Ruotsilaiset tulivat jättömaille!

Järvikin on ihan rannassa.

Saattaahan tuo olla niinkin, että Pohjanlahden läntiseltä puolelta tänne Pohjanlahden itäpuolelle tullut väki on ollut sen verran lahjatonta, etteivät he ole pystyneet omaksumaan edistyneemmän suomenheimoisen väen modernimpaa tekniikkaa. Varsin mielenkiintoista dokumentaatiota yliopistolliselta tasolta todettuna.

Varsinaisesti lienee kuitenkin silleensä, että valtastrategiset seikat ovat vaikuttaneet ratkaisevasti tuolloin 600-700 vuotta sitten, jolloin germaanista svealaista porukkaa asettui majoittumaan tai asetettiin asumaan näille suomalaisille rannikoille. Ensinnäkin silloin ei ollut olemassakaan mitään Ruotsia valtiona. Kun svealaiset sitten onnistuivat solmimaan Novgorodin kanssa Pähkinäsaaren rauhan ja se raja jakoi suomalaiset heimot kahtia, niin totta kai svealaisten vallanpitäjille tuli samalla suuri huoli oman valta-asemansa turvaamisesta vieraalla maalla. Luonnollisen tervejärkinen strategia oli turvata rannikot niin, että tärkeimmät tienoot asutettiin "omalla" väellä. Siis Suomenlahden pohjoisrannikko Kymijoen länsipuolisella alueella Ahvenanmaata myöten oli korvaamattoman tärkeää seutua. Sama strateginen merkitys oli Pohjanlahden itäpuolella Merenkurkun kohdalla nykyisen Pohjanmaan rannikolla.

Rannikoitten strateginen merkitys näkyi hiukan myöhemmin Virossa, joka joutui Ruotsin alaisuuteen 1600-luvulla. Siinä vaiheessa Ruotsi alkoi asuttaa strategisesti tärkeätä Länsi-Viron saaristoa ja Viron rannikkoa ruotslaisperäisellä väellä. Vaikka Ruotsin valtakausi Virossa jäi lyhehköksi, niin silti siellä Viron saarilla on edelleen rippeinä ruotsalaistausta väestöä.

Rannikoitten merkitys ei ole hävinnyt mihinkään myöhemminkään valtapolitiikassa. Tiedämme, kuinka toisen maailmansodan jälkeisenä aikakautena Neuvostoliitto pyrki päämäärätietoisesti venäläistämään nimen omaan Viron rannikkoa Suomenlahden eteläpuolella. Narvan ja Paldiskin, Hiidenmaan välillä eli koko Suomenlahden etelärannikon venäläistäminen eteni niin pitkälle, että viron kieli oltiin määrittelemässä jo uhanalaiseksi kieleksi 1980-luvulla. Viron ja Baltian uudelleen itsenäistyminen muutti sitten tilanteen ja virolaisuus pelastui. Latviassa venäläistäminen ehti etenemään vielä pitemmälle. Nykyisin etnisiä ongelmia on niin Virossa kuin Latviassakin.

Saattaahan tuo olla, että joskus tulevaisuudessa joku nerokas tutkija ilmaantuu areenalle ja toteaa tutkimustensa tuloksena, että venäläiset tulivat Viroon ja Latviaan kalastajina sekä maatalouden harjoittajina, jonka tarinan painoarvo olisi samaa luokkaa kuin koukkumuokkausvälineen merkitys Suomen rannikoilla asutushistoriassa.