Uskonnon opesta..

onhan se kieltämättä hiukan omituista jos sun ussan ope puhuu silleesti.. toisaalta ussaa voi opettaa semmonenki joka ei usko mut kylhän pappeiki on sillai ett ne ei usko Jumalaan.. jos ei usko Jumalaan ni pitäis sen omana tietonaan, ei maantiedon maikkakaan sano ett "venäjä on muka maailman isoin valtio". henk.koht haluun semmosen ussa maikan joka uskoo.
aika monimutkanen vastaus... ;)

Kysytäänpäs ensin että mitä uskonnon opetuksessa pitäisi opettaa?

Tulisiko opetuksen keskittyä pelkästään kristinuskon keskeisiin oppeihin, raamattuun, ja todistamaan Jumalan ja Jeesuksen olemassaolo? Vai tulisiko uskonnonopetuksen olla viitteellistä ja monipuolisempaa, joka ohjaisi lisätiedon lähteille ja kertoisi eri uskonnollisista vaihtoehdoista tasapuolisesti?

Itse karsastan voimakkaasti sitä että kolussa opetetaan uskontoa tunnustuksellisesti. Minusta on hieno juttu jos uskontoa opettaa henkilö joka on opiskellut teologiaa ja osaa lisäksi suhtautua siihen objektiivisesti.

Se opettaja on ammattitaidoton, ja saa uskonnon kuulostamaan pelkältä puunkuorelta, vaikka se ei ole sitä.

Pitäisi opettajien kyllä olla aina katsomuksellisesti neutraaleja - erityisesti uskonnon ja filosofian kaltaisissa aineissa. Ei siis sen enempää ateisti, kuin oikein uskovakaan, se on sitten kun opettaja alkaa syöttää oppilaille mielipiteitä totena, niin ei ole hyvä homma. Oppilaiden pitäisi saada valita itse näkökantansa!

Uuden uskonnonvapauslain mukaan myös uskonnonopettajat saavat itse päättää kuuluvatko kirkkoon vai eivät. Tämä on mielestäni ehdottomasti parannusta entiseen.

Uskonnonopetus ei ole pelkkää kristinuskon opetusta. Vaatimuksesi mukaan meidän tulisi kuulua siis kaikkiin niihin kirkkoihin tai uskontoihin joita tunnilla opetamme?

On huomattavasti helpompaa opettaa uskontoja tasavertaisesti kuin paatoksellisesti paasata tietyn opin mukaisesti. Opetuksessa on aina otettava huomioon se, että luokassa saattaa olla eri näkökulmien edustajia. Näin mitään tiettyä näkökulmaa emme siis voi suosia. Toki oman kulttuuriperintömme tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin kirkkohistoriankin tunteminen on välttämätöntä.

Tulevaisuudessa näen uskonnonopetuksen menevän enemmän juuri siihen suuntaan, että painopiste siirtyy kulttuurientuntemuksen parantamiseen ja eettisten kysymysten käsittelyyn. Tai näin ainakin toivon.

Monet opettajat saavat tänä päivänä koulutuksensa uskontotieteellisessä tiedekunnassa, jossa kristinuskoa käsitellään vain yhtenä maailmankatsomuksena ja uskontona muiden joukossa. Näin valmistuu opettajia, joilla on yhtäläiset valmiudet kaikkien eri uskontojen esittelyyn ja ymmärtämiseen. Teologian opinnot ovat vain murto-osa koulutustamme, mutta Turun yliopiston opetus on mielestäni hyvinkin laadukasta ja edistyksellistä. Myös 'omaan uskontoomme' osataan suhtautua tieteellisellä, tutkivalla otteella, arvoittamatta sitä mitenkään erityisemmin.

Koska oppilaat yhä enenevissä määrin ovat perillä erilaisita uskomusjärjestelmistä ja tunnustavat erilaisia maailmankatsomuksi näkisin opettajasi toimineen juuri niin kuin pitää. Opettajan tehtävänä on tarjoilla oppilaille erilaisia näkemyksiä ja mahdollisia maailmankatsomuksia. Sen pohjalta jokainen saa mahdollisuuden päättää mihin haluaa uskoa. Aina, kun opetuksessa painotetaan liiaksi joitain oppeja joku oppilaista loukkaantuu.

Jos tuntee, että tarvitsee syvällisempää uskonnollista keskustelua ja erityisen tunnustuksellista opetusta kannattaa varmasti itse ottaa asioista selvää ja ottaa vaikka yhteyttä lähimpään seurakuntaan. He voivat varmasti tarjota sen kaltaista tukea ja opetusta, jota sinä opettajaltasi toivot. Onnea etsinnälle!

No mikäs siinä opetuksessa sitten on vikana? Eikö hän osaa lukea oppikirjaanne ja selittää siinä kerrottuja asioita?

Minäpä kerron sinulle, mitä tunnustuksellinen uskonnonopetus koulussa tekee.

Minulla oli lukiossa lestadiolainen uskonnonopettaja, naapuriseurakunnan pastori. Kukaan muu ei saanut häneltä kiitettävää numeroa päästötodistukseen kuin hänen omaan lahkoonsa kuuluvat, osasivat he sitten taikka eivät. Olin takuulla kiitettävän numeron arvoinen, mutta koska en ollut lestadiolainen, niin tietojeni mukaista numeroa ei tullut.

Toisaalta kyseisen opettajan menettely sai minut tajuamaan, mistä kristinuskossa lopulta on kysymys. Jos pappi toimii kuin piru, niin millaisia mahtavat seurakuntalaiset olla?

ei suotta monipiippuinen asia.

Mut toisaalta uskonnon opettaja ei ole pappi,
siis uskonto on muutakin kuin öö uskontoa ja uskoa,
siinä on myös historiaa, todella paljon.
Ehkä teidän maikka on vaan kiinnostunut eri uskonnoista, mutta ei itse usko niihin.

Eikä uskonnon opettajan vaatimuksiin kuulu oma henk.kohtainen usko, vaan pätevyys.

Mut itseä kyllä suunnattomasti häiritsisi jos maikka tuppaisi väliin MUKA armahtaisi tms, sillä silloinhan maikka
1. vääristää ko uskon opetusta, omalla tavalla
2. ja tuputtaa omaa näkemystään oppilailleeen, tosin aika huomaamattomasti mutta silti.

uskonnon maikan pitäis pystyy opettaan asiat niinkuin ne niissä uskonnoissa on ja kyetä vielä opettaan ne sillain mahdollisemman neutraalisti tunkematta omia mielipiteitä väliin!