12 miljardia euroa kuluu seuraavan vuosikymmenen aikana uusien tasasähköyhteyksien ja suurjänniteyhteyksien luomiseen niin Pohjanmerelle kuin sisämaalle.
Ranskalla ei ole enää ylimääräistä sähköenergian tuotantoa tarjota vientiin ja kesällä monet naapurimaat eivät tuota riittävästi sähköenergiaa (johtuen voimalaitosten alasajosta) ja talvella taas on tarvetta lämmitykseen.
Sähköverkot halutaan siirtää maakaapeleiksi (kuten Suomessa tavoiteltiin vuoteen 2040 mennessä), mutta se maksaa jopa 10-kertaisesti ilmakaapeleihin verrattuna.
Saksan päätösten jälkeen pyritään myös muuttamaan EURATOM sopimusta siten, että sen määrärahoja ei käytettäisi yksinomaan ydinenergian tutkimukseen ja käyttöön vaan myös vaihtoehtoisiin energialähteisiin.
Paikalliset asukkaat ovat pyytäneet sähköyhtiöltä lupaa yhdistää biokaasuvoimalaitokset ja aurinkoenergiakatoista invertterien kautta saatava sähkö jakeluverkkoon.
Saksan energiapäätöksen haittavaikutuksiin liittyy myös uudet hiilivoimalaitokset, joita rakennetaan korvaamaan käytöstä poistuvaa hiilivoimakapasiteettia. Vaikka ne ovatkin moninkertaisesti aiempaa tehokkaampia (mm. sähköhyötysuhteessa päästään 55-60 % samalla kun päästöt suodatetaan mm. hiukkaspesureilla kun aiemmin suodatusta ei ole ollut juuri lainkaan), on niiden olemassaolo edelleen ongelma.
Vaikka ydinvoimayhtiöiden tulee lopulta hyväksyä tappionsa, on silti tulossa jopa miljardien eurojen loppukustannukset Saksan päätöksestä suurelle energiavallankumoukselle.
Sähköliittymät tulevatkin tämän seurauksesta jonkin verran kalliimmiksi ja sähköenergian varastointimenetelmät tulevat entistä arvokkaammiksi etenkin alppialueilla, kuten Sveitsissä ja Itävallassa sekä mm. Norjassa.
Lähde:
http://www.euronews.net/2011/07/14/germany-s-energy-revolution
Saksan energiavallankumous
EuroNews Reporter (Kesto 09:30)
Ydinvoimasta luopuminen johtanee siirtokustannusten nousuun
26
189
Vastaukset
- Alfa2
Suomen kantaverkkoa vahvistetaan Fingridin ilmoituksen mukaan 1.7 miiljardin euron investoinneilla Olkiluoto-3 reaktorin tuotannon saamiseksi jakeluun. Lisäksi investointiin sisältyy Vaasa-Oulu välillä 220 kV linjan muuttaminen 400 KV:lle. Kallis investinti, näkyy ensi keväästä lähtien kantaverkkomaksun kohottamisena.
Verkon kapasiteetti pohjois-Etelä-suunnassa ei riitä myöskään E.On/Fennovoiman Pyhäjoelle kaavaileman voimalan tuotannon siirtoon etelään. Sähkön suhteen yliomavaraisessa pohjois-Suomessa tuota lisäsähköä ei tarvita. Kapasiteettia on nyt 2 GW pohjoisesta etelään, se pitäisi käytännössä kasvattaa 3-kertaiseksi.
Heikolla siirtoverkolla on karut seuraukset:
http://www.hs.fi/talous/Suomi ei hyödy halvasta sähköstä siirtoyhteyksien puutteen takia/a1305547253750
Entäpä jos Suomi jaettaisiin useampaan hinta-alueeseen Norjan tapaan? Tuosta Vaasan yläpuolelta? Seurauksena voisi olla hinnan tuplaantuminen etelässä ja puolittuminen pohjoisessa. Mutta eihän se sovi energiayhtiöille.
Muuten, olen sitä mieltä, että ydinvoimasta pitäisi järjestää kansanäänestys - halvat markkinat
Ainakin nyt Bergenissä markkinahinta on 38,69 €/MWh ja Kööpenhaminassa jopa 61,38 €/MWh kun Århusissa on vain 40,56 €/MWh.
Suomessa, Virossa ja Ruotsissa on kaikissa identtiset 43,50 €/MWh - varsinaista synergiaa.
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Maps/Elspot-Market-Overview/Elspot-Prices/
En olekaan nähnyt 3,40 €/MWh markkinahintaa varmaan koskaan, ellei lueta tilapäistä hintaa hyvin lyhyeltä ajalta.- halvat markkinat
Vastaavasti:
- Saksa/Itävalta 62,41 €/MWh
- Ranska 62,939 €/MWh
- Sveitsi 64,62 €/MWh
http://www.eex.com/en/ halvat markkinat kirjoitti:
Vastaavasti:
- Saksa/Itävalta 62,41 €/MWh
- Ranska 62,939 €/MWh
- Sveitsi 64,62 €/MWh
http://www.eex.com/en/Huomioipa myös kansan tulotaso. Eli kuinka pitkällä työajalla kansalainen saa ostettua yhden MWh:n sähköä. Siirtomaksut ja verot mukaanluettuna. Verot ja veroluonteiset maksut mukaanluettuna myös ansiopuolella.
Muuten hintojen vertailussa ei ole mitään järkeä.
Minulla ei ole esittää numeroita, mutta jonkinlainen ennakkokäsitys.- Justiinsa joo
sitroen kirjoitti:
Huomioipa myös kansan tulotaso. Eli kuinka pitkällä työajalla kansalainen saa ostettua yhden MWh:n sähköä. Siirtomaksut ja verot mukaanluettuna. Verot ja veroluonteiset maksut mukaanluettuna myös ansiopuolella.
Muuten hintojen vertailussa ei ole mitään järkeä.
Minulla ei ole esittää numeroita, mutta jonkinlainen ennakkokäsitys.Sähkönsiirtolaskussa näkyy myös olevan tuo energiaveron osuuskin mukana.Se pidentää kansalaisen aikajanaa tuohon työajalla ostettuun sähkön hintaan.Tolutaso jos pysyy samana niin jostain muusta on tingittävä varsinkin jos sähkönkäyttö on jo minimissä.Ei jääkaappiakaan voi käytöstä pois ottaa.
Energian hinnan nousu luonnolle oikein hyvä asia.
Mutta mistä tämä johtuu tai mitä tarkkaan ottaren taroitat:
"Sähköliittymät tulevatkin tämän seurauksesta jonkin verran kalliimmiksi ja sähköenergian varastointimenetelmät tulevat entistä arvokkaammiksi etenkin alppialueilla, kuten Sveitsissä ja Itävallassa sekä mm. Norjassa."
Yritän ymmärtää tuon niin, että (ilmastonmuutoksen vuoksi) alppialueiden vesivarastot vähenevät, ja sen vuoksi vesivoiman hinta nousee.- Alfa2
Sähkön varastointiin tuskin lienee tarvetta vielä pitkiin aikoihin. Norjan, Ruotsin ja Suomen vesivoimakapasiteetti pitää siitä huolen pohjolan alueella. Näiden vesivoimaloiden käyttökerroin vaihtelee kuitenkin voimakkaasti vuodesta toiseen, ja myös vuodenaikojen mukaan: kesällä vettä on liian kanssa, talvella se loppu kesken. Siispä vesivoiman huipputeho on hyvä asia vain jos perustuotanto voitaisiin tehdä jollain muulla teknologialla. Tuulivoima on tässä oivallinen ratkaisu: edullinen, ympäristöystävällinen ja sen tuotantohuippu ajoittuu nimenomaan talviajalle, jolloin tarve on suurin.
Älykkäiden sähköverkkojen ja sähköautojen yleistymisen myötä sähkön varastointi muuttuu arkipäiväiseksi: joka kodin sähkövarasto on nimenomaan tuon sähköauton akku. Sähköautojen energiantarvetta tutkittiin VTT:llä, voimakkaan sähköautoistumisen seurauksena sähkön kulutus lisääntyisi vain 0.6 TWh, eli 1/20 Olkiluoto-3 reaktorin tuotannosta.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2010/W155.pdf- -...-.-.
"Älykkäiden sähköverkkojen ja sähköautojen yleistymisen myötä sähkön varastointi muuttuu arkipäiväiseksi: joka kodin sähkövarasto on nimenomaan tuon sähköauton akku"
En oikein usko että kuluttajat innostuvat ideasta että auton akku on aamulla vajaa tai tyhjä, jos edellisenä vuorokautena on ollut tuuletonta. Kuluttajat voivat lisäksi karsastaa ideaa että he joutuvat ostamaan autoonsa akun purkuominaisuuden, mikä myös lyhentää akun elinikää. Tuulivoima on todella hyvä ja edullinen vesivaraston kasvattaja. Tanska ja Norja toimivat tässä suhteessa esimerkillisesti: Tanska tuo Norjasta vesivoimaa tuulivoimaloidensa säätövoimaksi, ja myy Norjalle tuulivoimaa, jolloin vesivoimaa säästyy. Tuulisähkön hinta tosin on välillä lähellä nollaa, mikä tietenkin tietenkin pelottaa suuria sähköntuottajia.
-...-.-. kirjoitti:
"Älykkäiden sähköverkkojen ja sähköautojen yleistymisen myötä sähkön varastointi muuttuu arkipäiväiseksi: joka kodin sähkövarasto on nimenomaan tuon sähköauton akku"
En oikein usko että kuluttajat innostuvat ideasta että auton akku on aamulla vajaa tai tyhjä, jos edellisenä vuorokautena on ollut tuuletonta. Kuluttajat voivat lisäksi karsastaa ideaa että he joutuvat ostamaan autoonsa akun purkuominaisuuden, mikä myös lyhentää akun elinikää.a) automatiikka estää akkujen liiallisen purkamisen, ja b) voi olla oma tuulivoimalakin
Väitän, että jokainen, jolle on mahdollista tuottaa autonsa menovesi itse, pyrkii sen myös tekemään.- -....-.--.-
Vastaaja kirjoitti:
a) automatiikka estää akkujen liiallisen purkamisen, ja b) voi olla oma tuulivoimalakin
Väitän, että jokainen, jolle on mahdollista tuottaa autonsa menovesi itse, pyrkii sen myös tekemään."a) automatiikka estää akkujen liiallisen purkamisen, ja b) voi olla oma tuulivoimalakin"
Eli toisin sanoen automatiikka rajottaisi käytössä olevaa varastointikapasiteettia. Tyyninä aikoina ei voitaisikaan ottaa ulos kuin vain tietty osa akkujen kapasiteetista.
"Väitän, että jokainen, jolle on mahdollista tuottaa autonsa menovesi itse, pyrkii sen myös tekemään."
Riippuu ihan siitä kuinka paljon tuo oman menovedon tekeminen tulisi maksamaan. -....-.--.- kirjoitti:
"a) automatiikka estää akkujen liiallisen purkamisen, ja b) voi olla oma tuulivoimalakin"
Eli toisin sanoen automatiikka rajottaisi käytössä olevaa varastointikapasiteettia. Tyyninä aikoina ei voitaisikaan ottaa ulos kuin vain tietty osa akkujen kapasiteetista.
"Väitän, että jokainen, jolle on mahdollista tuottaa autonsa menovesi itse, pyrkii sen myös tekemään."
Riippuu ihan siitä kuinka paljon tuo oman menovedon tekeminen tulisi maksamaan.Itsestäänselvyyksiä. Vihreä menovesi hyvä motiivi.
""a) automatiikka estää akkujen liiallisen purkamisen, ja b) voi olla oma tuulivoimalakin"
Eli toisin sanoen automatiikka rajottaisi käytössä olevaa varastointikapasiteettia. Tyyninä aikoina ei voitaisikaan ottaa ulos kuin vain tietty osa akkujen kapasiteetista."
Tietenkin, koska varasto on myös yksityiseen käyttöön. Voihan sen automatiikan antaa tyhjentääkin akku, esimerkiksi pikkujoulujuhlien aikana/jälkeen.
""Väitän, että jokainen, jolle on mahdollista tuottaa autonsa menovesi itse, pyrkii sen myös tekemään."
Riippuu ihan siitä kuinka paljon tuo oman menovedon tekeminen tulisi maksamaan."
Ainakin paljon riippuu siitä. Joku saattaa esimerkiksi ajatella ypäristöystävällisesti ja vihreästi, eli ei halua ajaa autolla, jonka menoveden tuottamisessa tuotetaan myös ydinjätettä.- -.-.-...-.
Vastaaja kirjoitti:
Itsestäänselvyyksiä. Vihreä menovesi hyvä motiivi.
""a) automatiikka estää akkujen liiallisen purkamisen, ja b) voi olla oma tuulivoimalakin"
Eli toisin sanoen automatiikka rajottaisi käytössä olevaa varastointikapasiteettia. Tyyninä aikoina ei voitaisikaan ottaa ulos kuin vain tietty osa akkujen kapasiteetista."
Tietenkin, koska varasto on myös yksityiseen käyttöön. Voihan sen automatiikan antaa tyhjentääkin akku, esimerkiksi pikkujoulujuhlien aikana/jälkeen.
""Väitän, että jokainen, jolle on mahdollista tuottaa autonsa menovesi itse, pyrkii sen myös tekemään."
Riippuu ihan siitä kuinka paljon tuo oman menovedon tekeminen tulisi maksamaan."
Ainakin paljon riippuu siitä. Joku saattaa esimerkiksi ajatella ypäristöystävällisesti ja vihreästi, eli ei halua ajaa autolla, jonka menoveden tuottamisessa tuotetaan myös ydinjätettä."Itsestäänselvyyksiä."
Nojuu, mutta ne toisaalta myös osoittavat että sähköautojen nimellisvarastointikapasiteetista on käytössä ehkä 25% (Oletuksella että 50% autoista on verkossa ja näissä purkautumisrajaksi on asetettu 50%). Joku innokas voisi laskea, että kuinka suuri kokonaisvarasto loppujen lopuksi olisi käytössä. Tuulivoima vaatisi kuitenkin päiviä kestävää varastointia, mutta sähköautoissa taitaisi olla kapasiteettia vain tunneiksi. - hömelö987
Vastaaja kirjoitti:
Tuulivoima on todella hyvä ja edullinen vesivaraston kasvattaja. Tanska ja Norja toimivat tässä suhteessa esimerkillisesti: Tanska tuo Norjasta vesivoimaa tuulivoimaloidensa säätövoimaksi, ja myy Norjalle tuulivoimaa, jolloin vesivoimaa säästyy. Tuulisähkön hinta tosin on välillä lähellä nollaa, mikä tietenkin tietenkin pelottaa suuria sähköntuottajia.
Ja miten mahtaa olla kumpi tässä pelissä jää rahallisesti lopulta voitolle?
Tanska, joka joutuu dumppaamaa ylimääräsähkön markkinoille, silloin kun sitä tulee. Vai Norja, jolla on mahdolisuus myydä sähköä Tanskalaisille, silloin kun siellä ei tuule tarpeeksi.
- saapasrasva
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2010/W155.pdf
"Jos keskimääräiseksi kulutukseksi oletetaan 0,2 kWh/km, kuluttaisi nopean
skenaarion mukainen autokanta vuonna 2020 yhteensä noin 0,6 TWh (0,20 milj. autoa) ja 2030 noin 3,9 TWh (1,23 milj. autoa)."
Eli tuon skenaarion mukaan sähkön kulututuksen kasvu v. 2030 olisi 1/3 Olkiluoto-3 reaktorin tuotannosta.
Alfa2, "Tuulivoima on tässä oivallinen ratkaisu: edullinen, ympäristöystävällinen ja sen tuotantohuippu ajoittuu nimenomaan talviajalle, jolloin tarve on suurin."
Edullista tuulisähkö ei ole. Jos olisi, se ei tarvitsisi 8-10 snt/KWh takuutariffeja.
Ympäristöystävällistäkään tuulisähkö ei ole. Tuulipuistot tarvitsevat paljon tilaa ja erityisesti rannikoilta. Monien mielestä tuulimyllyt aiheuttavat monenlaista haittaa ympäristölle.
Tuulisähkön tuotantohuippu ajoittuu mihin sattuu, koska tuotanto vaihtelee satunnaisesti. Tuulisähkö tarvitsee paljon varavoimaa tai sähkön varastointia.
Tanska on surullinen esimerkki tuulisähköstä.. Siellä noin 20% sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Sen seurauksena Tanskassa saattaa olla maailman kallein sähkö. Kun tuulisähköä sattuu tulemaan paljon, ylimäärä joudutaan viemään lähes nollahinnalla. Kun ei tuule, puuttuva sähkömäärä joudutaan tuomaan paljon kalliimmalla hinnalla.
Kaiken lisäksi pääosa Tanskan sähköstä, noin 80%, tuotetaan fossiilisilla eli Tanskan ympäristöpäästöt ovat suuret , vaikka tuulisähkön osuus sähköntuotannossa onkin korkea.- Tanska on
esimerkkinä muille valtioille seurauksista,jotka seuraa kun yritetään liian yksipuolisen ja epävarman sähköntuotannon suuntaan.Toisaalta Tanskassa on tuulivoimaan sopivimmat sääolot,kuten myös muissa Atlantin rannikkovaltioissa.Hiilivoima lienee heille ainut varmatoiminen ratkaisu.
Tanska on kirjoitti:
esimerkkinä muille valtioille seurauksista,jotka seuraa kun yritetään liian yksipuolisen ja epävarman sähköntuotannon suuntaan.Toisaalta Tanskassa on tuulivoimaan sopivimmat sääolot,kuten myös muissa Atlantin rannikkovaltioissa.Hiilivoima lienee heille ainut varmatoiminen ratkaisu.
Tanskassa laki kieltää uusien hiilivoimaloiden rakentamisen. Miksi ei Suomessa? Vastaus: ydinvoimalat.
- säteilijä
Vastaaja kirjoitti:
Tanskassa laki kieltää uusien hiilivoimaloiden rakentamisen. Miksi ei Suomessa? Vastaus: ydinvoimalat.
Eipä ihme, jos laki kieltää. Tanskassa hiilivoiman osuus energian tuotannossa onkin jo hirvittävän suuri. Suomessa ei sellaista lakia tarvita, koska lisää hiilivoimaa ei meillä tarvita.
Kunhan Helsingin Energiakin ymmärtää luopua hiilestä ja siirtyy ydinvoimalla tuotettavaan kaukolämpöön, Suomen CO2-päästöt pienevät taas mekoisen harppauksen. Siihen on hyvä tilaisuus Loviisan ydinreaktoreiden uusimisen yhteydessä.
Onko sinulla linkki johonkin sivuun, josta näkisi suunnitteilla olevat hvdc-yhteydet? Viite:
"2 miljardia euroa kuluu seuraavan vuosikymmenen aikana uusien tasasähköyhteyksien ja suurjänniteyhteyksien luomiseen niin Pohjanmerelle kuin sisämaalle."- ...
Videossa tuota ei kovin pitkälle kerrottu, mutta todennäköisesti iso osa menee rataverkon sähkönsyötön muuttamiseen myös kantaverkon tarpeisiin (nykyään lähinnä vain liikennettä varten).
Myös tavanomaisia kanta- ja alueverkkoja lisätään/parannetaan, mikä ei ole asukkaiden mieleen (mainittu ilmakaapeleiden aiheuttama visuaalinen saaste sekä sähkömagneettinen saaste huonosti suunnitelluilla alueilla, missä eristämättömät ilmakaapelit kulkevat liian läheltä asutusta ja maatiloja).
Suurjännitetasasähköyhteyksiä taas on (punainen), rakennetaan (vihreä) ja suunnitellaan (sininen katkoviiva) ainakin näitä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/51/HVDC_Europe_annotated.svg - ...
Pari linkkiä lisää eräältä valmistajalta
http://www.siemens.com/press/pool/de/pressemitteilungen/2010/power_transmission/EPT201007106e.pdf
HVDC Itämerellä
http://www.energy.siemens.com/hq/en/power-transmission/grid-access-solutions/#content=References
Lisää kohteita Itämerellä
http://www.energy.siemens.com/hq/pool/hq/power-transmission/HVDC/3986_UHVDC_210x280_K1.pdf
800 kV DC 8 GW tasasähköyhteydet (UHVDC, kartta sivulla 4)
- AC to DC plää
Energian suurkuluttajat pitää saada maksamaan suur lisää. Yksittäinen kotitalous on rahastukselle täysin väärä kohde.
DC siirroista siirrttiin AC siirtoihin hyvin yksinkertasista syistä aikaanaan, eli DC on epätaloudellisempi. Ainut uusi sähkönsiirtotapa jota on kokeiltu käytännössä perustuu suprajohde tekniikkaan, mut on kallis. Pienien kosmeettisten seikkojen takia on järjetöntä veivata rahaa humpuukkiin, millä ei voitete mitään. Krynderit on ainut taho mikä saa rahaa.
Sähkö pitäs muutenkin tuottaa suht lähellä kulutuspaikkoja, jos se on vaan mahdollista. ILMA-kaapelit on asia, mistä pitäs päästä eroon, kun ne menee jatkuvasti rikki ja synnyttää sekundääriä pulmia, mitkä voidaan kohtuu kustannuksin välttää.- Alfa2
DC- voimansiirron suurimmat ongelmat 1930-luvulla olivat katkaisijatekniikka ja vaihtosuuntaajat. Niitä ei ollut, tai jouduttiin käyttämään pyöriviä koneita vaihtosuuntaajana. Nykyisin homma hoituu puolijohteilla näppärästi. HVDC-voimansiirtolinjoilla sähköä voi siirtää pienillä häviöillä tuhansia kilometreja
Perinteinen AC- siirto ei toimi pitkillä matkoilla. Jo 160 km jälkeen ei voidan enää käyttää 400 kV linjan termistä siirtokykyä, vaan joudutaan mitoittamaan myös verkon stabiilisuuden mukaan. 700 km on teoreettinen maksimisiirtoetäisyys, silloin kapasiteetti on enää 10% tuosta 160km.n linjan siirtokapasiteetista.
Veikkaanpa, että pohjanlahden alle tulee lähivuosina yksi HVDC-linja lisää, Vaasa-Umeå välille tai siihen lähistölle. Saksalaisyhtiö haluaa oman ydinsähkönsä verovapaasti euroopan markkinoille. Jätteet jäävät Suomeen. - saapasrasva
Alfa2 kirjoitti:
DC- voimansiirron suurimmat ongelmat 1930-luvulla olivat katkaisijatekniikka ja vaihtosuuntaajat. Niitä ei ollut, tai jouduttiin käyttämään pyöriviä koneita vaihtosuuntaajana. Nykyisin homma hoituu puolijohteilla näppärästi. HVDC-voimansiirtolinjoilla sähköä voi siirtää pienillä häviöillä tuhansia kilometreja
Perinteinen AC- siirto ei toimi pitkillä matkoilla. Jo 160 km jälkeen ei voidan enää käyttää 400 kV linjan termistä siirtokykyä, vaan joudutaan mitoittamaan myös verkon stabiilisuuden mukaan. 700 km on teoreettinen maksimisiirtoetäisyys, silloin kapasiteetti on enää 10% tuosta 160km.n linjan siirtokapasiteetista.
Veikkaanpa, että pohjanlahden alle tulee lähivuosina yksi HVDC-linja lisää, Vaasa-Umeå välille tai siihen lähistölle. Saksalaisyhtiö haluaa oman ydinsähkönsä verovapaasti euroopan markkinoille. Jätteet jäävät Suomeen.Alfa 2,
"Veikkaanpa, että pohjanlahden alle tulee lähivuosina yksi HVDC-linja lisää, Vaasa-Umeå välille tai siihen lähistölle. Saksalaisyhtiö haluaa oman ydinsähkönsä verovapaasti euroopan markkinoille."
Saksalaisyhtiöllä on jo Suomessa yli 100000 omaa sähköasiakasta. Ei taida osakassähköstä paljoa Saksaan asti riittää ?
Alfa 2 olet kirjoitellut sähkön kaukosiirtoyhteyksistä. Voisitko kertoa, miten Pohjois-Suomeen mahdollisesti tulevan merkittävän tuulisähkön satojen MW tai jopa tuhannen MW satunnainen yhteistehon vaihtelu otetaan huomioon ? Mihin hetkellinen suuri tuulisähköteho silloin siirretään ja millä todellisella myyntihinnalla ?
- saapasrasva
Alfa2;
"Verkon kapasiteetti pohjois-Etelä-suunnassa ei riitä myöskään E.On/Fennovoiman Pyhäjoelle kaavaileman voimalan tuotannon siirtoon etelään. Sähkön suhteen yliomavaraisessa pohjois-Suomessa tuota lisäsähköä ei tarvita."
Vastaaja;
"Tuulisähkön hinta tosin on välillä lähellä nollaa, mikä tietenkin tietenkin pelottaa suuria sähköntuottajia. "
Suurta osaa Suomen uudesta tuulivoimatuotannosta ollaan suunnittelemassa Perämeren alueelle. Tuulisähkön tuotanto siellä voisi olla 2020-luvulla jopa noin 4 TWh/vuosi eli noin 1/3 -osa Pyhäjoen ydinvoimalan sähkön vuosituotannosta.
Tällöin Perämeren alueen tuulivoimaloiden sähkön yhteistuotanto voisi olla hetkellisesti Pyhäjoen ydinvoimalan luokkaa.
Miten pohjois-etelä-suuntainen kantaverkko kestää tuulisähkötuotantoon liittyvän suuren, satunnaisen tehonvaihtelun? Mihin hetkellinen suuri tuulisähköteho saataisiin siirrettyä ja millä todellisella myyntihinnalla?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh982361Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr1901939- 1841527
- 82942
- 249932
- 62809
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol11806- 55712
Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako213653Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </349631