Adventistisen luomisen muistomerkki

Luomisen muistomerkki ja Jumalan kuva on kaksi eri asiaa, joten lopettakaa nyt tämä aivoton jankuttaminen!

Ja ei, juutalaiset eivät vietä sapattia oikein.

Adventistien luomisen muistomerkki on obeliski, joka seisoa töröttää Ellen G. Whiten haudalla.

Kaikista kansoista ainoastaan Jumalan oma kansa, Israelin juutalaiset, osaavat viettää sapattia oikein.

Hei

Luomisen muistomerkki perustuu 2 Moos 1-4. Lepopäivä on luomisen päätteeksi.

Lepopäivä on myös Egyptistä vapautumisen muistomerkki. Kun kansa pääsi Egypstin orjuudesta kehotettiin viettämään myös ko merkityksessä sillä kansalla ei ollut pakkotyössä lepopäiviä. En muista äkkiä raamatunpaikaa mutta löytyy Egyptistä lähdön loppupuolelta.

Kukaan ei tiedä juutalaisten tavoista tänään, pitää kysellä sieltä tai mennä katsomaan. Tooran lukijoita on olemassa.

Lepopäivä ei ole juutalaisten juhla eikä liity juutalaisuuteen millään tavalla.
Ensimmäinen juutalainen syntyi joskus 2000 vuotta jälkeen luomisen.
Siis Juudan heimoa. Oli veljeksiä ja yhden nimi oli Juuda. Juutalaisen ovat ko hepun jälkeläisiä. Eivät sen kummempia vaikka maailma on heitä silmät pyöreinä ihmetellyt maailmanhistoriassa. Leeviläisiäkin oli. He olivat pappisheimoa ja heidän piti koko kansan pyhittyä kokonaan temppelipalvelukseen. Papin piti olla aina leeviläinen ja kaiken lisäksi vielä Aaronin jälkeläinen. Siis Leevi nimisen hepun jälkeläisiä. Veljeksiä piisasi niin että yksi oli varaa heittää kaivoonkin välillä ja hänestä tuli Egyptin pääministeri.

Lepopäivä liittyyy Jumalan 10 käskun lakiin joka on aina ja ikuisesti voimassa niin kauan kuin taivas ja maa ovat paikoillaan. Luuk 16:17, Jaak 2:8-13. 1 Joh 5:3. Tuo laki on Jumalan valtakunnan perustuslaki ja on olemassa aina, mutta vasta uudessa maassa siitä tulee täysin tarpeeton kun paholainen ei ole enää kiusaamassa demoneineen. Kuitenkin lain periaatteet ovat sielläkin sitten vielä.
Tänään uuden liiton uskovalla tuo laki on sydämessä mieluisena sydämen asiana. Laki muistuttaa olemassaolostaan kun ihminen on kiusattu tai langennut syntiin, silloin laki muistuttaa itsestään.
Ei sitä kivitaulusta enää tavata määräajoin tai jossakin laatikossa säilytetä.

t. yst. jari

Sapatti on "nimenomaan" LEPOPÄIVÄ joka on tarkoitettu lepäämiseen ja virkistäytymiseen. Se että sapatti annettiin ihmiselle ennen muuta lakia ei mitenkään muuta tätä asiaa - päin vastoin. Se että Herran sapatti (joksi Raamattu sitä nimittää) on lauantai on adventisteille tärkeää koska sunnuntain pyhitys ei ole sama asia. Vaikka yhä tänäänkin sanotaan että sunnuntai on ”pyhäpäivä” - ihmisethän sanovat esimerkiksi että tavataan taas "pyhänä" ja tarkoittavat sillä sunnuntaita.
Nyt on kuitenkin niin että sunnuntain pyhityksellä on juurensa muissa uskonnoissa kuin Raamatun.. Sunnuntaihan on "Sunday eli auringon päivä " ja sen juuret ovat alkujaan auringon palvonnassa. Totuus on että myös katolinen ja jopa luterilainenkin kirkko on ominut paljon erilaisia perinteitä eri uskonnoista, esimerkiksi juuri auringon palvonnasta (mitä ihmiset sitten väittävätkin)...Voisi sanoa että auringon osa ja siksi myös sunnuntain osa kristikunnassa on selvästi näkysissä sille jotka ovat asiasta kiinnostuneet. Tämä on perussyy sille miksi adventistit eivät tunnusta sunnuntaita Herran sapatiksi. Valitettavasti asiaa kuitenkin dramatisoidaan liikaa.