaikka spr:n kirpputoritoimintaa tjv.

samoin paikkakuntakohtaiset erot ovat suomessa huomattavat ja työssäkäyntialueen sisältä ei välttämättä löydy tuettua työpaikkaa. tällaisissa tapauksissahan on kohtuutonta vaatia, että työtön muuttaa tai käy tukitöissä toisella paikkakunnalla työttömyyskorvauksen suuruisella palkalla. asumiskulut ja matkakustannukset vievät silloin palkan miinuksen puolelle.

eräs parannus kuitenkin nykyiseen tilanteeseen on tulossa. kaikkien pääpuolueiden puheenjohtajathan lupasivat ennen vaaleja hoitoalalle parannuksia sekä palkkaukseen että työvoimapulaan, joten seuraava eduskunta tietenkin siitä 5 miljardin jakovarasta lohkaisee osan 40 000 uuden hoitajan koulutukseen. :)

Lue lisää

Jos ja kun paikkakunnalla ei ole eikä tule oman alan hommia - tai juuri mitään hommia - on mielestäni järkevää ruveta hankkiutumaan sinne, missä työtä on. Vaikka koko perheen. On turhaa vaatia uutta tehdasta fillarimatkan päähän, tai "en ala".

Työnhakuun matka-avustukset ym. ovat tarpeen, ilman muuta.

Olisi hienoa, jos kaikkialle, missä työttömyyttä on, taikuri pystyisi loihtimaan mielekästä työtä, mutta ei tämmöiseen voi uskoa helluntailainenkaan, ei laajassa mitassa.

Soh-vi kirjoitti:

Jos ja kun paikkakunnalla ei ole eikä tule oman alan hommia - tai juuri mitään hommia - on mielestäni järkevää ruveta hankkiutumaan sinne, missä työtä on. Vaikka koko perheen. On turhaa vaatia uutta tehdasta fillarimatkan päähän, tai "en ala".

Työnhakuun matka-avustukset ym. ovat tarpeen, ilman muuta.

Olisi hienoa, jos kaikkialle, missä työttömyyttä on, taikuri pystyisi loihtimaan mielekästä työtä, mutta ei tämmöiseen voi uskoa helluntailainenkaan, ei laajassa mitassa.

Lue lisää

..ei ollenkaan turhaa vaatia työtä sinne missä on työvoimaa, jos asiaa ajatellaan yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta, kuten pitäisi..

..jo nyt kapitalistisen hapatuksen saanut porvaristo on vinouttamassa valtakunnan tasapainoisen kehittämisen kasaamalla väestön valtakunnan toiselle laidalle, hyvä ettei rannikko kohta vajoa mereen väen paljoudesta..


..nyt kun kuningas saul (i) on alentamassa veroja, niin ehdotan, että verotus porrastetaan maantieteellisesti niin, että verot kevenevät harvaan asutuilla alueilla ja kiristyvät kohti ökyalueita mentäessä..

..samoin voitaisiin investointien tukea siirtää kohti väestökatoalueita..

..jos taas lähtökohdaksi otetaan työn perässä juokseminen, niin eihän suomessa hetken päästä asu kukaan, eikä täällä ole yhtään firmaakaan, kun kaikki menevät, viime tietojen mukaan, intiaan..

j.pukkila kirjoitti:

..ei ollenkaan turhaa vaatia työtä sinne missä on työvoimaa, jos asiaa ajatellaan yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta, kuten pitäisi..

..jo nyt kapitalistisen hapatuksen saanut porvaristo on vinouttamassa valtakunnan tasapainoisen kehittämisen kasaamalla väestön valtakunnan toiselle laidalle, hyvä ettei rannikko kohta vajoa mereen väen paljoudesta..


..nyt kun kuningas saul (i) on alentamassa veroja, niin ehdotan, että verotus porrastetaan maantieteellisesti niin, että verot kevenevät harvaan asutuilla alueilla ja kiristyvät kohti ökyalueita mentäessä..

..samoin voitaisiin investointien tukea siirtää kohti väestökatoalueita..

..jos taas lähtökohdaksi otetaan työn perässä juokseminen, niin eihän suomessa hetken päästä asu kukaan, eikä täällä ole yhtään firmaakaan, kun kaikki menevät, viime tietojen mukaan, intiaan..

Lue lisää

Työ sinne, missä ihmiset, silloin kun mahdollista. Muulloin muutettava työn perään.

Haja-asutusalueillakin on tietynlaisia työpaikkoja, valikoima on usein rajallinen. Nykytrendi näyttää olevan, että tosimiehille ne eivät kelpaa, ollaan mieluummin "oiketetusti" työttömänä. Ja naapurikuntaan ei ainakaan viitti matkustaa, vie aikaa ja maksaa.

Etätyötäkin on, nähdäkseni tätä mahdollisuutta on mietitty liian vähän. Aitoa ponnistelua ja kannustusta työmahdollisuuksien alueelliseen levittämiseen tarvitaan, mutta vastustan massiivisia ja vääristäviä rahatukia, joissa nettomaksajana aina ovat veronmaksajat. "Netolla" tarkoitan kokonaisvaikutusta, mikäli vero- ym. tuet kasvattavat yhteisön (esim. kunnan) asujaimiston tuloja ja hyvinvointia, on netto positiivinen, muulloin työssäkäyvät maksavat vielä yritystoiminnankin laskuja omiensa lisäksi.

Vastustan myös kepu-stategiaa, jonka mukaan julkistyöpaikat riistetään nykyalueiltaan ja perustetaan kalliisti ja tehottomasti sinne tänne ripotellen, ja kustannukset ovat pysyvästi korkeampia. Työttömiä yhteen paikkaan, työllisiä toisaalle, jonne edellytetään ihmistenkin siirtyvän joko ex-alueelta tai lähiseuduilta. Työpaikkojen siirrot on toteutettava vain, jos ne ovat kannattavia kokonaisvaikutuksiltaan.

Julkinen sektori ei saa paisua nykyisestä, se kustannetaan työtä tekevien selkänahasta, tarpeettomia julkisia leikkiduuneja ei saa keksaista joka niemen notkoon. Asialliset hommat on on hoidettava, tehokkaasti ja kilpailukykyisellä palkkauksella (terveydenhoito, vanhustenhoito, lastenhoito, koulutus, pakollinen hallinto jne). Julkisenkin työn perään on mentävä eikä odotettava sen kävelevän luo.

Suomi on laaja maa, on hullua vaatia työn ilmestyvän kuin tyhjästä, markkinoista välittämättä, joka pankolle.

Soh-vi kirjoitti:

Jos ja kun paikkakunnalla ei ole eikä tule oman alan hommia - tai juuri mitään hommia - on mielestäni järkevää ruveta hankkiutumaan sinne, missä työtä on. Vaikka koko perheen. On turhaa vaatia uutta tehdasta fillarimatkan päähän, tai "en ala".

Työnhakuun matka-avustukset ym. ovat tarpeen, ilman muuta.

Olisi hienoa, jos kaikkialle, missä työttömyyttä on, taikuri pystyisi loihtimaan mielekästä työtä, mutta ei tämmöiseen voi uskoa helluntailainenkaan, ei laajassa mitassa.

Lue lisää

Jos ihminen asuu jossain haja-asutusalueella ja se kutistuu ja kutistuu työnsaannin kannalta ja se viimeinenkin työpaikka antoi kenkää... On talo velkana, perhe, lapset...
Muutto toiselle paikkakunnalle ei ole ihan yksinkertainen juttu. Talon myynti, uuden hankkiminen. Siis koko taloudellinen vakaus on mennyt. Ei ihme, jos ihmiset masentuvat. Jollain tavoin mielestäni ihmisiä pitää myös näissä vaikeissa tilanteissa tukea.

(Työttömiä on monenlaisia; niitä, joille on yksi ja sama olla työssä tai ei, niitä, jotka haluavat ehdottomasti työelämään uudestaan ja niitä, jotka yrittävät suorastaan pakoilla töitä. Näitä ryhmiä tulisi kohdella eri tavoin ja niiden erilaisuus pitäisi myös keskusteluissa muistaa ja ottaa huomioon.)

j.pukkila kirjoitti:

..esimerkiksi akateemisesti koulutettuihin työpaikkoihin, aivan tavallisiin on hakijoita 20-30 kappaletta per duuni, joten mistään työvoimapulasta ei tässä maassa ole kysymys, kuten jotkut, suorastaan sanottuna, hörhöt väittävät..

..akateemisiin johtajakoulutuksiin hakijoita on satoja..

..mutta myös vähemmän koulutusta vaativiin työpaikkoihin hakijoita on useita, joten huoli vastikkeellisesta pakkotyöllistämisestä on jokseenkin perusteeton..

..ihmisen ajatteleminen patjalle ruokittavana ei myöskään osoita järin suuria ihmisestä kuin ei myöskään pakkotyöllistäminen..

Lue lisää

Työnantajien ahneeseen nirsouteen viittasinkin, työhaluisia ja työkykyisiä ei palkata, koska he ovat "liian vanhoja", nelikymppisiä. Saati viisikymppisiä. Tai syynä on, ettei tarmokas nainen (tai mies) ole ollut muutamaan vuoteen työmarkkinoilla, vaan "kotiäitinä" tai työttömänä.

Lyhytnäköistä ja pinnallisen osaamatonta kyseisiltä työnantajilta. Tämä henki pääsi paisumaan 90-luvulla ja jatkuu vaan. Miksi muka vain nuoret ovat hyviä yrityksille, kun samalla julistetaan, ettei mikään työpaikka ole pysyvä, varautukaa kaikki pakkaamaan kimpsunne minä hetkenä hyvänsä. Neli-viisikymppiset pysyisivät todennäköisesti kunnon duunissa 10-15 seuraavaa vuotta vaihtamatta työpaikkaa kahden vuoden välein. Osaamispääomaa.

Työhaluiset yleensä ottavat vastaan niitä töitä, mitä saavat, eivät jää makaamaan. Työssäolevia rekrytoidaan nopeammin muihin töihin, niihin parempiin, joita voi hakea työnsyrjään jo päästyään.

j.pukkila kirjoitti:

..esimerkiksi akateemisesti koulutettuihin työpaikkoihin, aivan tavallisiin on hakijoita 20-30 kappaletta per duuni, joten mistään työvoimapulasta ei tässä maassa ole kysymys, kuten jotkut, suorastaan sanottuna, hörhöt väittävät..

..akateemisiin johtajakoulutuksiin hakijoita on satoja..

..mutta myös vähemmän koulutusta vaativiin työpaikkoihin hakijoita on useita, joten huoli vastikkeellisesta pakkotyöllistämisestä on jokseenkin perusteeton..

..ihmisen ajatteleminen patjalle ruokittavana ei myöskään osoita järin suuria ihmisestä kuin ei myöskään pakkotyöllistäminen..

Lue lisää

Paljon on tullut viesteissäsi asioita esiin, jotka ovat valitettavan totta ja arkipäivää tämän päivän Suomessa.

Tarvittaisiin täyttä remonttia työllistymispolitiikkaan, mutta se ei ole mikään yksinkertainen hanke.

Soh-vi kirjoitti:

Jos ja kun paikkakunnalla ei ole eikä tule oman alan hommia - tai juuri mitään hommia - on mielestäni järkevää ruveta hankkiutumaan sinne, missä työtä on. Vaikka koko perheen. On turhaa vaatia uutta tehdasta fillarimatkan päähän, tai "en ala".

Työnhakuun matka-avustukset ym. ovat tarpeen, ilman muuta.

Olisi hienoa, jos kaikkialle, missä työttömyyttä on, taikuri pystyisi loihtimaan mielekästä työtä, mutta ei tämmöiseen voi uskoa helluntailainenkaan, ei laajassa mitassa.

Lue lisää

upm supisti taannoin toimintaansa parillakin paikkakunnalla, tehtaat lakkautettiin. yt-neuvottelujen kautta osa sai korvaavan työpaikan. tosin eräällekin keski-ikäiselle perheelliselle uusi työpaikka merkitsi muuttoa toiselle paikkakunnalle, jossa hän asuu yksiössä viikot. välimatkaa lähes 300 kilometriä. viikonloppuisin sitten matkustaa takaisin perheen luokse kotikonnuilleen. melkoinen järjestely yhden työpaikan takia, mutta osoittaa ainakin jonkin sortin työmoraalia ja sitä, että kaikki työttömiksi joutuvat eivät mieluusti heittäydy järjestelmän hoiviin.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Jos ihminen asuu jossain haja-asutusalueella ja se kutistuu ja kutistuu työnsaannin kannalta ja se viimeinenkin työpaikka antoi kenkää... On talo velkana, perhe, lapset...
Muutto toiselle paikkakunnalle ei ole ihan yksinkertainen juttu. Talon myynti, uuden hankkiminen. Siis koko taloudellinen vakaus on mennyt. Ei ihme, jos ihmiset masentuvat. Jollain tavoin mielestäni ihmisiä pitää myös näissä vaikeissa tilanteissa tukea.

(Työttömiä on monenlaisia; niitä, joille on yksi ja sama olla työssä tai ei, niitä, jotka haluavat ehdottomasti työelämään uudestaan ja niitä, jotka yrittävät suorastaan pakoilla töitä. Näitä ryhmiä tulisi kohdella eri tavoin ja niiden erilaisuus pitäisi myös keskusteluissa muistaa ja ottaa huomioon.)

Lue lisää

Sitä tarvitaan, silloin kun muutot työn perässä ovat realistinen ratkaisu. Nykyisessä markkinataloudessa on turha kuvitellakaan, että yksityinen sektori perustaa yrityksiä kannattamattomilla perusteilla. Toisaalta julkinen sektori ei voi/saa paisua ollenkaan, eikä ainakaan yksityisen yrittämisen tontille. Ei myöskään saa olla niin, että täysin kannattamaton bisnes pyörii vuodesta toiseen vain julkisen tuen varassa.

Suomessa on liika sitä henkeä ay-puolella ja viranomaisissa, että työtä saadakseen ei tarvitse muuttaa minnekään. Samanaikaisesti lasketaan sen varaan, että Euroopan muista maista ja kokonaan muilta mantereilta muutetaan tänne hakemaan töitä. Pysyvästi tai tilapäisesti, vaikkapa vain poimimaan marjoja. Kas kun näiden muuttajien psyykeä ei ajatella?

Kun tilanne on sellainen, ettei työnhakija saa työtä, niin kunnan tai valtion on mielestäni pyrittävä siihen, että työtön tekee niille jotain työtä rahan vastikkeena. Osa työttömistä on ammattilaisia, joiden osapanosta voisi käyttää (osa-aikatyö suhteessa rahakorvaukseen), eikä kaikki kunnallinen työ vaadi pitkää perehdyttämistä ja erikoiskoulutusta. Jos se on kunnalle/valtiolle kannattamatonta, niin on se rahalla makuuttaminenkin. Onhan työnteko samalla eräänlaista mielenterveystyötä, eikä pääse vieraantumaan luuseriksi.

manna gryn kirjoitti:

upm supisti taannoin toimintaansa parillakin paikkakunnalla, tehtaat lakkautettiin. yt-neuvottelujen kautta osa sai korvaavan työpaikan. tosin eräällekin keski-ikäiselle perheelliselle uusi työpaikka merkitsi muuttoa toiselle paikkakunnalle, jossa hän asuu yksiössä viikot. välimatkaa lähes 300 kilometriä. viikonloppuisin sitten matkustaa takaisin perheen luokse kotikonnuilleen. melkoinen järjestely yhden työpaikan takia, mutta osoittaa ainakin jonkin sortin työmoraalia ja sitä, että kaikki työttömiksi joutuvat eivät mieluusti heittäydy järjestelmän hoiviin.

Lue lisää

Kirjoituksistani on ehkä saanut sen kuvan, että epäilen kaikkia työttömiä työnkarttajiksi. Ehdottomasti en, enemmistö kärsii työttömänä olosta ja hinkuaa töihin, ja tekee paljon työhön päästäkseen. Ymmärrän senkin, että on erilaisia elämäntilanteita, muuttamiset ovat vaikeita, melkein mahdottomia jne.

Olen puhunut niistä, jotka ovat työhaluttomia, halventavasta suhtautumisesta työhön, herkkähipiäisestä valikoivuudesta, katkeruuden hautomisesta ja muusta sellaisesta, joka panee valitsemaan työntorjunnan mieluummin kuin tylsän työn.

Soh-vi kirjoitti:

Työ sinne, missä ihmiset, silloin kun mahdollista. Muulloin muutettava työn perään.

Haja-asutusalueillakin on tietynlaisia työpaikkoja, valikoima on usein rajallinen. Nykytrendi näyttää olevan, että tosimiehille ne eivät kelpaa, ollaan mieluummin "oiketetusti" työttömänä. Ja naapurikuntaan ei ainakaan viitti matkustaa, vie aikaa ja maksaa.

Etätyötäkin on, nähdäkseni tätä mahdollisuutta on mietitty liian vähän. Aitoa ponnistelua ja kannustusta työmahdollisuuksien alueelliseen levittämiseen tarvitaan, mutta vastustan massiivisia ja vääristäviä rahatukia, joissa nettomaksajana aina ovat veronmaksajat. "Netolla" tarkoitan kokonaisvaikutusta, mikäli vero- ym. tuet kasvattavat yhteisön (esim. kunnan) asujaimiston tuloja ja hyvinvointia, on netto positiivinen, muulloin työssäkäyvät maksavat vielä yritystoiminnankin laskuja omiensa lisäksi.

Vastustan myös kepu-stategiaa, jonka mukaan julkistyöpaikat riistetään nykyalueiltaan ja perustetaan kalliisti ja tehottomasti sinne tänne ripotellen, ja kustannukset ovat pysyvästi korkeampia. Työttömiä yhteen paikkaan, työllisiä toisaalle, jonne edellytetään ihmistenkin siirtyvän joko ex-alueelta tai lähiseuduilta. Työpaikkojen siirrot on toteutettava vain, jos ne ovat kannattavia kokonaisvaikutuksiltaan.

Julkinen sektori ei saa paisua nykyisestä, se kustannetaan työtä tekevien selkänahasta, tarpeettomia julkisia leikkiduuneja ei saa keksaista joka niemen notkoon. Asialliset hommat on on hoidettava, tehokkaasti ja kilpailukykyisellä palkkauksella (terveydenhoito, vanhustenhoito, lastenhoito, koulutus, pakollinen hallinto jne). Julkisenkin työn perään on mentävä eikä odotettava sen kävelevän luo.

Suomi on laaja maa, on hullua vaatia työn ilmestyvän kuin tyhjästä, markkinoista välittämättä, joka pankolle.

Lue lisää

..ajattelusi on jo lähtökohdiltaan vastoin markkinakapitalisminkin ideaa, siis asiakaslähtöisyyttä..

..tottakai talous kävelee ihmisen luo, eikä päinvastoin, mihin helkkariin me taloutta tarvitsemme, jos se vain orjuuttaa meidät eikä vapauta..

..mieluummin olen demokratian alainen kuin tuloeroja ja eriarvoisuutta lisäävän kapitalistisen pakon..

..demokratiassa sentään voidaan edes jossain määrin asioista neuvotella, ajaa yleistäkin etua, sen sijaan kapitalistin perimmäinen tarkoitus ei ole muu kuin oma, kapitalistin, hyvinvointi..


..yhteiskuntapolitiikan päämääränä pitää olla myös alueellinen tasa-arvoisuus, jonkin niemennokan hyvinvoinnin kasvattaminen ei edistä tasa-arvoa..

..vanhanaikainen ajattelu julkisen sektorin kauhuista on myös lähinnä naurettava, julkinen sektori joka tapauksessa kasvaa ja yksityinen sektori puolestaan joutuu ottamaan kontolleen julkisiakin tehtäviä, tämä on selkeästi näkyvä kehityssuunta yhteiskunnissa..

..oman edun ja ahneuden filosofia joutuu väistymään, vaikka vielä jotkut kapitalistisen aivopesun saaneet yrittävätkin korahdella tutkainta vastaan..

..kannattavuudella on samanlaiset kasvot kuten työlläkin, kannattavuus voidaan määritellä joko oman edun maksimointina tai sitten julkisen, yhteisen edun maksimointina..

..tuossa kehikossa voittaa aina julkinen etu, koska porukalla voidaan pitää isokin patu aisoissa..

j.pukkila kirjoitti:

..ajattelusi on jo lähtökohdiltaan vastoin markkinakapitalisminkin ideaa, siis asiakaslähtöisyyttä..

..tottakai talous kävelee ihmisen luo, eikä päinvastoin, mihin helkkariin me taloutta tarvitsemme, jos se vain orjuuttaa meidät eikä vapauta..

..mieluummin olen demokratian alainen kuin tuloeroja ja eriarvoisuutta lisäävän kapitalistisen pakon..

..demokratiassa sentään voidaan edes jossain määrin asioista neuvotella, ajaa yleistäkin etua, sen sijaan kapitalistin perimmäinen tarkoitus ei ole muu kuin oma, kapitalistin, hyvinvointi..


..yhteiskuntapolitiikan päämääränä pitää olla myös alueellinen tasa-arvoisuus, jonkin niemennokan hyvinvoinnin kasvattaminen ei edistä tasa-arvoa..

..vanhanaikainen ajattelu julkisen sektorin kauhuista on myös lähinnä naurettava, julkinen sektori joka tapauksessa kasvaa ja yksityinen sektori puolestaan joutuu ottamaan kontolleen julkisiakin tehtäviä, tämä on selkeästi näkyvä kehityssuunta yhteiskunnissa..

..oman edun ja ahneuden filosofia joutuu väistymään, vaikka vielä jotkut kapitalistisen aivopesun saaneet yrittävätkin korahdella tutkainta vastaan..

..kannattavuudella on samanlaiset kasvot kuten työlläkin, kannattavuus voidaan määritellä joko oman edun maksimointina tai sitten julkisen, yhteisen edun maksimointina..

..tuossa kehikossa voittaa aina julkinen etu, koska porukalla voidaan pitää isokin patu aisoissa..

Lue lisää

Yhteiskunnan on ajettava yhteistä etua (mitä se sitten onkin), kun jokainen muu (muutkin kuin kapitalistit) pyrkii käytännössä oman edun tavoitteluun, vaikka muuta suu söpöttäisi.

Mielestäsi on siis alueellista tasa-arvoa makuuttaa raavaita miehiä ja vereviä naisia työttöminä Karjalan kunnailla ja myös laajemmalti, kun ei sitä työtä vaan ole yksityinen eikä julkinen toimija sinne kunnaille kiikuttanut? Joopa joo, käsitys sekin, sopii kansalaispalkan kannattajille kuin nyrkki silmään. Palkkaa kansalaisuudesta ja tyhjän nyhjäämisestä.

Soh-vi kirjoitti:

Yhteiskunnan on ajettava yhteistä etua (mitä se sitten onkin), kun jokainen muu (muutkin kuin kapitalistit) pyrkii käytännössä oman edun tavoitteluun, vaikka muuta suu söpöttäisi.

Mielestäsi on siis alueellista tasa-arvoa makuuttaa raavaita miehiä ja vereviä naisia työttöminä Karjalan kunnailla ja myös laajemmalti, kun ei sitä työtä vaan ole yksityinen eikä julkinen toimija sinne kunnaille kiikuttanut? Joopa joo, käsitys sekin, sopii kansalaispalkan kannattajille kuin nyrkki silmään. Palkkaa kansalaisuudesta ja tyhjän nyhjäämisestä.

Lue lisää

..olenkin odotellut, koska suomen valtio muuttaa kiinaan, eihän valtionkaan varmaan kannata suomessa olla, jos kaikki mitataan sillä, mikä kannattaa..

..mielestäni valtion kannattaisi maksaa kansalaisilleen pelkästä olemisestakin, olisihan sitten jotakin hallittavaa edes..

..minun puolestani kukaikinen saa juosta niin paljon kuin jaksaa, kunto siinä kohenee, sanotaan..

..siksi äänestäminen on suomessa oikeastaan turhaa, ei tänne mahdu edes yhtä ajatusta kerrallaan..

..kyllä kapitalistit pitävät huolen siitä, ettei kenenkään päähän ainakaan ajatus mahdu..

..en kyllä ymmärrä miksi tietoteknologiaankaan edes panostetaan, sehän kumminkin mahdollistaa ajan ja etäisyyksien voittamisen..

..digitaalisesti ohjautuvat, ohjatut koneet ovat työntekijöinä paljon luotettavampia kuin ihminen..

..shakissakin kone hakkaa ihmisen mennen tullen..

j.pukkila kirjoitti:

..olenkin odotellut, koska suomen valtio muuttaa kiinaan, eihän valtionkaan varmaan kannata suomessa olla, jos kaikki mitataan sillä, mikä kannattaa..

..mielestäni valtion kannattaisi maksaa kansalaisilleen pelkästä olemisestakin, olisihan sitten jotakin hallittavaa edes..

..minun puolestani kukaikinen saa juosta niin paljon kuin jaksaa, kunto siinä kohenee, sanotaan..

..siksi äänestäminen on suomessa oikeastaan turhaa, ei tänne mahdu edes yhtä ajatusta kerrallaan..

..kyllä kapitalistit pitävät huolen siitä, ettei kenenkään päähän ainakaan ajatus mahdu..

..en kyllä ymmärrä miksi tietoteknologiaankaan edes panostetaan, sehän kumminkin mahdollistaa ajan ja etäisyyksien voittamisen..

..digitaalisesti ohjautuvat, ohjatut koneet ovat työntekijöinä paljon luotettavampia kuin ihminen..

..shakissakin kone hakkaa ihmisen mennen tullen..

Lue lisää

Keskustelut tuppaavat olemaan usein kriittissävyisiä, harvemmin luetellaan myönteisiä asioita, niitäkin on paljon. Ei kaikessa lasketa kannattavuutta, on auttamisen halua eikä vain halua, vaan siihen myös velvoitetaan, pääsääntöisesti koko julkisala on sellaista, mikäli se toimii arvojen pohjalta eikä vain byrokratian kirjaimen nimeen. Pelastetaan ja tuetaan, näennäisesti se kaikki vain "maksaa", mutta enin osa meistä haluaa näin.

Yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan melko hyvin, täydellisyyteen se ei tule ikinä pystymään ja parantamisen varaa lienee aina. Meillä kansalaisina on myös oma vastuu elämästämme, liikaa ei voi ripustautua muiden varaan, en usko, että mitkään rahkeet siihen riittävät yhteiskunnalla tai läheisillä.

"..shakissakin kone hakkaa ihmisen mennen tullen.."

Hakkaa? Sehän on sitten kuin mies, vitsi vitsi. Ei koneista ole ihmisen kumppaniksi, epäluotettavia, vaurioituvia, kuluvia, kiinnostus niihin lopahtaa nopeasti. Sanaakaan en niitten kanssa viitsisi vaihtaa. Ihminen kaikessa keljuudessaankin on kestävämpi vaihtoehto juttukaveriksi.

Soh-vi kirjoitti:

Sitä tarvitaan, silloin kun muutot työn perässä ovat realistinen ratkaisu. Nykyisessä markkinataloudessa on turha kuvitellakaan, että yksityinen sektori perustaa yrityksiä kannattamattomilla perusteilla. Toisaalta julkinen sektori ei voi/saa paisua ollenkaan, eikä ainakaan yksityisen yrittämisen tontille. Ei myöskään saa olla niin, että täysin kannattamaton bisnes pyörii vuodesta toiseen vain julkisen tuen varassa.

Suomessa on liika sitä henkeä ay-puolella ja viranomaisissa, että työtä saadakseen ei tarvitse muuttaa minnekään. Samanaikaisesti lasketaan sen varaan, että Euroopan muista maista ja kokonaan muilta mantereilta muutetaan tänne hakemaan töitä. Pysyvästi tai tilapäisesti, vaikkapa vain poimimaan marjoja. Kas kun näiden muuttajien psyykeä ei ajatella?

Kun tilanne on sellainen, ettei työnhakija saa työtä, niin kunnan tai valtion on mielestäni pyrittävä siihen, että työtön tekee niille jotain työtä rahan vastikkeena. Osa työttömistä on ammattilaisia, joiden osapanosta voisi käyttää (osa-aikatyö suhteessa rahakorvaukseen), eikä kaikki kunnallinen työ vaadi pitkää perehdyttämistä ja erikoiskoulutusta. Jos se on kunnalle/valtiolle kannattamatonta, niin on se rahalla makuuttaminenkin. Onhan työnteko samalla eräänlaista mielenterveystyötä, eikä pääse vieraantumaan luuseriksi.

Lue lisää

Työn perässä muuttaminen on monen suomalaisen arkipäivää, mutta kyllä siitä vähitellen seuraa Pukkilan maalaama todellisuus, että 'kohta keikahdetaan mereen, kun ollaan niin suomineidon helmaan ahtauduttu!' Tästä myös seuraa sosiaalisia ongelmia yms. Ihminen on ikäänkuin mutteri talouskoneiston mahtavissa rattaissa, eikä lainkaan enää, jo ihmisyytensä vuoksi, arvokas olento. Ihminen on mahdollista repiä juuriltaan ja istuttaa sinne, missä hän ei viihdy. Siitä ei seuraa kuin ongelmia ja yhteiskunnalle lisäkuluja. Tämä on siis yhdenlainen näkökulma, mutta toisiakin on. Terveen ihmisen pitää itsensä vastata elatuksestaan, siitä samaa mieltä. Mutta miten siihen päästään loukkaamatta ja aiheuttamatta kohtuuttomia kärsimyksiä ihmisille onkin jo toinen kysymys.

Kuitenkaan ihmisten passivoittaminen on kaikkein pahinta, mitä tiedän. Ihmisten kyttääminen, kyykyttäminen, juoksuttaminen luukulta luukulle on järjetöntä, turhaa ja kohtuutonta. Olen seuraillut, kuullut tarinoita, tullut hyvin surulliseksi.

Totta, työttömyys ei koske vain tiettyä työkenttää, vaan se koskettaa koko kaikkia. Työnteko on todellakin myös terapiaa, sutinaa aivoille ja mielelle. Parhaimmillaan siinä viihtyy, eikä viihtymisen edellytys ole ihannetyö, vaan työolosuhteet ja esim. tieto siitä, että työtä voi vaihtaa, jos niin haluaa.

Haastaisin yksityisen sektorin vakavasti pohtimaan, mikä on se pointti, mikä ihmiset saa ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin, koska siitä hyötyvät kaikki.

Soh-vi kirjoitti:

Yhteiskunnan on ajettava yhteistä etua (mitä se sitten onkin), kun jokainen muu (muutkin kuin kapitalistit) pyrkii käytännössä oman edun tavoitteluun, vaikka muuta suu söpöttäisi.

Mielestäsi on siis alueellista tasa-arvoa makuuttaa raavaita miehiä ja vereviä naisia työttöminä Karjalan kunnailla ja myös laajemmalti, kun ei sitä työtä vaan ole yksityinen eikä julkinen toimija sinne kunnaille kiikuttanut? Joopa joo, käsitys sekin, sopii kansalaispalkan kannattajille kuin nyrkki silmään. Palkkaa kansalaisuudesta ja tyhjän nyhjäämisestä.

Lue lisää

Että ainakin minä olen ihminen, joka ajattelen oman etuni lisäksi ihan yhtä paljon muiden etua ja hyvinvointia, mutta en siedä itseeni kohdistuvaa riistoa tai vääryyttä.

Ps. Töitä Karjalaan! Ei se niin mahdotonta ole. :)

jorojukka-kukka kirjoitti:

Työn perässä muuttaminen on monen suomalaisen arkipäivää, mutta kyllä siitä vähitellen seuraa Pukkilan maalaama todellisuus, että 'kohta keikahdetaan mereen, kun ollaan niin suomineidon helmaan ahtauduttu!' Tästä myös seuraa sosiaalisia ongelmia yms. Ihminen on ikäänkuin mutteri talouskoneiston mahtavissa rattaissa, eikä lainkaan enää, jo ihmisyytensä vuoksi, arvokas olento. Ihminen on mahdollista repiä juuriltaan ja istuttaa sinne, missä hän ei viihdy. Siitä ei seuraa kuin ongelmia ja yhteiskunnalle lisäkuluja. Tämä on siis yhdenlainen näkökulma, mutta toisiakin on. Terveen ihmisen pitää itsensä vastata elatuksestaan, siitä samaa mieltä. Mutta miten siihen päästään loukkaamatta ja aiheuttamatta kohtuuttomia kärsimyksiä ihmisille onkin jo toinen kysymys.

Kuitenkaan ihmisten passivoittaminen on kaikkein pahinta, mitä tiedän. Ihmisten kyttääminen, kyykyttäminen, juoksuttaminen luukulta luukulle on järjetöntä, turhaa ja kohtuutonta. Olen seuraillut, kuullut tarinoita, tullut hyvin surulliseksi.

Totta, työttömyys ei koske vain tiettyä työkenttää, vaan se koskettaa koko kaikkia. Työnteko on todellakin myös terapiaa, sutinaa aivoille ja mielelle. Parhaimmillaan siinä viihtyy, eikä viihtymisen edellytys ole ihannetyö, vaan työolosuhteet ja esim. tieto siitä, että työtä voi vaihtaa, jos niin haluaa.

Haastaisin yksityisen sektorin vakavasti pohtimaan, mikä on se pointti, mikä ihmiset saa ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin, koska siitä hyötyvät kaikki.

Lue lisää

Suomalainen työkulttuuri on ajastaan jäljessä ja työviihtyvyyteen ei juurikaan painoa panna.

Akatemiassa on juuri alkanut tutkimus suomalaisen johtamistapojen heikkouksista, painopistealue on pelolla johtaminen. Saa nädä tuloksien julkaisun jälkeen, onko tilanne niin paha, kuin nyt pelätään. Ilmapiirikartoitukset ovat osoittaneet, että johtamistavoissa olisi merkittävän paljon korjattavaa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Että ainakin minä olen ihminen, joka ajattelen oman etuni lisäksi ihan yhtä paljon muiden etua ja hyvinvointia, mutta en siedä itseeni kohdistuvaa riistoa tai vääryyttä.

Ps. Töitä Karjalaan! Ei se niin mahdotonta ole. :)

Lue lisää

Töitä Karjalaan, jos mahdollista. Jos ne "markkinat" sinne menevät, siitähän se kiinni on, tuskin valtion tai kunnan hommat riittävästi töitä antavat? Toiveet ja realismi, niistä on vedettävä johtopäätöksiä.

Minäkin idealisti, siksi myös feministi. Myös realisti, tässä ja nyt on myös elettävä.

Suomessa on ahkeria, hyvän työmoraalin omaavia osaavia ihmisiä valtaosa, meissä on valtava voimavara, meitä pitää mainostaa maailmalla!

Ettäkö työtä olisi tehtävä, vaikkei yhtään tykkää? Ei ainakaan vielä/enää, ja ei ainakaan sitä mitä muutkin tekee? Piru vie, orjuutta. Tahtoo astrofyysikoksi, mutta p*skakoulua en kyllä käy. Tai johtajaksi, mutta papereita en rupee siirteleen paikasta toiseen, kahdeksasta neljään, palkalla, jonka saa sossusta mitään tekemättä, prkl! Just.

Erityisosaamista vaativiin ammatteihin ei tempaista työttömiä tuosta noin vaan, itkuvirtesi olisi hupaisa, ellei se olisi niin vanha ja loppuunkaluttu.

Työttömiä voidaan ja pitääkin kouluttaa ammatteihin, ja tietenkin mieluiten sellaisiin, joissa on työvoimantarvetta. Koulutettavilla pitää olla halukkuutta ko. työhön ja osaamista. Muuten saa varautua p*skaduuneihin, ja sen osan on silloin itse valinnut, ei yhteiskunta. Tervettä työkykyistä ei työssä raskautettujen pidä elätellä, tavalliset keskituloiset raatajat meillä Suomessa sen elatuksen maksavat.

Työvoimakoulutettavien orjatyöstä juuri pitäisikin päästä eroon, on uudelleenkoulutettava "kestävillä perusteilla" siten, että työtä löytyy ja sillä elää.

Mutta kerrohan minulle yksikin työnantaja, joka antaa sinulle 300-400 euroa kuukaudessa, eikä vaadi vastineeksi yhtään työn tekemistä.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Mutta kerrohan minulle yksikin työnantaja, joka antaa sinulle 300-400 euroa kuukaudessa, eikä vaadi vastineeksi yhtään työn tekemistä.

Eikä tuo täällä mainittu 300-400 euroa riitä työttömälle annettavaan rahaan, sillä ainakin vuokraan saa lisäavustusta, joka pääkaupunkiseudulla yksineläjälläkin on 500-800 euron luokkaa, jotenka kyllä työttömän kulu yhteiskunnalle nousee melkein poikkeuksetta 1000 euroon puhtaana käteen/kk ja se on jo paljon rahaa, kun sitä verrataan huonosti palkattuun työhön. Ei ihme, ettei kaikkia ihmisiä työnteko enää kiinnosta.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Eikä tuo täällä mainittu 300-400 euroa riitä työttömälle annettavaan rahaan, sillä ainakin vuokraan saa lisäavustusta, joka pääkaupunkiseudulla yksineläjälläkin on 500-800 euron luokkaa, jotenka kyllä työttömän kulu yhteiskunnalle nousee melkein poikkeuksetta 1000 euroon puhtaana käteen/kk ja se on jo paljon rahaa, kun sitä verrataan huonosti palkattuun työhön. Ei ihme, ettei kaikkia ihmisiä työnteko enää kiinnosta.

Lue lisää

tanskassa toimeentulotuki on 1120 euroa kuukaudessa, eikä se edellytä minkäänlaisia aktivitointitoimenpiteitä eikä edes sitä, että saaja on työtön (työnhakija). samoin suomessa julkinen valta joutuu viimekädessä kantamaan rahaa sille patjalla makaajalle, riittää kun osaa täyttää oikeat hakemukset.

sinänsä tuosta aloituksestasi hahmotan idean, että työllisyyden lisäämiseksi olisi löydettävä uusia kannustavia keinoja estämään työnhakijan passivoituminen. työmarkkinoilta tipahtaa nykyaikana kovin nopeasti ja uudelleen työllistyminen on aina vaikeampaa, mitä pidemmäksi työttömyysjakso venyy.

manna gryn kirjoitti:

tanskassa toimeentulotuki on 1120 euroa kuukaudessa, eikä se edellytä minkäänlaisia aktivitointitoimenpiteitä eikä edes sitä, että saaja on työtön (työnhakija). samoin suomessa julkinen valta joutuu viimekädessä kantamaan rahaa sille patjalla makaajalle, riittää kun osaa täyttää oikeat hakemukset.

sinänsä tuosta aloituksestasi hahmotan idean, että työllisyyden lisäämiseksi olisi löydettävä uusia kannustavia keinoja estämään työnhakijan passivoituminen. työmarkkinoilta tipahtaa nykyaikana kovin nopeasti ja uudelleen työllistyminen on aina vaikeampaa, mitä pidemmäksi työttömyysjakso venyy.

Lue lisää

"...olisi löydettävä uusia kannustavia keinoja estämään työnhakijan passivoituminen."

Juuri näin. Ja myös käyttää potentiaalinen työreservi, joka nyt on siirretty hyllylle työttömyyskorvauksilla.

Tämä keskustelunaihe on vaarallinen siinä mielessä, että se haastaa kirjoittajat ylilyönteihin puoleen jos toiseenkin.

Oma ajatustiivistelmäni on seuraava:

- vastikkeellinen työllistämiskorvaus koskee KAIKKIA AMMATTEJA JA TÖITÄ, ei vain roskien keruuta

- on kohtuullista vaatia työn teolleen mielekkyyttä ja hyviä työoloja

- ei ole kysymys työttömän ihmisen rankaisemisesta ja päähänpotkimisesta

- uudella työllistävällä mallilla pystytään korjaamaan esim. ylipitkiä jonoja, ylipitkiä käsittelyaikoja, yksinäisten vanhusten viihtyvyyttä ja elinolojen mielekkyyttä jne.

- työttömiä tulee siis monelta erilaiselta alalta ja koulutustasolta, joten eivät he työttömyyden jälkeen yhdisty yhdeksi roskankerääjäjoukoksi tässä omassa mallissani

Siis vaikka ketjussa esiintyy työttömiä kovisteleva linja, niin huomaa, että se ei ole minun linjani. Minun, jolle osoitat oman vastineesi.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Tämä keskustelunaihe on vaarallinen siinä mielessä, että se haastaa kirjoittajat ylilyönteihin puoleen jos toiseenkin.

Oma ajatustiivistelmäni on seuraava:

- vastikkeellinen työllistämiskorvaus koskee KAIKKIA AMMATTEJA JA TÖITÄ, ei vain roskien keruuta

- on kohtuullista vaatia työn teolleen mielekkyyttä ja hyviä työoloja

- ei ole kysymys työttömän ihmisen rankaisemisesta ja päähänpotkimisesta

- uudella työllistävällä mallilla pystytään korjaamaan esim. ylipitkiä jonoja, ylipitkiä käsittelyaikoja, yksinäisten vanhusten viihtyvyyttä ja elinolojen mielekkyyttä jne.

- työttömiä tulee siis monelta erilaiselta alalta ja koulutustasolta, joten eivät he työttömyyden jälkeen yhdisty yhdeksi roskankerääjäjoukoksi tässä omassa mallissani

Siis vaikka ketjussa esiintyy työttömiä kovisteleva linja, niin huomaa, että se ei ole minun linjani. Minun, jolle osoitat oman vastineesi.

Lue lisää

Sailaksen työryhmä ehdotti, muutama vuosi sitten kunnille ns. velvoitetyöllistämistä. Kaikille työttömille olisi ollut kuntien toimesta pakko tarjota työtä-, opislupaikka tai muuta vastaavaa "puuhastelua". Poikkeuksena näihin palstaideoihin, työryhymä myös pyrki laskemaan kustannusvaikutukset jotka kunnille tulisivat. Suunnitelmasta luovuttiin vähin äänin sen kalleuden vuoksi.

Kunnilla ei ole kertakaikkiaan sellaisia töitä, joita ammattitaidottomat pystyisivät tekemään pienin järjestelyin. Vanhusten hoito on ammattitaitoa vaativaa työtä sekin, etenkin laitoksissa olevien monisairaiden vanhusten. Omin voimin sinnitteleväthän pärjäävät kotonaan, vanhusten kotiin kenen tahansa päästäminen. On riskin sekin.

Työllistämiseen liittyy aikalailla kuluja, vaikka palkkausta ja sen sivukuluja ei huomiotaisikaan. Vakuutukset, työn ohjaus, seuranta, terveydenhuolto, ruokailun järjestäminen tms.. onhan näitä.

Yksittäisiin työpaikkoihin palkattavat "velvoitetyöttömät" sotkisivat koko työmarkkinakentän siltä osin. Tämä lisäisi työttömyyttä, koska vakinaisen työntekijän kustannusvaikutukset nousisivat suhteessa niin korkeiksi.


Tietenkin myös ajatus siitä, että työttömät huvikseen lorvailisivat. On vastenmielinen jo sinänsä ihmisille, jotka ovat todella tutustuneet työttömien arkeen. Työttömät ovat nykyisin ihmisryhmä, jonka ihmisarvoa ei tarvittane nähtävästi kunnioittaa.

Olet esittänyt kysymyksen jossakin vaiheessa, että kuka työnantaja maksaisi vastikkeettomasti ihmisille, vastaan ei kukaan. Yhteiskunnalla on kuitenkin velvotteita jseniään kohtaan, tähän kuuluu myös työttömyysturvan antaminen. Mikäli tästä turvasta luovutaan, liipasemiselle joutuisivat muutkin tuet, vieläpä paremmasta syystä.

Työttömyys on harvoin itse aiheutettua, työttömyyteen liittyy paljon sosiaalisia ongelmia ja omanarvontunnon laskua, joita tuskin kannattaa lisätä. Sivistysyhteiskunta pitää huolta heikoimmista jäsenistään, mikäli siihen mahdollisuuksia on ja meillähän on.

Tittelityy kirjoitti:

Sailaksen työryhmä ehdotti, muutama vuosi sitten kunnille ns. velvoitetyöllistämistä. Kaikille työttömille olisi ollut kuntien toimesta pakko tarjota työtä-, opislupaikka tai muuta vastaavaa "puuhastelua". Poikkeuksena näihin palstaideoihin, työryhymä myös pyrki laskemaan kustannusvaikutukset jotka kunnille tulisivat. Suunnitelmasta luovuttiin vähin äänin sen kalleuden vuoksi.

Kunnilla ei ole kertakaikkiaan sellaisia töitä, joita ammattitaidottomat pystyisivät tekemään pienin järjestelyin. Vanhusten hoito on ammattitaitoa vaativaa työtä sekin, etenkin laitoksissa olevien monisairaiden vanhusten. Omin voimin sinnitteleväthän pärjäävät kotonaan, vanhusten kotiin kenen tahansa päästäminen. On riskin sekin.

Työllistämiseen liittyy aikalailla kuluja, vaikka palkkausta ja sen sivukuluja ei huomiotaisikaan. Vakuutukset, työn ohjaus, seuranta, terveydenhuolto, ruokailun järjestäminen tms.. onhan näitä.

Yksittäisiin työpaikkoihin palkattavat "velvoitetyöttömät" sotkisivat koko työmarkkinakentän siltä osin. Tämä lisäisi työttömyyttä, koska vakinaisen työntekijän kustannusvaikutukset nousisivat suhteessa niin korkeiksi.


Tietenkin myös ajatus siitä, että työttömät huvikseen lorvailisivat. On vastenmielinen jo sinänsä ihmisille, jotka ovat todella tutustuneet työttömien arkeen. Työttömät ovat nykyisin ihmisryhmä, jonka ihmisarvoa ei tarvittane nähtävästi kunnioittaa.

Olet esittänyt kysymyksen jossakin vaiheessa, että kuka työnantaja maksaisi vastikkeettomasti ihmisille, vastaan ei kukaan. Yhteiskunnalla on kuitenkin velvotteita jseniään kohtaan, tähän kuuluu myös työttömyysturvan antaminen. Mikäli tästä turvasta luovutaan, liipasemiselle joutuisivat muutkin tuet, vieläpä paremmasta syystä.

Työttömyys on harvoin itse aiheutettua, työttömyyteen liittyy paljon sosiaalisia ongelmia ja omanarvontunnon laskua, joita tuskin kannattaa lisätä. Sivistysyhteiskunta pitää huolta heikoimmista jäsenistään, mikäli siihen mahdollisuuksia on ja meillähän on.

Lue lisää

Keskustelun kohteena ovat olleet työkykyiset ja työikäiset työttömät, jotka eivät ota tarjottua työtä vastaan. Kyllä näitäkin on. Miksi saa jatkuvasti hylätä sellaisia töitä, joita pystyisi tekemään, ja joita tehdään yhteiskunnassa?

Kun työtä ei ole eikä saa, niin silloin työtömyyskorvaukset ovat paikallaan työhaluisille.

Työhaluttomia ja työkyvyttömiä varten meillä "sivistysvaltiona" on muunlaiset sosiaalitukijärjestelmät. Kyllä yhteiskunta on huolehtinut ja huolehtii, jos sillä on varaa, eli yhteiskunnssa on työtätekeviä vastaamassa kyvyttömien toimeentulosta.

Soh-vi kirjoitti:

Keskustelun kohteena ovat olleet työkykyiset ja työikäiset työttömät, jotka eivät ota tarjottua työtä vastaan. Kyllä näitäkin on. Miksi saa jatkuvasti hylätä sellaisia töitä, joita pystyisi tekemään, ja joita tehdään yhteiskunnassa?

Kun työtä ei ole eikä saa, niin silloin työtömyyskorvaukset ovat paikallaan työhaluisille.

Työhaluttomia ja työkyvyttömiä varten meillä "sivistysvaltiona" on muunlaiset sosiaalitukijärjestelmät. Kyllä yhteiskunta on huolehtinut ja huolehtii, jos sillä on varaa, eli yhteiskunnssa on työtätekeviä vastaamassa kyvyttömien toimeentulosta.

Lue lisää

Silloin tulee karenssia jos kieltäytyy työstä. Nyt on niin, että ihmisiä tukityöllistetään yksityisiin yrityksiin ja tiedän yrityksiä, jotka näitä käyttävät oikein mielellään. Yksi tukityöllistetty lähtee ja toinen otetaan tilalle ja palkkaa ei yrityksen tarvitse maksaa senttiäkään. Tukityöllistetty saa muistaakseni kahdeksan euroa päivärahaa työttömyyskorvauksen lisäksi ja tekee kuuden tunnin työpäiviä.

Soh-vi kirjoitti:

Keskustelun kohteena ovat olleet työkykyiset ja työikäiset työttömät, jotka eivät ota tarjottua työtä vastaan. Kyllä näitäkin on. Miksi saa jatkuvasti hylätä sellaisia töitä, joita pystyisi tekemään, ja joita tehdään yhteiskunnassa?

Kun työtä ei ole eikä saa, niin silloin työtömyyskorvaukset ovat paikallaan työhaluisille.

Työhaluttomia ja työkyvyttömiä varten meillä "sivistysvaltiona" on muunlaiset sosiaalitukijärjestelmät. Kyllä yhteiskunta on huolehtinut ja huolehtii, jos sillä on varaa, eli yhteiskunnssa on työtätekeviä vastaamassa kyvyttömien toimeentulosta.

Lue lisää

työstö kieltäytymisestä rangaista jonkinlaisella karanteenilla ainakin?

On tietenkin keskustelun arvoista, että tarviiko esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneen ottaa vastaan kaupaun kassan töitä. Tarkoitushan on löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tiedän tämän olevan aika vaikeaa nykyisin. Erityisesti siitä syystä, että paljon koulutetaan väärälle alalle ihmisiä. Jokin aika sitten tuli tv:stä ohjelma jossa kerrottiin media-alalle valmistuvan aivan älyttömästi ihmisiä. Näistä n. joka kymmenes työllistyy omalle alalleen. Monet tuotantoyhtiöt käyttävät tämän lisäksi oppilaiden työharjotteluita ilmaistyövoimana. Yhtiöille tilanne on mukava, koska harjoittelijoita on paljon eikä näin ollen tarvitse palkata rahalla jo valmistuneita.

Tittelityy kirjoitti:

Sailaksen työryhmä ehdotti, muutama vuosi sitten kunnille ns. velvoitetyöllistämistä. Kaikille työttömille olisi ollut kuntien toimesta pakko tarjota työtä-, opislupaikka tai muuta vastaavaa "puuhastelua". Poikkeuksena näihin palstaideoihin, työryhymä myös pyrki laskemaan kustannusvaikutukset jotka kunnille tulisivat. Suunnitelmasta luovuttiin vähin äänin sen kalleuden vuoksi.

Kunnilla ei ole kertakaikkiaan sellaisia töitä, joita ammattitaidottomat pystyisivät tekemään pienin järjestelyin. Vanhusten hoito on ammattitaitoa vaativaa työtä sekin, etenkin laitoksissa olevien monisairaiden vanhusten. Omin voimin sinnitteleväthän pärjäävät kotonaan, vanhusten kotiin kenen tahansa päästäminen. On riskin sekin.

Työllistämiseen liittyy aikalailla kuluja, vaikka palkkausta ja sen sivukuluja ei huomiotaisikaan. Vakuutukset, työn ohjaus, seuranta, terveydenhuolto, ruokailun järjestäminen tms.. onhan näitä.

Yksittäisiin työpaikkoihin palkattavat "velvoitetyöttömät" sotkisivat koko työmarkkinakentän siltä osin. Tämä lisäisi työttömyyttä, koska vakinaisen työntekijän kustannusvaikutukset nousisivat suhteessa niin korkeiksi.


Tietenkin myös ajatus siitä, että työttömät huvikseen lorvailisivat. On vastenmielinen jo sinänsä ihmisille, jotka ovat todella tutustuneet työttömien arkeen. Työttömät ovat nykyisin ihmisryhmä, jonka ihmisarvoa ei tarvittane nähtävästi kunnioittaa.

Olet esittänyt kysymyksen jossakin vaiheessa, että kuka työnantaja maksaisi vastikkeettomasti ihmisille, vastaan ei kukaan. Yhteiskunnalla on kuitenkin velvotteita jseniään kohtaan, tähän kuuluu myös työttömyysturvan antaminen. Mikäli tästä turvasta luovutaan, liipasemiselle joutuisivat muutkin tuet, vieläpä paremmasta syystä.

Työttömyys on harvoin itse aiheutettua, työttömyyteen liittyy paljon sosiaalisia ongelmia ja omanarvontunnon laskua, joita tuskin kannattaa lisätä. Sivistysyhteiskunta pitää huolta heikoimmista jäsenistään, mikäli siihen mahdollisuuksia on ja meillähän on.

Lue lisää

joku jaksaisi laskea, että mitä tämän yhden työttömän "pakko"työllistäminen maksaisi niin summa voisi olla huikea. Jonkun pitää ensin etsiä tämä työ. Ketä tahansa työtöntä ei kuitenkaan voi palkata vaan ehdokkaat pitää käydä läpi ja ehkä haastatellakkin. Erilaisiin kunnallisiin työllistämistöihin palkatulle jouduttaisiin järjestämään työvaatteet, työvälineitä, työhön opastaja, työtä pitää seurata, palkka pitäisi jotenkin laskea ja summata yhteen muiden tukien kanssa (300-700€ palkka ei vielä riitä elämiseen, joten papereita pitää pyöritellä että saadaan oikea tukimäärä palkan lisäksi aikaiseksi). Pakkotyöllistämällä esimerkiksi joihinkin hanttihommiin saadaan helposti työntekijöitä, joita työ ei sinänsä kiinnosta vaan paikalle saavutaan kuluttamaan aikaa ja koska on pakko. Lisäksi ne työt, joita työhön kouluttamaton voi tehdä on varsin vähän.

Jööriksen idea on ideana ihan hyvä, mutta käytännössä sen toteuttaminen saattaa olla peräti mahdotonta. Sinulta varmaan löytyy muistisi syvistä syövereistä paremmin tietoa. Mutta eikös Ranska tai jokin muu keski-euroopan maa aikoinaan työllistänyt kaikki kynnelle kykenevät. Työ oli juurikin sitä, että ensimmäinen porukka meni edeltä ja kaivoi ojaa. Heidän perässään tuli toinen porukka joka täytti ojan.

..... kirjoitti:

Silloin tulee karenssia jos kieltäytyy työstä. Nyt on niin, että ihmisiä tukityöllistetään yksityisiin yrityksiin ja tiedän yrityksiä, jotka näitä käyttävät oikein mielellään. Yksi tukityöllistetty lähtee ja toinen otetaan tilalle ja palkkaa ei yrityksen tarvitse maksaa senttiäkään. Tukityöllistetty saa muistaakseni kahdeksan euroa päivärahaa työttömyyskorvauksen lisäksi ja tekee kuuden tunnin työpäiviä.

Lue lisää

yritykset toimi noin vaikka varmasti paljon on sellaisia yrityksiä.

Meillä on ollut kaksi tukityöllistettyä ja molemmat ovat meille jääneet töihin. Tukityöllistämisestä on meille siinä mielessä suurta hyötyä, että alalle ei löydy valmiita työntekijöitä mistään. Niitä ei valmistu kouluista ja ala on sen verran marginaalinen, että työttöminäkään ei näitä ole. Tukityöllistäsen aikana saamme jonkin verran kustannuksia kuriin. Käytämme tuellisen ajan kouluttamiseen ja opettamiseen. Tämä aika on kuitenkin aika kallis, koska joudumme käyttämään ulkopuolisia opetuksia kuten AEL ja erilaiset laitetoimittajien järjestämät koulutukset.

..... kirjoitti:

Silloin tulee karenssia jos kieltäytyy työstä. Nyt on niin, että ihmisiä tukityöllistetään yksityisiin yrityksiin ja tiedän yrityksiä, jotka näitä käyttävät oikein mielellään. Yksi tukityöllistetty lähtee ja toinen otetaan tilalle ja palkkaa ei yrityksen tarvitse maksaa senttiäkään. Tukityöllistetty saa muistaakseni kahdeksan euroa päivärahaa työttömyyskorvauksen lisäksi ja tekee kuuden tunnin työpäiviä.

Lue lisää

Olen vastustanut juuri tuollaista tukityöllistämisrumbaa yksityisille, osa yksityisistä yrityksistä käyttää sitä härskisti hyväkseen. Näin vääristetään yritysten välistä kilpailua, mollataan reiluja työllistäjiä, kyykytetään työntekijöitä ja ylläpidetään jatkuvaa pätkätyöllistämistä.

Karenssipykälät ovat olemassa, niitä vain ei monasti käytetä. Tästä on ollut paljon mediassa. Esim. rakennusalalla on ollut 90-luvulta alkaen kova "työttömyys", paljon työttömiä, uusia työpaikkoja oli ylenmäärin tarjolla ainakin jo 90-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen, mutta työvoimaa on haettava Baltiasta, Puolasta ja muualta.

yksinkertainen kirjoitti:

yritykset toimi noin vaikka varmasti paljon on sellaisia yrityksiä.

Meillä on ollut kaksi tukityöllistettyä ja molemmat ovat meille jääneet töihin. Tukityöllistämisestä on meille siinä mielessä suurta hyötyä, että alalle ei löydy valmiita työntekijöitä mistään. Niitä ei valmistu kouluista ja ala on sen verran marginaalinen, että työttöminäkään ei näitä ole. Tukityöllistäsen aikana saamme jonkin verran kustannuksia kuriin. Käytämme tuellisen ajan kouluttamiseen ja opettamiseen. Tämä aika on kuitenkin aika kallis, koska joudumme käyttämään ulkopuolisia opetuksia kuten AEL ja erilaiset laitetoimittajien järjestämät koulutukset.

Lue lisää

Mm. teollisuus on eräs valtakunnan veturi.
Mutta teollisuus ei ole vielä ottanut aivan vakavasti asiaa, jolla saataisiin nuoriso kinnostumaan tästä tärkeästä alasta.

Brandi on aika huono.

Mutta uskon, että valistuneet yritysjohtjajat voivsivat käyttää aikaa hieman tutkiskeluun, mistä saadaan "tulevaisuus"- ne ovat nuoria.

Ja jos teollisuus voisi enemmän nostaa kissan pöydälle jo yläasteella ja ammatillisissa oppilaitoksissa siten, että kävisivät kertomasta mitä täällä tehdään ja miten.

Valitsemalla paikkakuntansa lähistöltä ns. kummiluokkia jotka voisivat vierailla yrityksissä avoimin mielin ja ehkä joskus pientä sponsorointia näille kummiluokille jolloin luotaisiin näitä kaivattuja verkostoja jotka saavat saaliin myöhemmin.

Valitettavasti koulujen OPOJEN kompetenssi teollisuuden alalta on aika puutteelinen ja heidän neuvot nuorille on vain "yritä lukioon" vaikka se on monelle huono vaihtoehto.

Kyllä ihminen kykenee itseään sivistämään ja saamaan lisää tärkeitä yleistiedon taitoja muualtakin.

Lisänä tähän vielä TET-jaksot ja työssäoppimisjakso ja mahdolliset kesätyöpaikat.

Jos investoidaan 150 000 € tuotantokonekantaan mutta ei saada siihein käyttäjää niin kumpi investoini on silloin virheellinen kone vaiko ihminen, johon myös pitää investoida?

yksinkertainen kirjoitti:

yritykset toimi noin vaikka varmasti paljon on sellaisia yrityksiä.

Meillä on ollut kaksi tukityöllistettyä ja molemmat ovat meille jääneet töihin. Tukityöllistämisestä on meille siinä mielessä suurta hyötyä, että alalle ei löydy valmiita työntekijöitä mistään. Niitä ei valmistu kouluista ja ala on sen verran marginaalinen, että työttöminäkään ei näitä ole. Tukityöllistäsen aikana saamme jonkin verran kustannuksia kuriin. Käytämme tuellisen ajan kouluttamiseen ja opettamiseen. Tämä aika on kuitenkin aika kallis, koska joudumme käyttämään ulkopuolisia opetuksia kuten AEL ja erilaiset laitetoimittajien järjestämät koulutukset.

Lue lisää

tarkoitus on tehdä voittoa. Eivät kaikki työttömät ole ammattitaidottomia. Joillakin työllistymisen este voi olla ikä. Siellä missä minä olin oli minua ennen jo ollut yksi tukityöllistetty ja samaan aikaan otettiin vielä yksi lisää. Sittem kävi vielä niin, että jouduin onnettomuuteen ja nyt kävelen kepeillä, mutta en ole sairaslomalla vaan virallisesti edelleen työtön. Muistakaa, ettei koskaan tiedä mitä elämässä voi tapahtua. Joskus voi mennä todella hyvin ja sitten pyyhkäistään matto alta.

yksinkertainen kirjoitti:

työstö kieltäytymisestä rangaista jonkinlaisella karanteenilla ainakin?

On tietenkin keskustelun arvoista, että tarviiko esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneen ottaa vastaan kaupaun kassan töitä. Tarkoitushan on löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tiedän tämän olevan aika vaikeaa nykyisin. Erityisesti siitä syystä, että paljon koulutetaan väärälle alalle ihmisiä. Jokin aika sitten tuli tv:stä ohjelma jossa kerrottiin media-alalle valmistuvan aivan älyttömästi ihmisiä. Näistä n. joka kymmenes työllistyy omalle alalleen. Monet tuotantoyhtiöt käyttävät tämän lisäksi oppilaiden työharjotteluita ilmaistyövoimana. Yhtiöille tilanne on mukava, koska harjoittelijoita on paljon eikä näin ollen tarvitse palkata rahalla jo valmistuneita.

Lue lisää

Ruotsissa on tunettua että koulutetut työttömät aivät saa mitään töitä koska heitä pidetään liian kouluettuina määrättyihin töihin. Se on työnatjat markkinat jotka jyräää nykyään.

Työnantajat eivät anna töitä liaksi koulutetuille vaan mieluiten jollekkin jonka saa halvemmalla ja joka tulee pysymään työpaikkallaan.

.... kirjoitti:

tarkoitus on tehdä voittoa. Eivät kaikki työttömät ole ammattitaidottomia. Joillakin työllistymisen este voi olla ikä. Siellä missä minä olin oli minua ennen jo ollut yksi tukityöllistetty ja samaan aikaan otettiin vielä yksi lisää. Sittem kävi vielä niin, että jouduin onnettomuuteen ja nyt kävelen kepeillä, mutta en ole sairaslomalla vaan virallisesti edelleen työtön. Muistakaa, ettei koskaan tiedä mitä elämässä voi tapahtua. Joskus voi mennä todella hyvin ja sitten pyyhkäistään matto alta.

Lue lisää

Mitä tahansa voi sattua, lastuja tässä lopultakin ollaan laineilla. Ilman omaa syytä joutuu työttömäksi, ilman omaa syytä ei saa työtä, ilman omaa syytä voi tilanne olla se, ettei pääse irti tilanteesta. Voi käydä hyvin tai huonosti. Ihmisille, yrityksille, niin, jopa yhteiskunnalle, jos ei osata tehdä oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Suomessa pitäisi tähdätä sellaisiin muutoksiin, jotka toteutuessaan toisivat enemmän hyvää kuin pahaa yksilöille, talouselämälle ja yhteisöille. Nykymeno on nähty, vuosikausien noususuhdanteissa ei ole saatu pajoakaan reaalisesti aikaan työttömyyden vähentämiseksi. Se on ihmisten alentamista, ei vain työttöminä olevien, vaan myös työssäkäyvien.

Työllisyyden lievä kasvu selitetään työllisyyspolitiikan voitoksi, vaikka tosiasiassa on työttömien vanhin reuna siirtynyt/siirretty jonkinlaisille eläkkeille, osaa työllistetään keikkailuilla ja alipalkkauksella tai ns. työllisyyskoulutuksella, ja osa on saanut "oikeaa työtä" (jatkuvaa, vaikkei unelma-ammattia). Työvoimapolitiikka on ollut pielessä, ehkäpä aatteellisten bunkkereitten vankina.

yksinkertainen kirjoitti:

joku jaksaisi laskea, että mitä tämän yhden työttömän "pakko"työllistäminen maksaisi niin summa voisi olla huikea. Jonkun pitää ensin etsiä tämä työ. Ketä tahansa työtöntä ei kuitenkaan voi palkata vaan ehdokkaat pitää käydä läpi ja ehkä haastatellakkin. Erilaisiin kunnallisiin työllistämistöihin palkatulle jouduttaisiin järjestämään työvaatteet, työvälineitä, työhön opastaja, työtä pitää seurata, palkka pitäisi jotenkin laskea ja summata yhteen muiden tukien kanssa (300-700€ palkka ei vielä riitä elämiseen, joten papereita pitää pyöritellä että saadaan oikea tukimäärä palkan lisäksi aikaiseksi). Pakkotyöllistämällä esimerkiksi joihinkin hanttihommiin saadaan helposti työntekijöitä, joita työ ei sinänsä kiinnosta vaan paikalle saavutaan kuluttamaan aikaa ja koska on pakko. Lisäksi ne työt, joita työhön kouluttamaton voi tehdä on varsin vähän.

Jööriksen idea on ideana ihan hyvä, mutta käytännössä sen toteuttaminen saattaa olla peräti mahdotonta. Sinulta varmaan löytyy muistisi syvistä syövereistä paremmin tietoa. Mutta eikös Ranska tai jokin muu keski-euroopan maa aikoinaan työllistänyt kaikki kynnelle kykenevät. Työ oli juurikin sitä, että ensimmäinen porukka meni edeltä ja kaivoi ojaa. Heidän perässään tuli toinen porukka joka täytti ojan.

Lue lisää

On pakkotyöllistämisen kustannuksia laskettu, sitä on tehnyt kuntainliitto ja muutkin toimijat, kallistahan se on.

Työttömyydestä puhuttaessa sotketaan kaksi eri asiaa, kuten tässäkin keskustelussa on käynyt. Työttömyys voidaan jakaa kahteen osioon. On rakenteellista työttömyyttä ja kausityöttömyyttä. Rakenteeliseen työttömyyteen liittyy aluepolitiikka ja myös pitkäaikaistyöttömyys (lähes täysin). Kausityöttömyys on hieman helpommin hoidettavissa, myös yhteiskunnallisin järjestelyin. Lyhytaikaiset työttömyysjaksot ovat myös osa palkkapolitiikkaa, sellaisenakin niitä käytetään.

Rakenteelisen työttömyyden hoitaminen on vaikeaa, kuten kaikki rakenteisiin pesityneet ongelmat. Työpaikkojen sijainti on väärä, ne keskittyvät taajaan asutuille seuduille, joissa hintataso on asumisessa niin korkea, ettei aivan pienillä tuloilla voi muutoa edes harkita. Opettajien palkka ei riitä (Helsingissä) kunnolla asumiseen. Työttömyyteen liittyy myös työkyvyttömyys, osa ihmisistä on työttöminen, koska he ovat käytänössä työkyvyttömiä, siihen työhön jota ovat tehneet. Suomessa ei eläkejärjestelmät/sairasloma/ kuntoutusjärjestelmät työttömiin kohdistuvina toimi.


Ihmisten kouluttaminen "väärille" aloille on työnantajan ongelma, valitetaan ettei sopivasti koulutettuja ihmisiä löydy. Käytänössä kuitenkin, täsmä kouluttaminen on työnantajan tehtävä, yhteiskunta tarjoaa ainoastaan perustan.

Täystyöllisyyttä on kokeiltu varsin monessa maassa, se ei ole toiminut missään. Työttymyytta tarvitaan yhteiskunnassa. Työvoimareservi toimii puskurina, siitä on hyötyä sekä palkkapolittisissa ratkaisuissa ja myös tietenkin nousukauden varastona.

Soh-vi kirjoitti:

Keskustelun kohteena ovat olleet työkykyiset ja työikäiset työttömät, jotka eivät ota tarjottua työtä vastaan. Kyllä näitäkin on. Miksi saa jatkuvasti hylätä sellaisia töitä, joita pystyisi tekemään, ja joita tehdään yhteiskunnassa?

Kun työtä ei ole eikä saa, niin silloin työtömyyskorvaukset ovat paikallaan työhaluisille.

Työhaluttomia ja työkyvyttömiä varten meillä "sivistysvaltiona" on muunlaiset sosiaalitukijärjestelmät. Kyllä yhteiskunta on huolehtinut ja huolehtii, jos sillä on varaa, eli yhteiskunnssa on työtätekeviä vastaamassa kyvyttömien toimeentulosta.

Lue lisää

Yhdyn täysin sanomaasi.

Tittelityy kirjoitti:

On pakkotyöllistämisen kustannuksia laskettu, sitä on tehnyt kuntainliitto ja muutkin toimijat, kallistahan se on.

Työttömyydestä puhuttaessa sotketaan kaksi eri asiaa, kuten tässäkin keskustelussa on käynyt. Työttömyys voidaan jakaa kahteen osioon. On rakenteellista työttömyyttä ja kausityöttömyyttä. Rakenteeliseen työttömyyteen liittyy aluepolitiikka ja myös pitkäaikaistyöttömyys (lähes täysin). Kausityöttömyys on hieman helpommin hoidettavissa, myös yhteiskunnallisin järjestelyin. Lyhytaikaiset työttömyysjaksot ovat myös osa palkkapolitiikkaa, sellaisenakin niitä käytetään.

Rakenteelisen työttömyyden hoitaminen on vaikeaa, kuten kaikki rakenteisiin pesityneet ongelmat. Työpaikkojen sijainti on väärä, ne keskittyvät taajaan asutuille seuduille, joissa hintataso on asumisessa niin korkea, ettei aivan pienillä tuloilla voi muutoa edes harkita. Opettajien palkka ei riitä (Helsingissä) kunnolla asumiseen. Työttömyyteen liittyy myös työkyvyttömyys, osa ihmisistä on työttöminen, koska he ovat käytänössä työkyvyttömiä, siihen työhön jota ovat tehneet. Suomessa ei eläkejärjestelmät/sairasloma/ kuntoutusjärjestelmät työttömiin kohdistuvina toimi.


Ihmisten kouluttaminen "väärille" aloille on työnantajan ongelma, valitetaan ettei sopivasti koulutettuja ihmisiä löydy. Käytänössä kuitenkin, täsmä kouluttaminen on työnantajan tehtävä, yhteiskunta tarjoaa ainoastaan perustan.

Täystyöllisyyttä on kokeiltu varsin monessa maassa, se ei ole toiminut missään. Työttymyytta tarvitaan yhteiskunnassa. Työvoimareservi toimii puskurina, siitä on hyötyä sekä palkkapolittisissa ratkaisuissa ja myös tietenkin nousukauden varastona.

Lue lisää

Olen hieman eri mieltä. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan liikaa ihmisiä vaikka alalta kerrotaan koulutus määrän ylittävän tarpeet monin kertaisesti. Tästä huolimatta koulutuspaikkoja on tarjolla. Toisaalta moni muu ala taas valittelee osaajien puutetta, mutta näille aloille ei avata uusia koulupaikkoja.

On myös aloja joille ei löydy koulutusta. Oma alani on tällainen. Työntekijät koulutetaan alalle omin kustannuksin. Tietenkin näihin on saatavissa jonkinlaisia tukia kuten AEL:ssa koulutettaville saadaan jotain EU tukea.

Eri aikoina on myös tapana pitää tiettyjä aloja haluttuina ja toisia ei. Tietotekniikka oli tällainen jokin aika sitten. Nykyisin media-alat näyttäisivät olevan sellaisia. Perinteisempiä ammattialoja vieroksutaan. Tästä syystä esimerkiksi ne jotka ovat putkimiehiksi kouluttautuneet perustavat yrityksiä ja tuntihinnat ovat mitä ovat.

Kyllä siis poliittinen tahto tässäkin vaikuttaa vahvasti. On suurta merkitystä sillä, miten erilaisia koulutuksia järjestetään valtion puolesta. Työnantajia ei kuunnella vaan päättäjät "tietävät" paremmin.

yksinkertainen kirjoitti:

Olen hieman eri mieltä. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan liikaa ihmisiä vaikka alalta kerrotaan koulutus määrän ylittävän tarpeet monin kertaisesti. Tästä huolimatta koulutuspaikkoja on tarjolla. Toisaalta moni muu ala taas valittelee osaajien puutetta, mutta näille aloille ei avata uusia koulupaikkoja.

On myös aloja joille ei löydy koulutusta. Oma alani on tällainen. Työntekijät koulutetaan alalle omin kustannuksin. Tietenkin näihin on saatavissa jonkinlaisia tukia kuten AEL:ssa koulutettaville saadaan jotain EU tukea.

Eri aikoina on myös tapana pitää tiettyjä aloja haluttuina ja toisia ei. Tietotekniikka oli tällainen jokin aika sitten. Nykyisin media-alat näyttäisivät olevan sellaisia. Perinteisempiä ammattialoja vieroksutaan. Tästä syystä esimerkiksi ne jotka ovat putkimiehiksi kouluttautuneet perustavat yrityksiä ja tuntihinnat ovat mitä ovat.

Kyllä siis poliittinen tahto tässäkin vaikuttaa vahvasti. On suurta merkitystä sillä, miten erilaisia koulutuksia järjestetään valtion puolesta. Työnantajia ei kuunnella vaan päättäjät "tietävät" paremmin.

Lue lisää

Suomessahan on varsin paljon sellaista koulutusta, josta ei valmistu mihinkään ammattiin. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita kotiteollisuuslinjojen käsi-, taidelinjat tms.. ne ovat yhteiskunnan maksamia koulutuksia, joita ei ole tarkoitettukaan ammattiin valmistaviksi. Annetaan ainoastaan pohja johonkin. Näitä yleissivistäviä koulutuksia löytyy myös yliopistoista, mm. filosofin tutkinnolla ei ammattiin pääse käsiksi, samoin on laita sosiologia lukemisella, mikäli aineyhdistelmissä ei ole jotain muuta hyväksi käytettävää.

Markkinatalous tarvitsee tietyn asteisen työttömyyden, tämä on toimivan talouden edellytys. Mikäli työllisyysprosentti on lähellä tai yli 90% prosenttia, se kertoo joko markkinoiden ylikuumenemisesta, tai erittäin jäykästä yhteiskuntarakenteesta. Siksi esim. poliiseja koulutetaan tieten liikaa. Työvoimapula tietyillä aloilla, johtaa palkkarakenteen muutokseen, tälläistä valtaa ei ammattijärjestöille haluta antaa. Sairaanhoitajapulakin johtuu lähinnä huonosta työvoimapolitiikasta kuntapuolella ja vääristä laskelmista. Hoitotakuulaki tuotti yllätyksen, samoin kaavaillut -hyvä hoito- suositukset.

Toki poliittinen päätöksenteko vaikuttaa koulutuspaikkojen jakaumaan, mutta tarkoituskaan ei ole (koskaan) ollut tuottaa työnantajille täsmäkoulutettuja ihmisiä. Tämä siitä syystä, että suppeasti koulutettujen ihmisten sijoittuminen muualle työmarkkinoille olisi hankalaa. Sidottu työvoima on myös palkkaneuvotteluissa aika huonossa tilanteessa, näin on, vaikka paperiteollisuus on tästä poikkeuksen muodostanut näihin päiviin asti.

Putkimiehiä on maaseudulla kohtalaisen runsaasti, pääkaupunkiseudulle heitä ei saada, koska täällä harjoitettu tonttipolitiikka on nostanut asuntojen hinnat pilviin. Rakennustyöntekijöistä kaikista on pulaa. Metallimiehet ovat ryhmä, joita taitaa tasaisesti puuttua koko maasta, tämän alan koulutuspaikkoihin ei ole riittävästi hakijoita ollut.

Soh-vi kirjoitti:

Keskustelun kohteena ovat olleet työkykyiset ja työikäiset työttömät, jotka eivät ota tarjottua työtä vastaan. Kyllä näitäkin on. Miksi saa jatkuvasti hylätä sellaisia töitä, joita pystyisi tekemään, ja joita tehdään yhteiskunnassa?

Kun työtä ei ole eikä saa, niin silloin työtömyyskorvaukset ovat paikallaan työhaluisille.

Työhaluttomia ja työkyvyttömiä varten meillä "sivistysvaltiona" on muunlaiset sosiaalitukijärjestelmät. Kyllä yhteiskunta on huolehtinut ja huolehtii, jos sillä on varaa, eli yhteiskunnssa on työtätekeviä vastaamassa kyvyttömien toimeentulosta.

Lue lisää

Työttömyyskorvaukselta putoaa armotta, jos tarjottua työtä ei ota vastaan. Korvaukselta putoaa myös sairastaessaan, samoin myös silloin jos jostakin syystä ei pääse työvoimatoimistoon ilmottautumaan sovittuna aikana. Käytänössä päivärahalta on tipahtanut esim. silloin, jos on omaehtoisesti hakenut töitä ja työhaastattelu sattuu samaan aikaa työvoimatoimiston ajan kanssa. Sosiaalietuuksiakin voidaan leikata, mikäli halutaan kannustaa työnhakemiseen. Minimitoimeentulo on toki turvattava.

Suomessa on kahdenlaisia työttömiä, rakennetyöttömiä ja suhdannetyöttömiä. Rakenteelisesta työttömyydestä kärsivissä on varsin paljon pitkäaikaistyöttömiä ja vain osittaisen työkyvyn omaavia ihmisiä. Suhdannetyöttömien sijoittuminen työmarkkinoille on helpompaa ja nousukauden aikana heitä ei juurikaan ole, kuin paikallisesti ja/tai ammattialoittain. Suhdannetyöttömyys on sellainen, jota "tempputyöllistämisellä" saadaan hoidettua, mutta sitä ei ole järkevää toteuttaa, koska nämä ihmiset tod.näk. työllistyisivät muutenkin.

Sivistysvaltion tunnustaa sen, että tietty määrä työttömiä tarvitaan ja jättää nämä työttömät tästä syyllistämättä. Suomeen ollaan jo nyt hankkimassa vierasta työvoimaa, tarkoituksena on palkkamenojen kurissapito. Työvoimareservi tietyn suuruisena on kapitalistisen yhteiskunnan tuottavuuden edellytys.

Tittelityy kirjoitti:

Suomessahan on varsin paljon sellaista koulutusta, josta ei valmistu mihinkään ammattiin. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita kotiteollisuuslinjojen käsi-, taidelinjat tms.. ne ovat yhteiskunnan maksamia koulutuksia, joita ei ole tarkoitettukaan ammattiin valmistaviksi. Annetaan ainoastaan pohja johonkin. Näitä yleissivistäviä koulutuksia löytyy myös yliopistoista, mm. filosofin tutkinnolla ei ammattiin pääse käsiksi, samoin on laita sosiologia lukemisella, mikäli aineyhdistelmissä ei ole jotain muuta hyväksi käytettävää.

Markkinatalous tarvitsee tietyn asteisen työttömyyden, tämä on toimivan talouden edellytys. Mikäli työllisyysprosentti on lähellä tai yli 90% prosenttia, se kertoo joko markkinoiden ylikuumenemisesta, tai erittäin jäykästä yhteiskuntarakenteesta. Siksi esim. poliiseja koulutetaan tieten liikaa. Työvoimapula tietyillä aloilla, johtaa palkkarakenteen muutokseen, tälläistä valtaa ei ammattijärjestöille haluta antaa. Sairaanhoitajapulakin johtuu lähinnä huonosta työvoimapolitiikasta kuntapuolella ja vääristä laskelmista. Hoitotakuulaki tuotti yllätyksen, samoin kaavaillut -hyvä hoito- suositukset.

Toki poliittinen päätöksenteko vaikuttaa koulutuspaikkojen jakaumaan, mutta tarkoituskaan ei ole (koskaan) ollut tuottaa työnantajille täsmäkoulutettuja ihmisiä. Tämä siitä syystä, että suppeasti koulutettujen ihmisten sijoittuminen muualle työmarkkinoille olisi hankalaa. Sidottu työvoima on myös palkkaneuvotteluissa aika huonossa tilanteessa, näin on, vaikka paperiteollisuus on tästä poikkeuksen muodostanut näihin päiviin asti.

Putkimiehiä on maaseudulla kohtalaisen runsaasti, pääkaupunkiseudulle heitä ei saada, koska täällä harjoitettu tonttipolitiikka on nostanut asuntojen hinnat pilviin. Rakennustyöntekijöistä kaikista on pulaa. Metallimiehet ovat ryhmä, joita taitaa tasaisesti puuttua koko maasta, tämän alan koulutuspaikkoihin ei ole riittävästi hakijoita ollut.

Lue lisää

asuvana voinen kertoa, että ei niitä putkimiehiä täällä liikaa ole. Kyllä kysyntä ylittää tarjonnan reilusti.

Erilaisista käsityökouluista valmistuneista en niin tiedä miten työllistyvät ja mihin. Lähinnä tarkoitin sitä, että koulutetaan teollisuuden tarpeisiin väärille aloille. Ei tarkoitus voi olla, että yrityskouluttaa taidekoulusta valmistuneen hitsariksi tai cnc-koneistajaksi. Nykypäivänä ei täysin valmistuneita työntekijöitä saakkaan. Ei ole tarkoituskaan varmasti vaan ihmisillä olisi tietyille aloille tietyt perusvalmiudet, joista yritys sitten "jalostaa" itselleen työntekijän omiin tarpeisiinsa. Monet yritykset kouluttavat työntekijöitään jatkuvasti.

Nykyiseen työpaikkaani jos peilaan niin haemme tietyn koulutuksen saaneita, joilla voisi olla hyviä edellytyksiä oppia oma alamme. Tällaisia ovat ensisijaisesti puutyöteknikot, metallipuoli sekä tietynläiset kädentaitoa opettavat koulutukset. Myös automaatio ja prosessipuolet huomioidaan.

Nykyisin on joissain isommissa yrityksissä futurologeja, jotka ovat käsittääkseni yliopistoista valmistuneita filosofian tutkinnon tai vastaavan suorittaneita. He sitten ennustavat tulevaisuutta markkinoiden, kulutustottumusten ja muiden vastaavien osalta. Kuulostaisi hauskalta työltä. Kuitenkin kyseessä on työ, jota monet pk-yrittäjät tekevät lähes päivittäin.

yksinkertainen kirjoitti:

asuvana voinen kertoa, että ei niitä putkimiehiä täällä liikaa ole. Kyllä kysyntä ylittää tarjonnan reilusti.

Erilaisista käsityökouluista valmistuneista en niin tiedä miten työllistyvät ja mihin. Lähinnä tarkoitin sitä, että koulutetaan teollisuuden tarpeisiin väärille aloille. Ei tarkoitus voi olla, että yrityskouluttaa taidekoulusta valmistuneen hitsariksi tai cnc-koneistajaksi. Nykypäivänä ei täysin valmistuneita työntekijöitä saakkaan. Ei ole tarkoituskaan varmasti vaan ihmisillä olisi tietyille aloille tietyt perusvalmiudet, joista yritys sitten "jalostaa" itselleen työntekijän omiin tarpeisiinsa. Monet yritykset kouluttavat työntekijöitään jatkuvasti.

Nykyiseen työpaikkaani jos peilaan niin haemme tietyn koulutuksen saaneita, joilla voisi olla hyviä edellytyksiä oppia oma alamme. Tällaisia ovat ensisijaisesti puutyöteknikot, metallipuoli sekä tietynläiset kädentaitoa opettavat koulutukset. Myös automaatio ja prosessipuolet huomioidaan.

Nykyisin on joissain isommissa yrityksissä futurologeja, jotka ovat käsittääkseni yliopistoista valmistuneita filosofian tutkinnon tai vastaavan suorittaneita. He sitten ennustavat tulevaisuutta markkinoiden, kulutustottumusten ja muiden vastaavien osalta. Kuulostaisi hauskalta työltä. Kuitenkin kyseessä on työ, jota monet pk-yrittäjät tekevät lähes päivittäin.

Lue lisää

Siellä ilmeisesti rakennetaan paljon tai peruskorjataan?

Työnantajan tehtäviin kuuluu perehdyttää työntekijänsä työhön, se ei ole yhteiskunnan toteutettavissa oleva asia.

Futurologit ovat taloustieteitä ja matematiikkaa lukeneita ihmisiä, vaikka heidän tehtävänsä onkin ennustaa tulevaisuutta. Astrologit ovat myös matematiikkaan perehtyneitä, näin siis ns. pehmeät tieteet, kohtaavat kovat faktat. Filosofien koulutuksen otin esimerkiksi siksi, koska alalle on äärettömän vaikeaa päästä opiskelemaan. Lähtöpisteiden on oltava hyvät ja pääsykokeiden on onnistuttava hyvin. Ala imuroi varsin lahjakkaita yksilöitä. Tietenkin myös filosofit pääsevät mukaan työelämään, mutta varsinaisia alan paikkoja on ainoastaan yliopistoissa.

Tittelityy kirjoitti:

Työttömyyskorvaukselta putoaa armotta, jos tarjottua työtä ei ota vastaan. Korvaukselta putoaa myös sairastaessaan, samoin myös silloin jos jostakin syystä ei pääse työvoimatoimistoon ilmottautumaan sovittuna aikana. Käytänössä päivärahalta on tipahtanut esim. silloin, jos on omaehtoisesti hakenut töitä ja työhaastattelu sattuu samaan aikaa työvoimatoimiston ajan kanssa. Sosiaalietuuksiakin voidaan leikata, mikäli halutaan kannustaa työnhakemiseen. Minimitoimeentulo on toki turvattava.

Suomessa on kahdenlaisia työttömiä, rakennetyöttömiä ja suhdannetyöttömiä. Rakenteelisesta työttömyydestä kärsivissä on varsin paljon pitkäaikaistyöttömiä ja vain osittaisen työkyvyn omaavia ihmisiä. Suhdannetyöttömien sijoittuminen työmarkkinoille on helpompaa ja nousukauden aikana heitä ei juurikaan ole, kuin paikallisesti ja/tai ammattialoittain. Suhdannetyöttömyys on sellainen, jota "tempputyöllistämisellä" saadaan hoidettua, mutta sitä ei ole järkevää toteuttaa, koska nämä ihmiset tod.näk. työllistyisivät muutenkin.

Sivistysvaltion tunnustaa sen, että tietty määrä työttömiä tarvitaan ja jättää nämä työttömät tästä syyllistämättä. Suomeen ollaan jo nyt hankkimassa vierasta työvoimaa, tarkoituksena on palkkamenojen kurissapito. Työvoimareservi tietyn suuruisena on kapitalistisen yhteiskunnan tuottavuuden edellytys.

Lue lisää

Koska tarkastelet asiaa ihan eri tasolta/näkövinkkelistä kuin esim. minä, niin kysyisin, että mihin sivistysvaltio TARVITSEE työttömyyttä?

Ja mitenkä vierastyövoimalla voidaan palkkamenot pitää kurissa, koska elinkustannukset ovat samat ulkomaalaisella ihmisellä, joka tänne töihin tulee?

yksinkertainen kirjoitti:

joku jaksaisi laskea, että mitä tämän yhden työttömän "pakko"työllistäminen maksaisi niin summa voisi olla huikea. Jonkun pitää ensin etsiä tämä työ. Ketä tahansa työtöntä ei kuitenkaan voi palkata vaan ehdokkaat pitää käydä läpi ja ehkä haastatellakkin. Erilaisiin kunnallisiin työllistämistöihin palkatulle jouduttaisiin järjestämään työvaatteet, työvälineitä, työhön opastaja, työtä pitää seurata, palkka pitäisi jotenkin laskea ja summata yhteen muiden tukien kanssa (300-700€ palkka ei vielä riitä elämiseen, joten papereita pitää pyöritellä että saadaan oikea tukimäärä palkan lisäksi aikaiseksi). Pakkotyöllistämällä esimerkiksi joihinkin hanttihommiin saadaan helposti työntekijöitä, joita työ ei sinänsä kiinnosta vaan paikalle saavutaan kuluttamaan aikaa ja koska on pakko. Lisäksi ne työt, joita työhön kouluttamaton voi tehdä on varsin vähän.

Jööriksen idea on ideana ihan hyvä, mutta käytännössä sen toteuttaminen saattaa olla peräti mahdotonta. Sinulta varmaan löytyy muistisi syvistä syövereistä paremmin tietoa. Mutta eikös Ranska tai jokin muu keski-euroopan maa aikoinaan työllistänyt kaikki kynnelle kykenevät. Työ oli juurikin sitä, että ensimmäinen porukka meni edeltä ja kaivoi ojaa. Heidän perässään tuli toinen porukka joka täytti ojan.

Lue lisää

Itsekin jossain viestissäni pohdin, että tuleeko kalliimmaksi työllistää ihminen kuin maksaa korvaus ilman työllistämistä.

Toisaalta sana pakkotyöllistyminen jäisi, kun otettaisiin yleisesti käytäntöön, ettei terveelle ihmiselle tipu senttejä taivaasta, vaan niiden eteen on tehtävä jotakin.

Tittelityy kirjoitti:

On pakkotyöllistämisen kustannuksia laskettu, sitä on tehnyt kuntainliitto ja muutkin toimijat, kallistahan se on.

Työttömyydestä puhuttaessa sotketaan kaksi eri asiaa, kuten tässäkin keskustelussa on käynyt. Työttömyys voidaan jakaa kahteen osioon. On rakenteellista työttömyyttä ja kausityöttömyyttä. Rakenteeliseen työttömyyteen liittyy aluepolitiikka ja myös pitkäaikaistyöttömyys (lähes täysin). Kausityöttömyys on hieman helpommin hoidettavissa, myös yhteiskunnallisin järjestelyin. Lyhytaikaiset työttömyysjaksot ovat myös osa palkkapolitiikkaa, sellaisenakin niitä käytetään.

Rakenteelisen työttömyyden hoitaminen on vaikeaa, kuten kaikki rakenteisiin pesityneet ongelmat. Työpaikkojen sijainti on väärä, ne keskittyvät taajaan asutuille seuduille, joissa hintataso on asumisessa niin korkea, ettei aivan pienillä tuloilla voi muutoa edes harkita. Opettajien palkka ei riitä (Helsingissä) kunnolla asumiseen. Työttömyyteen liittyy myös työkyvyttömyys, osa ihmisistä on työttöminen, koska he ovat käytänössä työkyvyttömiä, siihen työhön jota ovat tehneet. Suomessa ei eläkejärjestelmät/sairasloma/ kuntoutusjärjestelmät työttömiin kohdistuvina toimi.


Ihmisten kouluttaminen "väärille" aloille on työnantajan ongelma, valitetaan ettei sopivasti koulutettuja ihmisiä löydy. Käytänössä kuitenkin, täsmä kouluttaminen on työnantajan tehtävä, yhteiskunta tarjoaa ainoastaan perustan.

Täystyöllisyyttä on kokeiltu varsin monessa maassa, se ei ole toiminut missään. Työttymyytta tarvitaan yhteiskunnassa. Työvoimareservi toimii puskurina, siitä on hyötyä sekä palkkapolittisissa ratkaisuissa ja myös tietenkin nousukauden varastona.

Lue lisää

Jossain viestissä pohdin juuri tätä, että kun muuttaa kotikonnuiltaan työn perässä, ei välttämättä ole elinmahdollisuuksia uudessa paikassa, kuten esim. pääkaupunkiseudulla.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Koska tarkastelet asiaa ihan eri tasolta/näkövinkkelistä kuin esim. minä, niin kysyisin, että mihin sivistysvaltio TARVITSEE työttömyyttä?

Ja mitenkä vierastyövoimalla voidaan palkkamenot pitää kurissa, koska elinkustannukset ovat samat ulkomaalaisella ihmisellä, joka tänne töihin tulee?

Lue lisää

Työvoimapula estää uusien yritysten luomisen, ihmisiä on oltava "varalla", mikäli taloudellista kehitystä haetaan. Työvoiman vähyys nostaa myös palkkoja ja tämä vaikuttaa talouden ylikuumenemiseen ja siitä seuraa ongelmia väistämättä. Työvoiman vähyys ajaa myös yrityksiä ulkomaille.

Käytänössä globaalissa kilpailussa pärjätäkseen, maalla täytyy olla koulutettua työvoimaa, jotta yritykset pysyisivät maassa ja niitä syntyisi lisää. Tarvitaa työvoimapuskuri, käytänössä tietty määrä koulutettua/koulutettavissa olevaa työvoimaa ts. työttömiä ja työkykyisiä ihmisiä.

Ulkomailta tuotava työvoima ajaa saman asian paitsi, että kotouttamisen kulut tulevat yhteiskunnan maksettaviksi, työnantajathan eivät näihin talkoisiin osallistu. Ulkomailta tuotavalla työvoimalla on myös ongelmana erilainen työkulttuuri joka lisää kustannuksia myös työnantajille. Palkkakustannukset ovat samat, kuten sanoit.

Tittelityy kirjoitti:

Työvoimapula estää uusien yritysten luomisen, ihmisiä on oltava "varalla", mikäli taloudellista kehitystä haetaan. Työvoiman vähyys nostaa myös palkkoja ja tämä vaikuttaa talouden ylikuumenemiseen ja siitä seuraa ongelmia väistämättä. Työvoiman vähyys ajaa myös yrityksiä ulkomaille.

Käytänössä globaalissa kilpailussa pärjätäkseen, maalla täytyy olla koulutettua työvoimaa, jotta yritykset pysyisivät maassa ja niitä syntyisi lisää. Tarvitaa työvoimapuskuri, käytänössä tietty määrä koulutettua/koulutettavissa olevaa työvoimaa ts. työttömiä ja työkykyisiä ihmisiä.

Ulkomailta tuotava työvoima ajaa saman asian paitsi, että kotouttamisen kulut tulevat yhteiskunnan maksettaviksi, työnantajathan eivät näihin talkoisiin osallistu. Ulkomailta tuotavalla työvoimalla on myös ongelmana erilainen työkulttuuri joka lisää kustannuksia myös työnantajille. Palkkakustannukset ovat samat, kuten sanoit.

Lue lisää

Työvoima-asia ymmärretty suomalaisten osalta.


Vierastyövoima mietityttää siinä mielessä, että ei se taida kuitenkaan palkkakuluja yrityksiltä hillitä.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Työvoima-asia ymmärretty suomalaisten osalta.


Vierastyövoima mietityttää siinä mielessä, että ei se taida kuitenkaan palkkakuluja yrityksiltä hillitä.

Tata taitaa olla hieman vaikea hahmottaa, mutta otetaanpa esimerkki, suomeen on syntynyt pula hoitajista, he ovat tärkeä työntekijäryhmä yhteiskunnasamme. Keiden palkkojen korotuksista keskusteltiin vaaleissa ja miksi? Mikäli työvoimaa on niukasti saatavissa, niin palkkakehitys on nouseva. Vierastyövoima hillitsee liikoja palkankorotus vaatimuksia jo liittotasolla. Tilannehan on sama kuin huonossa työllisyystilanteessa. Työnantajalla on mahdollisuus sanella omat ehtonsa, koska riippuvuutta tästä työntekijäryhmästä ei ole.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Itsekin jossain viestissäni pohdin, että tuleeko kalliimmaksi työllistää ihminen kuin maksaa korvaus ilman työllistämistä.

Toisaalta sana pakkotyöllistyminen jäisi, kun otettaisiin yleisesti käytäntöön, ettei terveelle ihmiselle tipu senttejä taivaasta, vaan niiden eteen on tehtävä jotakin.

Lue lisää

siinä, että mitä he tekevät ja miten se tekeminen ei kustanna mitään ylimmääräistä.

Tittelityy kirjoitti:

Siellä ilmeisesti rakennetaan paljon tai peruskorjataan?

Työnantajan tehtäviin kuuluu perehdyttää työntekijänsä työhön, se ei ole yhteiskunnan toteutettavissa oleva asia.

Futurologit ovat taloustieteitä ja matematiikkaa lukeneita ihmisiä, vaikka heidän tehtävänsä onkin ennustaa tulevaisuutta. Astrologit ovat myös matematiikkaan perehtyneitä, näin siis ns. pehmeät tieteet, kohtaavat kovat faktat. Filosofien koulutuksen otin esimerkiksi siksi, koska alalle on äärettömän vaikeaa päästä opiskelemaan. Lähtöpisteiden on oltava hyvät ja pääsykokeiden on onnistuttava hyvin. Ala imuroi varsin lahjakkaita yksilöitä. Tietenkin myös filosofit pääsevät mukaan työelämään, mutta varsinaisia alan paikkoja on ainoastaan yliopistoissa.

Lue lisää

En tarkoittanutkaan missään vaiheessa että yhteiskunnan pitäisi tuottaa valmiita työntekijöitä. Jokaisessa yrityksessä asioita tehdään hieman eri tavoin ja koneet sekä laitteet ovat hieman erilaisia ja tämän lisäksi tuotteet ovat erilaisia.

Tarkoitin lähinnä sitä, että yhteiskunta tuottaa esimerkiksi puolivalmiita metallimiehiä. Yritys sitten kouluttaa heidät tarkemmin omiin tehtäviinsä koneilla ja laitteille sekä tietenkin perehdyttää tehtävään työhön yleensä.

Täällä muuten rakennetaan paljon. Kaupungin vieressä olevana pienempänä kuntana muutto liike on kääntynyt kylään päin. Matka kaupunkiin on lyhyt ja pääsee kuitenkin "maaseudun rauhaan". Kaikki palvelut kuitenkin täältä löytyvät.

Tittelityy kirjoitti:

Työttömyyskorvaukselta putoaa armotta, jos tarjottua työtä ei ota vastaan. Korvaukselta putoaa myös sairastaessaan, samoin myös silloin jos jostakin syystä ei pääse työvoimatoimistoon ilmottautumaan sovittuna aikana. Käytänössä päivärahalta on tipahtanut esim. silloin, jos on omaehtoisesti hakenut töitä ja työhaastattelu sattuu samaan aikaa työvoimatoimiston ajan kanssa. Sosiaalietuuksiakin voidaan leikata, mikäli halutaan kannustaa työnhakemiseen. Minimitoimeentulo on toki turvattava.

Suomessa on kahdenlaisia työttömiä, rakennetyöttömiä ja suhdannetyöttömiä. Rakenteelisesta työttömyydestä kärsivissä on varsin paljon pitkäaikaistyöttömiä ja vain osittaisen työkyvyn omaavia ihmisiä. Suhdannetyöttömien sijoittuminen työmarkkinoille on helpompaa ja nousukauden aikana heitä ei juurikaan ole, kuin paikallisesti ja/tai ammattialoittain. Suhdannetyöttömyys on sellainen, jota "tempputyöllistämisellä" saadaan hoidettua, mutta sitä ei ole järkevää toteuttaa, koska nämä ihmiset tod.näk. työllistyisivät muutenkin.

Sivistysvaltion tunnustaa sen, että tietty määrä työttömiä tarvitaan ja jättää nämä työttömät tästä syyllistämättä. Suomeen ollaan jo nyt hankkimassa vierasta työvoimaa, tarkoituksena on palkkamenojen kurissapito. Työvoimareservi tietyn suuruisena on kapitalistisen yhteiskunnan tuottavuuden edellytys.

Lue lisää

Tunnen tietenkin suhdannetyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden eron. Tietty määrä suhdannetyöttömyyttä (ja rakennetyöttömyyttäkin) on terve ilmiö ja hoidettavissa, kuuluu yhteiskunnan normaali-ilmentymiin siinä kuin esim. tietty normaaliksi katsottu konfliktitaso.

Viittasin rakennetyöttömyyteen (sanomatta sitä), siis pitkäkestoiseen työttömyyteen, ja siinä havaittavissa oleviin mielestäni epäterveisiin ilmentymiin, toisaalta työvoimapoliittisten päätösten ja ko. byrokratian, toisaalta työttömien, puolelta. Paino edellisissä, koska jokainen yksilö luonnollisesti katsoo, mikä hänen kannaltaan on a) mahdollista, b) edullista siinä tilanteessa, missä hän on.

En ole kyykyttämässä työttömiä, haluaisin terveempää yhteiskuntaa, jossa ihmisille on mahdollisuuksia ja tukea ja vapautta, mutta inhoan hyväksikäyttäjiä sekä työnantaja- että "työntekijä"puolella.

Olen moralisti, valitan. Toimin itse moraalini mukaan, jotakuinkin, ja mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä kaameammaksi ja vähemmän ymmärtäväksi vilpeille.

Soh-vi kirjoitti:

Tunnen tietenkin suhdannetyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden eron. Tietty määrä suhdannetyöttömyyttä (ja rakennetyöttömyyttäkin) on terve ilmiö ja hoidettavissa, kuuluu yhteiskunnan normaali-ilmentymiin siinä kuin esim. tietty normaaliksi katsottu konfliktitaso.

Viittasin rakennetyöttömyyteen (sanomatta sitä), siis pitkäkestoiseen työttömyyteen, ja siinä havaittavissa oleviin mielestäni epäterveisiin ilmentymiin, toisaalta työvoimapoliittisten päätösten ja ko. byrokratian, toisaalta työttömien, puolelta. Paino edellisissä, koska jokainen yksilö luonnollisesti katsoo, mikä hänen kannaltaan on a) mahdollista, b) edullista siinä tilanteessa, missä hän on.

En ole kyykyttämässä työttömiä, haluaisin terveempää yhteiskuntaa, jossa ihmisille on mahdollisuuksia ja tukea ja vapautta, mutta inhoan hyväksikäyttäjiä sekä työnantaja- että "työntekijä"puolella.

Olen moralisti, valitan. Toimin itse moraalini mukaan, jotakuinkin, ja mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä kaameammaksi ja vähemmän ymmärtäväksi vilpeille.

Lue lisää

Tietenkin sinä tiedät,mutta minun oli pakko kirjoittaa nämä erot, muuten kirjoitukseni olisi ollut vaikea ymmärtää.

Rakennetyöttömyys on erotettava suhdannetyöttömyydestä, silloin jos puhutaan työllistämisen pakosta, koska niin selvästi eri asioista on kyse.

Työttömien perusturva olisi ensimmäiseksi hoidettava kuntoon. Lähinnä terveyteen ja koulutuksen valintaan liittyvät asiat ja kuntoutukseen olisi panostettava. Nykyisinhän työttömyys pitkään kestettyään jo sinänsä syrjäyttää, koska yhteiskunnalliset palvelut ovat monelta osin puutteellisia.

Työttömyyteen liittyy myös syrjintää, syrjityksi joutuvat vanhemmat ikäluokat ja aivan nuoret, pitkäaikaissairaat, pitkään työttömänä olleet, poikkeavat (kulttuuriltaan, kieleltään, rodultaan) ihmiset tms.. Nämä tekijät ovat työnhakijasta riippumattomia. Näihin tekijöihin olisi yhteiskunnan taholta kiinnitettävä ensimmäisenä huomiota, ainakin ennen, kun aletaan miettimään sanktioita työttömille.

Kun kaikki rakenteelliset syrjivät tekijät ensiksi poistetaan ja sitten lasketaan, kuinka paljon on todella sellaisia, joiden tarkoituksena on vain tukien nostaminen, niin veikkaanpa määrän olevan aika vähäinen. Työttömien leimaamiseen ainakin riittämätön.

Jokainen toimii oman moraalinsa mukaisesti, kuitenkin on hyvä joskus tarkastella, että moraalin korkeus ei happane siten, että kyseessä onkin moralisointi. Tällä en tarkoittanut sinua, katselin hätäisesti noita viestejä tässä ketjussa ja jotekin tuli surullinen olo. Siksi vastasin, vaikka tätäkin asiaa on käsitelty varsin usein -tääläkin.

Tittelityy kirjoitti:

Tata taitaa olla hieman vaikea hahmottaa, mutta otetaanpa esimerkki, suomeen on syntynyt pula hoitajista, he ovat tärkeä työntekijäryhmä yhteiskunnasamme. Keiden palkkojen korotuksista keskusteltiin vaaleissa ja miksi? Mikäli työvoimaa on niukasti saatavissa, niin palkkakehitys on nouseva. Vierastyövoima hillitsee liikoja palkankorotus vaatimuksia jo liittotasolla. Tilannehan on sama kuin huonossa työllisyystilanteessa. Työnantajalla on mahdollisuus sanella omat ehtonsa, koska riippuvuutta tästä työntekijäryhmästä ei ole.

Lue lisää

Tosiaan esimerkkisi kautta asia selvisi minullekin.

Tittelityy kirjoitti:

Tietenkin sinä tiedät,mutta minun oli pakko kirjoittaa nämä erot, muuten kirjoitukseni olisi ollut vaikea ymmärtää.

Rakennetyöttömyys on erotettava suhdannetyöttömyydestä, silloin jos puhutaan työllistämisen pakosta, koska niin selvästi eri asioista on kyse.

Työttömien perusturva olisi ensimmäiseksi hoidettava kuntoon. Lähinnä terveyteen ja koulutuksen valintaan liittyvät asiat ja kuntoutukseen olisi panostettava. Nykyisinhän työttömyys pitkään kestettyään jo sinänsä syrjäyttää, koska yhteiskunnalliset palvelut ovat monelta osin puutteellisia.

Työttömyyteen liittyy myös syrjintää, syrjityksi joutuvat vanhemmat ikäluokat ja aivan nuoret, pitkäaikaissairaat, pitkään työttömänä olleet, poikkeavat (kulttuuriltaan, kieleltään, rodultaan) ihmiset tms.. Nämä tekijät ovat työnhakijasta riippumattomia. Näihin tekijöihin olisi yhteiskunnan taholta kiinnitettävä ensimmäisenä huomiota, ainakin ennen, kun aletaan miettimään sanktioita työttömille.

Kun kaikki rakenteelliset syrjivät tekijät ensiksi poistetaan ja sitten lasketaan, kuinka paljon on todella sellaisia, joiden tarkoituksena on vain tukien nostaminen, niin veikkaanpa määrän olevan aika vähäinen. Työttömien leimaamiseen ainakin riittämätön.

Jokainen toimii oman moraalinsa mukaisesti, kuitenkin on hyvä joskus tarkastella, että moraalin korkeus ei happane siten, että kyseessä onkin moralisointi. Tällä en tarkoittanut sinua, katselin hätäisesti noita viestejä tässä ketjussa ja jotekin tuli surullinen olo. Siksi vastasin, vaikka tätäkin asiaa on käsitelty varsin usein -tääläkin.

Lue lisää

Oletin, että kirjoituksistani olisi paremmin selvinnyt näkemykseni työttömyyden hoidosta. Koetan tiivistää.

1. Ensisijaisesti moitin tähänastista työttömyyspolitiikkaa, sen jähmettävää ja aloitteellisuutta ja yrittämistä tyrmäävää vaikutusta säännöstöineen.

Myös sen tosiasiallista vaikutusta mielestäni epärehelliseen ja temppuilevaan hyväksikäyttöön sekä joidenkin työnantajien että työntekijöiden puolella. Olen luetellut ko. seuraamuksia.

Epäkohtiin ei ole tartuttu, syytän poliitikkojamme ja työmarkkinajärjestöjä.

2. Yksittäisten työttömien osalta on selvää, ettei monikaan valitse itselleen huonompaa vaihtoehtoa (samaa kokonaistulotasoa tai jopa matalampaa, jos ottaa tarjotun työn vastaan), vaikka se kenties pitemmällä tähtäyksellä osoittautuisi paremmaksi (esim. pääsisi työn alkuun, siitä vakinaiseksi, hakemaan uutta työtä vahvemmista asemista jne). Työtöntä ei voi syyllistää, järjestelmä on pielessä.

3. Niinpä me sivistysvaltion sivistyneet ihmiset pönkitämme järkestelmää, joka passivoi ja syrjäyttää ihmisiä monin tavoin. Suo tulotason erilaisine sosiaalitukineen, jolla voi olla ponnistelematta, pyrkimättä, aktivoitumatta ja elellä kohtalaisesti, jos on taipumusta alistumiseen tai velttouteen tai lusmuiluun tai viinaan jne.

Pestään siis kädet, ollaan niin sympattisia että, parhaamme tässä on tehty, kun rahaa työntämällä osa maata makaa, kunnes pääsee eläkkeelle, ja kutsumme sitä osaa työttömäksi - vaikka muustakin olisi kyse.

4. Syytin myös työnantajapuolta väärästä nirsoilusta työvoimaa valitessaan, kriteerit ovat olleet huikeita ja epäoikeutetun tuntuisesti rajaavia. Kaikilla yrityksillä pitää olla vastuu perehdyttää itse tai yhteisvoimin alan muiden yritysten kanssa työntekijöitään, yhteiskunnan tehtävänä on kouluttaa osaamispotentiaalia, perusvalmiuksia.

Mieli muuttuu, on pakko, kun työvoimantarjonta vähenee.

5. "Työttömyyteen liittyy myös syrjintää, syrjityksi joutuvat vanhemmat ikäluokat ja aivan nuoret, pitkäaikaissairaat, pitkään työttömänä olleet, poikkeavat (kulttuuriltaan, kieleltään, rodultaan) ihmiset tms.. Nämä tekijät ovat työnhakijasta riippumattomia. Näihin tekijöihin olisi yhteiskunnan taholta kiinnitettävä ensimmäisenä huomiota, ainakin ennen, kun aletaan miettimään sanktioita työttömille."

"Työttömien perusturva olisi ensimmäiseksi hoidettava kuntoon."

Työttömien perusturva on mielestäni suhteellisen ok Suomessa, mitä tarkoitat? Ei ole työterveydenhoitoa, mutta sama julkinen terveydenhoitojärjestelmä heillä on, kuin muillakin sitä käyttävillä.

Vielä kerran. kirjoitin työkykyisistä ja työikäisitä. Sairaat, vammaiset, työkyvyttömät eivät olleet krittikkini kohteina.

Asioiden korjausjärjestyksestä olen eri mieltä. Saa odottaa maailman tappiin, että kaikki rakenteelliset esteet työttömän hakeutumiselle töihin on poistettu. On nyt, samanaikaisesti, tartuttava sekä työttömien aktivoimiseen että työnantajien syrjivien valintakäytäntöjen vähentämiseen. Molempiin voisi soveltaa porkkanaa ja patistusta, jos ei niitä, mitä mainitsin, niin sitten parempia. Vai oletko aina patistusta vastaan? Osa meistä on sellaisia, ettemme patistamatta käynnisty. Itsessäni on samaa vikaa, nykyään aikuisena aikataulurajat panevat säpinän liikkeelle. Patistustakin tarvitaan.

Ilmeisesti työttömyyden hoitoon liittyvät asiat koetaan joiltain osin tabuiksi, myös ne todennetut ikävät asiat. Se ei tarkoita, että kritisoija "leimaa työttömät", ne kaikki. Tiettyjen alojen huomattavat työttömyystilastot ja työvoimatarve ovat selvässä ristiriidassa, jotain tarttis tehdä.

Soh-vi kirjoitti:

Oletin, että kirjoituksistani olisi paremmin selvinnyt näkemykseni työttömyyden hoidosta. Koetan tiivistää.

1. Ensisijaisesti moitin tähänastista työttömyyspolitiikkaa, sen jähmettävää ja aloitteellisuutta ja yrittämistä tyrmäävää vaikutusta säännöstöineen.

Myös sen tosiasiallista vaikutusta mielestäni epärehelliseen ja temppuilevaan hyväksikäyttöön sekä joidenkin työnantajien että työntekijöiden puolella. Olen luetellut ko. seuraamuksia.

Epäkohtiin ei ole tartuttu, syytän poliitikkojamme ja työmarkkinajärjestöjä.

2. Yksittäisten työttömien osalta on selvää, ettei monikaan valitse itselleen huonompaa vaihtoehtoa (samaa kokonaistulotasoa tai jopa matalampaa, jos ottaa tarjotun työn vastaan), vaikka se kenties pitemmällä tähtäyksellä osoittautuisi paremmaksi (esim. pääsisi työn alkuun, siitä vakinaiseksi, hakemaan uutta työtä vahvemmista asemista jne). Työtöntä ei voi syyllistää, järjestelmä on pielessä.

3. Niinpä me sivistysvaltion sivistyneet ihmiset pönkitämme järkestelmää, joka passivoi ja syrjäyttää ihmisiä monin tavoin. Suo tulotason erilaisine sosiaalitukineen, jolla voi olla ponnistelematta, pyrkimättä, aktivoitumatta ja elellä kohtalaisesti, jos on taipumusta alistumiseen tai velttouteen tai lusmuiluun tai viinaan jne.

Pestään siis kädet, ollaan niin sympattisia että, parhaamme tässä on tehty, kun rahaa työntämällä osa maata makaa, kunnes pääsee eläkkeelle, ja kutsumme sitä osaa työttömäksi - vaikka muustakin olisi kyse.

4. Syytin myös työnantajapuolta väärästä nirsoilusta työvoimaa valitessaan, kriteerit ovat olleet huikeita ja epäoikeutetun tuntuisesti rajaavia. Kaikilla yrityksillä pitää olla vastuu perehdyttää itse tai yhteisvoimin alan muiden yritysten kanssa työntekijöitään, yhteiskunnan tehtävänä on kouluttaa osaamispotentiaalia, perusvalmiuksia.

Mieli muuttuu, on pakko, kun työvoimantarjonta vähenee.

5. "Työttömyyteen liittyy myös syrjintää, syrjityksi joutuvat vanhemmat ikäluokat ja aivan nuoret, pitkäaikaissairaat, pitkään työttömänä olleet, poikkeavat (kulttuuriltaan, kieleltään, rodultaan) ihmiset tms.. Nämä tekijät ovat työnhakijasta riippumattomia. Näihin tekijöihin olisi yhteiskunnan taholta kiinnitettävä ensimmäisenä huomiota, ainakin ennen, kun aletaan miettimään sanktioita työttömille."

"Työttömien perusturva olisi ensimmäiseksi hoidettava kuntoon."

Työttömien perusturva on mielestäni suhteellisen ok Suomessa, mitä tarkoitat? Ei ole työterveydenhoitoa, mutta sama julkinen terveydenhoitojärjestelmä heillä on, kuin muillakin sitä käyttävillä.

Vielä kerran. kirjoitin työkykyisistä ja työikäisitä. Sairaat, vammaiset, työkyvyttömät eivät olleet krittikkini kohteina.

Asioiden korjausjärjestyksestä olen eri mieltä. Saa odottaa maailman tappiin, että kaikki rakenteelliset esteet työttömän hakeutumiselle töihin on poistettu. On nyt, samanaikaisesti, tartuttava sekä työttömien aktivoimiseen että työnantajien syrjivien valintakäytäntöjen vähentämiseen. Molempiin voisi soveltaa porkkanaa ja patistusta, jos ei niitä, mitä mainitsin, niin sitten parempia. Vai oletko aina patistusta vastaan? Osa meistä on sellaisia, ettemme patistamatta käynnisty. Itsessäni on samaa vikaa, nykyään aikuisena aikataulurajat panevat säpinän liikkeelle. Patistustakin tarvitaan.

Ilmeisesti työttömyyden hoitoon liittyvät asiat koetaan joiltain osin tabuiksi, myös ne todennetut ikävät asiat. Se ei tarkoita, että kritisoija "leimaa työttömät", ne kaikki. Tiettyjen alojen huomattavat työttömyystilastot ja työvoimatarve ovat selvässä ristiriidassa, jotain tarttis tehdä.

Lue lisää

Minusta poliisien tilanne kertoo varsin hyvin tästä työllisyystilanteesta. Täsmäkoulutuksesta huolimatta poliiseja on työttöminä eräiden arvioden mukaan jopa 300, virallinen arvio on 120. Näin vaikka valtio kouluttaa itselleen. Diplomi-insinöörien työttömyysaika oli viime vuonna, valmistumisen jälkeen noin 8 kk. Nämä ryhmät vain esimerkkinä siitä, miten yhteiskuntamme työttömyyteen suhtautuu. Työtä on vaikea saada ja työttömyyttä aiheutetaan tarkoituksella.

Työttömilla ei ole terveystarkastuksia, eikä heille järjestetä kuntoutusta. Työttömien on myös vaikeaa sairastaa, koska sairasvakuutusjärjestelmät toimivat ainoastaan työssäkäyvien ehdoilla. Sairastava työtön putoaa auttamatta tukiverkosta.

Työttöminen on monenlaisia ihmisiä, iso osa on osittaisesti työkykyisiä, tästä huolimatta heitä pyöritettään rattaissa työttöminä.

Rakenteellisia ongelmia ei saa unohtaa, hyvänen aika, niistähän korjaamistoimet on aloitettava. Temppuilemalla ei perussyihin vaikutettava.

Suomessa eivät työnhakijat ja työnantajat kohtaa, syita on monia, koulutus eräänä. Osalla syynä on myös työnantajien vaatimustaso, jota ei voi olla ihmettelemättä etenkin tässä tilanteessa.

Työvoimatoimiston lyhytaikaisille sijaisuuksille tarkoitettu välitys ei ole vielä toiminut kunnolla. Markkinat ovat toisaalta jo valmiiksi kilpaillut.

Tittelityy kirjoitti:

Minusta poliisien tilanne kertoo varsin hyvin tästä työllisyystilanteesta. Täsmäkoulutuksesta huolimatta poliiseja on työttöminä eräiden arvioden mukaan jopa 300, virallinen arvio on 120. Näin vaikka valtio kouluttaa itselleen. Diplomi-insinöörien työttömyysaika oli viime vuonna, valmistumisen jälkeen noin 8 kk. Nämä ryhmät vain esimerkkinä siitä, miten yhteiskuntamme työttömyyteen suhtautuu. Työtä on vaikea saada ja työttömyyttä aiheutetaan tarkoituksella.

Työttömilla ei ole terveystarkastuksia, eikä heille järjestetä kuntoutusta. Työttömien on myös vaikeaa sairastaa, koska sairasvakuutusjärjestelmät toimivat ainoastaan työssäkäyvien ehdoilla. Sairastava työtön putoaa auttamatta tukiverkosta.

Työttöminen on monenlaisia ihmisiä, iso osa on osittaisesti työkykyisiä, tästä huolimatta heitä pyöritettään rattaissa työttöminä.

Rakenteellisia ongelmia ei saa unohtaa, hyvänen aika, niistähän korjaamistoimet on aloitettava. Temppuilemalla ei perussyihin vaikutettava.

Suomessa eivät työnhakijat ja työnantajat kohtaa, syita on monia, koulutus eräänä. Osalla syynä on myös työnantajien vaatimustaso, jota ei voi olla ihmettelemättä etenkin tässä tilanteessa.

Työvoimatoimiston lyhytaikaisille sijaisuuksille tarkoitettu välitys ei ole vielä toiminut kunnolla. Markkinat ovat toisaalta jo valmiiksi kilpaillut.

Lue lisää

Mistähän me nyt ollaan eri mieltä? Joillekin aloille on liikaa koulutusta, joillekin liian vähän, totta. Kumpikaan ei ole hyvä, vinouma olisi korjattavissa, jos on tahtoa.

Ylitarjonta-aloille koulutettujen pitäisi jo itsensäkin tässä vaiheessa tietää, että on ylitarjontaa, ja hakeutua mieluummin muuhun koulutukseen. Toisaalta koulutusta vastaamattomiin töihin meneminen/joutuminen ei niin kovin harvinaista ole ollut koko elinaikanani, yksi ja toinen siihen päätyy jokus (tai lopuksi ikäänsä). Lusikka kauniiseen käteen ja tutkimaan lupaavampia markkinoita, ihmisillä on itselläänkin oltava vastuuta ja viisautta eikä syytettävä lähes kaikesta yhteiskuntaa ja sen tyhmyyttä. Kenelle nykyään riittää vain yksi koulutus elämän aikana?

Työttömät pääsevät terveyskeskuksiin yhtä hyvin tai huonosti kuin muutkin työterveysjärjestelmän ulkopuolella olevat. Kela-korvaukset tulevat/eivät tule samoilla perusteilla. Minullakan ei ole yksityistä sairausvakuutusta, mikäli tarkoitat jotain sellaista lauseella "sairasvakuutusjärjestelmät toimivat ainoastaan työssäkäyvien ehdoilla", eikä ole sen kummempia tukiverkkoja kuin lähiperhe.

"Työttöminen on monenlaisia ihmisiä, iso osa on osittaisesti työkykyisiä, tästä huolimatta heitä pyöritettään rattaissa työttöminä."

Tästä jo useamman kerran olen sanonut, että työkyvyttömät olisi siivottava työttömyystilastoista ja -järjestelmästä pois, muut sosiaalihuollon piiriin kuuluvat tukitoimet ovat ensisijaisia. Osittain työkyvyttömät ovat eri asia ja tapauskohtaisen spesifin tuen tarpeessa, mutta heistä en ole puhunut koko keskustelun kuluessa.

On kymmeniä tuhansia, joihin viittasin, työkykyisiä, terveitä ihmisiä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan tai jotka eivät halua ottaa työtä vastaan tai käyttävät työttömyyskorvausjärjestelmää hyväkseen ja tekevät työtä pimeästi.

Samanaikaisesti on avoimia työpaikkoja joko samassa kaupungissa, naapurikunnassa tai kauempana. Kaikki eivät voi perhe- tai muista syistä ottaa työtä muualta, mutta eivät kaikki myöskään voi vaatia, että minnekään ei tarvitse itse liikahtaa. Tempputyöllistämisestä jo kerroinkin mielipiteeni muutamaan kertaan (pätkätyöt, löysä työllisyyskoulutus).

Ihmisiä jää työtä vaille ilman omaa syytään, vaikka kuinka ahkerasti hakisivat työtä, pääosin ikäperusteisesti, pätkätyökäytäntöä on paisutettu ja muitakin epäterveitä seuraamuksia on liikaa, siksi olen painottanut järjestelmän muutostarvetta. Näköjään en selvästi.

Suomi tarvitsee työntekijöitä, ja työttömissä on yhä tänä päivänä suuri työvoimareservi. En ymmärrä huutoa ulkomaisen työvoiman tarpeesta tässä tilanteessa, jossa korkeakoulut suoltavat nuoria kaupan kassoiksi, siivoamaan ja muihin pätkätöihin - makailemaan ei pidä silti jäädä, eivätkä yritteliäät jääkään.

Soh-vi kirjoitti:

Mistähän me nyt ollaan eri mieltä? Joillekin aloille on liikaa koulutusta, joillekin liian vähän, totta. Kumpikaan ei ole hyvä, vinouma olisi korjattavissa, jos on tahtoa.

Ylitarjonta-aloille koulutettujen pitäisi jo itsensäkin tässä vaiheessa tietää, että on ylitarjontaa, ja hakeutua mieluummin muuhun koulutukseen. Toisaalta koulutusta vastaamattomiin töihin meneminen/joutuminen ei niin kovin harvinaista ole ollut koko elinaikanani, yksi ja toinen siihen päätyy jokus (tai lopuksi ikäänsä). Lusikka kauniiseen käteen ja tutkimaan lupaavampia markkinoita, ihmisillä on itselläänkin oltava vastuuta ja viisautta eikä syytettävä lähes kaikesta yhteiskuntaa ja sen tyhmyyttä. Kenelle nykyään riittää vain yksi koulutus elämän aikana?

Työttömät pääsevät terveyskeskuksiin yhtä hyvin tai huonosti kuin muutkin työterveysjärjestelmän ulkopuolella olevat. Kela-korvaukset tulevat/eivät tule samoilla perusteilla. Minullakan ei ole yksityistä sairausvakuutusta, mikäli tarkoitat jotain sellaista lauseella "sairasvakuutusjärjestelmät toimivat ainoastaan työssäkäyvien ehdoilla", eikä ole sen kummempia tukiverkkoja kuin lähiperhe.

"Työttöminen on monenlaisia ihmisiä, iso osa on osittaisesti työkykyisiä, tästä huolimatta heitä pyöritettään rattaissa työttöminä."

Tästä jo useamman kerran olen sanonut, että työkyvyttömät olisi siivottava työttömyystilastoista ja -järjestelmästä pois, muut sosiaalihuollon piiriin kuuluvat tukitoimet ovat ensisijaisia. Osittain työkyvyttömät ovat eri asia ja tapauskohtaisen spesifin tuen tarpeessa, mutta heistä en ole puhunut koko keskustelun kuluessa.

On kymmeniä tuhansia, joihin viittasin, työkykyisiä, terveitä ihmisiä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan tai jotka eivät halua ottaa työtä vastaan tai käyttävät työttömyyskorvausjärjestelmää hyväkseen ja tekevät työtä pimeästi.

Samanaikaisesti on avoimia työpaikkoja joko samassa kaupungissa, naapurikunnassa tai kauempana. Kaikki eivät voi perhe- tai muista syistä ottaa työtä muualta, mutta eivät kaikki myöskään voi vaatia, että minnekään ei tarvitse itse liikahtaa. Tempputyöllistämisestä jo kerroinkin mielipiteeni muutamaan kertaan (pätkätyöt, löysä työllisyyskoulutus).

Ihmisiä jää työtä vaille ilman omaa syytään, vaikka kuinka ahkerasti hakisivat työtä, pääosin ikäperusteisesti, pätkätyökäytäntöä on paisutettu ja muitakin epäterveitä seuraamuksia on liikaa, siksi olen painottanut järjestelmän muutostarvetta. Näköjään en selvästi.

Suomi tarvitsee työntekijöitä, ja työttömissä on yhä tänä päivänä suuri työvoimareservi. En ymmärrä huutoa ulkomaisen työvoiman tarpeesta tässä tilanteessa, jossa korkeakoulut suoltavat nuoria kaupan kassoiksi, siivoamaan ja muihin pätkätöihin - makailemaan ei pidä silti jäädä, eivätkä yritteliäät jääkään.

Lue lisää

Tuskin me olemme kovinkaan erimielisiä mistään. Katselemme ainoastaan asioita eri näkökulmasta.

Toki yhteiskunnan on myös kannettava vastuunsa, mikäli rakenteellisia ongelmia esiityy, kaikkea ei voida sysätä yksilöiden vastuulle. Näin on laita myös työttömyydessä.

Työn perässä muuttaminen ei ole aivan niin yksiselitteinen asia, se on vastoin aluepoliittisia linjauksia. Siksi työn perässä muuttamista ei tueta riittävästi. Nykyisihän todellinen pelko on siitä, ettei esim. Karjalan alueella riitä työntekijän vastaisuudessa. Työvoimapulan ennustetaan tulevan vajaan kymmenen vuoden sisällä, tämä merkitsee kuhtuvaa aluetta.

Pimeän työntekeminen on asia sinänsä, harmaata taloutta tutkittaessa on yllättävän vähän, törmätty saman aikaisiin tukien käyttämisiin. Toki niitäkin on.

Vierastyövoiman tänne tuominen on selvä jatkumo, jo nyt harjoittettuun työvoimapolitiikkaan. Tietty työttömyysaste pyritään säilyttämään. Se on joustavan taloudenpidon edellytys.

Laskin tuolta työvoimahallinnon sivuilta mol.fi:sta, että avoimia työpaikkoja on noin 17300.

Osa-aikapalstalainen kirjoitti:

Laskin tuolta työvoimahallinnon sivuilta mol.fi:sta, että avoimia työpaikkoja on noin 17300.

on 200 tuhatta. Eihän ne koko ajan ole niitä samoja työpaikkoja.

.... kirjoitti:

on 200 tuhatta. Eihän ne koko ajan ole niitä samoja työpaikkoja.

Luonnollisesti tuohon tietokantaan tulee koko ajan uusia avoimia paikkoja samalla kun osaan niistä saadaan työntekijöitä. Ovatkos työttömät muka sitten samoja koko ajan?

.... kirjoitti:

on 200 tuhatta. Eihän ne koko ajan ole niitä samoja työpaikkoja.

työnantajat eivt enää "viitsi" ilmoittaa vapaina olevista työpaikoista työkkäriin koska rekryytti on nollatulos.

Osa uusista ostetaan toisista firmoista tai pannaan vaikka sana kiertämään työntekijöiden keskuuteen, että "kuule onko sinulla tiedossa ketään hyvää pystyvää kaveria"

epikuros kirjoitti:

työnantajat eivt enää "viitsi" ilmoittaa vapaina olevista työpaikoista työkkäriin koska rekryytti on nollatulos.

Osa uusista ostetaan toisista firmoista tai pannaan vaikka sana kiertämään työntekijöiden keskuuteen, että "kuule onko sinulla tiedossa ketään hyvää pystyvää kaveria"

Lue lisää

olen kuullut muutaman kerran että ruotsalaisen työnvälitys käskee työnhakijoita turvautumaan tuttaviin, sukulaisiin jne. ja sitä kautta löytämään suhteilla töitä.

Osa-aikapalstalainen kirjoitti:

Laskin tuolta työvoimahallinnon sivuilta mol.fi:sta, että avoimia työpaikkoja on noin 17300.

.. (sivulla B7), että avoimia työpaikkoja oli 59 000 helmikuussa työvoimatoimistojen listoilla. Lisääntymään päin.

Soh-vi kirjoitti:

.. (sivulla B7), että avoimia työpaikkoja oli 59 000 helmikuussa työvoimatoimistojen listoilla. Lisääntymään päin.

Kaikki avoimet työpaikat eivät tietenkään näy tuolla mol.fi:n tietokannassa.

Alipalkkauksella tai pelkällä työttömyyskorvauksen suuruisella rahalla ei saa teettää parempaan palkkaukseen normitettua työtä. Jos sitä teetetään, on maksettava lisää, tessien ja palkkasopimusten mukaisesti.

Mutta jos em. työtä ei ole annettavana, on osoittautunut, että aika moni työtön haluaa tehdä edes jotakin hyvää ja lähimmäistensä arvostamaa työtä. Riippuu paljon paikkakunnasta, miten siellä välitetään omista asukkaista ja vaivaudutaan miettimään vaihtoehtoja kaljabaareille ja harrastuspiireille.

Työttömyyskorvaus = ei saa/voi tehdä työtä.

Työllistämiskorvaus = korvauksen euromäärään sopiva työvastikkeen tekeminen.
(Huom. nimike on omani.)

----

Kannattamassani mallista ei tarvitsekaan olla eroa osa-aikaisen työn tekemiseen. Miksi edes pitäisi olla eroa? Ainoa ero on vastikkeen maksajassa.

Kun työtä on, mutta siitä ei ole varaa maksaa, niin silloin siihen käytettäisiin Työllistämiskorvauksella olevaa ihmistä. Siis tarpeen mukaan myös yksityissektoria autettaisiin näin ja kilpailuvääristymän vuoksi hyöty olisi vaihtuva eri yrityksillä. Ei aina sama yritys.

Toisaalta saattaa olla, että julkisen sektorin tarpeisiin uppoaisivat kaikki ns. nykyiset työttömät.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Työttömyyskorvaus = ei saa/voi tehdä työtä.

Työllistämiskorvaus = korvauksen euromäärään sopiva työvastikkeen tekeminen.
(Huom. nimike on omani.)

----

Kannattamassani mallista ei tarvitsekaan olla eroa osa-aikaisen työn tekemiseen. Miksi edes pitäisi olla eroa? Ainoa ero on vastikkeen maksajassa.

Kun työtä on, mutta siitä ei ole varaa maksaa, niin silloin siihen käytettäisiin Työllistämiskorvauksella olevaa ihmistä. Siis tarpeen mukaan myös yksityissektoria autettaisiin näin ja kilpailuvääristymän vuoksi hyöty olisi vaihtuva eri yrityksillä. Ei aina sama yritys.

Toisaalta saattaa olla, että julkisen sektorin tarpeisiin uppoaisivat kaikki ns. nykyiset työttömät.

Lue lisää

Ja kyllähän nytkin maksetaan kaikenlaisia tukia yrityksille, mutta niistä hyötyvät vain jotkut harvat yritykset. Tämä ihmisten työllistäminen valtion varoilla yksityiselle sektorille olisi myös eräänlainen tuki.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Ja kyllähän nytkin maksetaan kaikenlaisia tukia yrityksille, mutta niistä hyötyvät vain jotkut harvat yritykset. Tämä ihmisten työllistäminen valtion varoilla yksityiselle sektorille olisi myös eräänlainen tuki.

Lue lisää

Tuossa vastikkeessa ihmetyttää se, että sen pitäisi olla työttömyyskorvauksen suuruinen. Jos sitä tekemätöntä työtä kerran on niin paljon ja valtiolla on rahaa, miksi työttömille ei makseta kunnon "vastiketta" ja teetetä sitä vastaava määrä työtä? Tässä tapauksessahan "vastike" olisi palkkaa ja työttömän sen vastineeksi tekemä työ palkkatyötä. Työ kuin työ, palkka siitä kuuluu tekijälleen.

Jos vastiketta ei olla valmiita nostamaan, tuo on pelkkää näpertelyä, näkisin tuossa jopa rangaistusmenettelyn piirteitä. Vastikkeen eteen tehtävä työ tietysti hyödyttää yhteiskuntaa ja sehän on vain hyvä, mutta jos työttömälle ei anneta mahdollisuutta tehdä niin paljon vastikkeellista työtä, että hänen tulotasonsa voi nousta työttömyyskorvauksen tasosta, silloin vastike on vain tapa kiertää työstä maksettavaa minimipalkkaa koskevat säädökset.