Kielivapaus kaikille kansalaisille!

Liity mukaan!

Kielivapaus on kiistatta myönteinen asia. Sen kannattajat ovat myönteisiä ja muita kunnioittavia ihmisiä. Monet suomenruotsalaiset ovat liittyneet tähän hyvään joukkoon.
Tottakai surutkin saavat lukea niitä kieliä, jotka tuntevat tärkeiksi itselleen. Emme halua kenenkään lukevan pakolla suomea, jos sitä ei koe mielekkääksi. Tämä koskee myös mamuja.

Ei siis ole minkäänlaista ristiriitaa kielivapauden kannattajien välillä. Ajetaan vain yhdessä hyvää asiaamme täydessä sovussa.

27

157

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oikein!

      On tässä asiassa kuin muissakin asioissa elämässä viisasta lähestyä ongelmia myönteisyyden kautta. Kielteisyys on tuhoavaa niin yksilötasolla kuin yhteisötasollakin. :)

    • Kaksikielinen

      "On paljon myrkynlevittäjiä(Det finns gott om giftspridare)
      On tuskin keneltäkään, jolla on pääsy internettiiin, jäänyt huomaamatta, että netissä on käynnissä jatkuva keskustelu ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista.
      Oikeastaan ei voi puhua keskustelusta, koska suuri osa kirjoituksista ei ole muuta kuin refleksinomaista kollektiivisten ennakkoluulojen toistamista.Hyvin usein voidaan kyseiset ulosvuodatukset lähinnä luokitella yksinkertaisesti kiihotukseksi kansanryhmää, eli suomenruotsalaisia kohtaan.
      Voidaan selvästi nähdä niiden yhtäläisyydet ruotsin kieltä ja maahanmuuttajia kohtaan. Ennakkoluulot niitä kohtaan, jotka eivät ole kuin me, loistavat kauas. Suomenruotsalaisisssa ja maahanmuuttajissa on jotain vikaa.
      Tyypillista on kateus niitä kohtaan, joiden nähdään olevan etuoikeutettuja ja halveksunta vähemmän onnekkaita kohtaan. Erimerkki jälkimmäisestä on Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja Sampo Terho, joka sattuu, ei aivan odottamattomasti, olemaan perussuomalainen.
      Hän kritisoi sitä tosiasiaa, että ruotsinkielisitä suurempi osa saa opiskelupaikan yliopistoista kuin suomenkielinen. Sen epäkohdan hän mielellään haluaa korjata. Mutta totuus on, että huomattavalla osalla ruotsinkielisissä opiskelupaikoissa olevilla on suomi äidinkielenä. Vielä suuremman osan opiskelupaikoista saavat ruotsinkieliset, jos ruotsin opiskelu leikataan suomenkielisitä kouluista, kuten Suomalaisuuden liitto haluaa. Ruotsinkielisten opiskelumahdollisuuksia lisää myös mahdollisuus opiskella pohjoismaissa. Viime aikoina on mediassa tuuletettu kysymystä, mitä kaksikielisyys maksaa. Tyypillistä tälle keskustelulle on ollut keskittyä kustannuksiin ja vain heikosti puhua hyödyistä. Mitään luotettavia lukuja plus ja miinus-puolista ei saada esiin. Ruotsin kieli maksaa rahaa, mutta mitä säästää yhteiskunta siinä, että suomenruotsalaiset ovat terveempiä ja jäävät harvemmin sairaseläkkeelle?
      On sinänsä hyvä, että kaikki tilastot eivät jaa väestöä etnisiin kategorioihin. Mutta on syytä olettaa, että suomenruotsalaiset nuoret ovat aliedustettua syrjäytyneiden joukossa, syrjäytyneethän maksavat yhteiskunnalle paljon. Selityksenä lienee se kuuluisa sosiaalinen pääoma, josta professor Markku T. Hyyppä puhuu.
      Päivittäisessä puheessa kateus nähdään jonakin negatiivisena. Mutta voi olla paikallaan eritellä asiaa. Miksi ei nähtäisi Hyypän kantaa positiivisena kateutena verrattuna Terhon negatiiviseen kateuteen. Voi, kuten professori, kadehtia ja ylistää suomenrutosalaisten sosiaalista verkostoa ja elämäntyyli, tai valita sen kateellisen linjan ja vaatia, että "ei heillä saa olla liian hyvin".
      Sen sijaan että pahastuu siitä, että suomenruotsalaisilla nuorilla on paremmat opiskelumahdollisuudet kuin suomenkielisillä, pitäisi kadehtijoiden heittää kateutensa sivuun ja sen sijaan työskennellä, että kaikki, riippumatta kielestä, saisivat töitä tai opiskelupaikan.

      • p.ersu

        Missä sitä "kiihotusta kansanryhmää" harrastetaan ?
        Ei ainakaan täällä Suomi24. Suurin osa keskustelijoista
        kritisoi pakkokieltä, ei ihmisryhmää. Tässä on olennainen ero.
        Uskon että "Kaksikielinenkin" käsittää tämän.
        Kunhan esittää tyhmää.
        Mitä tulee opiskelupaikkoihin, niin miettikää jos Ruotsissa
        olisi käänteinen sama systeemi: Suomenkielellä pääsisi
        pienemmillä pistemäärillä omiin suomenkielisiin yli-
        opistoihin. Jos joku arvostelisi tätä epäoikeudenmukaisena
        häntä pidettäisiin kateellisena tai sanottaisiin myös
        ruotsinkielisten voivan hakeutua opiskelemaan suomen-
        kielellä !
        Ruotsissa ei voi yliopistotasolla lukea Suomekieltä lainkaan.
        Kun Ruotsin opetusministeri kävi Suomessa hän vertasi
        Suomen opetusjärjestelmää "tuohikulttuuriiin" josta Ruotsi
        ei voi ottaa mitään oppia.
        Näin Pisa:n tuloksista huolimatta.
        Ei siis ole kysymys mistään kateudesta tai vihasta
        vaan siitä että todellinen tasa-arvo vaatisi yksikielistä
        Suomea.


      • hiohio

        "On paljon myrkynlevittäjiä(Det finns gott om giftspridare)"

        Olet itse sellainen


      • rautaako?
        p.ersu kirjoitti:

        Missä sitä "kiihotusta kansanryhmää" harrastetaan ?
        Ei ainakaan täällä Suomi24. Suurin osa keskustelijoista
        kritisoi pakkokieltä, ei ihmisryhmää. Tässä on olennainen ero.
        Uskon että "Kaksikielinenkin" käsittää tämän.
        Kunhan esittää tyhmää.
        Mitä tulee opiskelupaikkoihin, niin miettikää jos Ruotsissa
        olisi käänteinen sama systeemi: Suomenkielellä pääsisi
        pienemmillä pistemäärillä omiin suomenkielisiin yli-
        opistoihin. Jos joku arvostelisi tätä epäoikeudenmukaisena
        häntä pidettäisiin kateellisena tai sanottaisiin myös
        ruotsinkielisten voivan hakeutua opiskelemaan suomen-
        kielellä !
        Ruotsissa ei voi yliopistotasolla lukea Suomekieltä lainkaan.
        Kun Ruotsin opetusministeri kävi Suomessa hän vertasi
        Suomen opetusjärjestelmää "tuohikulttuuriiin" josta Ruotsi
        ei voi ottaa mitään oppia.
        Näin Pisa:n tuloksista huolimatta.
        Ei siis ole kysymys mistään kateudesta tai vihasta
        vaan siitä että todellinen tasa-arvo vaatisi yksikielistä
        Suomea.

        "Ruotsissa ei voi yliopistotasolla lukea Suomekieltä lainkaan."

        No sitten pannan RKP hommiin hoitamaan tuonkin asian kuntoon suomenkielisiille Ruotsissa Persuja on turha odottaa panevan tikkua ristiin tuonkaan suhteen.

        "että todellinen tasa-arvo vaatisi yksikielistä Suomea. "

        Persut ovat kummallisia. Toisinaan heidän mielestä pitäisi piupaut välittää ulkomaalaisista ja ulkomaista. Ja sitten toisinaan ovat vaatimaassa maahamme tasa-arvoa muihin maihin verrattuna. Kuten tässä sangen oudossa heitossa.

        Minä kuvittelen että persujen näkemys Eurooppalaiseen tasa-arvoon on kielteinen. Eli jyrkkä ei tulojakounionille. Kansainvälinen tasa-arvo ei liene Persujen mieleen.


    • pakko pois!

      Kielivapaus kaikille kansalaisille ja ENNENKAIKKEA MEIDÄN RUOTSINKIELISILLEMME VAPAUTUS PAKKOSUOMEN OPISKELUSTA!

      Siis pakkoruotsi pois suomenkielisiltä ja pakkosuomi pois ruotsinkielisiltä ja jokainen selviytyy itse omalla kielitaidollaan viranomaisissa!

      • rautaako?

        "Siis pakkoruotsi pois suomenkielisiltä ja pakkosuomi pois ruotsinkielisiltä ja jokainen selviytyy itse omalla kielitaidollaan viranomaisissa! "

        Tuo olisi lottovoitto ruotsinkielisille ja tappio suomenkielisille. Ehkä siinä pilee varsinainen syy siihen ettei suomenkielinen päättäjien enemmistö tuota sulata.

        Mutta koska keskustelu on populistisesti stigamtisoitunut niin muut puolueet piiloutuvat RKP:n taakse. Tulevat esiin vain tarvittaessa, eli kun asiasta äänestetään, ja silloinkin mielellään syyttävät RKP:a siitä että äänestävät jatkoa pakkoruotsille.

        Ja nettifennojen kannalta se on loistavaa. Heidän yjjösverukkeensa vihanlietsonnalle voi paksusti.

        Kaikki suomenkieliset voittavat.


    • rautaako?

      "Kielivapaus kaikille kansalaisille!"

      Ja ainakin kaikille kantasuomalaisten eri kieliryhmille. Aijaa mutta sehän meillä jo on. Jopa maailmanluokkaa. Hyvä Suomi!

      Mutta jos sitten siirrytään nettifennojen määritelmään "kielivapausdesta, niin kannattaa lukea hesarin pääkirjoitusta tänään (13.6). Jossa setvitään yo-kirjoitusten mielekyyttä pääsykokeiden korvaajaksi.

      Siellä mm todetaan että yo-rakennemuutos 2004, jota esim Tala mainitsee suurimpana "suomalaisuuden voittona" koko hänen "suomalaisuusprojektinsa" aikan, oli susi nimenomaan liiallisen valinnaisuuden takia. Se on osaltaan ollut mmakan heikentämässä nuorten kielitaitoa, mutta myös heikentänyt oppimistuloksia monessa varsinkin "vaikeassa" aineessa.

      Lisäksi tiedetään että valinnaisuus nostaa kustannuksia.

      Nettifennot siis fanittaa kalliimpaa ja tuloksiltaan heikompaa mallia.

      No, me muut tiedämme että pakkoruotsi on vain veruke nettifennoille, joten se etteivät viitsi pohtia mallinsa järkevyyttä menee siihen piikiin.

      • p.ersu

        Mites ne on kieliopinnit järjestetty Ruotsissa tai Virossa ?
        Pakollisen ruotsinkielen opiskelun esittäminen normaalina on
        hämäystä.
        Ei siinä ajatella suomalaisten parasta vaan pidetään kiinni
        ikiaikaisista privilegiosta, ajattelutavasta jossa ruotsinkieli
        ei voi olla vain vähemmistökieli, jota se tosiasiassa on,
        vaan esitetään se jopa maan ykköskielenä suomeen
        verrattuna.
        On päivänselvää että ruotsilla täytyy olla sama asema Suomessa
        kuin Saksassa on sorbilla tai Ranskassa bretagnella.


      • rautaako?
        p.ersu kirjoitti:

        Mites ne on kieliopinnit järjestetty Ruotsissa tai Virossa ?
        Pakollisen ruotsinkielen opiskelun esittäminen normaalina on
        hämäystä.
        Ei siinä ajatella suomalaisten parasta vaan pidetään kiinni
        ikiaikaisista privilegiosta, ajattelutavasta jossa ruotsinkieli
        ei voi olla vain vähemmistökieli, jota se tosiasiassa on,
        vaan esitetään se jopa maan ykköskielenä suomeen
        verrattuna.
        On päivänselvää että ruotsilla täytyy olla sama asema Suomessa
        kuin Saksassa on sorbilla tai Ranskassa bretagnella.

        "Mites ne on kieliopinnit järjestetty Ruotsissa tai Virossa ?"

        En tiedä onko kumpikaan maa sellainen joihin mendän kannattaisi verrata kuoujärjestlemäämme. Meidän koulujärjsetlmä tuottaa aika paljon parempia tuloksia.

        "Pakollisen ruotsinkielen opiskelun esittäminen normaalina on hämäystä."

        Jos normaali on keksiarvo siitä mitä muut tekevät niin normaali ei ole opikea vertailukohde jos meillä on jokin muista maista poikkeava tarve. Meillä on kaksikielinen lähtökohta toisin kuin mainitsemillasi. Vertaa mielummin vaikka Kanadaan, joka meidän tavoin on kaksikielinen.

        "Ei siinä ajatella suomalaisten parasta"

        Aika rohkea väite. Miski luulet että eduskunta ei ajattelisi suomalaisen parasta. Tuollaiset väitteet eivät saisi jäädä vain heitoiksi, vaan pitäisi perustella hyvin ja myös selittää miksi eduskunta ei täktä osin ajattele kansalaisten parasta.

        "privilegiosta"

        Kenellä on mielestäsi privielgioita? Miten olemme päässeet mukaan EU:n jos meillä on perustuslaki joka sallii privilegioita? Outo väite joka vaatisi perusteluja.

        "ei voi olla vain vähemmistökieli, jota se tosiasiassa on"

        Mitä nyt tuohon sanoisi? Miksi ei ruotsi voi olle vähemmistökieli. Sehän ON vähemmistökieli. Pelkkä vähemmistökieli, ja suomi on pelkkä enemmistökieli.

        "esitetään se jopa maan ykköskielenä suomeen verrattuna"

        Kuka niin vertaa? Pitää olla aika outio skaala jos ruotsi tulee ykköskielieksi. No ajallisestihan suomi todellakin on toinen virallinen virkakieli. Mutta eiköhän kaikin järkevin mittarein ruotsi ole maamme kakkoskieli. Ja suomenkieli on ykköskieli.

        Hassuja nuo nettifennot? Taannoin Tala meni vaaleihin sloganilla "Suomi virallinen pääkieli koko maassa". Kuullostaa hienolta paitsi että Suomi on jo pitkään ollut virallinen pääkieli koko maassa eikä kukaan koskaan ole sitä kyseenalaistanut.

        "On päivänselvää että ruotsilla täytyy olla sama asema Suomessa
        kuin Saksassa on sorbilla tai Ranskassa bretagnella."

        Niinkö? Miksi?


      • p.ersu
        rautaako? kirjoitti:

        "Mites ne on kieliopinnit järjestetty Ruotsissa tai Virossa ?"

        En tiedä onko kumpikaan maa sellainen joihin mendän kannattaisi verrata kuoujärjestlemäämme. Meidän koulujärjsetlmä tuottaa aika paljon parempia tuloksia.

        "Pakollisen ruotsinkielen opiskelun esittäminen normaalina on hämäystä."

        Jos normaali on keksiarvo siitä mitä muut tekevät niin normaali ei ole opikea vertailukohde jos meillä on jokin muista maista poikkeava tarve. Meillä on kaksikielinen lähtökohta toisin kuin mainitsemillasi. Vertaa mielummin vaikka Kanadaan, joka meidän tavoin on kaksikielinen.

        "Ei siinä ajatella suomalaisten parasta"

        Aika rohkea väite. Miski luulet että eduskunta ei ajattelisi suomalaisen parasta. Tuollaiset väitteet eivät saisi jäädä vain heitoiksi, vaan pitäisi perustella hyvin ja myös selittää miksi eduskunta ei täktä osin ajattele kansalaisten parasta.

        "privilegiosta"

        Kenellä on mielestäsi privielgioita? Miten olemme päässeet mukaan EU:n jos meillä on perustuslaki joka sallii privilegioita? Outo väite joka vaatisi perusteluja.

        "ei voi olla vain vähemmistökieli, jota se tosiasiassa on"

        Mitä nyt tuohon sanoisi? Miksi ei ruotsi voi olle vähemmistökieli. Sehän ON vähemmistökieli. Pelkkä vähemmistökieli, ja suomi on pelkkä enemmistökieli.

        "esitetään se jopa maan ykköskielenä suomeen verrattuna"

        Kuka niin vertaa? Pitää olla aika outio skaala jos ruotsi tulee ykköskielieksi. No ajallisestihan suomi todellakin on toinen virallinen virkakieli. Mutta eiköhän kaikin järkevin mittarein ruotsi ole maamme kakkoskieli. Ja suomenkieli on ykköskieli.

        Hassuja nuo nettifennot? Taannoin Tala meni vaaleihin sloganilla "Suomi virallinen pääkieli koko maassa". Kuullostaa hienolta paitsi että Suomi on jo pitkään ollut virallinen pääkieli koko maassa eikä kukaan koskaan ole sitä kyseenalaistanut.

        "On päivänselvää että ruotsilla täytyy olla sama asema Suomessa
        kuin Saksassa on sorbilla tai Ranskassa bretagnella."

        Niinkö? Miksi?

        "Niinkö? Miksi?"
        Siinäpä on päivän pähkinä mietittäväksi.
        Voi samalla naukkailla vaikka whiskyä.
        Etköhän "rautaako?" tiedä vastauksen.


    • diiba daaba

      Lisäksi tiedetään että valinnaisuus nostaa kustannuksia."

      Miten se nostaa kustannuksia?

      Ja jos nostaa niin kuinka paljon?

      • rautaako?

        No ok. Siirretään varat pakkoruotsituksesta tukemaan valinnaisuutta. Eiköhän se olisi siinä?.


      • rautaako?

        "Lisäksi tiedetään että valinnaisuus nostaa kustannuksia."

        Miten se nostaa kustannuksia?"

        Kolujen on varattava sekä enemmän luokkatilaa että enemmän opettajaresursseja suhteessa oppilaiden määrään, kun ei tiedetä miten nämä valinnat kulloinkin menee. Tämä on rehtoreiden arkipäivää.

        Tämä ongelma on kaikenkokoisissa koluissa, mutta suhteellinen kustannuspaine nousee pienissä koluissa. Siksi Kepu torppasi viime hallituskaudelle kaavailtu uudistus joka lisäisi joidenkin aineiden valinnaisuutta. Silloin muutoksia ei ollut luvassa kieliopintoihin, joten nettifennot saattavat tarkastela sitä ratkaisua pilaamatta arvostelukykyään inhokillaan.

        En osaa antaa numeroita, koska en aja lisää valinnaisuutta. Valinnaisuus heikentää yleensä nuorten oppilaiden oppimistuloksia, riippumatta siitä mihin aine- tai tutkintokokonaisuuksiin valinnaisuutta lisätään. Tämän päivän hesarin pääkirjoituksessa todetaan yo-kirjoitusten suhteen ihan samaa (eikä siinäkään oteta kantaa yksittäisiin aineisiin vaan valinnaisuuteen yleisemmin).

        Sen sijaan olen aina ihmetellyt miksi nettiofennot eivät ole näitä kustannuksia laskeneet tarkaan ja keksineet ratkaisuja joilla kustannuspaine pienenisi. Hehän ajavat valinnaisuuta.

        Tai sitten pakkoruotsi on vain veruke vihanlietsonalle. Ja siinähän faktoista on yleensä vain haittaa.


      • Nettisuom. (-fenno)
        rautaako? kirjoitti:

        "Lisäksi tiedetään että valinnaisuus nostaa kustannuksia."

        Miten se nostaa kustannuksia?"

        Kolujen on varattava sekä enemmän luokkatilaa että enemmän opettajaresursseja suhteessa oppilaiden määrään, kun ei tiedetä miten nämä valinnat kulloinkin menee. Tämä on rehtoreiden arkipäivää.

        Tämä ongelma on kaikenkokoisissa koluissa, mutta suhteellinen kustannuspaine nousee pienissä koluissa. Siksi Kepu torppasi viime hallituskaudelle kaavailtu uudistus joka lisäisi joidenkin aineiden valinnaisuutta. Silloin muutoksia ei ollut luvassa kieliopintoihin, joten nettifennot saattavat tarkastela sitä ratkaisua pilaamatta arvostelukykyään inhokillaan.

        En osaa antaa numeroita, koska en aja lisää valinnaisuutta. Valinnaisuus heikentää yleensä nuorten oppilaiden oppimistuloksia, riippumatta siitä mihin aine- tai tutkintokokonaisuuksiin valinnaisuutta lisätään. Tämän päivän hesarin pääkirjoituksessa todetaan yo-kirjoitusten suhteen ihan samaa (eikä siinäkään oteta kantaa yksittäisiin aineisiin vaan valinnaisuuteen yleisemmin).

        Sen sijaan olen aina ihmetellyt miksi nettiofennot eivät ole näitä kustannuksia laskeneet tarkaan ja keksineet ratkaisuja joilla kustannuspaine pienenisi. Hehän ajavat valinnaisuuta.

        Tai sitten pakkoruotsi on vain veruke vihanlietsonalle. Ja siinähän faktoista on yleensä vain haittaa.

        Rautaakolainen näin: "Kolujen on varattava sekä enemmän luokkatilaa että enemmän opettajaresursseja suhteessa oppilaiden määrään, kun ei tiedetä miten nämä valinnat kulloinkin menee."

        Kun pakkoruotsi on siirrettu esimerkiksi Helsingin yläasteilla kahdeksan muun valinnaisen kielen joukkoon, niin pelkästään ruotsille varatut luokat ja opettajat siirtyvät tyydyttämään sen tarpeen, mikä syntyy kaikkien yhdeksän kielen valinnaisuuden vuoksi. Ajattele, Rautaakolainen, että Helsingissäkin on - on ollut jo kauan - kahdeksan valinnaista kieltä tarjolla. Samaan joukkoon ruotsin lisääminen ei lisää kustannuksia periaatteessa ollenkaan. Saattaapa jopa pienentyä, kun nykyisen kahdeksan valinnaisen kielen eli kolmannen oppilaalle vieraan kielen valinnaisuuden vuoksi ei tarvitse ylläpitää oppilasmäärältään tarpeettoman pieniä luokkia. Opettajat saavat luokkansa oppilasluvut täysimääräisiksi ja opetusvelvollisuutensakin riittäväksi saadakseen täyden palkan.

        Helsingissä on jo 8. luokalla tarjolla kahdeksan valinnaista kieltä: espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä ja viro. Niistä valitessaan tietää jo tulevaisuutensa suunnitelmista. Ruotsi on siirrettävä samaan joukkoon muiden kielten kanssa ja kaikkien tarjolla olevien kielten valinnaisuus on aikaistettava vuodella heti yläasteen alkamiseen. Näin kielivarantomme monipuolistuu kansalaisten osaamiksi useiksi erilaisiksi kahden kielen pareiksi nykyisen englannin ja heikon ruotsin sijasta. Kolmannen ja neljännen kielen valitkoot ne, joille kielet maistuvat.


      • rautaako?
        rautaako? kirjoitti:

        No ok. Siirretään varat pakkoruotsituksesta tukemaan valinnaisuutta. Eiköhän se olisi siinä?.

        "No ok. Siirretään varat pakkoruotsituksesta tukemaan valinnaisuutta. Eiköhän se olisi siinä?. "

        No voi tsiisus teidän kanssanne.

        Pointtihan on juuri se että pakkoruotsituksen kulut eivät kata valinnaisuutta!

        Te väsäätte pakkoruotsikansanaloitetta mutta teillä ei ole suunnitelmaa siitä mitä tulisi tilalle ja mitä se maksaa. Huhhuh.


      • rautaako?
        Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        Rautaakolainen näin: "Kolujen on varattava sekä enemmän luokkatilaa että enemmän opettajaresursseja suhteessa oppilaiden määrään, kun ei tiedetä miten nämä valinnat kulloinkin menee."

        Kun pakkoruotsi on siirrettu esimerkiksi Helsingin yläasteilla kahdeksan muun valinnaisen kielen joukkoon, niin pelkästään ruotsille varatut luokat ja opettajat siirtyvät tyydyttämään sen tarpeen, mikä syntyy kaikkien yhdeksän kielen valinnaisuuden vuoksi. Ajattele, Rautaakolainen, että Helsingissäkin on - on ollut jo kauan - kahdeksan valinnaista kieltä tarjolla. Samaan joukkoon ruotsin lisääminen ei lisää kustannuksia periaatteessa ollenkaan. Saattaapa jopa pienentyä, kun nykyisen kahdeksan valinnaisen kielen eli kolmannen oppilaalle vieraan kielen valinnaisuuden vuoksi ei tarvitse ylläpitää oppilasmäärältään tarpeettoman pieniä luokkia. Opettajat saavat luokkansa oppilasluvut täysimääräisiksi ja opetusvelvollisuutensakin riittäväksi saadakseen täyden palkan.

        Helsingissä on jo 8. luokalla tarjolla kahdeksan valinnaista kieltä: espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä ja viro. Niistä valitessaan tietää jo tulevaisuutensa suunnitelmista. Ruotsi on siirrettävä samaan joukkoon muiden kielten kanssa ja kaikkien tarjolla olevien kielten valinnaisuus on aikaistettava vuodella heti yläasteen alkamiseen. Näin kielivarantomme monipuolistuu kansalaisten osaamiksi useiksi erilaisiksi kahden kielen pareiksi nykyisen englannin ja heikon ruotsin sijasta. Kolmannen ja neljännen kielen valitkoot ne, joille kielet maistuvat.

        "un pakkoruotsi on siirrettu esimerkiksi Helsingin yläasteilla kahdeksan muun valinnaisen kielen joukkoon, niin pelkästään ruotsille varatut luokat ja opettajat siirtyvät tyydyttämään sen tarpeen, mikä syntyy kaikkien yhdeksän kielen valinnaisuuden vuoksi."

        Edes Helsingin suurimmissa suomenkielisissä koluissa tämä muutos ei ole kustannusneutraali. Ja näitä suurkoluja on kuitenkin suhteellisen vähän. Pienieä koluja, jossa valinnaisuuden lisäkustannukset nousevat nopeasti on maassamme valtavasti.

        Lisäksi koulujen eriarvoisuus kasvaa valinnaisuuden myötä. Pienissä koluissa tai taloudellisesti heikomissa kunnissa valinaisuus ei käytännössä toteudu.

        "Helsingissä on jo 8. luokalla tarjolla kahdeksan valinnaista kieltä: espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä ja viro. "

        Onko yhdessäkään niistä suurimmista stadin kuolissa kaikki kielet oikeasti mahdollisia joka vuosi? Tokkopa vaan.

        "Niistä valitessaan tietää jo tulevaisuutensa suunnitelmista."

        Jep, jep. Skidit ne osaavat valita fiksusti kun näköjään edes aikiset ei ymmärrä edes alkeellisesti mistä on kyse.

        Aikuisten oikeasti tilanne vallinaisuuksien myötä on mennyt siihen että skidien kielikyvyt ja varsinkin kielvarannot ovat nopeasti huvenneet. VAIN englantia luetaan. Vain englantia ja jossain määrin ruotsia kirjoitetaan ylpäreissä. Stadin kahdeksan kielen vaihtoehto on käytännössä silkka markkinointipuhetta. Miksi ihmeessä valita peruskoulussa kieltä jonka jatkosta lukiossa ei ole mitään takeita?

        Pallosi on pahasti hukassa!


      • Nettisuom. (-fenno)
        rautaako? kirjoitti:

        "un pakkoruotsi on siirrettu esimerkiksi Helsingin yläasteilla kahdeksan muun valinnaisen kielen joukkoon, niin pelkästään ruotsille varatut luokat ja opettajat siirtyvät tyydyttämään sen tarpeen, mikä syntyy kaikkien yhdeksän kielen valinnaisuuden vuoksi."

        Edes Helsingin suurimmissa suomenkielisissä koluissa tämä muutos ei ole kustannusneutraali. Ja näitä suurkoluja on kuitenkin suhteellisen vähän. Pienieä koluja, jossa valinnaisuuden lisäkustannukset nousevat nopeasti on maassamme valtavasti.

        Lisäksi koulujen eriarvoisuus kasvaa valinnaisuuden myötä. Pienissä koluissa tai taloudellisesti heikomissa kunnissa valinaisuus ei käytännössä toteudu.

        "Helsingissä on jo 8. luokalla tarjolla kahdeksan valinnaista kieltä: espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä ja viro. "

        Onko yhdessäkään niistä suurimmista stadin kuolissa kaikki kielet oikeasti mahdollisia joka vuosi? Tokkopa vaan.

        "Niistä valitessaan tietää jo tulevaisuutensa suunnitelmista."

        Jep, jep. Skidit ne osaavat valita fiksusti kun näköjään edes aikiset ei ymmärrä edes alkeellisesti mistä on kyse.

        Aikuisten oikeasti tilanne vallinaisuuksien myötä on mennyt siihen että skidien kielikyvyt ja varsinkin kielvarannot ovat nopeasti huvenneet. VAIN englantia luetaan. Vain englantia ja jossain määrin ruotsia kirjoitetaan ylpäreissä. Stadin kahdeksan kielen vaihtoehto on käytännössä silkka markkinointipuhetta. Miksi ihmeessä valita peruskoulussa kieltä jonka jatkosta lukiossa ei ole mitään takeita?

        Pallosi on pahasti hukassa!

        Useimmissa Suomen kunnissa kieliohjelmaan kuuluu neljä, viisi kieltä: englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Lukumääräisesti on eniten pieniä ala-asteen kouluja, jotka voivat tarjota kustannussyistä ensimmäiseksi oppilaalle vieraaksi kieleksi vain englannin, sen kielen, jonka useimmat joka tapauksesa valitsisivat ensimmäiseksi kielekseen. Toisen itselleen vieraan kielen voi valita suurten kuntien ala-asteilla.

        Laillasi viisastelematta skidit ovat vanhempineen kykeneviä jo ala-asteella valitsemaan tarjolla olevista kielistä kaksi itselleen vierasta kieltä, mutta yläasteelle tullessaan he eivät enää olekaan muka kypsiä siitä päättämään, jos eivät ole jo ala-asteella valinneet ruotsia. Valinnaisuuden mahdollisuuden pitää jatkua yläasteellakin sitä suuremmalla syyllä, kun se on mahdollista jo ala-asteella.

        Useimmat tyytyvät perustellusti kahteen itselleen vieraaseen kieleen. Jos valinta kahdesta kielestä on tehty jo alasteella, niiden opiskelu saakoon jatkuu yläasteellakin joko ilman kolmantena kielenä oelevaa pakkoruotsia tai kolmas ja neljäskin kieli oppilaan vanhempineen vapaasti valitsemana.

        Kielivarantomme monipuolistuu pakkoruotsin poistamisella kansalaisten osaamiksi useiksi erilaisiksi kahden kielen pareiksi nykyisen englannin ja heikon ruotsin sijasta.

        Väitän, että itselläsi on pallo hukassa, kun et vieläkään halua huomata, että kielten valinnaisuus on jo pitkälle mahdollista, vain pakkoruotsi kangistaa sen sellaiseksi, jota kansalaisten enemmistö vastustaa. Valinnaisuus on vietävä loppuun saakka. Kaikkien kielten valinnaisuudelle - ruotsi valittavien joukossa - on järkevät perusteet.


      • RautaakoValehtelee
        rautaako? kirjoitti:

        "No ok. Siirretään varat pakkoruotsituksesta tukemaan valinnaisuutta. Eiköhän se olisi siinä?. "

        No voi tsiisus teidän kanssanne.

        Pointtihan on juuri se että pakkoruotsituksen kulut eivät kata valinnaisuutta!

        Te väsäätte pakkoruotsikansanaloitetta mutta teillä ei ole suunnitelmaa siitä mitä tulisi tilalle ja mitä se maksaa. Huhhuh.

        Ei vapaudelle voi laittaa hintaa. Vapaus lunastetaan vaikka verella jos ei muuten heru.
        Pakkoruotsittajana sekä historiaan nojailijana sinä tietänet tämän.


    • että näin

      Kolujen on varattava sekä enemmän luokkatilaa että enemmän opettajaresursseja suhteessa oppilaiden määrään, kun ei tiedetä miten nämä valinnat kulloinkin menee"


      laskelma
      Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio /

      "Paljonko pakollinen ruotsinopetus kaikilla koulutusasteilla maksaa yhteensä tässä maassa?"


      Liitän tähän ionin parin vuoden takaisen laskelman
      Siis peruskoulussa opetuksesta vähimmillään pakkoruotsiin kului noin 95 miljoonaa euroa.


      Tuon mukaan jos ruotsin kieli muuttuu vapaa ehtoiseksi ja sen ottaa 50% peruskoulusta opiskelukielekseen jota vahvasti epäilen jää noin 50 miljoonaa rahaa sijoittaa muihin kieliin.

      1. ei ole tietoa tila tarpeista
      2. ruotsinkielen opettajia tarvitaan 50% vähemmän säästö voidaan sijoitaa muitten kielten opettajien palkkoihin

      • rautaako?

        "Tuon mukaan jos ruotsin kieli muuttuu vapaa ehtoiseksi ja sen ottaa 50% peruskoulusta opiskelukielekseen jota vahvasti epäilen jää noin 50 miljoonaa rahaa sijoittaa muihin kieliin.

        1. ei ole tietoa tila tarpeista
        2. ruotsinkielen opettajia tarvitaan 50% vähemmän säästö voidaan sijoitaa muitten kielten opettajien palkkoihin "

        Tuossa heiteään kyllä aika monta loogista kuperkeikkaa. Mutta tuossakaan ei oteta kantaa valinnasuuden tuomiin lisätarpeisiin laskettuina luokkahuoneissa ja varsinkin opettajien pmäärässä. Molemmat nousee ja pienissä kioluissa suhteessa paljon enemmän.

        Kantaa ei myöskään oteta siihen millä aikavälillä tämä tapahtuu. Opettajat ovat kaikki akateemisesti koulutettuja eikä käy kädenkäänteessä muuttaa historianopettajia matikanopettajiksi. Tai ruotsinopettajia italianopettajiksi.

        Ensin pitäisi yliopistojen sisäänottoa rukata vastaamaan uusia tarpeita. Sitten odotetaan aika monta vuotta kunnes opiskeljat valmistuvat ja entiset opettajat eläköityvät. Vai pannanko kunnat maksamaan työttömyyskorvauksia ja työttömyyseläkkeitä pihalle heitetyistä opettajista? Se se vasta hullujen hommaa olisi.

        Teillä ei siis ole ihan kaikki palikat vielä kasassa tämän homman hoitamiseksi. Mutta vihaa sen sijaan piisaa.


      • RautaakoValehtelee
        rautaako? kirjoitti:

        "Tuon mukaan jos ruotsin kieli muuttuu vapaa ehtoiseksi ja sen ottaa 50% peruskoulusta opiskelukielekseen jota vahvasti epäilen jää noin 50 miljoonaa rahaa sijoittaa muihin kieliin.

        1. ei ole tietoa tila tarpeista
        2. ruotsinkielen opettajia tarvitaan 50% vähemmän säästö voidaan sijoitaa muitten kielten opettajien palkkoihin "

        Tuossa heiteään kyllä aika monta loogista kuperkeikkaa. Mutta tuossakaan ei oteta kantaa valinnasuuden tuomiin lisätarpeisiin laskettuina luokkahuoneissa ja varsinkin opettajien pmäärässä. Molemmat nousee ja pienissä kioluissa suhteessa paljon enemmän.

        Kantaa ei myöskään oteta siihen millä aikavälillä tämä tapahtuu. Opettajat ovat kaikki akateemisesti koulutettuja eikä käy kädenkäänteessä muuttaa historianopettajia matikanopettajiksi. Tai ruotsinopettajia italianopettajiksi.

        Ensin pitäisi yliopistojen sisäänottoa rukata vastaamaan uusia tarpeita. Sitten odotetaan aika monta vuotta kunnes opiskeljat valmistuvat ja entiset opettajat eläköityvät. Vai pannanko kunnat maksamaan työttömyyskorvauksia ja työttömyyseläkkeitä pihalle heitetyistä opettajista? Se se vasta hullujen hommaa olisi.

        Teillä ei siis ole ihan kaikki palikat vielä kasassa tämän homman hoitamiseksi. Mutta vihaa sen sijaan piisaa.

        Rautaako nimimerkin mielestä siis ilmeisesti jos kannattaa kielivapautta niin se on sama kuin vihaisi "jotakin".

        Mikä siinä kielivapaudessa on niin pelottavaa että tarvii levittää tuollaista propagandaa?

        Asia on nyt joka tapauksessa niin että se kielivapaus tulee ja sitä ei estä mikään. koko keinotekoinen kaksikielisyys tulee vähitellen sortumaan.

        Suomenruotsalaisuus sen sijaan ei mihinkään katoa eikä ruåttinkielikään ja ihan hyvä niin.


    • Liity mukaan!

      Tottakai olen sitä mieltä, että surujen ja mamujen kannattaisi ehdottomasti opetella maan ylivoimainen pääkieli pelkästään oman etunsa vuoksi.

      MUTTA jos joku haluaa tuolla lailla hankaloittaa elämäänsä, niin vapaassa maassa se hänelle sallittakoon kuten monissa muissakin asioissa. Voihan sitä vaikka jakaa rahansa pois. Kukaan ei voi sitä estää.

      Aito kielivapauden kannattaja ei halua määrätä kansalaisten kielivalintoja. Ainoastaan käytännön resurssirajoitteet pitää ottaa luonnollisesti huomioon.

      • rautaako?

        "Ainoastaan käytännön resurssirajoitteet pitää ottaa luonnollisesti huomioon."

        Tarkoittaen siis mitä?


      • Haloo?
        rautaako? kirjoitti:

        "Ainoastaan käytännön resurssirajoitteet pitää ottaa luonnollisesti huomioon."

        Tarkoittaen siis mitä?

        Muille kuin nettisvekoille on selvää, että jokaiseen kyläkouluun ei millään riitä kaikkien mahdollisten kielten opettajia. Ymmärsitkö sinäkin?


    • että näin

      Tuossa heiteään kyllä aika monta loogista kuperkeikkaa. Mutta tuossakaan ei oteta kantaa valinnasuuden tuomiin lisätarpeisiin laskettuina luokkahuoneissa"

      -jos ei ole tietoa niin ei myöskään voida sanoa tuleeko edes menoja tai kenties säästöjä. mutu tuntumalla on turha puhua totuuksia


      Opettajat ovat kaikki akateemisesti koulutettuja eikä käy kädenkäänteessä muuttaa historianopettajia matikanopettajiksi

      -opettajia kyllä riittää...omaa tyhmyyttään opettavat vain ruotsia...maailma muutuu niin muuttuu koukukin..yksityissektorilla asia olisi niin että jos joku osasto suljetaan ja tilalle tulee uusi osasto niin osaston vanhat työntekijät pitää yrittää työlisttää ekana.... mutta jo ne ei osaa, pysty tai kykene:) niin ne voidaan irtisanoa ja tilalle ottaa henkilöitä jotka osaavat, pystyvät ja kykenevät

    • RautaakoValehtelee

      Rautaako sanoi: "En tiedä onko kumpikaan maa sellainen joihin mendän kannattaisi verrata kuoujärjestlemäämme. Meidän koulujärjsetlmä tuottaa aika paljon parempia tuloksia."
      TÄYTTÄ VALETTA.

      Lukuisat tutkimukset opetusministeriön jne ovat osoittaneet että Suomalaisten kielivarannot ovat surkealla mallilla ja tästä on syyttäminen vain ja ainostaaan pakkoruotsia.

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö

      palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh
      Maailman menoa
      74
      1943
    2. Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.

      "Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläke­maksuilleen monin­kertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr
      Maailman menoa
      97
      1673
    3. Millä kolmella sanalla

      Kuvailisit kaivattuasi?
      Ikävä
      148
      1240
    4. Kyllä mä oon valmis jos sä oot

      Vaikka ja mihin... mutta paikka on väärä.
      Ikävä
      59
      688
    5. Miltä se tuntuu olla

      vihattu ja kukaan ei puolusta?
      Ikävä
      201
      675
    6. Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos

      Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol
      Maailman menoa
      6
      646
    7. Mitä mietit juuri nyt?

      🤔
      Ikävä
      55
      571
    8. Trumpille jälleen voitto

      Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako
      Maailman menoa
      192
      556
    9. Aurinkoni...

      On ikävä sua ❤️
      Ikävä
      46
      498
    10. Haluan teidät molemmat elämääni

      Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </3
      Ikävä
      37
      462
    Aihe