28. päivä elokuuta 1933 miljoonat saksalaiset olivat kokoontuneet radion ääreen. Puolisen vuotta jatkuneen natsivallan aikana uusien isäntien tavat olivat tulleet tutuksi ja kansalaiset olivat oppineet, että he tarkoittivat mitä sanoivat. Tärkeitä puheita oli opittu seuraamaan. Kolmannen valtakunnan Preussin asiain ministeri Hermann Göringin tiedettiin pitävän tärkeän linjapuheen. Ministeri puhui vain yhdestä asiasta: kahta viikkoa aikaisemmin julistamastaan vivisektion kiellosta. Vivisektiolla tarkoitettiin eläinkokeita, nimenomaan tuskallisia ilman nukutusta ja kivunlievitystä tehtäviä leikkauksia, elävältä leikkaamisia. Hän perusteli määräystään viitaten saksalaisen rodun ainoalaatuiseen historialliseen veljeyteen eläinten kanssa ja vetosi siihen, kuinka eläimet ja arjalaiset ovat tuhansien vuosien ajan jakaneet kodit, pellot ja taistelut yhteistyössä ja aseveljinä. Lopuksi Göring teki selväksi, mikä odottaa määräyksen rikkojia. Ne, jotka edelleen kuvittelisivat voivansa kohdella eläimiä kuten hengettömiä tavaroita, tultaisiin siirtämään välittömästi keskitysleireihin.
Göringin tiukka linja ei ollut poikkeus. Näkemys ei ollut poliittista retoriikkaa vaan kansallissosialismin kovaa ydintä, ajatusta arjalaisen rodun ja luonnon yhteydestä. Natsit säätivätkin nopeasti valtaansa tulon jälkeen historian tiukimmat eläinsuojelulait. Luonnonsuojelualueita uhanalaisten eläinten turvaksi perustettiin eri puolille valtakuntaa. Jo varhaisissa suunnitelmissa kokonaisia alueita, muun muassa Liettua ja suuret osat Ukrainaa, suunniteltiin metsitettäväksi luonnontilaisiksi kunhan niiden väestö saataisiin tuhottua. Kolmas valtakunta rauhoitti ensimmäisenä maailmassa suden, mikä oli omana aikanaan täysin uskomaton teko. Jopa kalojen ja hummereiden kohtelusta laadittiin pikkutarkat määräykset. Niitä myös valvottiin; kaikista Saksan ammattikunnista eläinlääkäreistä suurin prosentti kuului kansallissosialistiseen puolueeseen.
Vuoden 1933 lopulla voimaan tullut Saksan eläinsuojelulaki (Tierschutzgesetz) oli maailman ensimmäinen, joka määritteli eläimille oikeudet sellaisenaan (um ihrer sebst wille) ihmisen tarpeista ja tunteista riippumatta. Laki oli myös ensimmäinen, joka poisti erottelun koti- ja villieläinten välillä. Se määritteli lain kohteiksi "kaikki elävät olennot, jotka luetaan eläimiksi yleisessä kielenkäytössä ja luonnontieteellisesti. Rikosoikeudellisessa mielessä ei ole mitään eroa kotieläinten ja muiden, korkeampiarvoisten ja alempiarvoisten tai ihmisille hyödyllisten ja haitallisten eläinten välillä". Ilmaisut ovat nykyisin hieman erilaisia, mutta kaikkien länsimaiden eläintensuojelulait pohjautuvat nykyisin näihin periaatteisiin.
Useat johtavat natsit, mm Hitler ja Himmler, olivat kasvissyöjiä ja luonnonsuojelijoita vakaumuksellisista syistä. Hitler tosin ilmeisesti silloin tällöin lankesi lapsuutensa itävaltalaisiin vuoristoherkkuihin, makkaraan, riistaan ja ilmakuivattuun kinkkuun. Joka tapauksessa hänen suunnitelmiinsa sisältyi lihansyönnin kieltäminen koko arjalaisten hallitsemassa Euroopassa.
Himmler vihasi metsästystä. Suomalais-virolaiselle lääkärilleen Felix Kerstenille hän lausui: "Kuinka voitte saada nautintoa, Herr Kersten, ampumalla suojasta avuttomia luontokappaleita, jotka samoilevat metsän siimeksessä viattomina, puolustuskyvyttöminä ja mitään aavistamatta? Se on todellista murhaamista. Luonto on suunnattoman kaunis ja jokaisella eläimellä on oikeus elää." Hän myös ilmeisesti käytti käsitettä "eläinoikeudet" ensimmäisen kerran nykyaikaisessa mielessä artikkelinsa otsikkona vuonna 1934 SS:n perhejulkaisussa. Kirjoituksessa hän ihaili keskiajan saksalaisia, jotka eivät tappaneet rottia, vaan haastoivat nämä vertaisineen oikeuteen, missä niitä puolusti asianajaja ja niille annettiin mahdollisuus parantaa tapansa ja lopettaa mellastus viljavarastoissa. Tämä syvää ja lempeää kiintymystä luontoon ja eläimiin osoittava oli toisaalta kylmäverinen fanaatikko, joka komensi SS-joukkoja, Gestapoa ja saksan keskitysleirejä tunnetulla tehokkuudella.
Ruotsalainen historioitsija Peter Englund on kiinnittänyt huomiota natsijohtajien ristiriitaiseen persoonallisuuteen. Useat heistä olivat ihmisvihaajia, joiden oli hyvin vaikea käyttäytyä luontevasti ihmisten seurassa. Tämän he korvasivat läheisellä suhteella eläimiin. Korostettu henkilökohtainen rakkaus lemmikkeihin, kuten Hitlerillä ja Rudolf Hessillä, sekä syvä luonnonsuojeluvakaumus olivat sisäinen perustelu sille, että "olenhan minä hyvä ihminen, olenhan." Psykologisoiva perustelu on hieman onnahtava, mutta siinä voi olla perää
6 Vastausta
1 018 Lukukertaa
Mielenkiintoista.
nekin. Rauha heidänkin sielulleen.todella
mielenkiintoista, tiesin sen että Aatu oli kasvissyöjä mutta en tiennyt että eläinsuojelulaki oli heillä noin tiukka. Eivät he siis läpeensä pahoja voineet olla... ja sanoisin että itsekin olen mieluummin tekemisissä eläinten kuin ihmisten kanssa, elukat ei esitä mitään vaan ovat aina omanlaisiaan... toisaalta en kuitenkaan hyväksy myöskään ihmisten riistoa tai rasismiakaan.Todellako?
Sitähän ihmeteltiin, mikä Saksassa sai kansannatsismin kannattajiksi. Ei tarvitse ihmetellä,
kun lukee edellisenkin mielipiteen. EVR:n terrori-
iskutkin hyväksytään, kun "kannattavathan ne hyvää
asiaa". Onhan ne eläimet mukavia, kun eivät sano
koskaan mitään vastaan, ole eri mieltä, lähde
jonkun toisen matkaan.
Minua kyllä kiinnostavat enemmän ihmiset:
kapinalliset, erimieliset, persoonalliset.
Monen mielestä terrori on paha asia, jos se
kohdistuu OMAA ryhmää vastaan. Minusta se on paha
asia aina ja kaikkialla.
saattaa
olla että oot oikeessa, jos vaan ois käsittäny jotain sun kirjotuksesta?! mulle jäi hyvin epäselväksi sun pointtisi...Kaikille.
"Following the latest letter in September, 1991, The New York Times published two rejoinders to this question. Under the headline, "Don’t Put Hitler Among the Vegetarians," the correspondent (Richard Schwartz, author of Judaism and Vegetarianism ) pointed out that Hitler would occasionally go on vegetarian binges to cure himself of excessive sweatiness and flatulence, but that his main diet was meat-centered. He also cited Robert Payne, Albert Speer, and other well-known Hitler biographers, who mentioned Hitler’s predilection for such nonvegetarian foods as Bavarian sausages, ham, liver, and game. Furthermore, it was argued, if Hitler had been a vegetarian, he would not have banned vegetarian organizations in Germany and the occupied countries; nor would he have failed to urge a meatless diet on the German people as a way of coping with Germany’s World War II food shortage"http://www.peta.org/liv/c/hitler.html
"And in any event, the Nazi interest in reducing meat consumption was not a matter of the moral status of animals but reflected a concern with organic health and healing and avoidance of artificial ingredients in food and pharmaceutical products that was linked to the broader Nazi goals of "racial hygiene." ...
The Nazis were not in favor of animal rights. Animal welfare laws in Germany restricted vivisection to some degree, but they hardly reflected any societal preference for abolishing the property status of animals."
Introduction to Animal Rights: Your Child or the Dog? Gary Francione Temple University Press 2000
Väärää tietoa?
"What they opposed was not all use of animals, or even all use of animals in research and medicine, but a specific approach to use of animals in scientific research which was seen as denying the organic and holistic concept of man, as member of the Volk and part of Nature, which was central to the Nazi Weltanschauung. Few things could be more grotesque than the attempt by certain modern anti-animal-rights researchers to link Göring's attitudes with those of modern animal rights activists.Göring ate meat, wore leather and fur, hunted for sport, used medicine, and supported medical research which did not conflict with Nazi guidelines. Both Himmler and Göring inspected the site of the future Reich Institute for Cancer Research, which 'boasted...a sizable tumor farm to raise animals for use in experiments'. (Robert Proctor, The Nazi War On Cancer, p.261).
Animal protection certainly was a major concern in Nazi Germany. On April 21, 1933, a set of laws was passed regulating (but not banning) the slaughter of animals for food, and banning kosher butchering as inhumane. In August of 1933, Göring announced a ban on 'unbearable torture and suffering in animal experiments'....
When the ban on cruel forms of vivisection was codified in law three months later, however, experiments on animals were permitted, subject to a set of eight conditions and with the explicit permission of the minister of the interior, supported by the recommendation of local authorities...As Proctor details in The Nazi War on Cancer, use of non-human animals in medical and other research continued throughout the Nazi period, often conducted by members of the Nazi Party, SA, or SS, and often combining research on non-human and unwilling human subjects by the same researchers. The laws of the Weimar period, which required that any experiments on humans must be conducted first on non-humans, remained in force."
"In the matter of Hitler's supposed affection for animals, Kershaw refers to Hitler's note in his Monologue (219: 22-23 Jan. 1942), relating to how he liked his dog but this was because of its obedience: Kershaw comments that as 'with his dogs, as with every human being he came into contact with, any relationship was based upon subordination to his mastery'; he also reports how one of Hitler's dog-whips was made from animal skin, and that Hitler would seek to impress a young female admirer by 'thrashing his own dog'."
"Toland reports that Hitler's wife, Eva Braun, wore fox fur and Hitler himself wore deerskin clothing. In the case of Hitler's own dog, the cyanide used by Eva Braun when she and Hitler committed suicide was not taken until it was first tested on the dog. Before committing suicide Hitler summoned Prof. Werner Haase to test the poison and 'he forced open the dog's jaws and crushed the prussic acid capsule with a pair of pliers'."
"In respect of war engagement, the Nazis used 625,000 horses in their offensive against the Soviet Union, many of whom suffered and died. Furthermore, during the time when the Nazis occupied Russia, they consumed 600,000 tons of meat and this reached a stage when even Goebbels complained 'there are no cattle left'."
http://www.vivisection-absurd.org.uk/myths.html#1.