Aukio Berliinissä ja Euroopan häpeä

Hannoverit, Bourbonit, Hohenzollernit jne. hallitsivat kyllä aika paljon kauemmin kuin sata vuotta.

Olen kiinnostunut kuulemaan perustelusi sille väitteellesi, että saksalaiset aloittivat I maailmansodan.

Sologdin kirjoitti:

Hannoverit, Bourbonit, Hohenzollernit jne. hallitsivat kyllä aika paljon kauemmin kuin sata vuotta.

Olen kiinnostunut kuulemaan perustelusi sille väitteellesi, että saksalaiset aloittivat I maailmansodan.

Lue lisää

Kerron mahd. lyhyesti:
1. Serbialainen ampui Arkkiherttuan. Serbia oli muutenkin hankala Itävallan mielestä, kuten nykyisinkin.
2. Saksa ja Itävalta neuvottelivat koko heinäkuun ajan 1914.
3. Saksa tiesi pelin kulun, jos/kun Itävalta julistaa sodan sodan Serbialle, Venäjä tulee Serbian apuun. Tällöin Saksan pitää rientää Itävallan apuun. Saksa halusi sotaa, tietysti toisetkin halusivat, mutta Saksa pani toimeksi.
4. Itävalta julisti sodan Serbialle 28.7.1914. Serbit lyövät itävaltalaiset joukot koko syksyn ajan.
5. Mielestäni tämä ei vielä ollut maailmansotaa. Se laajeni maailmansodaksi vasta kun Saksa julisti 1.8.1914 sodan Venäjää ja 4.8.1914 Ranskaa vastaan.
6. Tarkoitus oli nitistää Ranska ennenkuin Venäjä ehtii toteuttaa liikekannallepanonsa. Mutta belgialaiset vastustivatkin saksalaisten marssia maansa halki. Tämä oli saksalaisten kannalta kohtalokasta.

Sologdin kirjoitti:

Hannoverit, Bourbonit, Hohenzollernit jne. hallitsivat kyllä aika paljon kauemmin kuin sata vuotta.

Olen kiinnostunut kuulemaan perustelusi sille väitteellesi, että saksalaiset aloittivat I maailmansodan.

Lue lisää

Vastasin iltapäivällä pitkästi mutta viestini katosi.
Kaikki tieto on historian perusteoksissa.
Tulkitsen näin:
1. Itävallan ja Serbian välinen sota oli pientä paikallista kähinää, ei sitä voi sanoa maailmansodaksi.
2. Vasta kun Saksa julisti sodan 1.8.1914 Venäjälle ja 4.8.1914 Ranskalle, voidaan katsoa maailmansodan alkaneen. Ilman Saksan sodanjulistuksia tuskin Venäjä tai Ranska olisivat uskaltaneet aloittaa maailmansotaa. Saksalle kaikki "kunnia" että se uskalsi aloittaa maailmansodan.

I maailmansodan kirjoitti:

Kerron mahd. lyhyesti:
1. Serbialainen ampui Arkkiherttuan. Serbia oli muutenkin hankala Itävallan mielestä, kuten nykyisinkin.
2. Saksa ja Itävalta neuvottelivat koko heinäkuun ajan 1914.
3. Saksa tiesi pelin kulun, jos/kun Itävalta julistaa sodan sodan Serbialle, Venäjä tulee Serbian apuun. Tällöin Saksan pitää rientää Itävallan apuun. Saksa halusi sotaa, tietysti toisetkin halusivat, mutta Saksa pani toimeksi.
4. Itävalta julisti sodan Serbialle 28.7.1914. Serbit lyövät itävaltalaiset joukot koko syksyn ajan.
5. Mielestäni tämä ei vielä ollut maailmansotaa. Se laajeni maailmansodaksi vasta kun Saksa julisti 1.8.1914 sodan Venäjää ja 4.8.1914 Ranskaa vastaan.
6. Tarkoitus oli nitistää Ranska ennenkuin Venäjä ehtii toteuttaa liikekannallepanonsa. Mutta belgialaiset vastustivatkin saksalaisten marssia maansa halki. Tämä oli saksalaisten kannalta kohtalokasta.

Lue lisää

Maailmansodat eivät ala sodanjulistuksista tai yksittäisen terroristin pistoolinlaukauksista, vaan niiden syttyminen on vuosien ja vuosikymmenien mittaisten suurvaltojen etujen vastakkainasettelun tulosta.

Ensimmäisen maailmansodan syttymisen merkittävimpänä syynä oli Ranskan ja Venäjän suunnitelma Saksan saartamisesta, koska ne laskivat yhdessä olevansa voimakkaampia kuin Saksa. Saksan pääesikunnalla oli tieto siitä, että Venäjän liikekannallepano kestäisi merkittävän kauan, kuukausia. Niinpä Saksalla oli "Schlieffen-suunnitelma", joka perustui siihen, että Ranska ehdittäisiin lyödä ennenkuin Venäjä ehtisi mobilisoida voimansa täysimääräisiksi. Poliittisen tilanteen kiristyessä Euroopassa 1914 Venäjä aloitti liikekannallepanon Saksan varoituksista huolimatta. Saksan kannalta oli perusteltua aloittaa väistämätön sota ennenkuin pääviholliset saivat sotakoneensa valmiiksi. Saksa ei näinollen "aloittanut" I maailmansotaa, vaan sen tekivät Ranska ja Venäjä johtaessaan tilanteen umpikujaan.

Kaikenkaikkiaan Euroopan tilanne oli monimutkainen. Mm. Ranskassa oli vuosikymmeniä äänekkäästi vaadittu 1870-71 sodassa menetettyjen Elsassin ja Lothringenin maakuntien valtaamista sekä lisävaltauksia Reinille saakka.

Iso-Britannian rooli oli niinikään merkittävä; se tahtoi rajoittaa Saksan teollisen ja merimahdin nousua omien sotilaallisten ja kauppapoliittisten etujensa vuoksi.

Sologdin kirjoitti:

Maailmansodat eivät ala sodanjulistuksista tai yksittäisen terroristin pistoolinlaukauksista, vaan niiden syttyminen on vuosien ja vuosikymmenien mittaisten suurvaltojen etujen vastakkainasettelun tulosta.

Ensimmäisen maailmansodan syttymisen merkittävimpänä syynä oli Ranskan ja Venäjän suunnitelma Saksan saartamisesta, koska ne laskivat yhdessä olevansa voimakkaampia kuin Saksa. Saksan pääesikunnalla oli tieto siitä, että Venäjän liikekannallepano kestäisi merkittävän kauan, kuukausia. Niinpä Saksalla oli "Schlieffen-suunnitelma", joka perustui siihen, että Ranska ehdittäisiin lyödä ennenkuin Venäjä ehtisi mobilisoida voimansa täysimääräisiksi. Poliittisen tilanteen kiristyessä Euroopassa 1914 Venäjä aloitti liikekannallepanon Saksan varoituksista huolimatta. Saksan kannalta oli perusteltua aloittaa väistämätön sota ennenkuin pääviholliset saivat sotakoneensa valmiiksi. Saksa ei näinollen "aloittanut" I maailmansotaa, vaan sen tekivät Ranska ja Venäjä johtaessaan tilanteen umpikujaan.

Kaikenkaikkiaan Euroopan tilanne oli monimutkainen. Mm. Ranskassa oli vuosikymmeniä äänekkäästi vaadittu 1870-71 sodassa menetettyjen Elsassin ja Lothringenin maakuntien valtaamista sekä lisävaltauksia Reinille saakka.

Iso-Britannian rooli oli niinikään merkittävä; se tahtoi rajoittaa Saksan teollisen ja merimahdin nousua omien sotilaallisten ja kauppapoliittisten etujensa vuoksi.

Lue lisää

Vanhana lautamiehenä tunnen länsimaiset lain hengen.
Jos sinä vihaat naapuria ja aiot hakata hänet jonain kauniina päivänä, mutta naapurisi ehtii hakkaamaan sinut henkihieveriin, niin yksikäsitteisesti naapurisi on syyllinen ja hänet tuomitaan. Vaikka kuinka todistettaisiin että sinä AIOIT hakata hänet.

Fasistisella ja kommunistisella perusteluilla sinä olisit syyllinen ja hakkaaja syytön.

Oliko lisäkysymyksiä?

lautamisjärkeä kirjoitti:

Vanhana lautamiehenä tunnen länsimaiset lain hengen.
Jos sinä vihaat naapuria ja aiot hakata hänet jonain kauniina päivänä, mutta naapurisi ehtii hakkaamaan sinut henkihieveriin, niin yksikäsitteisesti naapurisi on syyllinen ja hänet tuomitaan. Vaikka kuinka todistettaisiin että sinä AIOIT hakata hänet.

Fasistisella ja kommunistisella perusteluilla sinä olisit syyllinen ja hakkaaja syytön.

Oliko lisäkysymyksiä?

Lue lisää

sillä en ole alunalkaenkaan kysynyt mitään. Sodan aloittaja-asian teoriaan voit tutustua esimerkiksi eversti Wolf H. Halstin todistukseen teoksessa "Suomen puolustaminen". Sodan aloittajaksi tunnustetaan yleisesti se, joka ajaa asiat sellaiseen tilaan ettei vastapuolella ole muuta mahdollisuutta kuin sota.