Kalleismista

"Kyllä Kalle oli oikeassa että kun sorvaa omassa
sorvaamossaan ilman palkkaa jää firmaan palkkojen
osuus omana pääomana."

kysyn vaan? kirjoitti:

"Kyllä Kalle oli oikeassa että kun sorvaa omassa
sorvaamossaan ilman palkkaa jää firmaan palkkojen
osuus omana pääomana."

Millä Kalle leipää ostaa?

kysyn vaan? kirjoitti:

"Kyllä Kalle oli oikeassa että kun sorvaa omassa
sorvaamossaan ilman palkkaa jää firmaan palkkojen
osuus omana pääomana."

Kallella on palkkatyö ja kynttilänjalkojen valmistaminen on vain harrastus ja sen vuoksi toiminnasta ei tarvitse ottaa palkkaa lainkaan.

Taidat ymmärtää käsitteen "tekijä" väärin. Sillä jos tekijä on omistaja ei synny lisäarvoa vaan arvoa, mutta se, että arvo on sama kuin naapurin tekeleellä on sattumaa. Hinta on yleensä joko alempi tai korkeampi.

Sinulle siis riittää sattuma todisteeksi teoriallesi, voit vetää sen hanuriisi. Sumealogiikka kuvaa asiaa paljon tarkemmin, kuin sinun sattumasi "samanarvoinen". Saman arvoinen, mutta ei saman hintainen on se mikä hiertää persettäsi..

hannu_rainesto kirjoitti:

Taidat ymmärtää käsitteen "tekijä" väärin. Sillä jos tekijä on omistaja ei synny lisäarvoa vaan arvoa, mutta se, että arvo on sama kuin naapurin tekeleellä on sattumaa. Hinta on yleensä joko alempi tai korkeampi.

Sinulle siis riittää sattuma todisteeksi teoriallesi, voit vetää sen hanuriisi. Sumealogiikka kuvaa asiaa paljon tarkemmin, kuin sinun sattumasi "samanarvoinen". Saman arvoinen, mutta ei saman hintainen on se mikä hiertää persettäsi..

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000035332623#22000000035332623

'
"Pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön"

http://sosialismi.net/kirjasto/kirjasto/Marx-Tyo.htm#2c
'



Koska Kallen pääoma on kiistatta lisääntynyt kynttilänjalkoja tekemällä niin sinä siis yrität kumota tämä marxin väittämän pääoman mahdollisuudesta lisääntyä vain työvoimaan vaihtamalla.
Miksi ihmeessä ei omistajan työvoimaa voi myös vaihtaa pääomaksi? Kallehan tekee juuri sitä sillä millään muulla tavalla ei pääoma lisäänny kuin työvoimaan vaihtamalla.



"mutta se, että arvo on sama kuin naapurin tekeleellä on sattumaa. "

Väärin, niin väärin. Etkö osaa marxin oppeja? Opiskelahan marxia ja tule sitten takaisin kertomaan mikä tavaran arvo on.
Näin sanoo marx suuressa viisaudessaan:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Siis se, että kahden samanlaisen mutta eri yrityksissä erilaisilla valmistusmenetelmillä tehtyjen tuotteiden arvo on sama.

Vai oletko valmis kumoamaan tämänkin marxin väitteen??

Hahhaa, tämä on todella hauskaa kun saa viedä punikkeja kuin kuoriämpäriä. Mutta ei auta, nyt täytyy mennä nukkumaan sillä huomenna on taas työpäivä.

Hyvää yötä kaikille palstalaisille aatteen väristä riippumatta.

Teidän Marxista en tiedä mutta meidän Marx ottaa ihan esimerkiksi rihmarullan valmistuksen.
Meidän Marx sanoo,jos käsityöläinen valmistaa käsityökaluin 100 rihmarullaa päivässä ja ja pääomanomistaja valmistuttaa työläisellä koneen avulla 10 000 rihmarullaa päivässä,niin rihmarullan hinta markkinoilla määräytyy pääomanomistajan ehdoin. Meidän Marx siis sanoo,että rihmarullassa on kiinteän pääoman osa,liikkuvan pääoman osa ja lisäarvo. Hinta sille muodostuu vasta markkinoilla.

Keroinhan jo, Marxiin tukeutuen Lenin sanoo,"Pysyvän pääoman suurempi käyttäminen ei ole mitään muuta kuin tuotantovoimien kehityksen korkea taso."

Kynttilänjalallasi on ainoastaan raaka-aineen arvo ellet saa sitä myydyksi. Siitä huomaat ensinnäkin ajankohdan jossa hinta muodostuu,toiseksi huomaat vaihtelevan pääomanosasi menneen hukkaan ja kolmanneksi huomaat työsi menneen hukkaan. Kynttilänjalkaan on sitoutunut työtäsi,epäilemättä sitä on sitoutunut esimerkkisi naapuripajan työläisen valmistamaan kynttilänjalkaankin - niinhän kääntäen toteat. Jos naapuripajasi omistaja ei saa myydyksi kynttilänjalkaansa,hän ei saa myydyksi työläisen työtä. Tulee kuule Kalle persnettova ja tuollaista bisnestä ei kestä kuin virtuaalijohtaja Pappamannisen virtuaaliverstas.

Pääomanomistajalle on edullista,että mahdollisimman suuri tuotemäärä tuotetaan mahdollisimman pienellä elävän työvoiman määrällä.
Näin pysyvän pääoman määrä kasvaa suhteessa vaihtelevan pääoman määrään (palkat,sosiaaliturva jne.) Tulitko huomanneeksi,että Nokian vaatiessa halvempia puhelinkomponentteja Perlos siirsi tuotantonsa pois Suomesta,Perloksen kolme alihankkijaa meni persiilleen. Kapakoissa väheni vissykossun myynti,kaupoissa makkaran ja taksisuharilla on ajoja vähempi. Suomi kurjistui hivenen ja niinhän meidän Marx tuollaisessa tilanteessa ennakoi tapahtuvankin.

Meidän Marxin mukaan kapitalistisen tuotantotavan edetessä kuilu pysyvän ja vaihtelevan pääoman välillä kasvaa. Meidän Marx erittelee kasvun pääoman kasautumisena (akkumulaatio), keskittymisenä (konsentraatio) ja yhteenkokoutumisena (sentralisaatio).

Kasautumisessa pääomanomistaja muuttaa osan lisäarvosta uudestaan pääomaksi (kuluuhan se sinunkin sorvisi), lisäarvo tuottaa uutta lisäarvoa. Keskittymisessä pääoma kasautuu kollektiivisesti useiden pääomanomistajien kohdalle. Yhteenkokoontumisessa jo olemassa olevat pääomat joutuvat yhä harvempien omistajien käsiin.

Et kai kieltäne,että Suomessa ei kannata tehdä T-paitoja,joulukuusenkoristeita,varvassandaaleita taikka kännykänkuoria?
Et kai väitä,etteivätkö ylikansalliset firmat tahkoa pirunmoisia voittoja Kiinassa ja Intiassa?
Meidän Marx väittää sen johtuvan nimenomaan siitä,että pysyvän pääoman suhde vaihtelevaan pääomaan on kasvanut.
Te porvarit sanotte,että Suomessa työvoima on niin kallista,ettei täällä kannata tuottaa juuri mitään. Noin sanoessanne te vahvistatte meidän Marxin väittämän a)pääomien kasautumisesta b)kapitalistisen tuotantotavan pyrkimyksen kohottaa pysyvän pääoman osaa ja laskea vaihtelevan pääoman osaa c)lisäarvon lisäarvoa tuottavana ts, riiston d)tuotetun tavaran arvon muodostumisen vasta markinoilla e)minuakin huonomman Marxin tuntemuksen.

Otetaan yksi ajankohtainen esimerkki. Eikös se Sukarin Topi ole juuri perustamassa pientä peruskauppaa jokaiseen Suomen kirkonkylään? Jos näin oli,niin se todistaa pääomanomistajan pyrkivän lisäämään vaihtelevan pääoman osaa pysyvän kustannuksella. Toisessa tapauksessa on tietysti päinvastoin.

Kun yhteenkokoontunut raha alkaa tuottaa kynttilänjalkoja Kiinassa,niissä on taskulamppu led-valoilla,hieromasauva,navanalusnavigaattori,
laajakaista,8 gigan kamera ja 3D soittoäänet. Markkinoilla niiden hinta määräytyy sinun kynttilänjalkaasi halvemmaksi siksi,että niiden tuottamiseen käytetty kiinteä pääoma on suuri,vaihteleva pääoma pieni ja riiston aste helvetillinen. Se tarkoittaa,että ainoa autuaaksi tekevä asia sinulla on istua kynttilänjalkasi päälle ja laulaa Hei laukkaa ratsu reimaa...

Että eiköhän Kalle aleta pistämään hanttiin riistäjille? Meidän Marx antoi siihen aika pirun hyvät ohjeet.

Minusta tuntuu,että perusluonteeltasi olet marxilainen. Sellainen Croucho Marxilainen. Ole sinä vaan sellainen luonteeltasi,se toinen porvari Zyhckowiz on ulkonäöltään. Ei siinä loppujen lopuksi mitään hävettävää ole,sellainenhan minäkin olen. Miten saatan alentua keskustelemaan porvarin kanssa joka alentuu keskustelemaan minun kanssani?

Ja sitten lopuksi se monesti toistettu asia. Wäinää ei vituta koskaan. Vitutuksesta olen havainnut olevan haittaa elämälle. Olin iltavuorossa,laukesi ensin yksi yksikkö,heti sen perään toinen. Teetti lujasti töitä. Kun lähdin kotiin kymmeneltä,paikalle hälytetyt viisi sähkömiestä ja kolme insinööriä koetti paikata mitä nyt paikattavissa oli. Noin ensikäteen arvelin vahinkojen määräksi siinä 300 000 euroa.
Virhe tapahtui siinä,ettei kukaan ollut muistanut ilmoittaa meille vesikatkosta.
Huoltamaton varajärjestelmä yritti päälle ja poltti reen jalaksen vahvuiset sulakkeet.
Se oli akuutti syy.

Tosiasiallinen syy on se,että pääomanomistaja on pienentänyt vaihtelevan pääoman osaa.
Vesikatkoista vastaavaa ei ole,työt on hajautettu.Työnjohtoporrasta ei ole lainkaan,ennakkohuolto toimii keskijohdon ohjauksessa - siis paperilla. Ajetaan tietoisella riskillä. Ei sahojakaan tarvitse polttaa,jätetään pölyt siivoamatta niin kyllä ne syttyvät ihan itsestään.
Olisi aika rohkeaa väittää tässä,että riski ei olisi hallittu riski. Kenties suuryritysten on pienyrityksiä helpompi saada korvauksia vahingoistaan. Yritysten vakuutusmaksuthan ovat jyvitetty,isot maksavat suhteessa pieniä enemmän.
Tässä sauma yrittäjäporvareille,kertokaapa miten teidän vakuutusmaksuillenne on käynyt?

Ystäväni Kalle. Kello on pian kaksi ja istun tässä,näet illan homma oli kuin kolmen tonnin esteet. Ei se heti estejuoksun jälkeen niin nukuta.
Eikä vituta yhtään. Ei edes silti,vaikka minun pitää olla aamukuudelta tekemässä ruumiinavausta sille illan mäjäykselle.

Neuvostoliittolainen neurokirurgi Igor Adabasev selitti jutun näin; Ihmisen mieli on kellon heilurin kaltainen,toisessa kääntöpisteessä on hyvänolon tunne,toisessa pahanolon. Kun kello käy, mieliala vaihtelee ja tila on normaali. Jos heiluri pompottaisi pelkästään jommassa kummassa reunassa,tila olisi epävakaa.
Itseasiassa minua siis kyllä pitäisi vituttaa edes joskus. Kenties meidät onkin tarkoitettu tasapainottamaan toisemme,minä olen tällainen kaikelle naureskeleva hullu ja sinä sellainen rähinähullu?

Kun kaltaisenne ihminen kysyy minulta vituttaako,niin kysymys on subjektiivinen ja sisältää kysyjän henkilökohtaisiin käsityksiin perustuvan oletuksen. Elä hyvä Kalle ajattele toisen ihmisen päällä! Asia toimii oikeastaan niin,että niissä tilanteissa joissa toisille osoitat kysymyksen vituttaako,sinun pitää kysyä minulta; eikö sinua Wäinä vieläkään vituta? Siten pääset paremmin haluamaasi lopputulokseen.

Hikoilin illalla pirusti,suolat taitaa olla sekaisin. Taidanpa tehdä sillivoileivän. Vituttaa muuten rankasti,jos silli on loppu.Mitä helkkaria tästä elämästä tulee jos sillikin on loppu!

antipunikki kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000035332623#22000000035332623

'
"Pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön"

http://sosialismi.net/kirjasto/kirjasto/Marx-Tyo.htm#2c
'



Koska Kallen pääoma on kiistatta lisääntynyt kynttilänjalkoja tekemällä niin sinä siis yrität kumota tämä marxin väittämän pääoman mahdollisuudesta lisääntyä vain työvoimaan vaihtamalla.
Miksi ihmeessä ei omistajan työvoimaa voi myös vaihtaa pääomaksi? Kallehan tekee juuri sitä sillä millään muulla tavalla ei pääoma lisäänny kuin työvoimaan vaihtamalla.



"mutta se, että arvo on sama kuin naapurin tekeleellä on sattumaa. "

Väärin, niin väärin. Etkö osaa marxin oppeja? Opiskelahan marxia ja tule sitten takaisin kertomaan mikä tavaran arvo on.
Näin sanoo marx suuressa viisaudessaan:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Siis se, että kahden samanlaisen mutta eri yrityksissä erilaisilla valmistusmenetelmillä tehtyjen tuotteiden arvo on sama.

Vai oletko valmis kumoamaan tämänkin marxin väitteen??

Hahhaa, tämä on todella hauskaa kun saa viedä punikkeja kuin kuoriämpäriä. Mutta ei auta, nyt täytyy mennä nukkumaan sillä huomenna on taas työpäivä.

Hyvää yötä kaikille palstalaisille aatteen väristä riippumatta.

Lue lisää

viedään kuin kuoriämpäriä, mutta kalle ei itse tajua sitä! Jätkä "viisastelee" ihan tosihnaa...

Häh, häh häääääääääää

antipunikki kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000035332623#22000000035332623

'
"Pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön"

http://sosialismi.net/kirjasto/kirjasto/Marx-Tyo.htm#2c
'



Koska Kallen pääoma on kiistatta lisääntynyt kynttilänjalkoja tekemällä niin sinä siis yrität kumota tämä marxin väittämän pääoman mahdollisuudesta lisääntyä vain työvoimaan vaihtamalla.
Miksi ihmeessä ei omistajan työvoimaa voi myös vaihtaa pääomaksi? Kallehan tekee juuri sitä sillä millään muulla tavalla ei pääoma lisäänny kuin työvoimaan vaihtamalla.



"mutta se, että arvo on sama kuin naapurin tekeleellä on sattumaa. "

Väärin, niin väärin. Etkö osaa marxin oppeja? Opiskelahan marxia ja tule sitten takaisin kertomaan mikä tavaran arvo on.
Näin sanoo marx suuressa viisaudessaan:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Siis se, että kahden samanlaisen mutta eri yrityksissä erilaisilla valmistusmenetelmillä tehtyjen tuotteiden arvo on sama.

Vai oletko valmis kumoamaan tämänkin marxin väitteen??

Hahhaa, tämä on todella hauskaa kun saa viedä punikkeja kuin kuoriämpäriä. Mutta ei auta, nyt täytyy mennä nukkumaan sillä huomenna on taas työpäivä.

Hyvää yötä kaikille palstalaisille aatteen väristä riippumatta.

Lue lisää

””Koska Kallen pääoma on kiistatta lisääntynyt kynttilänjalkoja tekemällä niin sinä siis yrität kumota tämä marxin väittämän pääoman mahdollisuudesta lisääntyä vain työvoimaan vaihtamalla.
Miksi ihmeessä ei omistajan työvoimaa voi myös vaihtaa pääomaksi? Kallehan tekee juuri sitä sillä millään muulla tavalla ei pääoma lisäänny kuin työvoimaan vaihtamalla.”””

HR: Pääoma on tuotannon yhteiskunnallinen suhde. Omistajan työssä ei tätä suhdetta ilmene. Miksi et ymmärrä huomioida tätä niin pääsisit mekaanisesta tulkinnastasi.


Siis se, että kahden samanlaisen mutta eri yrityksissä erilaisilla valmistusmenetelmillä tehtyjen tuotteiden arvo on sama.
Vai oletko valmis kumoamaan tämänkin marxin väitteen??

HR: Eri tuottajat eivät valmista samanlaisia tuotteita/tavaroita samassa ajassa. Toiset tekevät sen nopeammin toiset hitaammin. Työvälineiden laatu vaikuttaa myös tähän asiaan. Nämä kumpikaan seikka ei päde sinun esimerkeissäsi.
Molemmista tavaroista kuitenkin maksetaan markkinoilla saman verran, ei sen mukaan kuinka kauan toiselta siihen aikaa meni. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk välttämätön työaika. Ts. se työaika, joka tarvitaan tavaran tuottamiseen yhtk:ssa vallitsevilla normeilla. Tässä vaikuttaa siis myös se, mikä ammattitaito työtekijällä on, mitkä ovat tuotantoehdot jne...
Ts. Jos omistajan, ja vastaavasti työntekijän toisessa firmassa, toisistaan mitään tietämättä, tekemä työaika on täsmälleen sama, saman tuotteen valmistamiseen on se taatusti sattuma. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk:sti välttämätön työaika.

antipunikki kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000035332623#22000000035332623

'
"Pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön"

http://sosialismi.net/kirjasto/kirjasto/Marx-Tyo.htm#2c
'



Koska Kallen pääoma on kiistatta lisääntynyt kynttilänjalkoja tekemällä niin sinä siis yrität kumota tämä marxin väittämän pääoman mahdollisuudesta lisääntyä vain työvoimaan vaihtamalla.
Miksi ihmeessä ei omistajan työvoimaa voi myös vaihtaa pääomaksi? Kallehan tekee juuri sitä sillä millään muulla tavalla ei pääoma lisäänny kuin työvoimaan vaihtamalla.



"mutta se, että arvo on sama kuin naapurin tekeleellä on sattumaa. "

Väärin, niin väärin. Etkö osaa marxin oppeja? Opiskelahan marxia ja tule sitten takaisin kertomaan mikä tavaran arvo on.
Näin sanoo marx suuressa viisaudessaan:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Siis se, että kahden samanlaisen mutta eri yrityksissä erilaisilla valmistusmenetelmillä tehtyjen tuotteiden arvo on sama.

Vai oletko valmis kumoamaan tämänkin marxin väitteen??

Hahhaa, tämä on todella hauskaa kun saa viedä punikkeja kuin kuoriämpäriä. Mutta ei auta, nyt täytyy mennä nukkumaan sillä huomenna on taas työpäivä.

Hyvää yötä kaikille palstalaisille aatteen väristä riippumatta.

Lue lisää

Olette ymmärtäneet taas Marxinne väärin. Tuo ei ole meidän Marx,vaan kokonaisuudesta irti revitty yksittäinen lause.

Klassisista porvarillisista taloustieteilijöistä Smith ja Ricardo selittivät pääoman muodostumista, Ricardo toki hivenen epäillen.

Adam Smith sulki pysyvän pääomanosan pois hyödykkeen hinnasta. Käytännössä hän siis sulki pysyvän pääomanosan pois tuotannosta. Marx antoi pysyvälle pääomanosalle huomattavan merkityksen ajattelussaan poiketen näin ratkaisevasti klassikoista.
Jos on olemassa kulumaton kone niin Smith on oikeassa,ellei ole niin Marx on oikeassa. Myös kone on tuotettu tavara ja sisältää pysyvän pääomanosan,siis osan joka on käytetty sen valmistamiseen,kulumisen korvaamiseen ja raaka- sekä apuaineisiin.Tilanne ei muutu vaikka koneella valmistetaan kone jolla valmistetaan kone jolla valmistetaan kone. Smithin tapauksessa pysyvän pääoman osa on suljettu pois tuotteen hinnasta, siis tuotannosta. Smith pompottaa sitä tuotannonalalta toiselle, Smith keksi siis ikiliikkujan. Marx kumosi sen.

Vaihtelevalla pääomalla Marx tarkoittaa sitä osaa,joka käytetään työpalkkoihin ja työvoiman ylläpitämiseen.

Lisäarvolla Marx tarkoittaa sitä osaa,jonka työläinen luo kapitalistille sen työajan lisäksi,jonka hän tarvitsee hankkiakseen oman toimeentulonsa.
Kuten lainauksessasi lukee;".. niin tarkoitame työmäärää,joka on välttämätön tavaran tuottamiseen.."

Marx siis puhuu tavaran tuottamiseksi tarkoitetusta VÄLTTÄMÄTTÖMÄSTÄ TYÖSTÄ, se on eri asia kuin työ. Marxin yhteiskunnallisesti välttämätön työ on se osa työstä,jonka työläinen tarvitsee uusiakseen työvoimansa. Se osa työpäivästä,joka ylittää välttämättömän työn on lisäarvoa.
Osan lisäarvosta kapitalisti sijoittaa koneisiin ja lisäarvo muuttuu pysyväksi pääomaksi.

Osa pysyvästä pääomasta ei tässä kierrossa muutu koskaan henkilökohtaisesti käytettäväksi tuloksi. Sellainen on esimerkiksi siemenvilja,jos se muuttuu,se ei ole enää siemenviljaa.
Sähkövoimalan pyörittämiseen tarvittava sähkö ei saa koskaan tulon muotoa.

Marxin määrittämä lisäarvo on siis työn määrä,joka ylittää työvoiman uusintamiseen tarvittavan työn määrän ja se on sitoutunut tuotteeseen.

Kun sinulla nyt on se sorvi ja raaka-aine,niin istuksippa sen vieressä ja katsele vaikka päivä että syntyykö sitä lisäarvoa? Istuksi viikko niin huomaat,että sen työvoiman uusintamisenkin kanssa alkaa olla vähän niin ja näin.
Käyppä sitten kiinni kahvaan.Sorvaa kynttilänjalka.Sinulla voi olla käsitys siitä,mikä hinta sinun pitäisi siitä saada. Kynttilänjalan hinta kuitenkin määräytyy vasta markkinoilla.
Olkoonpa hinta mikä hyvänsä,se sisältää pysyvän pääomanosan,vaihtelevan pääomanosan ja lisäarvon.
Osta pysyvällä osalla sorviisi terä,vaihtelevalla osalla Siwasta sipuliteetä,lisäarvon voit käyttää miten tykkäät mutta ellet laita osaa siitä kiinteään pääomaan niin sorvisi vaihdelaatikosta loppuu öljy.
Tuottamasi lisäarvon loppuosan voit panna mihin haluat. Osta vaikka akalle valkoinen mersu kattoluukulla taikka muuta amerikkaan.
Olet siis työlläsi tuottanut lisäarvon ja saat sen itsellesi.

Se naapuripajan työmies tekee saman homman,mikähän siinä on,että sinun tapauksessasi lisäarvo muodostuu tekemästäsi työstä mutta naapuripajalla ei?
Teidän porvareiden mielestä pääomat polkaisevat liikkeelle prosessin,joka tuottaa voitoksi nimittämänne lisäarvon.Mielestänne naapuripajalla tapahtuu siten koska siellä tehdään palkkatyötä.Sinun sorvaamossasi tehtyä,tuotteeseen kiteytynyttä työtä te porvarit nimitätte yrittäjävoitoksi koska sinulla ei ole isäntää joka riistäisi sen osan sinulta. Se sinun ja monen muun korvaan niin kovin karskahtanut sana - riisto - tarkoittaa marxilaisessa ajattelussa ainoastaan työn tuloksen jakamisen suhdetta kapitalistin ja työläisten kesken.


Tavaran hinta muodostuu markkinoilla. Jos se on pienempi kuin pysyvän pääoman osa ja vaihtelevan pääoman osa niin lisäarvoa ei synny.
Kaadanpa sata joulukuusta.Kuusien hinta,kirves ja kuljetusväline edustavat pääoman pysyvää osaa,rukkaset ja pipo kanssa. Eväsleivät sitä vaihtelevaa osaa. Homman tekeminen on sitä yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä.Tavaran hinta saattaa vaihdella sen mukaan,kauppaanko niitä Helsingissä jouluaattona vai heinäkuussa Jerusalemissa. On sattumaa jos hinta on sama.

Marxia eivät kiinnostaneet nappikauppiaat. Marxin teoria koskee kapitalistista tavaratuotantoa juuri sillä tavalla,kuin olet sen viestiisi lainannut.Lainauksessasi Marx kuvailee reunaehdot.

Eihän Marx nyt toki sanonut,etteivätkö pääomat voisi lisääntyä sinunkin työsi kautta. Päinvastoin. Mutta jos koko yhteiskunta muodostuisi nappikauppiaista tai eläisimme toisiemme paitoja pesemällä,niin eihän kyse olisikaan kapitalistisesta tavaratuotannosta eikä olisi tarvetta sen paremmin marxilaiselle kuin porvarillisellekaan taloustieteelle.

Älä nyt ole taas narsisti. Jos Marx ei nyt sattumalta tullut huomioineeksi juuri sinua ja sorvaamoasi,niin eihän hän sinua kieltänytkään.Hän nyt ei vain ollut kiinnostunut sinusta. Marx ei ollut yhteiskuntatieteilijänä kiinnostunut marginaalisista asioista,tokihan myönnät yhteiskunnan mitassa sellainen olevasi Coka Colaan,Mitsubishiin,Shelliin ja Merril Lynchiin verraten.

Jollakin keinoin pitäisi kyllä saada kaikki maailman olevat ja tulevat taloustieteilijät tietoisiksi Kallesta ja hänen sorvaamostaan Tampereella. Olisiko internetistä apuja. Voisimme kaikki ottaa vapaata töistä ja viestittää heille koneillamme,millaisen helevetin rähinän typerä Marx sai aikaan jättämällä mainitsematta Kallen teorioissaan.
Luulenpa,ettei yhdelläkään vakavasti otettavalla teoreetikolla ole varaa toistaa tuollaista mokaa,kyllä kaikissa uusissa yhteiskuntateorioissa on otettava huomioon,että maiilman todellinen napa on Kalle mustanmakkarankylästä.

hannu_rainesto kirjoitti:

””Koska Kallen pääoma on kiistatta lisääntynyt kynttilänjalkoja tekemällä niin sinä siis yrität kumota tämä marxin väittämän pääoman mahdollisuudesta lisääntyä vain työvoimaan vaihtamalla.
Miksi ihmeessä ei omistajan työvoimaa voi myös vaihtaa pääomaksi? Kallehan tekee juuri sitä sillä millään muulla tavalla ei pääoma lisäänny kuin työvoimaan vaihtamalla.”””

HR: Pääoma on tuotannon yhteiskunnallinen suhde. Omistajan työssä ei tätä suhdetta ilmene. Miksi et ymmärrä huomioida tätä niin pääsisit mekaanisesta tulkinnastasi.


Siis se, että kahden samanlaisen mutta eri yrityksissä erilaisilla valmistusmenetelmillä tehtyjen tuotteiden arvo on sama.
Vai oletko valmis kumoamaan tämänkin marxin väitteen??

HR: Eri tuottajat eivät valmista samanlaisia tuotteita/tavaroita samassa ajassa. Toiset tekevät sen nopeammin toiset hitaammin. Työvälineiden laatu vaikuttaa myös tähän asiaan. Nämä kumpikaan seikka ei päde sinun esimerkeissäsi.
Molemmista tavaroista kuitenkin maksetaan markkinoilla saman verran, ei sen mukaan kuinka kauan toiselta siihen aikaa meni. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk välttämätön työaika. Ts. se työaika, joka tarvitaan tavaran tuottamiseen yhtk:ssa vallitsevilla normeilla. Tässä vaikuttaa siis myös se, mikä ammattitaito työtekijällä on, mitkä ovat tuotantoehdot jne...
Ts. Jos omistajan, ja vastaavasti työntekijän toisessa firmassa, toisistaan mitään tietämättä, tekemä työaika on täsmälleen sama, saman tuotteen valmistamiseen on se taatusti sattuma. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk:sti välttämätön työaika.

Lue lisää

Mistä ei mitään ymmärrä. Toveri Rainesto ei tajua
hölkäsen pöläystä tuotannoista ja pääomien muodos-
tumisista.

Markkinat määräävät hintatason jolla kynttelinjalka
menee kaupaksi.

Jos toinen värkkää sen käsin on jalka kalliimpi kun
sellaisen tekemä joka käyttää konevoimaa.

Et ole kuullut työhön osallistuvista pienten
lafkojen omistajista?

Samanlaiset haalarit päällä kuin palkollisilla.

Mutta suurin pointti onkin siinä että tuotanto-
ketjusta, kassavirrasta ja myynnistä huolehti-
malla pidetään yllä työpaikat salissa.

Mikäli firmaa ei johdeta kaikilla osa-alueilla
ja tiedetä mitä tehdään, lakkaa lisäarvontuotan-
tokin.

Konkurssiin.

Siksi sosialismikin aina menee konkurssiin.

Sosialistit luulevat laillasi, että pelkkä
sorvaaminen riittää.

Kyllä siihen liittyy erottamattomana firman
talouden ja etenkin tuotekehityksen sekä markki-
noinnin onnistuminen.

Ja yllätys yllätys, moni firma on aloittanut
vieraalla pääomalla eli lainalla.

Suomessa pien ja keskisuuri yritys valtaosin
on aloitettu panttaamalla kaikki mitä on.

Teoriasi ei oikein toimi keskimääräisessä suoma-
laisessa yritystoiminnan käynnistämis mallissa.

Se kuka tekee parhaimmat kynttelin jalat
halvimmalla pärjää.

Ja markkinat määrittävät aina hinnan.

Siihen sitten pitää laskentatoimen ja tuotannon-
suunnittelun vastata saamalla tavaraa voitolla
aikaiseksi markkinoiden määrittämällä hintatasol-
la.

Vaikka sorvari sorvaa kuinka perkeleesti niin
edellä mainitun suhteen pitää työt olla
tehtynä.

Eli lisäarvoa ei synny jos ketju ei ole kunnossa.

Teikäläinen on periaatteessa pelkkä maajussi.

Tuotetaan ja tuotetaan ja tuotetaan ja tuotetaan.

Jos joku lakkaa maksamasta erotuksen on homma
het mennyt puihin.

Talous ja yritysymmärryksesi on kaiken arvostelun
alapuolella.

Etenkin kun palveluyrityksetkin ovat olemassa.

Niistähän ei partarunkku tiennyt tuon taivaal-
lista.

No, tämä tästä. Työläisen paras ystävä on
voittoa tuottava työnantaja.

Tappiollisessa firmassa ei työntekijällä ole
juuri uskoa työn jatkuvuuteen jos tappiollisuus
vain jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen.

Edelliseen on tietysti vastaus että sosialismi
moisen mahdollistaa.

Niin kuin periaatteessa tekeekin.

Muuttamalla työläisen palkan paskapaperiksi!!

On siinä autuutta kerrakseen!

Wäinä kirjoitti:

Olette ymmärtäneet taas Marxinne väärin. Tuo ei ole meidän Marx,vaan kokonaisuudesta irti revitty yksittäinen lause.

Klassisista porvarillisista taloustieteilijöistä Smith ja Ricardo selittivät pääoman muodostumista, Ricardo toki hivenen epäillen.

Adam Smith sulki pysyvän pääomanosan pois hyödykkeen hinnasta. Käytännössä hän siis sulki pysyvän pääomanosan pois tuotannosta. Marx antoi pysyvälle pääomanosalle huomattavan merkityksen ajattelussaan poiketen näin ratkaisevasti klassikoista.
Jos on olemassa kulumaton kone niin Smith on oikeassa,ellei ole niin Marx on oikeassa. Myös kone on tuotettu tavara ja sisältää pysyvän pääomanosan,siis osan joka on käytetty sen valmistamiseen,kulumisen korvaamiseen ja raaka- sekä apuaineisiin.Tilanne ei muutu vaikka koneella valmistetaan kone jolla valmistetaan kone jolla valmistetaan kone. Smithin tapauksessa pysyvän pääoman osa on suljettu pois tuotteen hinnasta, siis tuotannosta. Smith pompottaa sitä tuotannonalalta toiselle, Smith keksi siis ikiliikkujan. Marx kumosi sen.

Vaihtelevalla pääomalla Marx tarkoittaa sitä osaa,joka käytetään työpalkkoihin ja työvoiman ylläpitämiseen.

Lisäarvolla Marx tarkoittaa sitä osaa,jonka työläinen luo kapitalistille sen työajan lisäksi,jonka hän tarvitsee hankkiakseen oman toimeentulonsa.
Kuten lainauksessasi lukee;".. niin tarkoitame työmäärää,joka on välttämätön tavaran tuottamiseen.."

Marx siis puhuu tavaran tuottamiseksi tarkoitetusta VÄLTTÄMÄTTÖMÄSTÄ TYÖSTÄ, se on eri asia kuin työ. Marxin yhteiskunnallisesti välttämätön työ on se osa työstä,jonka työläinen tarvitsee uusiakseen työvoimansa. Se osa työpäivästä,joka ylittää välttämättömän työn on lisäarvoa.
Osan lisäarvosta kapitalisti sijoittaa koneisiin ja lisäarvo muuttuu pysyväksi pääomaksi.

Osa pysyvästä pääomasta ei tässä kierrossa muutu koskaan henkilökohtaisesti käytettäväksi tuloksi. Sellainen on esimerkiksi siemenvilja,jos se muuttuu,se ei ole enää siemenviljaa.
Sähkövoimalan pyörittämiseen tarvittava sähkö ei saa koskaan tulon muotoa.

Marxin määrittämä lisäarvo on siis työn määrä,joka ylittää työvoiman uusintamiseen tarvittavan työn määrän ja se on sitoutunut tuotteeseen.

Kun sinulla nyt on se sorvi ja raaka-aine,niin istuksippa sen vieressä ja katsele vaikka päivä että syntyykö sitä lisäarvoa? Istuksi viikko niin huomaat,että sen työvoiman uusintamisenkin kanssa alkaa olla vähän niin ja näin.
Käyppä sitten kiinni kahvaan.Sorvaa kynttilänjalka.Sinulla voi olla käsitys siitä,mikä hinta sinun pitäisi siitä saada. Kynttilänjalan hinta kuitenkin määräytyy vasta markkinoilla.
Olkoonpa hinta mikä hyvänsä,se sisältää pysyvän pääomanosan,vaihtelevan pääomanosan ja lisäarvon.
Osta pysyvällä osalla sorviisi terä,vaihtelevalla osalla Siwasta sipuliteetä,lisäarvon voit käyttää miten tykkäät mutta ellet laita osaa siitä kiinteään pääomaan niin sorvisi vaihdelaatikosta loppuu öljy.
Tuottamasi lisäarvon loppuosan voit panna mihin haluat. Osta vaikka akalle valkoinen mersu kattoluukulla taikka muuta amerikkaan.
Olet siis työlläsi tuottanut lisäarvon ja saat sen itsellesi.

Se naapuripajan työmies tekee saman homman,mikähän siinä on,että sinun tapauksessasi lisäarvo muodostuu tekemästäsi työstä mutta naapuripajalla ei?
Teidän porvareiden mielestä pääomat polkaisevat liikkeelle prosessin,joka tuottaa voitoksi nimittämänne lisäarvon.Mielestänne naapuripajalla tapahtuu siten koska siellä tehdään palkkatyötä.Sinun sorvaamossasi tehtyä,tuotteeseen kiteytynyttä työtä te porvarit nimitätte yrittäjävoitoksi koska sinulla ei ole isäntää joka riistäisi sen osan sinulta. Se sinun ja monen muun korvaan niin kovin karskahtanut sana - riisto - tarkoittaa marxilaisessa ajattelussa ainoastaan työn tuloksen jakamisen suhdetta kapitalistin ja työläisten kesken.


Tavaran hinta muodostuu markkinoilla. Jos se on pienempi kuin pysyvän pääoman osa ja vaihtelevan pääoman osa niin lisäarvoa ei synny.
Kaadanpa sata joulukuusta.Kuusien hinta,kirves ja kuljetusväline edustavat pääoman pysyvää osaa,rukkaset ja pipo kanssa. Eväsleivät sitä vaihtelevaa osaa. Homman tekeminen on sitä yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä.Tavaran hinta saattaa vaihdella sen mukaan,kauppaanko niitä Helsingissä jouluaattona vai heinäkuussa Jerusalemissa. On sattumaa jos hinta on sama.

Marxia eivät kiinnostaneet nappikauppiaat. Marxin teoria koskee kapitalistista tavaratuotantoa juuri sillä tavalla,kuin olet sen viestiisi lainannut.Lainauksessasi Marx kuvailee reunaehdot.

Eihän Marx nyt toki sanonut,etteivätkö pääomat voisi lisääntyä sinunkin työsi kautta. Päinvastoin. Mutta jos koko yhteiskunta muodostuisi nappikauppiaista tai eläisimme toisiemme paitoja pesemällä,niin eihän kyse olisikaan kapitalistisesta tavaratuotannosta eikä olisi tarvetta sen paremmin marxilaiselle kuin porvarillisellekaan taloustieteelle.

Älä nyt ole taas narsisti. Jos Marx ei nyt sattumalta tullut huomioineeksi juuri sinua ja sorvaamoasi,niin eihän hän sinua kieltänytkään.Hän nyt ei vain ollut kiinnostunut sinusta. Marx ei ollut yhteiskuntatieteilijänä kiinnostunut marginaalisista asioista,tokihan myönnät yhteiskunnan mitassa sellainen olevasi Coka Colaan,Mitsubishiin,Shelliin ja Merril Lynchiin verraten.

Jollakin keinoin pitäisi kyllä saada kaikki maailman olevat ja tulevat taloustieteilijät tietoisiksi Kallesta ja hänen sorvaamostaan Tampereella. Olisiko internetistä apuja. Voisimme kaikki ottaa vapaata töistä ja viestittää heille koneillamme,millaisen helevetin rähinän typerä Marx sai aikaan jättämällä mainitsematta Kallen teorioissaan.
Luulenpa,ettei yhdelläkään vakavasti otettavalla teoreetikolla ole varaa toistaa tuollaista mokaa,kyllä kaikissa uusissa yhteiskuntateorioissa on otettava huomioon,että maiilman todellinen napa on Kalle mustanmakkarankylästä.

Lue lisää

Lainataan yhdestä kohtaa: "Olkoonpa hinta mikä hyvänsä,se sisältää pysyvän pääomanosan,vaihtelevan pääomanosan ja lisäarvon."

Olitkohan toveri Wäiski ihan täysissä ruumiin ja
sielun voimissa tuon kirjoittaessasi?

Jaa että hinta mikä hyvänsä? Jessus sun kanssas.

Jos hinta väärä tulee Kallelle TAPPIOTA!

Ei tule pysvää eikä vaihtelevaa pääomaa eikä
lisäarvoa.

Tulee VOUTI!

Yrittäjän ja työntekijän olennainen ero on
siinä että yrittäjällä on myös taloudellinen
riski jos lisäarvontuotanto kusee.

Palkkarengit pääsee ansiosidonnaiselle.

Välttämätön työ? Kuka senkin määrittää?

Höyrykoneajan partapelle?

Voi ihme tuota uskontoanne.

Kyllä se piisaa että maksetaan työstä, siitä
sovittu palkka aikoinaan.

Tai sitten työläisetkin pistävät nimen vekseliin.

Moni ei moista halua.

Ilman lisäarvoa ei voida tehdä esim. investointeja.

Tämän ainakin toveri Wäiski tietää.

Rainesto ei.

Ja laajemmassa mitassa lisäarvosta kustannetaan
valtion sekä kuntien ja kaupunkien verotulot,
työläisten eläkkeet ja sosiaaliturva.

Tästäkään ei partapölhöllä ollut mitään käsitystä.

Partapöhlön teesit perustuvat 7 päiväiseen
työviikkoon höyrykone aikakaudella.

Siitä on mualima vähäsen muuttunut.

Sosialismi muuttaisi meidät toistemme paitoja
peseviksi nappikauppiaiksi.

Paitsi että joku pirulainen pesisi halvemmalla
kuin toinen, palkkaisi lisää väkeä ja taas
olisi Raineston harmiksi lisäarvoa jollain
muita fiksummalla.

Eniten minua sosialismissa riepoo se että siinä
pitää laittaa suitset niille jotka fiksumpia
ovat!

T Urpo kirjoitti:

Lainataan yhdestä kohtaa: "Olkoonpa hinta mikä hyvänsä,se sisältää pysyvän pääomanosan,vaihtelevan pääomanosan ja lisäarvon."

Olitkohan toveri Wäiski ihan täysissä ruumiin ja
sielun voimissa tuon kirjoittaessasi?

Jaa että hinta mikä hyvänsä? Jessus sun kanssas.

Jos hinta väärä tulee Kallelle TAPPIOTA!

Ei tule pysvää eikä vaihtelevaa pääomaa eikä
lisäarvoa.

Tulee VOUTI!

Yrittäjän ja työntekijän olennainen ero on
siinä että yrittäjällä on myös taloudellinen
riski jos lisäarvontuotanto kusee.

Palkkarengit pääsee ansiosidonnaiselle.

Välttämätön työ? Kuka senkin määrittää?

Höyrykoneajan partapelle?

Voi ihme tuota uskontoanne.

Kyllä se piisaa että maksetaan työstä, siitä
sovittu palkka aikoinaan.

Tai sitten työläisetkin pistävät nimen vekseliin.

Moni ei moista halua.

Ilman lisäarvoa ei voida tehdä esim. investointeja.

Tämän ainakin toveri Wäiski tietää.

Rainesto ei.

Ja laajemmassa mitassa lisäarvosta kustannetaan
valtion sekä kuntien ja kaupunkien verotulot,
työläisten eläkkeet ja sosiaaliturva.

Tästäkään ei partapölhöllä ollut mitään käsitystä.

Partapöhlön teesit perustuvat 7 päiväiseen
työviikkoon höyrykone aikakaudella.

Siitä on mualima vähäsen muuttunut.

Sosialismi muuttaisi meidät toistemme paitoja
peseviksi nappikauppiaiksi.

Paitsi että joku pirulainen pesisi halvemmalla
kuin toinen, palkkaisi lisää väkeä ja taas
olisi Raineston harmiksi lisäarvoa jollain
muita fiksummalla.

Eniten minua sosialismissa riepoo se että siinä
pitää laittaa suitset niille jotka fiksumpia
ovat!

Lue lisää

Upi-Urhea,kyllähän minä kerran sanoin,että tuotteessa piilee pysyvä pääoma,vaihteleva pääoma ja lisäarvo,ellei lisäarvoa synny niin tulleepi bankrotti. Sanoin senkin,että Marx esittää reunaehtoja. Ne käyvät pääpiirteittäin ilmi lainauksessa,jonka Kalle kirjoitti. Kaikki taloustieteilijät asettavat reunaehtoja,esim.sotien aikaan vaikuttaa sotatalous.
Senkin sanoin,ettei Marx ollut yhteiskuntatieteilijänä kiinniostunut yksittäisestä tavarantuottajasta,ei edes yksittäisestä teollisuudenalasta. Kukaan yhteiskuntatieteilijä ei ole jos tarkoitus on pyrkiä analyysiin.
Minusta näyttäisit katselevan asioita lähinnä yrittäjän ja yksittäisen yrityksen kannalta. Siltä paikalta Marxia lieneekin vaikea hahmottaa.

Minusta saattaa saada kuvan yrittäjävastaisena punikkina,itse asiassa niin ei ole.
Tahtoisin kuitenkin asioista puhuttavan oikeilla nimillä eikä propakandistisin keinoin.

Yrittäjänä haluaisin muutoksen lähinnä kolmeen asiaan.
Pitkä työpäivä. Esimerkiksi kunnat kilpailuttavat hankintansa. Voittanut yrittäjä joutuu pääsääntöisesti jatkamaan työpäiväänsä,viikkoaan ja vuotuista työaikaansa.Siitähän se säästö kunnan kahdeksantuntiseen työpäivään verraten syntyy.

Huono palkka. Työtunteihin nähden yrittäjän palkka on aika mitätön. Puhun keskimääräisestä yrittäjästä joka työllistää itsensä taikka 1-2 työntekijää. Minun olisi hyvin vaikea motivoitua työhön tuolla hinnalla.

Eläke-etuus. Tämä yrittäjillä on se surkein asia.
3000 euron kuukausitulon kohdalla yrittäjän eläkemaksu on 651 euroa. Alin mahdollinen eläkemaksu on n. 1270 euroa vuodessa,sen tuottamalla eläkkeellä Suomessa ei elä.

Laskeskellaanpa Upi hivenen. 3000 euron kuukausitulo antaa vuosiansioksi 36 000 euroa.Eläkemaksu tuosta tulosta on 7812 euroa.
Suomessa on n. 215 000 yritystä,niistä pienyrityksiä yli puolet. Arvaappa piruuttasi,moniko heistä maksaa eläkemaksunsa 3000 euron kuukausitulon mukaan ja moniko maksaa alimman mahdollisen 1270 euroa.
Jos yrittäjien puhe pitkästä päivästä on totta niinkuin varmasti onkin,niin eläkemaksutilastojen mukaan yrittäjän tuntipalkka on joltisenkin pieni.

Onhan Urpo niin,että Suomalainen,rehti yrittäjä ei valehtele. Ei edes verottajalle.

Yrittäjän eläkemaksu voi kohota jopa 25:n % tulosta. Sehän on helvetin väärin.
Koska yrittäjät eivät itse saa aikaisiksi yhteistä eläkekassaa,joka tasaisi eläkemaksun, se tulisi perustaa heille. Kyse on samasta yrittäjien avuttomuudesta ja yhteispelin puutteesta,joka näkyi tarpeesta päästä Tupo-pöytään mutta eri pienyrittäjäklaanit eivät pystyneet sopimaan edustuksesta siellä. Nyt EK:n Seppo Riskin perilliset ovat puhaltaneet koko Tupo-pelin poikki,hajanaisille pienyrittäjille koittaa entistä karvaammat ajat. Muistammehan että keskisuuret yritykset hyötyivät taannoisista verohelpotuksista eniten ja suuryritykset perkaavat aina etunsa. Pienyrittäjän osaksi jää nappikauppa,porvarihallituksen kuristamien kuntien jämäurakoista kilpaileminen ja yhä tiukemmin kilpailuttavan teollisuuden alihankinta.

Kyllä kuule se Marx taisi olla oikeassa. Synkeä on riistetyn osa. (ajattelen tässä nyt tavallasi,yksityisen tavarantuottajan näkökannalta).
Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa..., tule Upi tovereittesi joukkoon. Täällä marssivat työläiset!

Yrittäjäriski on olemassa,paitsi EU:n ja valtion subventoimilla aloilla. Siinähän sitä jo putosikin 90 000 yrittäjää pois yrittäjäriskin piiristä. Kun siihen vielä lasket mukaan munanpakkaamot,teurastamot,einespakkaamot,suurlei-
pomot ja leipätehtaat,vihannestuotannon,koeviljelytilat,
metsätilat,öljy- ja energiakasvituotannon sekä kaikkien näiden kuljetukset, niin aika pienissä alkaa olla se riskiyrittäjien sakki. Korkealta eivät tipu kuppilanpitäjät ja taksisuharit.
Sitäpaitsi,tänään syntyvä suomalainen saa varautua tekemään työikänsä aikana n. kahdeksaa työtä. Missä se on papereihin präntätty,että yrittäjäsuvun pitää saada myydä opiskelijoille pakollisia koulukirjoja saman lukion kulmalla viiden sukupolven ajan tai ettei apteekkioikeuksia kilpailuteta.

Kun katsot Suomen vuosittaisia konkurssitilastoja toimialoittain,huomaat päälinjan. Kun videot tulivat myyntiin,kolmen vuoden päästä siitä konkurssitilastoja johtivat videovuokraamot. Samoin kävi pizzerioille,kuntosaleille,kylpylöille,jne. Pitää olla joltisenkin hyväuskoinen perustaessaan samaan kortteliin kolmannen pitserian.

Nyt konkurssivuorossa ovat valokuvaamot ja valokuvatarvikkeita myyvät liikkeet. Katso 8 megapikselin kameran ja monitoimilaitteen hintaa marketissa,ymmärrät syyn. Kuten jo kahdesti aiemmin olen kirjoittanut, Lenin sanoi Marxiin vedoten,"Pysyvän pääoman suurempi käyttäminen ei ole mitään muuta kuin tuotantovoimien kehityksen korkea taso".

Kyllä Marx ymmärsi sosialipolitiikkaa. Marxin perusteesi on; "Luonto ei synnytä ihmisiä omistajiksi tai työläisiksi,sen takia se ei ole luonnollinen suhde ja yhtä vähän se on yhteiskunnallinen suhde,joka olisi yhteinen kaikille historian ajanjaksoille."

Lauseen ymmärtääkseen tarvitaan kenties taustavalo. Marx ei ollut kuiva teoreetikko vaan tunnettu väittelijä,joka vaikutti aikalaisiinsa. Marx oli julkkis.
Sismondi väitti yhteiskunnan voivan palata taapäin. Marx osoitti Sismondin väitteet vääriksi,myöhemmin saman on tehnyt historia mutta sitä ei silloin toki tiedetty.
Marx lähti alkuihmisestä,eteni siitä aikajanaa pitkin feodaaliyhteiskuntaan ja orjanomistukseen.Sitten porvaristoon vallankumouksellisena luokkana jne. Porvariston vallankumouksen jatkumona hän näki teollisen yhteiskunnan nousun synnyttämän teollisuustyöväestön. Marx ei nähnyt huolta kreivien ja kauppiasporvareiden sosiaalisista oloista,työväestön sosiaaliset olot hän nivelsi osaksi yhteiskunnallisia suhteita. Sanot,ettei Marxilla ollut käsitystä sosiaalipolitiikasta. Se kuulostaa oudolta sillä juuri Marxin "Kurjistumisteoria" on koko Marxin tuotannon kautta aikain kiistellyin kohta. Minusta tuntuu Upi,että tällä kertaa jollakin muulla ei ole "mitään käsitystä".

Eino Kuusi esittää sen sosiapoliittisessa ja yhteiskuntieteellisessä kirjallisuudessa toistetun väitteen,että Marx olisi pitänyt työväestön absoluuttista kurjistumista tärkeänä edellytyksenä sosialismiin siirtymiselle.
Karl Diehl olettaa,että Marxin mukaan vain vallankumouksellinen luokkataistelu tuo työväestön asemaan muutoksen.
Schäferin mukaan Marx väittää minkä tahansa yhteiskunnallisen muutoksen olevan suorastaan haitallinen hidastaessaan lopullista ratkaisua.
Scherpnerin mukaan Marx sanoo köyhäinhoidon hidastavan siirtymistä kapitalismista sosialismiin.
Dahrendorfin mukaan "Marx osoittautui johdonmukaiseksi filosofiksi mutta huonoksi sosiologiksi yrittäessään tehdä osittaiset saavutukset ja ammattiyhdistysliikkeen toiminnan(työväestön aseman parantamiseksi) yleensäkin naurunalaiseksi".
Popper väittää Marxin hylänneen koko taloudellisen taistelun ja politiikan työväen aseman parantamisessa.

Eikö olekin liikuttavaa yksimielisyyttä? Pane merkille,että kaikki Marxin vastustajat ja arvostelijat arvostelevat häntä samasta asiasta.
Mainittakoon tässä nyt ainoastaan se,että arvostelijoista jokaisella on oma,Marxin näkemyksestä poikkeava käsityksensä. Tuossa lienee suurin syy kärkkäyteen.

Niin,ja onhan meillä vielä Kalle. Papukaijan tavoin Kalle toistaa einokuuselaista käsitystä Marxista. Se kiteytyy juuri absoluuttisen ja suhteellisen kurjuuden käsitteiden sekoittamiseen toisiinsa. Lieneekö Kalle lukenut Kuusensa vaiko vain hänestä torilla juoruämmiltä kuullut?

Saattaisi muuten Upi sinullekin sopia paremmin varovaisempi tulkinta Marxista. Sanot pölhöksi miestä,jota itse Dahrendorf nimitti johdonmukaiseksi filosofiksi.

hannu_rainesto kirjoitti:

””Koska Kallen pääoma on kiistatta lisääntynyt kynttilänjalkoja tekemällä niin sinä siis yrität kumota tämä marxin väittämän pääoman mahdollisuudesta lisääntyä vain työvoimaan vaihtamalla.
Miksi ihmeessä ei omistajan työvoimaa voi myös vaihtaa pääomaksi? Kallehan tekee juuri sitä sillä millään muulla tavalla ei pääoma lisäänny kuin työvoimaan vaihtamalla.”””

HR: Pääoma on tuotannon yhteiskunnallinen suhde. Omistajan työssä ei tätä suhdetta ilmene. Miksi et ymmärrä huomioida tätä niin pääsisit mekaanisesta tulkinnastasi.


Siis se, että kahden samanlaisen mutta eri yrityksissä erilaisilla valmistusmenetelmillä tehtyjen tuotteiden arvo on sama.
Vai oletko valmis kumoamaan tämänkin marxin väitteen??

HR: Eri tuottajat eivät valmista samanlaisia tuotteita/tavaroita samassa ajassa. Toiset tekevät sen nopeammin toiset hitaammin. Työvälineiden laatu vaikuttaa myös tähän asiaan. Nämä kumpikaan seikka ei päde sinun esimerkeissäsi.
Molemmista tavaroista kuitenkin maksetaan markkinoilla saman verran, ei sen mukaan kuinka kauan toiselta siihen aikaa meni. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk välttämätön työaika. Ts. se työaika, joka tarvitaan tavaran tuottamiseen yhtk:ssa vallitsevilla normeilla. Tässä vaikuttaa siis myös se, mikä ammattitaito työtekijällä on, mitkä ovat tuotantoehdot jne...
Ts. Jos omistajan, ja vastaavasti työntekijän toisessa firmassa, toisistaan mitään tietämättä, tekemä työaika on täsmälleen sama, saman tuotteen valmistamiseen on se taatusti sattuma. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk:sti välttämätön työaika.

Lue lisää

Kalle antaa tässä sinulle lyhyen oppimäärän marxin hörinöistä.

"Pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön"

http://sosialismi.net/kirjasto/kirjasto/Marx-Tyo.htm#2c

Koska Kallen pääoma on lisääntynyt niin silloin sitä on täytynyt vaihtaa työvoimaan. Marx ei tunne muita pääoman lisääntymistapoja.
Yritätkö kumota marxin teorian pääoman lisääntymistavasta??



"HR: Eri tuottajat eivät valmista samanlaisia tuotteita/tavaroita samassa ajassa. Toiset tekevät sen nopeammin toiset hitaammin. Työvälineiden laatu vaikuttaa myös tähän asiaan. Nämä kumpikaan seikka ei päde sinun esimerkeissäsi.
Molemmista tavaroista kuitenkin maksetaan markkinoilla saman verran, ei sen mukaan kuinka kauan toiselta siihen aikaa meni. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk välttämätön työaika. Ts. se työaika, joka tarvitaan tavaran tuottamiseen yhtk:ssa vallitsevilla normeilla. Tässä vaikuttaa siis myös se, mikä ammattitaito työtekijällä on, mitkä ovat tuotantoehdot jne...
Ts. Jos omistajan, ja vastaavasti työntekijän toisessa firmassa, toisistaan mitään tietämättä, tekemä työaika on täsmälleen sama, saman tuotteen valmistamiseen on se taatusti sattuma. Välttämätöntä työaikaa ei määritä kunkin yksittäisen tuotteen käyttämä aika, vaan yhtk:sti välttämätön työaika. "

Onko sinulla vaikeuksia luetun ymmärtämisen kanssa vai johtuuko vaikeutesi Kallen esittämästä väitteestä kahden samanlaisen ja samasta aineesta valmistetun kynttilänjalan samanarvoisuudesta riippumatta valmistustavasta ja valmistajasta. Kallehan juuri väitti marxiin tukeutuen kahden samanlaisen kynttilänjalan olevan samanarvoisia riippumatta tekijästä tai valmistustavasta.
Näin sanoo marx ja Kalle tukeutuu tähän lauseeseen väitteensä perusteluna:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Et taida tietää metallin työstöstä mitään väittäessäsi ettei eri valmistustavoilla voida saada aikaan samanlaisia tuotteita. Taitava kärkisorvaaja tekee sen minkä CNC-sorvikin - mutta aikaa voi mennä paljon ja sorvissa voidaan tarvita erilaisia aputyökaluja oikean muodon saamiseksi.

Ja jos sinulla on eriäviä mielipiteitä marxin sanomisista niin lainaus hänen tekstistään mukaan ja myös lähdetiedot - mielellään linkin kanssa.

Wäinä kirjoitti:

Olette ymmärtäneet taas Marxinne väärin. Tuo ei ole meidän Marx,vaan kokonaisuudesta irti revitty yksittäinen lause.

Klassisista porvarillisista taloustieteilijöistä Smith ja Ricardo selittivät pääoman muodostumista, Ricardo toki hivenen epäillen.

Adam Smith sulki pysyvän pääomanosan pois hyödykkeen hinnasta. Käytännössä hän siis sulki pysyvän pääomanosan pois tuotannosta. Marx antoi pysyvälle pääomanosalle huomattavan merkityksen ajattelussaan poiketen näin ratkaisevasti klassikoista.
Jos on olemassa kulumaton kone niin Smith on oikeassa,ellei ole niin Marx on oikeassa. Myös kone on tuotettu tavara ja sisältää pysyvän pääomanosan,siis osan joka on käytetty sen valmistamiseen,kulumisen korvaamiseen ja raaka- sekä apuaineisiin.Tilanne ei muutu vaikka koneella valmistetaan kone jolla valmistetaan kone jolla valmistetaan kone. Smithin tapauksessa pysyvän pääoman osa on suljettu pois tuotteen hinnasta, siis tuotannosta. Smith pompottaa sitä tuotannonalalta toiselle, Smith keksi siis ikiliikkujan. Marx kumosi sen.

Vaihtelevalla pääomalla Marx tarkoittaa sitä osaa,joka käytetään työpalkkoihin ja työvoiman ylläpitämiseen.

Lisäarvolla Marx tarkoittaa sitä osaa,jonka työläinen luo kapitalistille sen työajan lisäksi,jonka hän tarvitsee hankkiakseen oman toimeentulonsa.
Kuten lainauksessasi lukee;".. niin tarkoitame työmäärää,joka on välttämätön tavaran tuottamiseen.."

Marx siis puhuu tavaran tuottamiseksi tarkoitetusta VÄLTTÄMÄTTÖMÄSTÄ TYÖSTÄ, se on eri asia kuin työ. Marxin yhteiskunnallisesti välttämätön työ on se osa työstä,jonka työläinen tarvitsee uusiakseen työvoimansa. Se osa työpäivästä,joka ylittää välttämättömän työn on lisäarvoa.
Osan lisäarvosta kapitalisti sijoittaa koneisiin ja lisäarvo muuttuu pysyväksi pääomaksi.

Osa pysyvästä pääomasta ei tässä kierrossa muutu koskaan henkilökohtaisesti käytettäväksi tuloksi. Sellainen on esimerkiksi siemenvilja,jos se muuttuu,se ei ole enää siemenviljaa.
Sähkövoimalan pyörittämiseen tarvittava sähkö ei saa koskaan tulon muotoa.

Marxin määrittämä lisäarvo on siis työn määrä,joka ylittää työvoiman uusintamiseen tarvittavan työn määrän ja se on sitoutunut tuotteeseen.

Kun sinulla nyt on se sorvi ja raaka-aine,niin istuksippa sen vieressä ja katsele vaikka päivä että syntyykö sitä lisäarvoa? Istuksi viikko niin huomaat,että sen työvoiman uusintamisenkin kanssa alkaa olla vähän niin ja näin.
Käyppä sitten kiinni kahvaan.Sorvaa kynttilänjalka.Sinulla voi olla käsitys siitä,mikä hinta sinun pitäisi siitä saada. Kynttilänjalan hinta kuitenkin määräytyy vasta markkinoilla.
Olkoonpa hinta mikä hyvänsä,se sisältää pysyvän pääomanosan,vaihtelevan pääomanosan ja lisäarvon.
Osta pysyvällä osalla sorviisi terä,vaihtelevalla osalla Siwasta sipuliteetä,lisäarvon voit käyttää miten tykkäät mutta ellet laita osaa siitä kiinteään pääomaan niin sorvisi vaihdelaatikosta loppuu öljy.
Tuottamasi lisäarvon loppuosan voit panna mihin haluat. Osta vaikka akalle valkoinen mersu kattoluukulla taikka muuta amerikkaan.
Olet siis työlläsi tuottanut lisäarvon ja saat sen itsellesi.

Se naapuripajan työmies tekee saman homman,mikähän siinä on,että sinun tapauksessasi lisäarvo muodostuu tekemästäsi työstä mutta naapuripajalla ei?
Teidän porvareiden mielestä pääomat polkaisevat liikkeelle prosessin,joka tuottaa voitoksi nimittämänne lisäarvon.Mielestänne naapuripajalla tapahtuu siten koska siellä tehdään palkkatyötä.Sinun sorvaamossasi tehtyä,tuotteeseen kiteytynyttä työtä te porvarit nimitätte yrittäjävoitoksi koska sinulla ei ole isäntää joka riistäisi sen osan sinulta. Se sinun ja monen muun korvaan niin kovin karskahtanut sana - riisto - tarkoittaa marxilaisessa ajattelussa ainoastaan työn tuloksen jakamisen suhdetta kapitalistin ja työläisten kesken.


Tavaran hinta muodostuu markkinoilla. Jos se on pienempi kuin pysyvän pääoman osa ja vaihtelevan pääoman osa niin lisäarvoa ei synny.
Kaadanpa sata joulukuusta.Kuusien hinta,kirves ja kuljetusväline edustavat pääoman pysyvää osaa,rukkaset ja pipo kanssa. Eväsleivät sitä vaihtelevaa osaa. Homman tekeminen on sitä yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä.Tavaran hinta saattaa vaihdella sen mukaan,kauppaanko niitä Helsingissä jouluaattona vai heinäkuussa Jerusalemissa. On sattumaa jos hinta on sama.

Marxia eivät kiinnostaneet nappikauppiaat. Marxin teoria koskee kapitalistista tavaratuotantoa juuri sillä tavalla,kuin olet sen viestiisi lainannut.Lainauksessasi Marx kuvailee reunaehdot.

Eihän Marx nyt toki sanonut,etteivätkö pääomat voisi lisääntyä sinunkin työsi kautta. Päinvastoin. Mutta jos koko yhteiskunta muodostuisi nappikauppiaista tai eläisimme toisiemme paitoja pesemällä,niin eihän kyse olisikaan kapitalistisesta tavaratuotannosta eikä olisi tarvetta sen paremmin marxilaiselle kuin porvarillisellekaan taloustieteelle.

Älä nyt ole taas narsisti. Jos Marx ei nyt sattumalta tullut huomioineeksi juuri sinua ja sorvaamoasi,niin eihän hän sinua kieltänytkään.Hän nyt ei vain ollut kiinnostunut sinusta. Marx ei ollut yhteiskuntatieteilijänä kiinnostunut marginaalisista asioista,tokihan myönnät yhteiskunnan mitassa sellainen olevasi Coka Colaan,Mitsubishiin,Shelliin ja Merril Lynchiin verraten.

Jollakin keinoin pitäisi kyllä saada kaikki maailman olevat ja tulevat taloustieteilijät tietoisiksi Kallesta ja hänen sorvaamostaan Tampereella. Olisiko internetistä apuja. Voisimme kaikki ottaa vapaata töistä ja viestittää heille koneillamme,millaisen helevetin rähinän typerä Marx sai aikaan jättämällä mainitsematta Kallen teorioissaan.
Luulenpa,ettei yhdelläkään vakavasti otettavalla teoreetikolla ole varaa toistaa tuollaista mokaa,kyllä kaikissa uusissa yhteiskuntateorioissa on otettava huomioon,että maiilman todellinen napa on Kalle mustanmakkarankylästä.

Lue lisää

Kalle antaa tässä sinulle lyhyen oppimäärän marxin hörinöistä.

"Pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön"

http://sosialismi.net/kirjasto/kirjasto/Marx-Tyo.htm#2c

Koska Kallen pääoma on lisääntynyt niin silloin sitä on täytynyt vaihtaa työvoimaan. Marx ei tunne muita pääoman lisääntymistapoja.
Yritätkö kumota marxin teorian pääoman lisääntymistavasta??

Jos olet Kallen kanssa erimieltä ja haluat kumota marxin väitteen pääoman ainoasta lisääntymistavasta, joka on siis vaihtaminen työvoimaan, niin perustele väitteesi lähdetietojan kanssa - mielellään linkkiä mukaan.

Wäinä kirjoitti:

Olette ymmärtäneet taas Marxinne väärin. Tuo ei ole meidän Marx,vaan kokonaisuudesta irti revitty yksittäinen lause.

Klassisista porvarillisista taloustieteilijöistä Smith ja Ricardo selittivät pääoman muodostumista, Ricardo toki hivenen epäillen.

Adam Smith sulki pysyvän pääomanosan pois hyödykkeen hinnasta. Käytännössä hän siis sulki pysyvän pääomanosan pois tuotannosta. Marx antoi pysyvälle pääomanosalle huomattavan merkityksen ajattelussaan poiketen näin ratkaisevasti klassikoista.
Jos on olemassa kulumaton kone niin Smith on oikeassa,ellei ole niin Marx on oikeassa. Myös kone on tuotettu tavara ja sisältää pysyvän pääomanosan,siis osan joka on käytetty sen valmistamiseen,kulumisen korvaamiseen ja raaka- sekä apuaineisiin.Tilanne ei muutu vaikka koneella valmistetaan kone jolla valmistetaan kone jolla valmistetaan kone. Smithin tapauksessa pysyvän pääoman osa on suljettu pois tuotteen hinnasta, siis tuotannosta. Smith pompottaa sitä tuotannonalalta toiselle, Smith keksi siis ikiliikkujan. Marx kumosi sen.

Vaihtelevalla pääomalla Marx tarkoittaa sitä osaa,joka käytetään työpalkkoihin ja työvoiman ylläpitämiseen.

Lisäarvolla Marx tarkoittaa sitä osaa,jonka työläinen luo kapitalistille sen työajan lisäksi,jonka hän tarvitsee hankkiakseen oman toimeentulonsa.
Kuten lainauksessasi lukee;".. niin tarkoitame työmäärää,joka on välttämätön tavaran tuottamiseen.."

Marx siis puhuu tavaran tuottamiseksi tarkoitetusta VÄLTTÄMÄTTÖMÄSTÄ TYÖSTÄ, se on eri asia kuin työ. Marxin yhteiskunnallisesti välttämätön työ on se osa työstä,jonka työläinen tarvitsee uusiakseen työvoimansa. Se osa työpäivästä,joka ylittää välttämättömän työn on lisäarvoa.
Osan lisäarvosta kapitalisti sijoittaa koneisiin ja lisäarvo muuttuu pysyväksi pääomaksi.

Osa pysyvästä pääomasta ei tässä kierrossa muutu koskaan henkilökohtaisesti käytettäväksi tuloksi. Sellainen on esimerkiksi siemenvilja,jos se muuttuu,se ei ole enää siemenviljaa.
Sähkövoimalan pyörittämiseen tarvittava sähkö ei saa koskaan tulon muotoa.

Marxin määrittämä lisäarvo on siis työn määrä,joka ylittää työvoiman uusintamiseen tarvittavan työn määrän ja se on sitoutunut tuotteeseen.

Kun sinulla nyt on se sorvi ja raaka-aine,niin istuksippa sen vieressä ja katsele vaikka päivä että syntyykö sitä lisäarvoa? Istuksi viikko niin huomaat,että sen työvoiman uusintamisenkin kanssa alkaa olla vähän niin ja näin.
Käyppä sitten kiinni kahvaan.Sorvaa kynttilänjalka.Sinulla voi olla käsitys siitä,mikä hinta sinun pitäisi siitä saada. Kynttilänjalan hinta kuitenkin määräytyy vasta markkinoilla.
Olkoonpa hinta mikä hyvänsä,se sisältää pysyvän pääomanosan,vaihtelevan pääomanosan ja lisäarvon.
Osta pysyvällä osalla sorviisi terä,vaihtelevalla osalla Siwasta sipuliteetä,lisäarvon voit käyttää miten tykkäät mutta ellet laita osaa siitä kiinteään pääomaan niin sorvisi vaihdelaatikosta loppuu öljy.
Tuottamasi lisäarvon loppuosan voit panna mihin haluat. Osta vaikka akalle valkoinen mersu kattoluukulla taikka muuta amerikkaan.
Olet siis työlläsi tuottanut lisäarvon ja saat sen itsellesi.

Se naapuripajan työmies tekee saman homman,mikähän siinä on,että sinun tapauksessasi lisäarvo muodostuu tekemästäsi työstä mutta naapuripajalla ei?
Teidän porvareiden mielestä pääomat polkaisevat liikkeelle prosessin,joka tuottaa voitoksi nimittämänne lisäarvon.Mielestänne naapuripajalla tapahtuu siten koska siellä tehdään palkkatyötä.Sinun sorvaamossasi tehtyä,tuotteeseen kiteytynyttä työtä te porvarit nimitätte yrittäjävoitoksi koska sinulla ei ole isäntää joka riistäisi sen osan sinulta. Se sinun ja monen muun korvaan niin kovin karskahtanut sana - riisto - tarkoittaa marxilaisessa ajattelussa ainoastaan työn tuloksen jakamisen suhdetta kapitalistin ja työläisten kesken.


Tavaran hinta muodostuu markkinoilla. Jos se on pienempi kuin pysyvän pääoman osa ja vaihtelevan pääoman osa niin lisäarvoa ei synny.
Kaadanpa sata joulukuusta.Kuusien hinta,kirves ja kuljetusväline edustavat pääoman pysyvää osaa,rukkaset ja pipo kanssa. Eväsleivät sitä vaihtelevaa osaa. Homman tekeminen on sitä yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä.Tavaran hinta saattaa vaihdella sen mukaan,kauppaanko niitä Helsingissä jouluaattona vai heinäkuussa Jerusalemissa. On sattumaa jos hinta on sama.

Marxia eivät kiinnostaneet nappikauppiaat. Marxin teoria koskee kapitalistista tavaratuotantoa juuri sillä tavalla,kuin olet sen viestiisi lainannut.Lainauksessasi Marx kuvailee reunaehdot.

Eihän Marx nyt toki sanonut,etteivätkö pääomat voisi lisääntyä sinunkin työsi kautta. Päinvastoin. Mutta jos koko yhteiskunta muodostuisi nappikauppiaista tai eläisimme toisiemme paitoja pesemällä,niin eihän kyse olisikaan kapitalistisesta tavaratuotannosta eikä olisi tarvetta sen paremmin marxilaiselle kuin porvarillisellekaan taloustieteelle.

Älä nyt ole taas narsisti. Jos Marx ei nyt sattumalta tullut huomioineeksi juuri sinua ja sorvaamoasi,niin eihän hän sinua kieltänytkään.Hän nyt ei vain ollut kiinnostunut sinusta. Marx ei ollut yhteiskuntatieteilijänä kiinnostunut marginaalisista asioista,tokihan myönnät yhteiskunnan mitassa sellainen olevasi Coka Colaan,Mitsubishiin,Shelliin ja Merril Lynchiin verraten.

Jollakin keinoin pitäisi kyllä saada kaikki maailman olevat ja tulevat taloustieteilijät tietoisiksi Kallesta ja hänen sorvaamostaan Tampereella. Olisiko internetistä apuja. Voisimme kaikki ottaa vapaata töistä ja viestittää heille koneillamme,millaisen helevetin rähinän typerä Marx sai aikaan jättämällä mainitsematta Kallen teorioissaan.
Luulenpa,ettei yhdelläkään vakavasti otettavalla teoreetikolla ole varaa toistaa tuollaista mokaa,kyllä kaikissa uusissa yhteiskuntateorioissa on otettava huomioon,että maiilman todellinen napa on Kalle mustanmakkarankylästä.

Lue lisää

Kalle ei suostu tulkitsemaan marxin oppeja vaan hän lukee niitä niinkuin ne on kirjoitettu. Uskonnoissa on tapana lukea uskontokunnan pyhää kirjaa ja sitten tarkastaa "oppineiden" viralliset tulkinnat tekstistä.
Jos marxismi ei ole uskontoa vaan oikeaa tiedettä niin silloin sitä sitä ei tulkiva vaan luetaan sanasta sanaan.
Ja jos marx on siis sanonut, että "pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön" niin silloin asia on sillä selvä eikä sitä tarvitse sen enempää selitellä. Lause on erittäin yksiselitteinen ja sitä ei voida tulkita monella tapaa. Jos kuitenkin lausetta pitää tulkita niin silloin marxismi ei ole eksaktia tiedettä vaan uskonto.

antipunikki kirjoitti:

Kalle antaa tässä sinulle lyhyen oppimäärän marxin hörinöistä.

"Pääoma voi lisääntyä vain, kun sitä vaihdetaan työvoimaan, kun se herättää eloon palkkatyön"

http://sosialismi.net/kirjasto/kirjasto/Marx-Tyo.htm#2c

Koska Kallen pääoma on lisääntynyt niin silloin sitä on täytynyt vaihtaa työvoimaan. Marx ei tunne muita pääoman lisääntymistapoja.
Yritätkö kumota marxin teorian pääoman lisääntymistavasta??

Jos olet Kallen kanssa erimieltä ja haluat kumota marxin väitteen pääoman ainoasta lisääntymistavasta, joka on siis vaihtaminen työvoimaan, niin perustele väitteesi lähdetietojan kanssa - mielellään linkkiä mukaan.

Lue lisää

esimerkiksi wäinän ja raineston selityksiä, kun minäkin tajuun, vaikka en olekaan teoriamiehiä ja olen kanssa tampereelta?

Wäinä kirjoitti:

Teidän Marxista en tiedä mutta meidän Marx ottaa ihan esimerkiksi rihmarullan valmistuksen.
Meidän Marx sanoo,jos käsityöläinen valmistaa käsityökaluin 100 rihmarullaa päivässä ja ja pääomanomistaja valmistuttaa työläisellä koneen avulla 10 000 rihmarullaa päivässä,niin rihmarullan hinta markkinoilla määräytyy pääomanomistajan ehdoin. Meidän Marx siis sanoo,että rihmarullassa on kiinteän pääoman osa,liikkuvan pääoman osa ja lisäarvo. Hinta sille muodostuu vasta markkinoilla.

Keroinhan jo, Marxiin tukeutuen Lenin sanoo,"Pysyvän pääoman suurempi käyttäminen ei ole mitään muuta kuin tuotantovoimien kehityksen korkea taso."

Kynttilänjalallasi on ainoastaan raaka-aineen arvo ellet saa sitä myydyksi. Siitä huomaat ensinnäkin ajankohdan jossa hinta muodostuu,toiseksi huomaat vaihtelevan pääomanosasi menneen hukkaan ja kolmanneksi huomaat työsi menneen hukkaan. Kynttilänjalkaan on sitoutunut työtäsi,epäilemättä sitä on sitoutunut esimerkkisi naapuripajan työläisen valmistamaan kynttilänjalkaankin - niinhän kääntäen toteat. Jos naapuripajasi omistaja ei saa myydyksi kynttilänjalkaansa,hän ei saa myydyksi työläisen työtä. Tulee kuule Kalle persnettova ja tuollaista bisnestä ei kestä kuin virtuaalijohtaja Pappamannisen virtuaaliverstas.

Pääomanomistajalle on edullista,että mahdollisimman suuri tuotemäärä tuotetaan mahdollisimman pienellä elävän työvoiman määrällä.
Näin pysyvän pääoman määrä kasvaa suhteessa vaihtelevan pääoman määrään (palkat,sosiaaliturva jne.) Tulitko huomanneeksi,että Nokian vaatiessa halvempia puhelinkomponentteja Perlos siirsi tuotantonsa pois Suomesta,Perloksen kolme alihankkijaa meni persiilleen. Kapakoissa väheni vissykossun myynti,kaupoissa makkaran ja taksisuharilla on ajoja vähempi. Suomi kurjistui hivenen ja niinhän meidän Marx tuollaisessa tilanteessa ennakoi tapahtuvankin.

Meidän Marxin mukaan kapitalistisen tuotantotavan edetessä kuilu pysyvän ja vaihtelevan pääoman välillä kasvaa. Meidän Marx erittelee kasvun pääoman kasautumisena (akkumulaatio), keskittymisenä (konsentraatio) ja yhteenkokoutumisena (sentralisaatio).

Kasautumisessa pääomanomistaja muuttaa osan lisäarvosta uudestaan pääomaksi (kuluuhan se sinunkin sorvisi), lisäarvo tuottaa uutta lisäarvoa. Keskittymisessä pääoma kasautuu kollektiivisesti useiden pääomanomistajien kohdalle. Yhteenkokoontumisessa jo olemassa olevat pääomat joutuvat yhä harvempien omistajien käsiin.

Et kai kieltäne,että Suomessa ei kannata tehdä T-paitoja,joulukuusenkoristeita,varvassandaaleita taikka kännykänkuoria?
Et kai väitä,etteivätkö ylikansalliset firmat tahkoa pirunmoisia voittoja Kiinassa ja Intiassa?
Meidän Marx väittää sen johtuvan nimenomaan siitä,että pysyvän pääoman suhde vaihtelevaan pääomaan on kasvanut.
Te porvarit sanotte,että Suomessa työvoima on niin kallista,ettei täällä kannata tuottaa juuri mitään. Noin sanoessanne te vahvistatte meidän Marxin väittämän a)pääomien kasautumisesta b)kapitalistisen tuotantotavan pyrkimyksen kohottaa pysyvän pääoman osaa ja laskea vaihtelevan pääoman osaa c)lisäarvon lisäarvoa tuottavana ts, riiston d)tuotetun tavaran arvon muodostumisen vasta markinoilla e)minuakin huonomman Marxin tuntemuksen.

Otetaan yksi ajankohtainen esimerkki. Eikös se Sukarin Topi ole juuri perustamassa pientä peruskauppaa jokaiseen Suomen kirkonkylään? Jos näin oli,niin se todistaa pääomanomistajan pyrkivän lisäämään vaihtelevan pääoman osaa pysyvän kustannuksella. Toisessa tapauksessa on tietysti päinvastoin.

Kun yhteenkokoontunut raha alkaa tuottaa kynttilänjalkoja Kiinassa,niissä on taskulamppu led-valoilla,hieromasauva,navanalusnavigaattori,
laajakaista,8 gigan kamera ja 3D soittoäänet. Markkinoilla niiden hinta määräytyy sinun kynttilänjalkaasi halvemmaksi siksi,että niiden tuottamiseen käytetty kiinteä pääoma on suuri,vaihteleva pääoma pieni ja riiston aste helvetillinen. Se tarkoittaa,että ainoa autuaaksi tekevä asia sinulla on istua kynttilänjalkasi päälle ja laulaa Hei laukkaa ratsu reimaa...

Että eiköhän Kalle aleta pistämään hanttiin riistäjille? Meidän Marx antoi siihen aika pirun hyvät ohjeet.

Minusta tuntuu,että perusluonteeltasi olet marxilainen. Sellainen Croucho Marxilainen. Ole sinä vaan sellainen luonteeltasi,se toinen porvari Zyhckowiz on ulkonäöltään. Ei siinä loppujen lopuksi mitään hävettävää ole,sellainenhan minäkin olen. Miten saatan alentua keskustelemaan porvarin kanssa joka alentuu keskustelemaan minun kanssani?

Ja sitten lopuksi se monesti toistettu asia. Wäinää ei vituta koskaan. Vitutuksesta olen havainnut olevan haittaa elämälle. Olin iltavuorossa,laukesi ensin yksi yksikkö,heti sen perään toinen. Teetti lujasti töitä. Kun lähdin kotiin kymmeneltä,paikalle hälytetyt viisi sähkömiestä ja kolme insinööriä koetti paikata mitä nyt paikattavissa oli. Noin ensikäteen arvelin vahinkojen määräksi siinä 300 000 euroa.
Virhe tapahtui siinä,ettei kukaan ollut muistanut ilmoittaa meille vesikatkosta.
Huoltamaton varajärjestelmä yritti päälle ja poltti reen jalaksen vahvuiset sulakkeet.
Se oli akuutti syy.

Tosiasiallinen syy on se,että pääomanomistaja on pienentänyt vaihtelevan pääoman osaa.
Vesikatkoista vastaavaa ei ole,työt on hajautettu.Työnjohtoporrasta ei ole lainkaan,ennakkohuolto toimii keskijohdon ohjauksessa - siis paperilla. Ajetaan tietoisella riskillä. Ei sahojakaan tarvitse polttaa,jätetään pölyt siivoamatta niin kyllä ne syttyvät ihan itsestään.
Olisi aika rohkeaa väittää tässä,että riski ei olisi hallittu riski. Kenties suuryritysten on pienyrityksiä helpompi saada korvauksia vahingoistaan. Yritysten vakuutusmaksuthan ovat jyvitetty,isot maksavat suhteessa pieniä enemmän.
Tässä sauma yrittäjäporvareille,kertokaapa miten teidän vakuutusmaksuillenne on käynyt?

Ystäväni Kalle. Kello on pian kaksi ja istun tässä,näet illan homma oli kuin kolmen tonnin esteet. Ei se heti estejuoksun jälkeen niin nukuta.
Eikä vituta yhtään. Ei edes silti,vaikka minun pitää olla aamukuudelta tekemässä ruumiinavausta sille illan mäjäykselle.

Neuvostoliittolainen neurokirurgi Igor Adabasev selitti jutun näin; Ihmisen mieli on kellon heilurin kaltainen,toisessa kääntöpisteessä on hyvänolon tunne,toisessa pahanolon. Kun kello käy, mieliala vaihtelee ja tila on normaali. Jos heiluri pompottaisi pelkästään jommassa kummassa reunassa,tila olisi epävakaa.
Itseasiassa minua siis kyllä pitäisi vituttaa edes joskus. Kenties meidät onkin tarkoitettu tasapainottamaan toisemme,minä olen tällainen kaikelle naureskeleva hullu ja sinä sellainen rähinähullu?

Kun kaltaisenne ihminen kysyy minulta vituttaako,niin kysymys on subjektiivinen ja sisältää kysyjän henkilökohtaisiin käsityksiin perustuvan oletuksen. Elä hyvä Kalle ajattele toisen ihmisen päällä! Asia toimii oikeastaan niin,että niissä tilanteissa joissa toisille osoitat kysymyksen vituttaako,sinun pitää kysyä minulta; eikö sinua Wäinä vieläkään vituta? Siten pääset paremmin haluamaasi lopputulokseen.

Hikoilin illalla pirusti,suolat taitaa olla sekaisin. Taidanpa tehdä sillivoileivän. Vituttaa muuten rankasti,jos silli on loppu.Mitä helkkaria tästä elämästä tulee jos sillikin on loppu!

Lue lisää

Erinomaista, uumoilin, että varmasti tällä on marxilaisen kansantaloustieteen tuntijoita, paljon parempia kuin minä ja jaksavat lopulta keskittyä asiaan.

ettet ymmärrä kirjoitti:

esimerkiksi wäinän ja raineston selityksiä, kun minäkin tajuun, vaikka en olekaan teoriamiehiä ja olen kanssa tampereelta?

Huomaatko, että ei wäinä eikä Hannu ole esittänyt yhtäkään vasta-argumenttia tukeutuen marxin teksteihin. He ovat kovia selittämään mutta heidän selityksensä eivät perustu marxin lausuntoihin vaan tulkintoihin.
He ovat marxiin sokeasti uskovia kommunisteja - uskovaisia, joiden ei tarvitse tukeutua faktaan vaan he hyväksyvät aatteensa tulkinnan faktana.

Wäinä kirjoitti:

Upi-Urhea,kyllähän minä kerran sanoin,että tuotteessa piilee pysyvä pääoma,vaihteleva pääoma ja lisäarvo,ellei lisäarvoa synny niin tulleepi bankrotti. Sanoin senkin,että Marx esittää reunaehtoja. Ne käyvät pääpiirteittäin ilmi lainauksessa,jonka Kalle kirjoitti. Kaikki taloustieteilijät asettavat reunaehtoja,esim.sotien aikaan vaikuttaa sotatalous.
Senkin sanoin,ettei Marx ollut yhteiskuntatieteilijänä kiinniostunut yksittäisestä tavarantuottajasta,ei edes yksittäisestä teollisuudenalasta. Kukaan yhteiskuntatieteilijä ei ole jos tarkoitus on pyrkiä analyysiin.
Minusta näyttäisit katselevan asioita lähinnä yrittäjän ja yksittäisen yrityksen kannalta. Siltä paikalta Marxia lieneekin vaikea hahmottaa.

Minusta saattaa saada kuvan yrittäjävastaisena punikkina,itse asiassa niin ei ole.
Tahtoisin kuitenkin asioista puhuttavan oikeilla nimillä eikä propakandistisin keinoin.

Yrittäjänä haluaisin muutoksen lähinnä kolmeen asiaan.
Pitkä työpäivä. Esimerkiksi kunnat kilpailuttavat hankintansa. Voittanut yrittäjä joutuu pääsääntöisesti jatkamaan työpäiväänsä,viikkoaan ja vuotuista työaikaansa.Siitähän se säästö kunnan kahdeksantuntiseen työpäivään verraten syntyy.

Huono palkka. Työtunteihin nähden yrittäjän palkka on aika mitätön. Puhun keskimääräisestä yrittäjästä joka työllistää itsensä taikka 1-2 työntekijää. Minun olisi hyvin vaikea motivoitua työhön tuolla hinnalla.

Eläke-etuus. Tämä yrittäjillä on se surkein asia.
3000 euron kuukausitulon kohdalla yrittäjän eläkemaksu on 651 euroa. Alin mahdollinen eläkemaksu on n. 1270 euroa vuodessa,sen tuottamalla eläkkeellä Suomessa ei elä.

Laskeskellaanpa Upi hivenen. 3000 euron kuukausitulo antaa vuosiansioksi 36 000 euroa.Eläkemaksu tuosta tulosta on 7812 euroa.
Suomessa on n. 215 000 yritystä,niistä pienyrityksiä yli puolet. Arvaappa piruuttasi,moniko heistä maksaa eläkemaksunsa 3000 euron kuukausitulon mukaan ja moniko maksaa alimman mahdollisen 1270 euroa.
Jos yrittäjien puhe pitkästä päivästä on totta niinkuin varmasti onkin,niin eläkemaksutilastojen mukaan yrittäjän tuntipalkka on joltisenkin pieni.

Onhan Urpo niin,että Suomalainen,rehti yrittäjä ei valehtele. Ei edes verottajalle.

Yrittäjän eläkemaksu voi kohota jopa 25:n % tulosta. Sehän on helvetin väärin.
Koska yrittäjät eivät itse saa aikaisiksi yhteistä eläkekassaa,joka tasaisi eläkemaksun, se tulisi perustaa heille. Kyse on samasta yrittäjien avuttomuudesta ja yhteispelin puutteesta,joka näkyi tarpeesta päästä Tupo-pöytään mutta eri pienyrittäjäklaanit eivät pystyneet sopimaan edustuksesta siellä. Nyt EK:n Seppo Riskin perilliset ovat puhaltaneet koko Tupo-pelin poikki,hajanaisille pienyrittäjille koittaa entistä karvaammat ajat. Muistammehan että keskisuuret yritykset hyötyivät taannoisista verohelpotuksista eniten ja suuryritykset perkaavat aina etunsa. Pienyrittäjän osaksi jää nappikauppa,porvarihallituksen kuristamien kuntien jämäurakoista kilpaileminen ja yhä tiukemmin kilpailuttavan teollisuuden alihankinta.

Kyllä kuule se Marx taisi olla oikeassa. Synkeä on riistetyn osa. (ajattelen tässä nyt tavallasi,yksityisen tavarantuottajan näkökannalta).
Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa..., tule Upi tovereittesi joukkoon. Täällä marssivat työläiset!

Yrittäjäriski on olemassa,paitsi EU:n ja valtion subventoimilla aloilla. Siinähän sitä jo putosikin 90 000 yrittäjää pois yrittäjäriskin piiristä. Kun siihen vielä lasket mukaan munanpakkaamot,teurastamot,einespakkaamot,suurlei-
pomot ja leipätehtaat,vihannestuotannon,koeviljelytilat,
metsätilat,öljy- ja energiakasvituotannon sekä kaikkien näiden kuljetukset, niin aika pienissä alkaa olla se riskiyrittäjien sakki. Korkealta eivät tipu kuppilanpitäjät ja taksisuharit.
Sitäpaitsi,tänään syntyvä suomalainen saa varautua tekemään työikänsä aikana n. kahdeksaa työtä. Missä se on papereihin präntätty,että yrittäjäsuvun pitää saada myydä opiskelijoille pakollisia koulukirjoja saman lukion kulmalla viiden sukupolven ajan tai ettei apteekkioikeuksia kilpailuteta.

Kun katsot Suomen vuosittaisia konkurssitilastoja toimialoittain,huomaat päälinjan. Kun videot tulivat myyntiin,kolmen vuoden päästä siitä konkurssitilastoja johtivat videovuokraamot. Samoin kävi pizzerioille,kuntosaleille,kylpylöille,jne. Pitää olla joltisenkin hyväuskoinen perustaessaan samaan kortteliin kolmannen pitserian.

Nyt konkurssivuorossa ovat valokuvaamot ja valokuvatarvikkeita myyvät liikkeet. Katso 8 megapikselin kameran ja monitoimilaitteen hintaa marketissa,ymmärrät syyn. Kuten jo kahdesti aiemmin olen kirjoittanut, Lenin sanoi Marxiin vedoten,"Pysyvän pääoman suurempi käyttäminen ei ole mitään muuta kuin tuotantovoimien kehityksen korkea taso".

Kyllä Marx ymmärsi sosialipolitiikkaa. Marxin perusteesi on; "Luonto ei synnytä ihmisiä omistajiksi tai työläisiksi,sen takia se ei ole luonnollinen suhde ja yhtä vähän se on yhteiskunnallinen suhde,joka olisi yhteinen kaikille historian ajanjaksoille."

Lauseen ymmärtääkseen tarvitaan kenties taustavalo. Marx ei ollut kuiva teoreetikko vaan tunnettu väittelijä,joka vaikutti aikalaisiinsa. Marx oli julkkis.
Sismondi väitti yhteiskunnan voivan palata taapäin. Marx osoitti Sismondin väitteet vääriksi,myöhemmin saman on tehnyt historia mutta sitä ei silloin toki tiedetty.
Marx lähti alkuihmisestä,eteni siitä aikajanaa pitkin feodaaliyhteiskuntaan ja orjanomistukseen.Sitten porvaristoon vallankumouksellisena luokkana jne. Porvariston vallankumouksen jatkumona hän näki teollisen yhteiskunnan nousun synnyttämän teollisuustyöväestön. Marx ei nähnyt huolta kreivien ja kauppiasporvareiden sosiaalisista oloista,työväestön sosiaaliset olot hän nivelsi osaksi yhteiskunnallisia suhteita. Sanot,ettei Marxilla ollut käsitystä sosiaalipolitiikasta. Se kuulostaa oudolta sillä juuri Marxin "Kurjistumisteoria" on koko Marxin tuotannon kautta aikain kiistellyin kohta. Minusta tuntuu Upi,että tällä kertaa jollakin muulla ei ole "mitään käsitystä".

Eino Kuusi esittää sen sosiapoliittisessa ja yhteiskuntieteellisessä kirjallisuudessa toistetun väitteen,että Marx olisi pitänyt työväestön absoluuttista kurjistumista tärkeänä edellytyksenä sosialismiin siirtymiselle.
Karl Diehl olettaa,että Marxin mukaan vain vallankumouksellinen luokkataistelu tuo työväestön asemaan muutoksen.
Schäferin mukaan Marx väittää minkä tahansa yhteiskunnallisen muutoksen olevan suorastaan haitallinen hidastaessaan lopullista ratkaisua.
Scherpnerin mukaan Marx sanoo köyhäinhoidon hidastavan siirtymistä kapitalismista sosialismiin.
Dahrendorfin mukaan "Marx osoittautui johdonmukaiseksi filosofiksi mutta huonoksi sosiologiksi yrittäessään tehdä osittaiset saavutukset ja ammattiyhdistysliikkeen toiminnan(työväestön aseman parantamiseksi) yleensäkin naurunalaiseksi".
Popper väittää Marxin hylänneen koko taloudellisen taistelun ja politiikan työväen aseman parantamisessa.

Eikö olekin liikuttavaa yksimielisyyttä? Pane merkille,että kaikki Marxin vastustajat ja arvostelijat arvostelevat häntä samasta asiasta.
Mainittakoon tässä nyt ainoastaan se,että arvostelijoista jokaisella on oma,Marxin näkemyksestä poikkeava käsityksensä. Tuossa lienee suurin syy kärkkäyteen.

Niin,ja onhan meillä vielä Kalle. Papukaijan tavoin Kalle toistaa einokuuselaista käsitystä Marxista. Se kiteytyy juuri absoluuttisen ja suhteellisen kurjuuden käsitteiden sekoittamiseen toisiinsa. Lieneekö Kalle lukenut Kuusensa vaiko vain hänestä torilla juoruämmiltä kuullut?

Saattaisi muuten Upi sinullekin sopia paremmin varovaisempi tulkinta Marxista. Sanot pölhöksi miestä,jota itse Dahrendorf nimitti johdonmukaiseksi filosofiksi.

Lue lisää

Yrittäjien suhteen olen sammoo mieltä.

Toisaalta se on monille myös elämäntapa.

Jos ajatellaan fiktiivistä sosialismiä niin noiden
ihmisten yhteiskuntaan tuoma voimavara katoaa.

Yritteliäisyys.

Sen puute näkyy kaikissa sosialismia kokeilleissa
valtioissa.

Kiina lähti toiseen suuntaan kun Deng Xiao Ping
älysi että yrittämisen pohjalta maajussin tilkun
tuottavuus nousee uuteen mittaan.

No, vähän tuosta "kurjistumisteoriasta".

Sadassa vuodessa on euroopassa kyllä kehitys
ollut ihan muuta kuin kurjistumista.

Sehän on fakta. Sosialismi pitkitti rautaesiri-
pun takaista kehitystä mutta sielläkin on
päästy toisen uran alkuun.

Tiedätkö toveri Wäiski, minusta on jotenkin
naivia tiedettä sellainen jossa yritetään
selittää miljoonien ja satojen miljoonien sekä
lukuisten valtioiden elämistä ja olemista.

Muuttuvia tekijöitä on liikaa ja kommunistit
pyrkivät ne vielä pääsääntöisesti kieltämään
kun niitä esitetään.

Minä pidän partapaskan horinaa ensinnäkin liian
homeisena eli vanhana ja liian yksinkertaisena
tieteeksi tähän päivään.

Näin tuntee toveri Urpo ja siksi nauraa helakasti
niille, kuten rovasti Rainestolle, jotka ovat
hukanneet sosialismin myötä objektiivisuutensa.

hannu_rainesto kirjoitti:

Erinomaista, uumoilin, että varmasti tällä on marxilaisen kansantaloustieteen tuntijoita, paljon parempia kuin minä ja jaksavat lopulta keskittyä asiaan.

Etenkin sen "taloustieteen" tulokset.

Konkurssiin maailman suurimmilla luonnonvaroilla!

Se onkin todellinen saavutus!

Ja luonnonvaroja omaamattomilla mailla ei siihen
ollut varaa ollenkaan!

Kun pääkonttori meni pimeäksi ei taloustieteellä
ollut muissa maissa paljon poljetun vitunkaan
virkaa.

Rovasti Rainesto. Sosialistinen taloustiede
on mahdotonta.

Käytännössä.

Kuten KAIKKI ESIMERKIT osoittavat.

Etkä voi väittää esimerkein vastaan.

Paitsi mielikuvituksen voimalla.