"suomalaisten" historia

Olet varmaan oikeassa, mutta suomalaisina voidaan tietyssä mielessä pitää kaikkia niitä, jotka ovat kulloinkin
asuneet ja eläneet v:n 1939 rajojen sisällä. Tai sitten suomen eri murteita puhuvia ihmisiä. Muuten menisi historian kirjoittaminen turhan hankalaksi.

"Kun puhutaan ajasta ennen Ruotsin valtaa, siis jostakin 1240-luvusta taaksepäin, kannattaa muistaa, että suomalaiset olivat se porukka joka asutti nykyista Varsinais-Suomea."

Kyllä, muualla asuvia suomalaisia kutsuttiin hämäläisiksi, kainuulaisiuksi, jne.

" Sekin oli jakautunut ainakin kahteen osaan, Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen."

Entä sitten?

" Hämeen muinainen "valtio" eli korrektimmin sanottu muinaismaakunta, koostui useammista asutuskeskittymistä ja päälliköitten isännöimistä kyläkunnista ja klaaneista."

Liitoitelet päälliköiden merkitystä, eikä täällä ollut klaaniyhteiskuntaa. Suomalaiset asuivat ja identifioituivat kyliin ja muinaispitäjiin, joista yhdessä muodosatui laajempia kokonaisuuksia. Päälikköjä valittiin huutoäänestyksillä johtamaan yhteisiä asioita kuten sotaa tms. puolustusta.

Hyvä vertailukohta on pakanuuden aikaisen Islannin käräjä.hallinto.

" Karjalaiset eivät hekään olleet mikään yhtenäinen porukka, vaan sielläkin oli eri asutusosia ja ryhmiä."

Entäs sitten? Ulkoisen uhan edessä heimot/maakunnat esiintyvät yhtenäisinä ja yhteisen johdon alla.

" Viipurkymin asukkaat eivät varmaankaan kokeneet olevansa Vienan asukkaiden kanssa samaa kansaa."

Tilanteesta riippuen.

" Saamelaiset vaelsivat näiden porukoiden keskellä ja seassa pitkin nykyistä Suomea."

Eivät "vaellelleet". Saamelaiset t. lappalaiset asuivat hallitsemillaan alueilla, jotka saattoivat eteläisessä Suomessa olla esim. hämäläisiltä "vuokrattuja", veronmaksua vastaan. Lappalaisia olivat metsästäjät ja kalastajat, jotka eivät viljelleet peltoja.

" Ns. suomalaisia taas oli pitkin nykyistä pohjois-Venäjää. Suomalaista asutusta oli myös nykyisen Ruotsin alueella Länsipohjassa jne. Ruotsalaista asutusta oli Ahvenanmaalla ja pitkin rannikkoa."

Ruotsalainen asutus on v.1250 jälkeistä.

Ruotsalainen perimätieto (=saagat) mainitsee Suomesta kaksi kuningaskuntaa: Suomi ja Kainuu. Useita johtajia mainitaan nimillä. Saagojen mukaan norjalaiset kävivät Kainuun kuninkaan Faravidin (=Kaukomieli) kanssa sotaa karjalaisia vastaan, jotka höykkäilivät pohjoiseen.

Suomi jne. näyttää siis olleen "viikinkiaikana" samanlainen kyläyhteisöjen ja pikkukuninkaiden valtakunta, kuin saman ajan Ruotsi.

Mahtaneeko semmoista "virallista totuutta" ainakaan nykyään olla yhteisesti hyväksyttynä edes historioitsijoitten piireissä. Aikaisempaa selvemmäksi lienee muodostunut käsitys, jonka mukaan ennen Ruotsin tunkeutumista Suomeen, "meillä" eli siis täällä asuneilla ihmisillä on pitkälle aikaisempiin aikoihin ulottuvat juurensa. Jääkauden jään väistyessä ihmisiä alkoi liikuskella sulan maan alueilla ja yhä hyväksytymmäksi on alkanut kehkeytyä käsitys, että suomalais-ugrilainen väki rinnan saamelaisten kanssa olivat niitä ensimmäisiä tänne elämään asettautuneita, toki varmaankin liikkuvaisia metsästäjiä ja kalastajia, mutta tänne asettautuneita joka tapauksessa. "Tänne"-ilmauksella tarkoitan aluetta nykyisen Vienan meren ja nykyisen Pohjanlahden välissä, jolla alueella maata oli näkyvissä huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Maata myöten "tänne" pääsi ennen muuta kaakon suunnalta.

Saamelaisten kohdalla on ilmeisenä "tänne" tulemisen saapumissuuntana ollut myös meren rannikkoa myötäillen tuleminen eli nykyisen Norjan rannikkoa pitkin vaeltaminen etelästä päin. Toisena saamelaisten saapumissuuntana lienee on ollut idästä ja kaakosta vähitellen vaeltaminen.

Joka tapauksessa nykyisin lienee hylätty aikaisempi kuvitteellinen uskomusluomus, jonka mukaan "neitseellisen asumaton Suomi asutettiin" Ruotsista käsin. Varmaankin ruotsalaisten taholla sitäkin entisaikaista näkemystä vielä yritetään elätellä, mutta ainahan niitä on jälkeenjääneitä.

Vaikka "täällä" eläneet ihmiset silloin tuhansia vuosia sitten olivat vähälukuisia nykyisiin väestömääriin verrattuna, niin silti näillä pohjoisilla alueilla eli saamelaisia, karjalaisia, hämäläisiä sekä varsinaissuomalaisiakin ainakin sitten myöhemmin, kun jää suli ja sulaa maata tuli jatkuvasti lisää esille myös lännessä. Kuitenkin lienee harhakuvitelmaa, että nykyinen Lounais-Suomi ja Satakunta olisi asutettu ensimmäisenä, sillä siellähän lainehtivat väljät vedet vielä aikana, jolloin idempänä oli jo kuivaa maata ja asutusta. Maantietokin on syytä huomioida, kun näitä seikkoja tarkastellaan.

Lieneekö sitten jokin heimo tai "kansanosa" ollut toisen vuokralaisena puolin tai toisin, niin tiedäpä tuota. Varmaan oli kuitenkin niin, että mm. saamelaiset porotalouden harjoittajat saattoivat elää samoilla alueilla rinnatusten, limittäin suomalaisugrilaisten metsästäjien ja kalastajien kanssa. Ja kun väkeä ei nyt ollut ruuhkaksi saakka, niin ehkäpä niissä oloissa vallitsi rauhanomainen rinnakkaiselo ja käytiin samalla eri osapuolille hyödyllistä vaihdantakauppaakin. Vaikeahan niitä muinoisia olosuhteita on tarkkaan ymmärtää, mutta ehkäpä joitain olennaisia tapahtumien juonteita voidaan rekonstruoida. Ja tosiaankin kuvassa on pidettävä mukana myös maantieteelliset olosuhteet.