Järki ja tunteet

aina jonkun lapsi

Iäkäs, liki 90 vuotias isäni kuoli pari viikkoa sitten. Hän sai elää pitkän elämän ja säilyi täysissä sielunvoimissa loppuun asti. Samanaikaisesti tuttava piirissä kuoli keski-ikäinen mies. Kumpikin suremme menetystä.

Tunteet)Mutta itselle nousee tahattomasti mieleen, että saanko surra iäkkään isäni menetystä näin paljon, kun nuorempi leski selviää omasta surustaan (päällisinpuolin)vähemmällä tunnevyöryllä. Itse olen erittäin herkästi mitä erilaisimmista asioista liikkuttuvaa sorttia
(Järki)Tiedän että en tarvi kenenkään lupaa suruni määrään ja jokainen suree tai käsittelee asiaa omalla tavallaan. Onko kukaan muut tuntenut samanlaisia ajatuksia?

6

1242

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kuka voi toisen puolesta sanoa, mikä on sallittu määrä surua? Se on jokaisen ihmisen itsensä tiedettävä. Ongelma siinä on, ettemme pysty tuntemaan muiden ihmisten tunteita ja vertailemaan toisiamme kuin hyvin ulkokohtaisesti.

      Kun isäni kuoli ja kohtasin ensimmäisen kerran hänen vanhempansa ja sisaruksensa jalat olivat pettää alta,istuin ruokapöytään ja itkin pari tuntia katkeamatta. Toisaalta se ole helpottavaa, muttei suru siihen loppunut. Omat koettelemuksensa olivat isäni siunaustilaisuus, hänen näkemisensä arkussa, hänen uurnansa laskeminen ja viime kädessä sitten vielä hänen tavaroidensa penkominen, tärkeimpien tavaroiden siirtäminen omaan asuntooni jne. Siinä ehti ajatella yhtä, jos toista. Noin kolmessa kuukaudessa kuitenkin tokenin siitä ja elämä jatkui.

      Itseäni on auttanut huomattavasti se, että kirjoitan. Luova toiminta voi parhaimmillaan suodattaa ja järjestää aika tehokkaasti erilaisia tunteita sekä ajatuksia. Aikansa kutakin.

      Omassa suvussanikin löytyy hyvin eri tavalla kuolemaan ja menetyksiin suhtautuvia ihmisiä. Minua pidetään hyvin järkevänä ihmisenä, mutta tunteet minullakin. Lopulta vaatii aika paljon mieheltä itkeä kymmenien ihmisten edessä. Muita on turha sellaisissa tilanteissa miettiä ja kysyä, mikä on normaali määrä surua, kunhan sen surun käsittelee jotenkin muuten kuin vetämällä päänsä täyteen ja haukkumalla kaikki sukulaiset omahyväisiksi paskiaisiksi (se on koettu).

      Otan osaa suruusi. Sure kun on surun aika.

      • Samaa mieltä kuin morpheus. Mitä väliä sillä on miten paljon suret, ei kuulu muille, ei kannata verrata toisten suruun. Jokainen suru on yksilöllinen, niin luin jostain surukirjasta. Itse en saanut surra, kun oma isäni kuoli. Olin silloin 14-vuotias. Hänestä ei koskaan puhuttu ja kaikki jäljet hänestä korjattiin nopeasti pois. Ehkä siksi nyt terapiassa, jossa yritän käsitellä mieheni kuoleman aiheuttamaa traumaa, puran suruani isäni kuolemasta, aikaa siitä on sentään 22 vuotta.


    • lapsi minäkin

      Kyllä saat surra ihan niin paljon kuin itsestä siltä tuntuu.

      Hän oli isäsi ja sinulla on nyt paha olla, sen suurempia selityksiä ei tarvita. Joskus tulee aika, jolloin on taas parempi olla. Siihen haluan uskoa oman suruni keskellä.

    • surija

      Minun isäni kuoli yllöttäen 75 v, mutta oli sairastanut sydäntautia pitkään.Minulle jotkuin sanoo, että isäsi kuolemahan oli odotettavissa. Eli minua ei muka pitäsi surettaa niin paljon. Kyllä surettaa. hautajaisista on kuukausi. Pari pv sitten sain vielä tietää, että tyttöystvälläni on ollut yhtäaikaa uusi mies jo monta kuukautta. Me olimme kimpassa n 2.5 v.

    • surun kohdannut

      Me kaikki käsittelemme surua eritavoin sillä olemmehan kaikki yksilöitä, emme voi mitata toisen surua omalla surullamme, toiset meistä pystymme toimimaan surusta huolimatta emme istu kotona suremassa mutta silti suru on meissä koko ajan läsnä ja tekee työtään meissä. Itse kun yöllä herään, ja ajatukset ovat rakkaassani, on minun ollut pakko ottaa järki avukseni yön tunteina etten tukehdu suruuni, järkeni avulla hallitsen tunteitani, sillä yö on pahinta aikaa surevalle. Kun tulee päivä annan surun vallata itseni mutten jää silloinkaan paikalleni toimettomaksi. Melestäni kirkkoherra sanoi hyvin rakkaani muistotilaisuudessa kun hän sanoi:"Ei meidän tarvitse tehdä surutyötä,sillä suru kyllä tekee työtä meissä." Ei ole ihmistä jota ei läheisen kuoleman aiheuttama suru koskettaisi. 2vuotta suru teki minussa työtä kun isäni kuoli, tämä suru joka minussa nyt on alkoi 3 viikkoa sitten kun minulle läheinen veljeni kuoli.Yhden asian vain tiedän olkoon suru sitten millainen tahansa se on käytävä läpi, silloin ei tarvitse ajatella sitä mitä muut ajattelevat jos nyt menet sinne tai tänne ihmisethän ajattelevat ettei sure jos menet vaikka 3kk päästä teatteriin se on vain keino päästä hetkeksi irti surun musertavasta otteesta, ei suru meitä jätä, se tekee työtä meissä niin kauan kuin se on käyty läpi. Toisten meistä on saatava muuta ajateltavaa välillä, sillä muuten me emme kestäisi surun musertavaa otetta on pakotettava itsensä liikkeelle järjen avulla. Se että menee eikä jää paikoilleen, ei tarkoita ettei surisi, ei surua pakoon pääse, kyllä se valtaa välillä niin että tuntuu kuin musertuisi sen alle. Kaikella tällä haluan sanoa, ettei saa jäädä liiaksi paikoilleen sillä silloin masennus saa meistä helposti yli otteen.

      • Mihin tämä surutyö sitten johtaa? Kuolemaan tietysti lopulta - jotkut aviopuolisot kuolevat ihan kohta rakkaansa kuoltua.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      112
      1226
    2. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      120
      1081
    3. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      136
      979
    4. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      96
      812
    5. "Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut

      Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten
      Maailman menoa
      303
      777
    6. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      81
      686
    7. Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:

      Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap
      Iisalmi
      54
      616
    8. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      64
      592
    9. Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen

      Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist
      Ikävä
      48
      579
    10. Mitä toivot

      Kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      75
      514
    Aihe