Miksi Saksalla ei ollut pitkän?

ollut varaa valmistaaa. Etkö tiennyt? No, et tiedä mitään muutakaan.

Natseilla ei kirjoitti:

ollut varaa valmistaaa. Etkö tiennyt? No, et tiedä mitään muutakaan.

Saksa ei yksinkertaisesti osannut valmistaa raskaita 4-moottorisia pommareita. Hätäpäissään yrittivät kyllä, mutta eihän siitä mitään tullut (esim. FW200-kokeilut).

oli pääsyy kirjoitti:

Saksa ei yksinkertaisesti osannut valmistaa raskaita 4-moottorisia pommareita. Hätäpäissään yrittivät kyllä, mutta eihän siitä mitään tullut (esim. FW200-kokeilut).

Ai osaamista ei ollut 1940 mutta oli kaksi vuotta myöhemmin? Taidat sotkea teutonit nekkusankareihisi.

pienen pieni mutta vaikuttava seikka asiaan oli ettei Aatu ja pojat osanneet päättää mikä olisi hyvä lentohärveli Saksanmaalle.
Seurauksena oli että merkkejä ja malleja piisasi yli oman tarpeen.
Tämä taas johtui siitä että natsit saivat rahoituksensa alusta pitäen suurteollisuudelta ja oli liian monta yritystä joilla oli sanomista kulissien takaa sillä kyllä Saksanmaalla yrittäjyys on ollut aina vähän niin kuin pinnalla.
Pariin kolmeen keskittyminen olisi tuonut tulosta niin määrän kuin kehityksen suhteen mutta minkä teet kun pää ei kiellä varsinkaan.

mutta yksi kirjoitti:

pienen pieni mutta vaikuttava seikka asiaan oli ettei Aatu ja pojat osanneet päättää mikä olisi hyvä lentohärveli Saksanmaalle.
Seurauksena oli että merkkejä ja malleja piisasi yli oman tarpeen.
Tämä taas johtui siitä että natsit saivat rahoituksensa alusta pitäen suurteollisuudelta ja oli liian monta yritystä joilla oli sanomista kulissien takaa sillä kyllä Saksanmaalla yrittäjyys on ollut aina vähän niin kuin pinnalla.
Pariin kolmeen keskittyminen olisi tuonut tulosta niin määrän kuin kehityksen suhteen mutta minkä teet kun pää ei kiellä varsinkaan.

Lue lisää

Esimerkiksi hävittäjäkoneena Saksalla oli vuoden 1941 puoleenväliin saakka ainoastaan Bf 109 jolloin FW190 saapui käyttöön. Muita hävittäjiä käytössä ei oikeastaan ollut sodan loppuun saakka kuin nämä kaksi ja niiden kehitysversiot. Raskaana hävittäjänä toimi alkuun Bf 110 ja sitten sen seuraajat Me 210 ja Me 410. Jostain syystä erittäin lupaava Fw 187 ei päässyt tuotantoon kolmea prototyyppiä pidemmälle. Pommituskoneissa käytössä olivat pääsääntöisesti Do 17, He 111 ja Ju88. Näistä Do 17 jäi vähitellen pois käytöstä sodan aikana. Jos vertaat vaikka brittien kalustoon niin Saksan käyttämien eri konetyyppien lukumäärä oli suhteellisen vähäinen. Monet Saksan pommikoneista olivat muunnoksia siviilikoneista joiden kehityskaari loppui lyhyeen tekniikan kehittyessä erittäin nopeasti 30-luvun lopulla ja valmistusmäärät jäivät kovin pieniksi.

mutta yksi kirjoitti:

pienen pieni mutta vaikuttava seikka asiaan oli ettei Aatu ja pojat osanneet päättää mikä olisi hyvä lentohärveli Saksanmaalle.
Seurauksena oli että merkkejä ja malleja piisasi yli oman tarpeen.
Tämä taas johtui siitä että natsit saivat rahoituksensa alusta pitäen suurteollisuudelta ja oli liian monta yritystä joilla oli sanomista kulissien takaa sillä kyllä Saksanmaalla yrittäjyys on ollut aina vähän niin kuin pinnalla.
Pariin kolmeen keskittyminen olisi tuonut tulosta niin määrän kuin kehityksen suhteen mutta minkä teet kun pää ei kiellä varsinkaan.

Lue lisää

Saksalla ei ollut hävittäjislä käytössään kuin Bf 109 vuoden -41 puoliväliin saakka jolloin Fw 190 saapui. Nämä kaksi konetta kehtysversioineen toimivat runkona sodan loppuun asti. Raskaana hävittäjänä toimi Bf 110 ja sen seuraajat Me 210 ja Me 410. Erittäin lupaava FW 189 ei jostain syystä päässyt tuotantoon. Pommikoneina käytettiin pääasiassa Do 17, He 111 ja Ju 88 koneita. Näistä Do 17 jäi pois käytöstä vähitellen sodan aikana. Syöksy pommittajan roolit hoitivat Ju87 ja Ju88. Muut tyypit eivät juuri edenneet prototyyppiastetta pidemmälle ja olivat yleensä muunnoksia tehtaiden siviilikoneista ja tuotantomäärät pieniä. Vertaappa vaikka brittien kalustoon niin saksalaisilla oli suhteellisen pieni konekirjo. Eikä ole mitään järkeä väkisin roikkua yhdessä tyypissä jos siitä konseptista on jo kaikki puristettu irti. Kehitys kun kulki aika vilkkaasti eteenpäin -30 luvun lopulla.