Eläkkeiden ja hintojen nousu

Tarkennan vielä, että oheinen laskuesimerkki on tehty oletuksella, että eläketulot bruttona kuukaudessa vuonna 2009 olisivat olleet noin 1.422 euroa. Indeksit huomioon ottaen sama eläke vuonna 2000 on ollut bruttona kuukaudessa suurin piirtein n. 1.143 euroa.

Kaikkein eniten verot laskivat juuri 1.422 euroa bruttona kuukaudessa saavalla eläkeläisellä, jolla verot siis alentuivat 3,2 prosenttia. Kuukaudessa tämä veronalennus toi tälle eläkeläiselle nettona noin 45,50 euroa lisää ja vuodessa 546 euroa.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Tarkennan vielä, että oheinen laskuesimerkki on tehty oletuksella, että eläketulot bruttona kuukaudessa vuonna 2009 olisivat olleet noin 1.422 euroa. Indeksit huomioon ottaen sama eläke vuonna 2000 on ollut bruttona kuukaudessa suurin piirtein n. 1.143 euroa.

Kaikkein eniten verot laskivat juuri 1.422 euroa bruttona kuukaudessa saavalla eläkeläisellä, jolla verot siis alentuivat 3,2 prosenttia. Kuukaudessa tämä veronalennus toi tälle eläkeläiselle nettona noin 45,50 euroa lisää ja vuodessa 546 euroa.

Lue lisää

"Eläketurvakeskus jakaa harhaanjohtavaa tietoa: Siteeraan sanatarkasti Eläketurvakeskuksen tiedotetta 6.11.2007.
"Pitkän aikavälin laskelma 2007: Työeläkemenot ja - maksut kasvavat hallitusti. Työeläkemenot pysyvät hallinnassa, vaikka suomalaisten elinikä pitenee tulevina vuosikymmeninä ennakoitua enemmän. Eläkkeiden ostovoima paranee jatkuvasti. Niiden taso suhteessa palkkoihin nousee vielä hieman seuraavan parinkymmenen vuoden aikana."
Paskanmarjat sanon minä.
Kuluvana vuonna työeläkkeitä korotettiin 2,21 prosenttia. Inflaatio oli lokakuussa 2,6 prosenttia. Ensi vuodelle työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi ja ekonomistit ennustavat inflaation ensi vuonna puhkaisevan 3 prosentin tason.
Minkälainen ostovoiman kasvu näin saavutetaan? Negatiivinen, ostovoimahan laskee!
Eläketurvakeskus kertoilee kuinka vuonna 2003 eläköityneiden eläke on 60 prosenttia palkasta. Kertomatta jää että eläkkeen ostovoima ei suinkaan jatkossa pysy tällä tasolla vaan se taitetun indeksin vaikutuksesta laskee kuin lehmän häntä.
90 -luvun alussa eläköityneiden eläke nyt on vain 42 prosenttia palkkatasosta. tyhmempikin huomaa miten eläkkeen ostovoimalle on käynyt.
Palkkatyöläiset ovat työuransa aikana keränneet eläkevarallisuuden jota perustellusti voidaan verrata määräaikaiseen pankkitalletukseen, sillä on jopa perustuslain antama koskemattomuussuoja. Kun työn tekijä sitten siirtyy eläkkeelle, hänen keräämänsä eläkevarallisuus on siirtynyt eläkevakuutusyhtiöille ja ne jakavat eläkettä pääsääntöisesti Eläketurvakeskuksen ohjeiden mukaan. Lisäksi tässä on jippo: Maksuhetkellä eläkettä verotetaan ja vieläpä rankasti. Keskimääräisestä eläkkeestä maksetaan liki 90 prosenttia enemmän veroa kuin saman suuruisesta palkasta. Tästä aiheutuu se että kun keskimääräinen eläke on n. 1100¬/kk. kännyyn jää vain n.900¬.
Meillä eläkeläisillä on työeläkevarallisuutta eläkevakuutusyhtiöiden hallussa 124 miljardia euroa (= valtion vuosibudjetti kolme kertaa).Kitsaasta eläkepolitiikasta johtuen potti kasvaa, sijoitustuotto on 9 prosentin luokkaa josta eläkeläisille jaetaan n.4 prosenttia.
Kuinkahan monta eläkeläisten edustajaa istuu Eläketurvakeskuksen ja eläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä?
Oikein arvattu,ei yhtään. Vaikka kysymys on meidän rahoistamme!
Urmaxi
Lainaa Ilmoita asiaton viesti # 13.12.2007 19:46 "
Tämä on talousanomista

Mihin pyrit jakamalla väärä tietoa? Pane hakuun: eläkkeen ostovoima. Sieltä löytyy monta tilastoa eläkkeen ostovoiman rohahtamisesta.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Tarkennan vielä, että oheinen laskuesimerkki on tehty oletuksella, että eläketulot bruttona kuukaudessa vuonna 2009 olisivat olleet noin 1.422 euroa. Indeksit huomioon ottaen sama eläke vuonna 2000 on ollut bruttona kuukaudessa suurin piirtein n. 1.143 euroa.

Kaikkein eniten verot laskivat juuri 1.422 euroa bruttona kuukaudessa saavalla eläkeläisellä, jolla verot siis alentuivat 3,2 prosenttia. Kuukaudessa tämä veronalennus toi tälle eläkeläiselle nettona noin 45,50 euroa lisää ja vuodessa 546 euroa.

Lue lisää

"Eläkeläisten ostovoima rysähti
16.6.2010 16:11 Soili Semkina
Inflaatio ja indeksitarkistukset syövät eläkkeensaajien ostovoimaa, ilmenee Veronmaksajien tuoreessa selvityksessä.

Tänä vuonna noin 1 500 euron työeläkettä saavien nettoeläkkeen ostovoima alenee prosentin. Viime vuonna ostovoima kasvoi poikkeuksellisen vahvasti jopa 6,1 prosenttia.

Eniten ostovoimaa leikkaantuu niillä eläketulon tasoilla, joissa se nousi eniten vuonna 2009.

2000–2500 euron eläkkeen saajilta ostovoima heikkenee noin kaksi prosenttia. Noin 4 400 euroa saavien nettoeläkkeen ostovoima heikkenee 0,6 prosenttia.

Yleinen lasku vaikuttaa vähiten pienempiin 870 euron ja 1130 euron eläkkeisiin. Niiden osalta nettoeläkkeiden ostovoima vahvistuu vastaavasti 0,8 ja 0,6 prosenttia.

Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä.

Viime vuonna indeksikorotukset ja inflaation pysähtyminen sekä eläkkeiden verotuksen keventäminen lisäsivät ostovoimaa. Tänä vuonna tilanne on päinvastainen, jolloin indeksitarkistukset eivät nostaneet eläkkeitä ja kiihtyvä inflaatio puolestaan söi niiden ostovoimaa, tiivistää Kirkko-Jaakkola.

Selvityksessä tarkasteltiin eläkeläisten verotusta ja ostovoiman muutoksia kuudella eläketulotasolla. Eläketurvakeskuksen ennakkotietojen mukaan eläkkeensaajia oli viime vuoden lopussa noin 1,4 miljoonaa, joista työeläkettä sai 1,3 miljoonaa henkilöä. "


Täsä lainaus ihmisiltä, mitkä tietää tosiasioita, eikä sönkää omaa kantaansa, kuin kärmettä pyssyyn.

vai puuta? kirjoitti:

"Eläketurvakeskus jakaa harhaanjohtavaa tietoa: Siteeraan sanatarkasti Eläketurvakeskuksen tiedotetta 6.11.2007.
"Pitkän aikavälin laskelma 2007: Työeläkemenot ja - maksut kasvavat hallitusti. Työeläkemenot pysyvät hallinnassa, vaikka suomalaisten elinikä pitenee tulevina vuosikymmeninä ennakoitua enemmän. Eläkkeiden ostovoima paranee jatkuvasti. Niiden taso suhteessa palkkoihin nousee vielä hieman seuraavan parinkymmenen vuoden aikana."
Paskanmarjat sanon minä.
Kuluvana vuonna työeläkkeitä korotettiin 2,21 prosenttia. Inflaatio oli lokakuussa 2,6 prosenttia. Ensi vuodelle työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi ja ekonomistit ennustavat inflaation ensi vuonna puhkaisevan 3 prosentin tason.
Minkälainen ostovoiman kasvu näin saavutetaan? Negatiivinen, ostovoimahan laskee!
Eläketurvakeskus kertoilee kuinka vuonna 2003 eläköityneiden eläke on 60 prosenttia palkasta. Kertomatta jää että eläkkeen ostovoima ei suinkaan jatkossa pysy tällä tasolla vaan se taitetun indeksin vaikutuksesta laskee kuin lehmän häntä.
90 -luvun alussa eläköityneiden eläke nyt on vain 42 prosenttia palkkatasosta. tyhmempikin huomaa miten eläkkeen ostovoimalle on käynyt.
Palkkatyöläiset ovat työuransa aikana keränneet eläkevarallisuuden jota perustellusti voidaan verrata määräaikaiseen pankkitalletukseen, sillä on jopa perustuslain antama koskemattomuussuoja. Kun työn tekijä sitten siirtyy eläkkeelle, hänen keräämänsä eläkevarallisuus on siirtynyt eläkevakuutusyhtiöille ja ne jakavat eläkettä pääsääntöisesti Eläketurvakeskuksen ohjeiden mukaan. Lisäksi tässä on jippo: Maksuhetkellä eläkettä verotetaan ja vieläpä rankasti. Keskimääräisestä eläkkeestä maksetaan liki 90 prosenttia enemmän veroa kuin saman suuruisesta palkasta. Tästä aiheutuu se että kun keskimääräinen eläke on n. 1100¬/kk. kännyyn jää vain n.900¬.
Meillä eläkeläisillä on työeläkevarallisuutta eläkevakuutusyhtiöiden hallussa 124 miljardia euroa (= valtion vuosibudjetti kolme kertaa).Kitsaasta eläkepolitiikasta johtuen potti kasvaa, sijoitustuotto on 9 prosentin luokkaa josta eläkeläisille jaetaan n.4 prosenttia.
Kuinkahan monta eläkeläisten edustajaa istuu Eläketurvakeskuksen ja eläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä?
Oikein arvattu,ei yhtään. Vaikka kysymys on meidän rahoistamme!
Urmaxi
Lainaa Ilmoita asiaton viesti # 13.12.2007 19:46 "
Tämä on talousanomista

Mihin pyrit jakamalla väärä tietoa? Pane hakuun: eläkkeen ostovoima. Sieltä löytyy monta tilastoa eläkkeen ostovoiman rohahtamisesta.

Lue lisää

Kirjoituksessasi on epätotuuksia ja valheita. Jos olet ne muualta kopioinut, niin sitten siellä on asioista kirjoitettu väärin.

Ensinnäkin eläkkeitä korotetaan kuluttajahintojen muutoksen perusteella, mutta aina tietenkin jälkikäteen. Indeksitarkistukset aina tulevalle vuodelle tehdään kuluttajahintojen ja palkkojen muutoksista kolmannelta vuosineljännekseltä seuraavan vuoden kolmannelle vuosineljännekselle.

Etkö ymmärrä, että yhden kuukauden inflaatiolla ei ole merkitystä, vaan merkitystä on koko vuoden kuluttajahintojen muutoksella laskettuna em. tavalla.

Tässä asiassa ei ole myöskään mitään merkitystä sillä, miten palkat ovat nousseet. Palkat ovat nousseet keskimäärin eläkkeitä enemmän. Sen olen minäkin sanonut moneen kertaan. Miksi sekoitat asioita?

Väitteesi eläkkeiden korotusprosentista tälle vuodelle on väärä. Tuo väitteesi vuoden 2011 indeksistä on myöskin tuulesta temmattu ja vieläpä kehtaa väittää indeksin jopa vahvistetun. Indeksit vahvistetaan vasta lokakuun lopussa, joten tämä on jo tässä mielessä selvä valhe.
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1435751

Valtion talousarviossa kuluttajahintojen nousun ennakoidaan olevan 2,5 % vuonna 2011. Mielipiteitä saa ja voikin olla monia. Aika näyttää sitten miten asiat oikeasti menivät.

Se on totta, että tähän saakka eläkkeiden ostovoima on pitkässä juoksussa kehittynyt palkkoja huonommin. Eläkkeet ovat kuitenkin nousseet enemmän kuin kuluttajahinnat!

Sinä kun et ymmärrä asioita, niin olet jopa sen itse kuitenkin todennut jälkimmäisessä kopioidussa kirjoituksessasi. "Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä."

Niinpä niin, eläkkeitä korotetaan jälkijättöisesti kuten olen sanonut. Hetkellisesti eläkkeiden ostovoima voi heiketä, koska eläkkeiden korotukset seuraavat jälkijättöisesti mutta seuraavassa vaiheessa tämäkin tulee korjattua entistä suuremmalla tarkistuksella.

Et siis esittänyt mitään todisteita, joka kumoaisi perusolettaman, että eläkkeitä nostetaan enemmän kuin kuluttajahintoja. Peruslähtökohta ei muutu miksikään, vaikka yhtenä vuotena eläkkeiden korotukset eivät seuraisikaan kuluttajahintojen nousua, koska nämä korotukset otetaan kiinni taas seuraavana vuonna. Tämän tavallaan myönnät myös oikeksi alhaalla olevassa kopioidussa kirjoituksessasi.

Kauppalehden artikkelissa 10.9.2010 kerrotaan että ensi vuonna kaikkien muiden kuin eläkeläisten ostovoima heikentyy. Tekstistä kyllä käy ilmi, että tämä johtuu pieniä eläkkeitä parantavasta takuueläkkeestä.

Et näytä myöskään ymmärtävän sitä, että ostovoiman kehitys on eri asia on kuluttajahintojen kehitys. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa verotus. Verotusta on nostettava ja verotuloja on saatava lisää valtiontalouden tasapainoittamiseksi.

Surullista kun et tosiaankaan lainkaan tunnu ymmärtävän asioita.

purtavaa! kirjoitti:

"Eläkeläisten ostovoima rysähti
16.6.2010 16:11 Soili Semkina
Inflaatio ja indeksitarkistukset syövät eläkkeensaajien ostovoimaa, ilmenee Veronmaksajien tuoreessa selvityksessä.

Tänä vuonna noin 1 500 euron työeläkettä saavien nettoeläkkeen ostovoima alenee prosentin. Viime vuonna ostovoima kasvoi poikkeuksellisen vahvasti jopa 6,1 prosenttia.

Eniten ostovoimaa leikkaantuu niillä eläketulon tasoilla, joissa se nousi eniten vuonna 2009.

2000–2500 euron eläkkeen saajilta ostovoima heikkenee noin kaksi prosenttia. Noin 4 400 euroa saavien nettoeläkkeen ostovoima heikkenee 0,6 prosenttia.

Yleinen lasku vaikuttaa vähiten pienempiin 870 euron ja 1130 euron eläkkeisiin. Niiden osalta nettoeläkkeiden ostovoima vahvistuu vastaavasti 0,8 ja 0,6 prosenttia.

Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä.

Viime vuonna indeksikorotukset ja inflaation pysähtyminen sekä eläkkeiden verotuksen keventäminen lisäsivät ostovoimaa. Tänä vuonna tilanne on päinvastainen, jolloin indeksitarkistukset eivät nostaneet eläkkeitä ja kiihtyvä inflaatio puolestaan söi niiden ostovoimaa, tiivistää Kirkko-Jaakkola.

Selvityksessä tarkasteltiin eläkeläisten verotusta ja ostovoiman muutoksia kuudella eläketulotasolla. Eläketurvakeskuksen ennakkotietojen mukaan eläkkeensaajia oli viime vuoden lopussa noin 1,4 miljoonaa, joista työeläkettä sai 1,3 miljoonaa henkilöä. "


Täsä lainaus ihmisiltä, mitkä tietää tosiasioita, eikä sönkää omaa kantaansa, kuin kärmettä pyssyyn.

Lue lisää

Heh heh Täällähän joku asiakirjoittaja vetelee Tyyristä korvista pitkin lattioita. Kukahan se on?

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Kirjoituksessasi on epätotuuksia ja valheita. Jos olet ne muualta kopioinut, niin sitten siellä on asioista kirjoitettu väärin.

Ensinnäkin eläkkeitä korotetaan kuluttajahintojen muutoksen perusteella, mutta aina tietenkin jälkikäteen. Indeksitarkistukset aina tulevalle vuodelle tehdään kuluttajahintojen ja palkkojen muutoksista kolmannelta vuosineljännekseltä seuraavan vuoden kolmannelle vuosineljännekselle.

Etkö ymmärrä, että yhden kuukauden inflaatiolla ei ole merkitystä, vaan merkitystä on koko vuoden kuluttajahintojen muutoksella laskettuna em. tavalla.

Tässä asiassa ei ole myöskään mitään merkitystä sillä, miten palkat ovat nousseet. Palkat ovat nousseet keskimäärin eläkkeitä enemmän. Sen olen minäkin sanonut moneen kertaan. Miksi sekoitat asioita?

Väitteesi eläkkeiden korotusprosentista tälle vuodelle on väärä. Tuo väitteesi vuoden 2011 indeksistä on myöskin tuulesta temmattu ja vieläpä kehtaa väittää indeksin jopa vahvistetun. Indeksit vahvistetaan vasta lokakuun lopussa, joten tämä on jo tässä mielessä selvä valhe.
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1435751

Valtion talousarviossa kuluttajahintojen nousun ennakoidaan olevan 2,5 % vuonna 2011. Mielipiteitä saa ja voikin olla monia. Aika näyttää sitten miten asiat oikeasti menivät.

Se on totta, että tähän saakka eläkkeiden ostovoima on pitkässä juoksussa kehittynyt palkkoja huonommin. Eläkkeet ovat kuitenkin nousseet enemmän kuin kuluttajahinnat!

Sinä kun et ymmärrä asioita, niin olet jopa sen itse kuitenkin todennut jälkimmäisessä kopioidussa kirjoituksessasi. "Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä."

Niinpä niin, eläkkeitä korotetaan jälkijättöisesti kuten olen sanonut. Hetkellisesti eläkkeiden ostovoima voi heiketä, koska eläkkeiden korotukset seuraavat jälkijättöisesti mutta seuraavassa vaiheessa tämäkin tulee korjattua entistä suuremmalla tarkistuksella.

Et siis esittänyt mitään todisteita, joka kumoaisi perusolettaman, että eläkkeitä nostetaan enemmän kuin kuluttajahintoja. Peruslähtökohta ei muutu miksikään, vaikka yhtenä vuotena eläkkeiden korotukset eivät seuraisikaan kuluttajahintojen nousua, koska nämä korotukset otetaan kiinni taas seuraavana vuonna. Tämän tavallaan myönnät myös oikeksi alhaalla olevassa kopioidussa kirjoituksessasi.

Kauppalehden artikkelissa 10.9.2010 kerrotaan että ensi vuonna kaikkien muiden kuin eläkeläisten ostovoima heikentyy. Tekstistä kyllä käy ilmi, että tämä johtuu pieniä eläkkeitä parantavasta takuueläkkeestä.

Et näytä myöskään ymmärtävän sitä, että ostovoiman kehitys on eri asia on kuluttajahintojen kehitys. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa verotus. Verotusta on nostettava ja verotuloja on saatava lisää valtiontalouden tasapainoittamiseksi.

Surullista kun et tosiaankaan lainkaan tunnu ymmärtävän asioita.

Lue lisää

Jurihan selvitin tätä vuotta. Eläke, käteenjäävä pieneni, maksut ainakin nousi satase, Onko niin vaikea ymmärtää?
Sönkäät vaan omaa sönkkääsi. Minä puhun kokemuksesta.
Viime vuonnakin, maksut nousi enemmän, mitä %5 teki. Siis yksilötasolla, eikä tilastoharhassa!

Vale, emävale ja tilasto!

Tökköuatra kirjoitti:

Heh heh Täällähän joku asiakirjoittaja vetelee Tyyristä korvista pitkin lattioita. Kukahan se on?

Voisit sinäkin ottaa oppia ja edes yrittää kirjoittaa asiakirjoituksia, vaikka sinulta se kyllä onnistukaan, koska tietomääräsi on niin vähäinen. Sinulla on vielä paljon opittavaa elämästä.

Tämä mainitsemasi keskustelija ei kuitenkaan pystynyt muuttamaan tilastollisia tosiasioita miksikään. Jäipä vielä kiinni keksityistä indeksiluvuistakin. Jollei tänne tule linkkiä, mikä osoittaisi hänen väittämänsä indeksit oikeaksi, niin ne ovat olleet keksittyjä.

Minun laskelmani perusteella olevat luvut löytyvät kaikki virallisista lähteistä, jotka olen kirjoitukseni oheen liittänyt. Ei niitä voi miksikään muuttaa keksityillä luvuilla eikä solvaamisella.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Kirjoituksessasi on epätotuuksia ja valheita. Jos olet ne muualta kopioinut, niin sitten siellä on asioista kirjoitettu väärin.

Ensinnäkin eläkkeitä korotetaan kuluttajahintojen muutoksen perusteella, mutta aina tietenkin jälkikäteen. Indeksitarkistukset aina tulevalle vuodelle tehdään kuluttajahintojen ja palkkojen muutoksista kolmannelta vuosineljännekseltä seuraavan vuoden kolmannelle vuosineljännekselle.

Etkö ymmärrä, että yhden kuukauden inflaatiolla ei ole merkitystä, vaan merkitystä on koko vuoden kuluttajahintojen muutoksella laskettuna em. tavalla.

Tässä asiassa ei ole myöskään mitään merkitystä sillä, miten palkat ovat nousseet. Palkat ovat nousseet keskimäärin eläkkeitä enemmän. Sen olen minäkin sanonut moneen kertaan. Miksi sekoitat asioita?

Väitteesi eläkkeiden korotusprosentista tälle vuodelle on väärä. Tuo väitteesi vuoden 2011 indeksistä on myöskin tuulesta temmattu ja vieläpä kehtaa väittää indeksin jopa vahvistetun. Indeksit vahvistetaan vasta lokakuun lopussa, joten tämä on jo tässä mielessä selvä valhe.
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1435751

Valtion talousarviossa kuluttajahintojen nousun ennakoidaan olevan 2,5 % vuonna 2011. Mielipiteitä saa ja voikin olla monia. Aika näyttää sitten miten asiat oikeasti menivät.

Se on totta, että tähän saakka eläkkeiden ostovoima on pitkässä juoksussa kehittynyt palkkoja huonommin. Eläkkeet ovat kuitenkin nousseet enemmän kuin kuluttajahinnat!

Sinä kun et ymmärrä asioita, niin olet jopa sen itse kuitenkin todennut jälkimmäisessä kopioidussa kirjoituksessasi. "Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä."

Niinpä niin, eläkkeitä korotetaan jälkijättöisesti kuten olen sanonut. Hetkellisesti eläkkeiden ostovoima voi heiketä, koska eläkkeiden korotukset seuraavat jälkijättöisesti mutta seuraavassa vaiheessa tämäkin tulee korjattua entistä suuremmalla tarkistuksella.

Et siis esittänyt mitään todisteita, joka kumoaisi perusolettaman, että eläkkeitä nostetaan enemmän kuin kuluttajahintoja. Peruslähtökohta ei muutu miksikään, vaikka yhtenä vuotena eläkkeiden korotukset eivät seuraisikaan kuluttajahintojen nousua, koska nämä korotukset otetaan kiinni taas seuraavana vuonna. Tämän tavallaan myönnät myös oikeksi alhaalla olevassa kopioidussa kirjoituksessasi.

Kauppalehden artikkelissa 10.9.2010 kerrotaan että ensi vuonna kaikkien muiden kuin eläkeläisten ostovoima heikentyy. Tekstistä kyllä käy ilmi, että tämä johtuu pieniä eläkkeitä parantavasta takuueläkkeestä.

Et näytä myöskään ymmärtävän sitä, että ostovoiman kehitys on eri asia on kuluttajahintojen kehitys. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa verotus. Verotusta on nostettava ja verotuloja on saatava lisää valtiontalouden tasapainoittamiseksi.

Surullista kun et tosiaankaan lainkaan tunnu ymmärtävän asioita.

Lue lisää

"Tiedätkö, että taitettu indeksi syö koko ajan työeläkkeesi reaaliarvoa eli ostovoimaa ja sitä enemmän mitä kauemmin olet ollut eläkkeellä. Kun palkat vuosina 1996-2009 nousivat 67 %, jäi työeläkkeiden nousu 33 %:iin, mikä ero heijastuu ostovoimassa. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle esimerkiksi 1996 ja eläke oli alkuaan 60 % palkasta, on se enää 48 % saman ammatin nykypalkasta.
Tiedätkö, että eläkeyhtiöittemme varallisuusmassa on kasvanut ennätysmäiseksi, noin 125 miljardiin euroon. Se koostuu työnantajilta ja työntekijöiltä perityistä työeläkemaksuista ja varojen sijoitustuotoista. Varat on tarkoitettu nykyisiin ja tuleviin eläkkeisiin. Taitetun indeksin korvaaminen ansiotasoindeksillä maksaisi tämän vuoden tilanteessa ainoastaan 0,4 % (!) per vuosi muhkeista eläkevaroistamme.
"
Tämä on Pro Eläke ry sivulta.

Väitätkö valeeksi?

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Voisit sinäkin ottaa oppia ja edes yrittää kirjoittaa asiakirjoituksia, vaikka sinulta se kyllä onnistukaan, koska tietomääräsi on niin vähäinen. Sinulla on vielä paljon opittavaa elämästä.

Tämä mainitsemasi keskustelija ei kuitenkaan pystynyt muuttamaan tilastollisia tosiasioita miksikään. Jäipä vielä kiinni keksityistä indeksiluvuistakin. Jollei tänne tule linkkiä, mikä osoittaisi hänen väittämänsä indeksit oikeaksi, niin ne ovat olleet keksittyjä.

Minun laskelmani perusteella olevat luvut löytyvät kaikki virallisista lähteistä, jotka olen kirjoitukseni oheen liittänyt. Ei niitä voi miksikään muuttaa keksityillä luvuilla eikä solvaamisella.

Lue lisää

Missä kohtaa keksin indeksin? Kerro?

laho kaali! kirjoitti:

Jurihan selvitin tätä vuotta. Eläke, käteenjäävä pieneni, maksut ainakin nousi satase, Onko niin vaikea ymmärtää?
Sönkäät vaan omaa sönkkääsi. Minä puhun kokemuksesta.
Viime vuonnakin, maksut nousi enemmän, mitä %5 teki. Siis yksilötasolla, eikä tilastoharhassa!

Vale, emävale ja tilasto!

Lue lisää

Esitäpäs mainitsemasi indeksipisteluvut mihin ne perustuvat. Jos et siihen kykene, niin olet jäänyt kiinni valheesta. Minä jo tiedän sen valheeksi.

Myönsit myös kopioidussa kirjoituksessasi huomaamattasi oman ymmärtämättömyytesi asioista.

Sinun väitteesi perustuu pelkästään sinun tuntemuksiisi. Kuluttajahintaindeksi lasketaan painottaen kulutuksen mukaisesti. On täysin mahdollista ja todennäköistäkin, että jonkun tietyn tai palvelun hinta nousee enemmän kuin kuluttajahintaindeksi. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa miksikään, että kuluttajahintaindeksi kuvaa hintojen keskimääräistä nousua.

Voiko ymmärtäminen olla näin vaikeaa. Täytyyhän sinunkin olla edes sen verran rehellinen, että tilastot ja numerot painavat enemmän kuin sinun omakohtainen tuntemuksesi, jota et pysty millään numeroilla todistamaan oikeaksi.

ESITÄ LUVUT, sinun on turha jauhaa kirjoitusta eteenpäin, jos ylläolevissakin kirjoituksissasi on numeroita, joilla ei ole totuuspohjaa.

indeksi? kirjoitti:

Missä kohtaa keksin indeksin? Kerro?

Mikä on tämän vuoden eläkeindeksi ja mikä on ensi vuoden eläkeindeksi. Näytä myös missä kerrotaan tämän ensi vuoden eläkeindeksin vahvistamisesta, eli eläkeindeksi vuodelle 2011.

Tämän vuoden eläkeindeksin sinä varmaan kopioit virheellisesti jostain huonosta ja epäluotettavasta lähteestä, koska olet muissa yhteyksissä käyttänyt oikeaa lukua, mutta

olennainen puuttuva tieto on eläkeindeksi vuodelle 2011. Sinä väität jopa, että sellainen olisi jo vahvistettu, siis missä ja kuinka paljon. Jos käytät näin epäluotettavia lähteitä, niin ei ole ihme, jos et ymmärrä asiaa.

Pro eläke valehtelee kirjoitti:

"Tiedätkö, että taitettu indeksi syö koko ajan työeläkkeesi reaaliarvoa eli ostovoimaa ja sitä enemmän mitä kauemmin olet ollut eläkkeellä. Kun palkat vuosina 1996-2009 nousivat 67 %, jäi työeläkkeiden nousu 33 %:iin, mikä ero heijastuu ostovoimassa. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle esimerkiksi 1996 ja eläke oli alkuaan 60 % palkasta, on se enää 48 % saman ammatin nykypalkasta.
Tiedätkö, että eläkeyhtiöittemme varallisuusmassa on kasvanut ennätysmäiseksi, noin 125 miljardiin euroon. Se koostuu työnantajilta ja työntekijöiltä perityistä työeläkemaksuista ja varojen sijoitustuotoista. Varat on tarkoitettu nykyisiin ja tuleviin eläkkeisiin. Taitetun indeksin korvaaminen ansiotasoindeksillä maksaisi tämän vuoden tilanteessa ainoastaan 0,4 % (!) per vuosi muhkeista eläkevaroistamme.
"
Tämä on Pro Eläke ry sivulta.

Väitätkö valeeksi?

Lue lisää

Teksti on muuten oikein, mutta siinä on vain pientä epätarkkuutta. Väitteeseen "Taitetun indeksin korvaaminen ansiotasoindeksillä maksaisi tämän vuoden tilanteessa ainoastaan 0,4 % (!) per vuosi muhkeista eläkevaroistamme." en osaa ottaa kantaa. Voisihan tuotakin yrittää selvitellä.

Minun huomioni kiinnittyy tähän lauseeseen: "taitettu indeksi syö koko ajan työeläkkeesi reaaliarvoa eli ostovoimaa".

Lause on totta ja epätotta. Lause on siinä mielessä totta, että eläkkeiden reaaliarvo ja ostovoima suhteessa palkkoihin jää jälkeen pitkässä juoksussa. Yksittäisiä vuosia eläkkeiden ostovoima ja reaaliarvo voi nousta enemmän kuin palkkojen ostovoima ja reaaliarvo, mutta pitkässä juoksussa eläkkeiden ostovoima suhteessa palkkoihin on heikentynyt ainakin tähän saakka. Toisenlainenkin kehitys voisi olla mahdollista, mutta se tarkoittaisi sitä, että palkkojen nousu jäisi koko ajan hintojen noususta.

Lause olisi 100 prosenttisesti oikein, jos sen kirjoittaisi näin: "taitettu indeksi syö koko ajan työeläkkeesi reaaliarvoa eli ostovoimaa suhteessa palkkakehitykseen". Kenellekään ei jäisi väärää käsitystä, jos tekstissä vielä mainittaisiin, että työeläkkeiden reaaliarvo ja ostovoima hintojen nousuun nähden on kuitenkin parantunut, mutta palkkakehitystä vähemmän tietenkin!

Tuo taitettu indeksi on iso ongelma. Sen tiedän.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Mikä on tämän vuoden eläkeindeksi ja mikä on ensi vuoden eläkeindeksi. Näytä myös missä kerrotaan tämän ensi vuoden eläkeindeksin vahvistamisesta, eli eläkeindeksi vuodelle 2011.

Tämän vuoden eläkeindeksin sinä varmaan kopioit virheellisesti jostain huonosta ja epäluotettavasta lähteestä, koska olet muissa yhteyksissä käyttänyt oikeaa lukua, mutta

olennainen puuttuva tieto on eläkeindeksi vuodelle 2011. Sinä väität jopa, että sellainen olisi jo vahvistettu, siis missä ja kuinka paljon. Jos käytät näin epäluotettavia lähteitä, niin ei ole ihme, jos et ymmärrä asiaa.

Lue lisää

Viittaat kirjoitukseen, mikä lainattu talousanomista? Opettele lukemaan ja tajua lukemasi. Ei siinä puhuta vuodesta 2011. Siinähän kerrotan aikaisemmista vuosista. Ei ihme, että sönkäät, kun tajuntasi ei pelaa.
Kaikki kirjoittaa sinusta valetta:
veronmaksajainkeskusliitto, talous sanomat.Pro Eläke ry?. Olethan varsinainen urpu?

Selveydeksi tahmeseen kaaliisi, en itse ole maininnut indeksilukuja. Kaikki on kopioitu ja lähde näkyvissä, jos tajunta pelaisi?

Oletko se kuuluisa: asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen?

höperö? kirjoitti:

Viittaat kirjoitukseen, mikä lainattu talousanomista? Opettele lukemaan ja tajua lukemasi. Ei siinä puhuta vuodesta 2011. Siinähän kerrotan aikaisemmista vuosista. Ei ihme, että sönkäät, kun tajuntasi ei pelaa.
Kaikki kirjoittaa sinusta valetta:
veronmaksajainkeskusliitto, talous sanomat.Pro Eläke ry?. Olethan varsinainen urpu?

Selveydeksi tahmeseen kaaliisi, en itse ole maininnut indeksilukuja. Kaikki on kopioitu ja lähde näkyvissä, jos tajunta pelaisi?

Oletko se kuuluisa: asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen?

Lue lisää

Itse kirjoitit näin: "Kuluvana vuonna työeläkkeitä korotettiin 2,21 prosenttia. Ensi vuodelle työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi". Nytkö sanot, että vuosi ei olekaan vuosi 2011.

Sinä kirjoitit tuon, vaikka se onkin kopiota. Kun nyt väität ettet edes ole maininnut indeksipistelukuja, niin syyllistyt selvään valheeseen. Kaikki voivat lukea klo. 20.19 kirjoittamasi tai kopioimasi tekstin, jossa näitä juttuja kerrot. Mainitsemista se on sekin, jos kopioi toisten tekstejä.

Sinä olet tämä kuuluisa henkilö: asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen. Kaikki voivat todeta aikaisemmista keskusteluista tässä viestissä kirjoittamani todeksi.

Kirjoituksessasi 20.19 totesit sen mikä oli olennaista: "Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä." Eläkkeet voivat hetkellisesti nousta eläkeindeksin jälkijättöisyydestä johtuen vähemmän kuin kuluttajahinnat, mutta tämäkin korjautuu aina seuraavana vuonna.

Missään mitä olet esiin tuonut tai kopioitu ei ole väitetty taikka todistettu sitä, että eläkkeet jäisivät jälkeen kuluttajahintaindeksin noususta. Eläkkeet nousevat enemmän kuin kuluttajahintaindeksi eikä asia muutu siitä miksikään, vaikka mitä muuta väität (eläkkeitä nostetaan 80 % kuluttajahintaindeksistä ja 20 % palkkojen noususta).

Sinä sekoitat asioita, kun et ymmärrä mitä asiat pitävät sisällään.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Itse kirjoitit näin: "Kuluvana vuonna työeläkkeitä korotettiin 2,21 prosenttia. Ensi vuodelle työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi". Nytkö sanot, että vuosi ei olekaan vuosi 2011.

Sinä kirjoitit tuon, vaikka se onkin kopiota. Kun nyt väität ettet edes ole maininnut indeksipistelukuja, niin syyllistyt selvään valheeseen. Kaikki voivat lukea klo. 20.19 kirjoittamasi tai kopioimasi tekstin, jossa näitä juttuja kerrot. Mainitsemista se on sekin, jos kopioi toisten tekstejä.

Sinä olet tämä kuuluisa henkilö: asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen. Kaikki voivat todeta aikaisemmista keskusteluista tässä viestissä kirjoittamani todeksi.

Kirjoituksessasi 20.19 totesit sen mikä oli olennaista: "Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä." Eläkkeet voivat hetkellisesti nousta eläkeindeksin jälkijättöisyydestä johtuen vähemmän kuin kuluttajahinnat, mutta tämäkin korjautuu aina seuraavana vuonna.

Missään mitä olet esiin tuonut tai kopioitu ei ole väitetty taikka todistettu sitä, että eläkkeet jäisivät jälkeen kuluttajahintaindeksin noususta. Eläkkeet nousevat enemmän kuin kuluttajahintaindeksi eikä asia muutu siitä miksikään, vaikka mitä muuta väität (eläkkeitä nostetaan 80 % kuluttajahintaindeksistä ja 20 % palkkojen noususta).

Sinä sekoitat asioita, kun et ymmärrä mitä asiat pitävät sisällään.

Lue lisää

"Eläketurvakeskus jakaa harhaanjohtavaa tietoa: Siteeraan sanatarkasti Eläketurvakeskuksen tiedotetta 6.11.2007.
"Pitkän aikavälin laskelma 2007: Työeläkemenot ja - maksut kasvavat hallitusti. Työeläkemenot pysyvät hallinnassa, vaikka suomalaisten elinikä pitenee tulevina vuosikymmeninä ennakoitua enemmän. Eläkkeiden ostovoima paranee jatkuvasti. Niiden taso suhteessa palkkoihin nousee vielä hieman seuraavan parinkymmenen vuoden aikana."
Paskanmarjat sanon minä.
Kuluvana vuonna työeläkkeitä korotettiin 2,21 prosenttia. Inflaatio oli lokakuussa 2,6 prosenttia. Ensi vuodelle työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi ja ekonomistit ennustavat inflaation ensi vuonna puhkaisevan 3 prosentin tason. "

Tätä talousanomista lainattua et tajua?
Et tunne vuosilukuja?Et näe siinä vuotta 2007? Mistä laho pääsi löytää siitä väitteen 2011 vuoden indeksistä? Sinunhan pitäisi tuntea minä vuonna mikin korotus eläkkeisin tuli. Sis paljastit, että olet ihan pihalla.

"työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi". Nytkö sanot, että vuosi ei olekaan vuosi 2011."
Jos et osa lukea/ymärä lukemasi, valitettavaa. Puhutan aikaisemasta vuodesta. Sinun mahdoton sitäkin tajuta. kunhan sönkkäät. Olet tehnyt itasetäsi pellen. tyriksen totuudet. tyyriksen matikka. Uudet lentävät lauseet nettiin

Kaikissa lainaamissani kirjoituksissa todistetan väitteesi höpöksi.
Lisäksi väität, että sinä tiedät minun, eläkeläisen , ansio kehityksen paremmin, kuin minä itse?
Palatan tähän vuoteen.
Käteen saamani eläke on pienenpi, kuin viime vuonna. Hinnat, maksut nuoseet rajusti. Sinä väität tyyriksen matikalla, että minun miinusmerkkinen eläke onkin suurempi, kuin on?
Vaikka tälle vuodelle pelkkää miinusta? Tyyriksenmatikalla se onkin plussaa?
Suhtadun nyt kirjoituksiisi:tyyriksen höpötyksiä, tryyriksen vääneltyjä totuuksia.

Tämä oli paha moka sinulta väittää, että esitän 2011 nousuindeksiä? Kun eläkeläisenä kyttään se julkaisua. Sehän on palkankorotukseni, tai alenus. Rupeat väittämään että en sitä tajua. Paljastit ette edes seuraa vusien korotusksia

lahopäisyyttä! kirjoitti:

"Eläketurvakeskus jakaa harhaanjohtavaa tietoa: Siteeraan sanatarkasti Eläketurvakeskuksen tiedotetta 6.11.2007.
"Pitkän aikavälin laskelma 2007: Työeläkemenot ja - maksut kasvavat hallitusti. Työeläkemenot pysyvät hallinnassa, vaikka suomalaisten elinikä pitenee tulevina vuosikymmeninä ennakoitua enemmän. Eläkkeiden ostovoima paranee jatkuvasti. Niiden taso suhteessa palkkoihin nousee vielä hieman seuraavan parinkymmenen vuoden aikana."
Paskanmarjat sanon minä.
Kuluvana vuonna työeläkkeitä korotettiin 2,21 prosenttia. Inflaatio oli lokakuussa 2,6 prosenttia. Ensi vuodelle työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi ja ekonomistit ennustavat inflaation ensi vuonna puhkaisevan 3 prosentin tason. "

Tätä talousanomista lainattua et tajua?
Et tunne vuosilukuja?Et näe siinä vuotta 2007? Mistä laho pääsi löytää siitä väitteen 2011 vuoden indeksistä? Sinunhan pitäisi tuntea minä vuonna mikin korotus eläkkeisin tuli. Sis paljastit, että olet ihan pihalla.

"työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi". Nytkö sanot, että vuosi ei olekaan vuosi 2011."
Jos et osa lukea/ymärä lukemasi, valitettavaa. Puhutan aikaisemasta vuodesta. Sinun mahdoton sitäkin tajuta. kunhan sönkkäät. Olet tehnyt itasetäsi pellen. tyriksen totuudet. tyyriksen matikka. Uudet lentävät lauseet nettiin

Kaikissa lainaamissani kirjoituksissa todistetan väitteesi höpöksi.
Lisäksi väität, että sinä tiedät minun, eläkeläisen , ansio kehityksen paremmin, kuin minä itse?
Palatan tähän vuoteen.
Käteen saamani eläke on pienenpi, kuin viime vuonna. Hinnat, maksut nuoseet rajusti. Sinä väität tyyriksen matikalla, että minun miinusmerkkinen eläke onkin suurempi, kuin on?
Vaikka tälle vuodelle pelkkää miinusta? Tyyriksenmatikalla se onkin plussaa?
Suhtadun nyt kirjoituksiisi:tyyriksen höpötyksiä, tryyriksen vääneltyjä totuuksia.

Tämä oli paha moka sinulta väittää, että esitän 2011 nousuindeksiä? Kun eläkeläisenä kyttään se julkaisua. Sehän on palkankorotukseni, tai alenus. Rupeat väittämään että en sitä tajua. Paljastit ette edes seuraa vusien korotusksia

Lue lisää

Turha jaarittelusi ei johda mihinkään. Eikö ole naurettavaa kopioida keskustelupalstalle vanhoja kirjoituksia, joissa esitetään epätarkkoja lukuja, kun käytettävissä olisi oikeitakin lukuja?

Löysin jälleen uuden tutkimuksen ja todisteen aiemmin kirjoittamani tueksi, eli että eläkkeet ovat nousseet pitkässä juoksussa kuluttajahintoja enemmän.

Veronmaksajain keskusliitto on tehnyt asiasta 33 sivuisen tutkimuksen, jossa todetaan näin:

Keskimääräinen inflaatio 2000-luvulla on ollut 1,6 prosenttia. Samana aikana kansaeläkkeitä on nostettu vuosittain 1,8 prosenttia ja työeläkkeitä nostettu 2,2 prosenttia vuosittain.

Elinkustannukset ovat nousseet siis 17 prosenttia, kansaneläkkeet 20 prosenttia ja työeläkeet 25 prosenttia 2000-luvulla.

Kuluvalla vaalikaudella eli vuosina 2007–2010 eläkkeensaajan ostovoima on lisääntynyt eri eläketasoilla 4,4–7,8 prosenttia. Suurin ostovoimalisäys on tapahtunut pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavilla.

Nyt varmaan harhaisuudessasi väität myös Veronmaksajien keskusliiton tutkimuksia vääriksi, vaikka itselläsi ei ole mitään muuta kuin omakohtaisia tuntemuksia höpötöksesi tueksi. Kehotan: palaa maanpinnalle.

Tässä kuva eläkkeensaajan ostovoiman kehityksestä (kun luvuista on poistettu elinkustannusten nousu) http://www.veronmaksajat.fi/File/3b360200-f98b-4209-a183-d02bd68e9ae2/Elakkeensaajan_ostovoiman_vuosimuutokset.pdf

Tässä eläkkeensaajan ostovoiman kasvu vaalikaudella http://www.veronmaksajat.fi/File/b81f6d7a-b893-4406-89b2-7d84787eb860/Elakkeensaajan_ostovoima_vaalikausi.pdf

Tässä 33 sivuinen selvitys
http://www.veronmaksajat.fi/File/76491a71-695a-41f3-9cb2-8f0c328e7d52/Elakkeet_verot_ja_ostovoima_selvitys.pdf
Sieltä kannattaa lukea ainakin sivut 17-18.

Kun sormi osoittaa kuuta, niin mieletön katsoo sormea.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Turha jaarittelusi ei johda mihinkään. Eikö ole naurettavaa kopioida keskustelupalstalle vanhoja kirjoituksia, joissa esitetään epätarkkoja lukuja, kun käytettävissä olisi oikeitakin lukuja?

Löysin jälleen uuden tutkimuksen ja todisteen aiemmin kirjoittamani tueksi, eli että eläkkeet ovat nousseet pitkässä juoksussa kuluttajahintoja enemmän.

Veronmaksajain keskusliitto on tehnyt asiasta 33 sivuisen tutkimuksen, jossa todetaan näin:

Keskimääräinen inflaatio 2000-luvulla on ollut 1,6 prosenttia. Samana aikana kansaeläkkeitä on nostettu vuosittain 1,8 prosenttia ja työeläkkeitä nostettu 2,2 prosenttia vuosittain.

Elinkustannukset ovat nousseet siis 17 prosenttia, kansaneläkkeet 20 prosenttia ja työeläkeet 25 prosenttia 2000-luvulla.

Kuluvalla vaalikaudella eli vuosina 2007–2010 eläkkeensaajan ostovoima on lisääntynyt eri eläketasoilla 4,4–7,8 prosenttia. Suurin ostovoimalisäys on tapahtunut pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavilla.

Nyt varmaan harhaisuudessasi väität myös Veronmaksajien keskusliiton tutkimuksia vääriksi, vaikka itselläsi ei ole mitään muuta kuin omakohtaisia tuntemuksia höpötöksesi tueksi. Kehotan: palaa maanpinnalle.

Tässä kuva eläkkeensaajan ostovoiman kehityksestä (kun luvuista on poistettu elinkustannusten nousu) http://www.veronmaksajat.fi/File/3b360200-f98b-4209-a183-d02bd68e9ae2/Elakkeensaajan_ostovoiman_vuosimuutokset.pdf

Tässä eläkkeensaajan ostovoiman kasvu vaalikaudella http://www.veronmaksajat.fi/File/b81f6d7a-b893-4406-89b2-7d84787eb860/Elakkeensaajan_ostovoima_vaalikausi.pdf

Tässä 33 sivuinen selvitys
http://www.veronmaksajat.fi/File/76491a71-695a-41f3-9cb2-8f0c328e7d52/Elakkeet_verot_ja_ostovoima_selvitys.pdf
Sieltä kannattaa lukea ainakin sivut 17-18.

Kun sormi osoittaa kuuta, niin mieletön katsoo sormea.

Lue lisää

"Työeläkeindeksi on noussut tarkasteluvälillä nimellisesti 27,2 ja reaalisesti 2,4 prosenttia. TEL-puoliväli-indeksistä, jolla vuoteen 2004 asti tarkistettiin kaikkia maksussa olevia eläkkeitä, työeläkeindeksi jäi jälkeen jakson aikana 7,8 prosenttia eli keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. "

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Turha jaarittelusi ei johda mihinkään. Eikö ole naurettavaa kopioida keskustelupalstalle vanhoja kirjoituksia, joissa esitetään epätarkkoja lukuja, kun käytettävissä olisi oikeitakin lukuja?

Löysin jälleen uuden tutkimuksen ja todisteen aiemmin kirjoittamani tueksi, eli että eläkkeet ovat nousseet pitkässä juoksussa kuluttajahintoja enemmän.

Veronmaksajain keskusliitto on tehnyt asiasta 33 sivuisen tutkimuksen, jossa todetaan näin:

Keskimääräinen inflaatio 2000-luvulla on ollut 1,6 prosenttia. Samana aikana kansaeläkkeitä on nostettu vuosittain 1,8 prosenttia ja työeläkkeitä nostettu 2,2 prosenttia vuosittain.

Elinkustannukset ovat nousseet siis 17 prosenttia, kansaneläkkeet 20 prosenttia ja työeläkeet 25 prosenttia 2000-luvulla.

Kuluvalla vaalikaudella eli vuosina 2007–2010 eläkkeensaajan ostovoima on lisääntynyt eri eläketasoilla 4,4–7,8 prosenttia. Suurin ostovoimalisäys on tapahtunut pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavilla.

Nyt varmaan harhaisuudessasi väität myös Veronmaksajien keskusliiton tutkimuksia vääriksi, vaikka itselläsi ei ole mitään muuta kuin omakohtaisia tuntemuksia höpötöksesi tueksi. Kehotan: palaa maanpinnalle.

Tässä kuva eläkkeensaajan ostovoiman kehityksestä (kun luvuista on poistettu elinkustannusten nousu) http://www.veronmaksajat.fi/File/3b360200-f98b-4209-a183-d02bd68e9ae2/Elakkeensaajan_ostovoiman_vuosimuutokset.pdf

Tässä eläkkeensaajan ostovoiman kasvu vaalikaudella http://www.veronmaksajat.fi/File/b81f6d7a-b893-4406-89b2-7d84787eb860/Elakkeensaajan_ostovoima_vaalikausi.pdf

Tässä 33 sivuinen selvitys
http://www.veronmaksajat.fi/File/76491a71-695a-41f3-9cb2-8f0c328e7d52/Elakkeet_verot_ja_ostovoima_selvitys.pdf
Sieltä kannattaa lukea ainakin sivut 17-18.

Kun sormi osoittaa kuuta, niin mieletön katsoo sormea.

Lue lisää

kävi ilmi, 1 995 euron ja 2 493 euron kuukausieläkkeillä verotus kiristyi, mikä pienentää
ostovoimaa entisestään. Kuukausieläkettä 2 493 euroa vuonna 2010 saavan
ostovoima pienenee eniten, yli kaksi prosenttia viime vuodesta tämän vuoden
inflaatioennusteen alittavasta indeksikorotuksesta, kunnallisverojen noususta, sairausvakuutuksen
sairaanhoitomaksujen korotuksesta ja kyseisellä tulotasolla tapahtuvasta
valtionverotuksen kiristymisestä johtuen.
Ostovoima leikkaantuu tänä vuonna eniten niillä tulotasoilla, joilla se toisaalta nousi
nopeimmin vuonna 2009. Ostovoima 2 493 euron kuukausieläkkeellä kasvoi viime
vuonna eniten tarkastelun eläketasoista, 7,8 prosenttia, ja tänä vuonna se leikkaantuu
eniten, 2,1 prosenttia nykyisellä inflaatioennusteella. Kuvioiden perusteena
olevat tarkemmat luvut, kuten myös pelkän kansaneläkkeen ostovoiman kehitys,
löytyvät liitteestä 2.

käy sivulla kirjoitti:

"Työeläkeindeksi on noussut tarkasteluvälillä nimellisesti 27,2 ja reaalisesti 2,4 prosenttia. TEL-puoliväli-indeksistä, jolla vuoteen 2004 asti tarkistettiin kaikkia maksussa olevia eläkkeitä, työeläkeindeksi jäi jälkeen jakson aikana 7,8 prosenttia eli keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. "

Lue lisää

Tämä sinun kertoma tilasto on vanha tilasto, mikä on laskettu ajalta 1996-2008. Jo koko viestiketjun aloituksessa minä olin laskenut tilastot vuosilta 2001-2009. Vuonna 2009 eläkkeet nousivat poikkeuksellisen paljon siitä syystä, että elinkustannukset olivat nousseet voimakkaasti edellisenä vuonna. Vuonna 2009 elinkustannusindeksi pysyi samana kuin vuonna 2008.

Jos tilasto tehdään luvuilla 1996-2009 luvuilla niin luvut näyttävät tältä (vuoden 2010 elinkustannusindeksiä ei ole vielä tiedossa, joten tuota ei voi vielä käyttää):

- työeläkkeitä nostettu nimellisesti 33,53 %
- työeläkkeitä nostettu reaalisesti 6,33 % (eli parantuneet suhteessa elinkustannuksiin)
- työeläkkeet jääneet puoliväli-indeksistä 12,1 %

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Tämä sinun kertoma tilasto on vanha tilasto, mikä on laskettu ajalta 1996-2008. Jo koko viestiketjun aloituksessa minä olin laskenut tilastot vuosilta 2001-2009. Vuonna 2009 eläkkeet nousivat poikkeuksellisen paljon siitä syystä, että elinkustannukset olivat nousseet voimakkaasti edellisenä vuonna. Vuonna 2009 elinkustannusindeksi pysyi samana kuin vuonna 2008.

Jos tilasto tehdään luvuilla 1996-2009 luvuilla niin luvut näyttävät tältä (vuoden 2010 elinkustannusindeksiä ei ole vielä tiedossa, joten tuota ei voi vielä käyttää):

- työeläkkeitä nostettu nimellisesti 33,53 %
- työeläkkeitä nostettu reaalisesti 6,33 % (eli parantuneet suhteessa elinkustannuksiin)
- työeläkkeet jääneet puoliväli-indeksistä 12,1 %

Lue lisää

Eläkkeiden 5% korotus johtu palkkojen 15% nousuta edellisenä vuonna. Tänä vuonna hinnat jo nuosseet 2% enemmäm kuin eläkkeet. Loppuvuona nähdään paljonko miinusta.

korotus kirjoitti:

Eläkkeiden 5% korotus johtu palkkojen 15% nousuta edellisenä vuonna. Tänä vuonna hinnat jo nuosseet 2% enemmäm kuin eläkkeet. Loppuvuona nähdään paljonko miinusta.

Mainitset kirjoituksessasi kolme asiaa ja niistä kaksi on virheellistä väitettä.

Eläkkkeiden korotus johtui ja johtuu aina 80 %:n perusteella hintatason muutoksista. Vain 20 % eläkkeiden korotuksesta johtuu palkkatason muutoksista.

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 palkat nousivat keskimäärin 5,5 prosenttia, ei 15 prosenttia niin kuin väität. Ansiotasoindeksillä mitataan palkkojen kehitystä.

Vuonna 2006 ansiotasoindeksi nousi 2,9 %
Vuonna 2007 ansiotasoindeksi nousi 3,4 %
Vuonna 2008 ansiotasoindeksi nousi 5,5 %
Vuonna 2009 ansiotasoindeksi nousi 4,0 %

Tänä vuonna palkat ovat nousseet noin 2 % eläkkeitä enemmän. Tämä pitää paikkansa.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Mainitset kirjoituksessasi kolme asiaa ja niistä kaksi on virheellistä väitettä.

Eläkkkeiden korotus johtui ja johtuu aina 80 %:n perusteella hintatason muutoksista. Vain 20 % eläkkeiden korotuksesta johtuu palkkatason muutoksista.

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 palkat nousivat keskimäärin 5,5 prosenttia, ei 15 prosenttia niin kuin väität. Ansiotasoindeksillä mitataan palkkojen kehitystä.

Vuonna 2006 ansiotasoindeksi nousi 2,9 %
Vuonna 2007 ansiotasoindeksi nousi 3,4 %
Vuonna 2008 ansiotasoindeksi nousi 5,5 %
Vuonna 2009 ansiotasoindeksi nousi 4,0 %

Tänä vuonna palkat ovat nousseet noin 2 % eläkkeitä enemmän. Tämä pitää paikkansa.

Lue lisää

Tilastokeskuksen mukaan nyt jo hinnat noussut 2% enemmän, kuin eläkkeet. Miksi vääristelet aina?

hinnat on noussu kirjoitti:

Tilastokeskuksen mukaan nyt jo hinnat noussut 2% enemmän, kuin eläkkeet. Miksi vääristelet aina?

Älä ole typerä. Johan nämä asiat on täällä läpikäyty moneen kertaan: eläkkeiden korottamisessa käytettävä indeksi takaa sen, että eläkkeet nousevat enemmän kuin kuluttajahinnat pitkässä juoksussa.

Eläkkeitä korotetaan vuoden jäljessä hintojen noususta. Jos hinnat nousevat, niin eläkkeitä korotetaan vastaavasti seuraavana vuonna.

Eläkkeet nousevat pitkässä juoksussa hintoja enemmän: tämän ovat todenneet: Eläketurvakeskus, Tilastokeskus ja Veronmaksajien Keskusliitto.

Eläkkeiden korottamisessa käytettävä indeksi perustuu 80 %:n osalta hintojen nousuun ja 20 %:n osalta palkkojen nousuun.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Älä ole typerä. Johan nämä asiat on täällä läpikäyty moneen kertaan: eläkkeiden korottamisessa käytettävä indeksi takaa sen, että eläkkeet nousevat enemmän kuin kuluttajahinnat pitkässä juoksussa.

Eläkkeitä korotetaan vuoden jäljessä hintojen noususta. Jos hinnat nousevat, niin eläkkeitä korotetaan vastaavasti seuraavana vuonna.

Eläkkeet nousevat pitkässä juoksussa hintoja enemmän: tämän ovat todenneet: Eläketurvakeskus, Tilastokeskus ja Veronmaksajien Keskusliitto.

Eläkkeiden korottamisessa käytettävä indeksi perustuu 80 %:n osalta hintojen nousuun ja 20 %:n osalta palkkojen nousuun.

Lue lisää

Tuleva pitäisi olla aika raju. Katsotaan. Höpötät yleensä vain puppua.
Siinä verrataan vain joihinkin hintoihin. Maksuja ei huomioida.
Nyt ollaan kuminkin pakkaksella
Sitten Kataisen vihreävalhe puree meihin rajusti.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Mikä on tämän vuoden eläkeindeksi ja mikä on ensi vuoden eläkeindeksi. Näytä myös missä kerrotaan tämän ensi vuoden eläkeindeksin vahvistamisesta, eli eläkeindeksi vuodelle 2011.

Tämän vuoden eläkeindeksin sinä varmaan kopioit virheellisesti jostain huonosta ja epäluotettavasta lähteestä, koska olet muissa yhteyksissä käyttänyt oikeaa lukua, mutta

olennainen puuttuva tieto on eläkeindeksi vuodelle 2011. Sinä väität jopa, että sellainen olisi jo vahvistettu, siis missä ja kuinka paljon. Jos käytät näin epäluotettavia lähteitä, niin ei ole ihme, jos et ymmärrä asiaa.

Lue lisää

indeksikorotus oli pienin miesmuistiin. Vain 0,26% !!! Minuakin kiinnostaa millainen korotus on ensi vuodelle. Se kai julkistetaan ensi kuussa..? Kaikki elämiseen liittyvä välttämätön on noussut ja nousee. Esim vuokrat, sähkö jne.... miinukselle mennyt jo pikään ja mistä voi säästää. Ruokakaan ei ole mielestäni halvempaa...
Mutta kansanedustajien palkat kyllä nousevat ja roimasti. En taida äänestää enää ketään.

http://www.elakkeensaajat.fi/elakepolitiikka/tyoelakkeiden_indeksitarkistukse/

eräs eläkeläinen kirjoitti:

indeksikorotus oli pienin miesmuistiin. Vain 0,26% !!! Minuakin kiinnostaa millainen korotus on ensi vuodelle. Se kai julkistetaan ensi kuussa..? Kaikki elämiseen liittyvä välttämätön on noussut ja nousee. Esim vuokrat, sähkö jne.... miinukselle mennyt jo pikään ja mistä voi säästää. Ruokakaan ei ole mielestäni halvempaa...
Mutta kansanedustajien palkat kyllä nousevat ja roimasti. En taida äänestää enää ketään.

http://www.elakkeensaajat.fi/elakepolitiikka/tyoelakkeiden_indeksitarkistukse/

Lue lisää

Vuoden 2009 korotus oli suurin miesmuistiin... noin 5 prosenttia.

meninkö miinukselle kirjoitti:

Vuoden 2009 korotus oli suurin miesmuistiin... noin 5 prosenttia.

oli 2009 oikeaa luokkaa eli 4,6% mitä eläkkeiden korotusten pitäisi ollakin. Kuitenkin ollaan jälkijunassa kaiken aikaa verrattuna muihin ja verrattuna siihen mitä on menetetty aikoinaan...


http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article147766.ece

eläkkeiden taso kirjoitti:

oli 2009 oikeaa luokkaa eli 4,6% mitä eläkkeiden korotusten pitäisi ollakin. Kuitenkin ollaan jälkijunassa kaiken aikaa verrattuna muihin ja verrattuna siihen mitä on menetetty aikoinaan...


http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article147766.ece

Lue lisää

viipyy työeläkkeiden indeksikorotus ensi vuodelle. Muistaakseni viime vuonna julkaistiin 29.10...? Juuri tuli ilmoitus, että vuokra nousee 30e/kk maaliskuun alusta... että silleen. Ei varmaan eläkkeet nouse samaa luokkaa.

indeksikorotus ??? kirjoitti:

viipyy työeläkkeiden indeksikorotus ensi vuodelle. Muistaakseni viime vuonna julkaistiin 29.10...? Juuri tuli ilmoitus, että vuokra nousee 30e/kk maaliskuun alusta... että silleen. Ei varmaan eläkkeet nouse samaa luokkaa.

Lue lisää

Onko jotain 1,4 5% Ei kata mitään nousua. Tyyris höpöttää täyttä paskaa..
Enegia nousee sikana ens ivuonna.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Itse kirjoitit näin: "Kuluvana vuonna työeläkkeitä korotettiin 2,21 prosenttia. Ensi vuodelle työeläkkeiden korotusprosentti on vahvistettu 2,39 prosentiksi". Nytkö sanot, että vuosi ei olekaan vuosi 2011.

Sinä kirjoitit tuon, vaikka se onkin kopiota. Kun nyt väität ettet edes ole maininnut indeksipistelukuja, niin syyllistyt selvään valheeseen. Kaikki voivat lukea klo. 20.19 kirjoittamasi tai kopioimasi tekstin, jossa näitä juttuja kerrot. Mainitsemista se on sekin, jos kopioi toisten tekstejä.

Sinä olet tämä kuuluisa henkilö: asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen. Kaikki voivat todeta aikaisemmista keskusteluista tässä viestissä kirjoittamani todeksi.

Kirjoituksessasi 20.19 totesit sen mikä oli olennaista: "Heiluntaa selittää suurelta osin eläkeindeksien jälkijättöisyys, kertoo ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola tekemässään selvityksessä." Eläkkeet voivat hetkellisesti nousta eläkeindeksin jälkijättöisyydestä johtuen vähemmän kuin kuluttajahinnat, mutta tämäkin korjautuu aina seuraavana vuonna.

Missään mitä olet esiin tuonut tai kopioitu ei ole väitetty taikka todistettu sitä, että eläkkeet jäisivät jälkeen kuluttajahintaindeksin noususta. Eläkkeet nousevat enemmän kuin kuluttajahintaindeksi eikä asia muutu siitä miksikään, vaikka mitä muuta väität (eläkkeitä nostetaan 80 % kuluttajahintaindeksistä ja 20 % palkkojen noususta).

Sinä sekoitat asioita, kun et ymmärrä mitä asiat pitävät sisällään.

Lue lisää

Tiedostan heti asiasta, kun eläkkeeni nousee ens vuonna! Melkein uskaltasin lyödä vetoa asiasta, että pakkasen puolelle menee!

Porvarien aikaan saaman asuntokuplan maksumiehiksi on joutunut vuoralla asuvat varattomat joiden tuloista ja tuista suurin osa menee pelkän asunnon vuokriin.
Porvarien pääpropagandisti Tyyris yrittää maalata mustaa valkoiseksi.

Laittakaahan adressiin nimiä! http://www.adressit.com/asumisen-hinta-alas

"Tilastokeskus
Tiedot: Tuorein julkistus:
Palkansaajien ansiot heinä-syyskuussa 2,5 prosenttia edellisvuotta korkeammat
15.9.2010
Palkansaajien nimellisansiot olivat Tilastokeskuksen laatimien ennakkotietojen mukaan vuoden 2010 heinä-syyskuussa 2,5 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä-syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2005=100 on vuoden 2010 kolmannelle neljännekselle 119,9. "

Eläkkeet nousi vuoden alussa 0.26%

jälkeen joka vuosi kirjoitti:

"Tilastokeskus
Tiedot: Tuorein julkistus:
Palkansaajien ansiot heinä-syyskuussa 2,5 prosenttia edellisvuotta korkeammat
15.9.2010
Palkansaajien nimellisansiot olivat Tilastokeskuksen laatimien ennakkotietojen mukaan vuoden 2010 heinä-syyskuussa 2,5 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä-syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2005=100 on vuoden 2010 kolmannelle neljännekselle 119,9. "

Eläkkeet nousi vuoden alussa 0.26%

Lue lisää

"Taitettu indeksi vaiko puoliväli-indeksi

Vielä 2000-luvun alkupuolella alle 66-vuotiaiden työeläkkeitä tarkistettiin vuosittain indeksillä, jossa sekä kuluttajahintaindeksillä että ansiotasoindeksillä oli 50 prosentin paino. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikkia työeläkkeitä on tarkistettu indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 ja ansiotasoindeksin 20 prosenttia. Tätä työeläkeindeksiä kutsutaan myös taitetuksi indeksiksi.

Ansiotasoindeksin painoarvon lasku 50:stä 20 prosenttiin hidastaa työeläkkeiden nousuvauhtia, koska ansiotasoindeksin nousu on ollut selvästi kuluttajahinta-indeksin nousua nopeampaa, kuten kuviosta 1 nähdään.

Jos esimerkiksi vuonna 2000 työeläkkeelle jääneen alkueläke oli 1 000 euroa, on se vuoden 2008 alussa koko ajan taitetulla indeksillä laskien 1 185 euroa. Jos eläkettä olisi tarkistettu puoliväli-indeksillä, olisi työeläke vuoden 2008 alussa 1 242 euroa eli 57 euroa enemmän.

Taitettua indeksiä on perusteltu sillä, että eläkevarojen tuotto ei riitä kattamaan niitä eläkekorotuksia, jotka syntyvät puoliväli-indeksillä. Seurauksena olisi palkansaajien ja työnantajien työeläkemaksujen korotus. Taitettua indeksiä on perusteltu myös ikäpolvien eläkerasituksen tasaajana. Nuoremmat ja yhä pienemmät ikäluokat joutuisivat maksamaan palkastaan yhä suurempaa eläkemaksua, jotta suurten ikäluokkien eläkkeet pystyttäisiin maksamaan. Taitetulla indeksillä päästään pienempiin korotuksiin ja näin helpotetaan osaltaan eläkemaksun korotuspainetta."

Tässä kusetus kerrotaan!

vie mieroon kirjoitti:

"Taitettu indeksi vaiko puoliväli-indeksi

Vielä 2000-luvun alkupuolella alle 66-vuotiaiden työeläkkeitä tarkistettiin vuosittain indeksillä, jossa sekä kuluttajahintaindeksillä että ansiotasoindeksillä oli 50 prosentin paino. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikkia työeläkkeitä on tarkistettu indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 ja ansiotasoindeksin 20 prosenttia. Tätä työeläkeindeksiä kutsutaan myös taitetuksi indeksiksi.

Ansiotasoindeksin painoarvon lasku 50:stä 20 prosenttiin hidastaa työeläkkeiden nousuvauhtia, koska ansiotasoindeksin nousu on ollut selvästi kuluttajahinta-indeksin nousua nopeampaa, kuten kuviosta 1 nähdään.

Jos esimerkiksi vuonna 2000 työeläkkeelle jääneen alkueläke oli 1 000 euroa, on se vuoden 2008 alussa koko ajan taitetulla indeksillä laskien 1 185 euroa. Jos eläkettä olisi tarkistettu puoliväli-indeksillä, olisi työeläke vuoden 2008 alussa 1 242 euroa eli 57 euroa enemmän.

Taitettua indeksiä on perusteltu sillä, että eläkevarojen tuotto ei riitä kattamaan niitä eläkekorotuksia, jotka syntyvät puoliväli-indeksillä. Seurauksena olisi palkansaajien ja työnantajien työeläkemaksujen korotus. Taitettua indeksiä on perusteltu myös ikäpolvien eläkerasituksen tasaajana. Nuoremmat ja yhä pienemmät ikäluokat joutuisivat maksamaan palkastaan yhä suurempaa eläkemaksua, jotta suurten ikäluokkien eläkkeet pystyttäisiin maksamaan. Taitetulla indeksillä päästään pienempiin korotuksiin ja näin helpotetaan osaltaan eläkemaksun korotuspainetta."

Tässä kusetus kerrotaan!

Lue lisää

Eläkeleikkauksista ovat tähän saakka aina sopineet työmarkkinajärjestöt. Niin myös taitetusta indeksistä. Eli tässä porukassa SAK STTK Akava EK sopimukset on tehty.

Ns. taitettu indeksi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1996 alusta. Taitetun indeksin käyttöalaa laajennettiin entisestään vuoden 2005 alusta.

Taitettu indeksi tarkoittaa juuri sitä, että eläkkeitä korotetaan suhteessa, jossa hintojen nousun vaikutus on 80 % ja palkkojen nousun vaikutus on 20 %. Taitettu indeksi jää jälkeen palkkakehityksestä (ainakin tähän saakka), eli palkkojen ostovoima kehittyy paremmin. Taitetulla indeksilläkin eläkkeiden ostovoima on kuitenkin noussut hieman hintojen nousua enemmän niin kuin olen edellä todistanut.

Löysin Eläketurvakeskuksen selvityksen siitä, mitä vaikutuksia puoliväli-indeksiin siirtymisellä olisi http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=63815&Item=63820

Siinä taidetaa sanoa, että puoliväli-indeksiin siirtyminen vaatisi parin prosenttiyksikön työeläkemaksukorotusta eli käytännössä parin prosenttiyksikön korotusta työn verottamiseen.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Eläkeleikkauksista ovat tähän saakka aina sopineet työmarkkinajärjestöt. Niin myös taitetusta indeksistä. Eli tässä porukassa SAK STTK Akava EK sopimukset on tehty.

Ns. taitettu indeksi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1996 alusta. Taitetun indeksin käyttöalaa laajennettiin entisestään vuoden 2005 alusta.

Taitettu indeksi tarkoittaa juuri sitä, että eläkkeitä korotetaan suhteessa, jossa hintojen nousun vaikutus on 80 % ja palkkojen nousun vaikutus on 20 %. Taitettu indeksi jää jälkeen palkkakehityksestä (ainakin tähän saakka), eli palkkojen ostovoima kehittyy paremmin. Taitetulla indeksilläkin eläkkeiden ostovoima on kuitenkin noussut hieman hintojen nousua enemmän niin kuin olen edellä todistanut.

Löysin Eläketurvakeskuksen selvityksen siitä, mitä vaikutuksia puoliväli-indeksiin siirtymisellä olisi http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=63815&Item=63820

Siinä taidetaa sanoa, että puoliväli-indeksiin siirtyminen vaatisi parin prosenttiyksikön työeläkemaksukorotusta eli käytännössä parin prosenttiyksikön korotusta työn verottamiseen.

Lue lisää

"Puoliväli-indeksiin siirtyminen nostaisi indeksikorotusta keskimäärin noin puolella
prosenttiyksiköllä vuosittain, jos ansiotason reaalikasvu on tulevaisuudessa
samaa tasoa kuin menneisyydessä. Muutaman vuoden sisällä puoliväli-indeksin
vaikutukset eläkemenoon eivät olisi merkittäviä. Useampien vuosien kuluessa
puolen prosenttiyksikön korotukset kuitenkin kumuloituisivat korkoa korolle
periaatteen mukaisesti. Muutoksen täysi vaikutus eläkemenoihin koettaisiin, kun
kaikki eläkkeensaajat ovat olleet koko eläkeaikansa uuden indeksisäännön piirissä.
Tämä kestää noin 25–30 vuotta.
Indeksikorotukset rahoitetaan kunakin vuonna kerättävillä eläkemaksuilla jakojärjestelmän
mukaisesti. Näin ollen indeksin muuttamisen vaikutukset maksuun
olisivat aluksi pienet ja täysi maksuvaikutus koettaisiin vasta 25–30 vuoden kuluttua.
Pitkän voimaantuloajan vuoksi kaikki nyt työelämässä olevat sukupolvet välttyisivät"


Hyvin pieni olisi korotus.Tatas satuja syötät.

Ei se 1,355 nousu kata tämän vuoden edes sähkölaskun nousua. Kun käteen jää tänä vuonna vähmmän, kuin viimev uonna. tilastokeskuskin ilmoitaa, että äläkeläisen realitulot jää 2% jälkeen tänä vuonna.

raha käteen kirjoitti:

Ei se 1,355 nousu kata tämän vuoden edes sähkölaskun nousua. Kun käteen jää tänä vuonna vähmmän, kuin viimev uonna. tilastokeskuskin ilmoitaa, että äläkeläisen realitulot jää 2% jälkeen tänä vuonna.

Lue lisää

Kuluttajahintaindeksistä sähkön hinta muodostaa vain osan. Sähkön hinta on tällä hetkellä alemmalla tasolla kuin mitä se vuosi sitten oli. Sähkön hinta ei ole siihen nähden noussut ollenkaan, vain eläkkeet ovat nousseet vähäsen, koska ne ovat nousseet koko ajan. Et taida ollenkaan ottaa huomioon hintojen alentumisia, vaan ainoastaan niiden nousut yksipuolisesti.

Muistaakseni verotuksen vuoksi kaikkien myös palkansaajien ostovoima painuu nollaan tai jopa miinukselle vuonna 2011. Tämä ei siis koske pelkästään eläkeläisiä.

Pienituloisten eläkeläisten ostovoima kasvaa myös vuonna 2011. Tämä tarkoittaa juuri niitä, jotka saavat takuueläkkeen vuoksi enemmän eläkettä.

Nykyisen hallituksen vaalikaudella eläkeläisen ostovoima on kuitenkin kokonaisuutena kehittynyt positiivisesti http://www.veronmaksajat.fi/File/b81f6d7a-b893-4406-89b2-7d84787eb860/Elakkeensaajan_ostovoima_vaalikausi.pdf

Oma asunto on eläkeläisellekin ensisijainen turvapilari. Ei pienestä eläkkeestä paljon vuokria maksella. Jos asuntoa ei ole tullut aktiiviaikana hankittua, niin se tarkoittaa rajumpaa kulukuuria eläkkeellä.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Kuluttajahintaindeksistä sähkön hinta muodostaa vain osan. Sähkön hinta on tällä hetkellä alemmalla tasolla kuin mitä se vuosi sitten oli. Sähkön hinta ei ole siihen nähden noussut ollenkaan, vain eläkkeet ovat nousseet vähäsen, koska ne ovat nousseet koko ajan. Et taida ollenkaan ottaa huomioon hintojen alentumisia, vaan ainoastaan niiden nousut yksipuolisesti.

Muistaakseni verotuksen vuoksi kaikkien myös palkansaajien ostovoima painuu nollaan tai jopa miinukselle vuonna 2011. Tämä ei siis koske pelkästään eläkeläisiä.

Pienituloisten eläkeläisten ostovoima kasvaa myös vuonna 2011. Tämä tarkoittaa juuri niitä, jotka saavat takuueläkkeen vuoksi enemmän eläkettä.

Nykyisen hallituksen vaalikaudella eläkeläisen ostovoima on kuitenkin kokonaisuutena kehittynyt positiivisesti http://www.veronmaksajat.fi/File/b81f6d7a-b893-4406-89b2-7d84787eb860/Elakkeensaajan_ostovoima_vaalikausi.pdf

Oma asunto on eläkeläisellekin ensisijainen turvapilari. Ei pienestä eläkkeestä paljon vuokria maksella. Jos asuntoa ei ole tullut aktiiviaikana hankittua, niin se tarkoittaa rajumpaa kulukuuria eläkkeellä.

Lue lisää

"Oma asunto on eläkeläisellekin ensisijainen turvapilari"

Millä makselet yli tonnin neliö saneerausta pikkueläkkeestä?
Kyllä sähkölasku nousi vuonna 2009 ja 2010. jos vuokra nousi tänä vuonna 30€/k. Eläkkeen käteen jäävä raha pieneni. Miten selitä't, että nuosu on positiivista.
Lisäksi kaikki muut nousut.
Sinulla kuma matikka.

taas,höpö kirjoitti:

"Oma asunto on eläkeläisellekin ensisijainen turvapilari"

Millä makselet yli tonnin neliö saneerausta pikkueläkkeestä?
Kyllä sähkölasku nousi vuonna 2009 ja 2010. jos vuokra nousi tänä vuonna 30€/k. Eläkkeen käteen jäävä raha pieneni. Miten selitä't, että nuosu on positiivista.
Lisäksi kaikki muut nousut.
Sinulla kuma matikka.

Lue lisää

Olet yhtä epätoivoinen Don Quijote ja taistelet tuulimyllyjä vastaan. Sinulle on mahdotonta esittää mitään, koska hylkäät esitetyt todisteet, eikä päähäsi mahdu kuin oma tulkintasi asioista.

Sinun mielestäsi kaikki valehtelevat: Laissa valehdellaan, Eläketurvakeskus valehtelee, ministeriö valehtelee, Tilastokeskus valehtelee, Veronmaksajien Keskusliitto valehtelee jne. Onko päähäsi koskaan pälkähtänyt että ongelma johtuukin sinusta itsestäsi.

Jos eläkkeesi on pieni, niin mistä se johtuu: A) lyhyestä työajasta, B) pimeistä hommista vai C) pienestä työpalkasta.

Jos olisit aktiiviaikana ostanut asunnon itsellesi, niin elintasosi olisi paljon korkeampi. Miksi sinulla ei ole asuntoa? A) ei ole koskaan tullut mieleen ostaa omaa asuntoa, B) pankki ei ole antanut luottoa, C) et ole ollut työelämässä vakituisesti.

Tiedoksesi vain, että kuluttahintojen nousu vuonna 2009 jäi nollaan. Tämän vuoksi eläkkeidenkin nousu oli niin vähäinen. Sinulle todisteet eivät merkitse mitään, mutta tilastokeskuksen sivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa monen tuotteen hintakehityksestä vuonna 2009. Keskivaikutus oli siis nolla. Kaikki ei todellakaan ole noussut. Sinun väitteesi on puhdasta mielikuvituksen tuotetta.

Ainakin oma sähkölaskuni tippui vuodesta 2009. Ehkä tämä johtui sähköyhtiön vaihdosta, mutta huippuvuonna 2008 ei kukaan ollut tarjoamassa edullisia sähkösopimuksia.

Laissa sanotaan, että eläkkeitä nostetaan indeksillä, joka koostuu 80 % kuluttajahintojen noususta ja 20 % palkkojen noususta. Näin on myös tehty tilastojen perusteella. Eikö ole osaltasi aika naurettavaa väittää ihan muuta?

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Olet yhtä epätoivoinen Don Quijote ja taistelet tuulimyllyjä vastaan. Sinulle on mahdotonta esittää mitään, koska hylkäät esitetyt todisteet, eikä päähäsi mahdu kuin oma tulkintasi asioista.

Sinun mielestäsi kaikki valehtelevat: Laissa valehdellaan, Eläketurvakeskus valehtelee, ministeriö valehtelee, Tilastokeskus valehtelee, Veronmaksajien Keskusliitto valehtelee jne. Onko päähäsi koskaan pälkähtänyt että ongelma johtuukin sinusta itsestäsi.

Jos eläkkeesi on pieni, niin mistä se johtuu: A) lyhyestä työajasta, B) pimeistä hommista vai C) pienestä työpalkasta.

Jos olisit aktiiviaikana ostanut asunnon itsellesi, niin elintasosi olisi paljon korkeampi. Miksi sinulla ei ole asuntoa? A) ei ole koskaan tullut mieleen ostaa omaa asuntoa, B) pankki ei ole antanut luottoa, C) et ole ollut työelämässä vakituisesti.

Tiedoksesi vain, että kuluttahintojen nousu vuonna 2009 jäi nollaan. Tämän vuoksi eläkkeidenkin nousu oli niin vähäinen. Sinulle todisteet eivät merkitse mitään, mutta tilastokeskuksen sivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa monen tuotteen hintakehityksestä vuonna 2009. Keskivaikutus oli siis nolla. Kaikki ei todellakaan ole noussut. Sinun väitteesi on puhdasta mielikuvituksen tuotetta.

Ainakin oma sähkölaskuni tippui vuodesta 2009. Ehkä tämä johtui sähköyhtiön vaihdosta, mutta huippuvuonna 2008 ei kukaan ollut tarjoamassa edullisia sähkösopimuksia.

Laissa sanotaan, että eläkkeitä nostetaan indeksillä, joka koostuu 80 % kuluttajahintojen noususta ja 20 % palkkojen noususta. Näin on myös tehty tilastojen perusteella. Eikö ole osaltasi aika naurettavaa väittää ihan muuta?

Lue lisää

Jos eläkkestä jää käteen vähemmän vuonna 2010, kuin vuona 2009? Miten sillä maksaa korotetut maksut? saat vielä plussaa. Olet seko.
Ei tarvi kumosta matikkaa jos ansio laskee ja menot nousee, ollaan miinuksella. Tilastolla voi esittää mitä haluaa. Ei tuo tilasto euroja lompsaani.
Mikä tämä asuntohöpötyksesi? Onko kokoomuksen vaaliteema? En löydä eläkelaista kohtaa, että eläkkeen riittävys vain jos omistaa uuden velattoman asunnon. Koska se on lisätty lakiin?
Tämä seuraava nousu ei kata edes auton vakuutuksen nousua. Kiellät auton kokkarina eläkeläiseltä?
Ei ole vaikeaa laskea nettoeläke- minus nuosseet menot. Se on totuus. Muu on kikkailua.
Tilasto ei elätä.
Muista eläke on siirrettyä palkkaa. Haluan sen ostovoiman säilyvän. Nythän ostovoima lakoo133€/kk.

valehtelet?? kirjoitti:

Jos eläkkestä jää käteen vähemmän vuonna 2010, kuin vuona 2009? Miten sillä maksaa korotetut maksut? saat vielä plussaa. Olet seko.
Ei tarvi kumosta matikkaa jos ansio laskee ja menot nousee, ollaan miinuksella. Tilastolla voi esittää mitä haluaa. Ei tuo tilasto euroja lompsaani.
Mikä tämä asuntohöpötyksesi? Onko kokoomuksen vaaliteema? En löydä eläkelaista kohtaa, että eläkkeen riittävys vain jos omistaa uuden velattoman asunnon. Koska se on lisätty lakiin?
Tämä seuraava nousu ei kata edes auton vakuutuksen nousua. Kiellät auton kokkarina eläkeläiseltä?
Ei ole vaikeaa laskea nettoeläke- minus nuosseet menot. Se on totuus. Muu on kikkailua.
Tilasto ei elätä.
Muista eläke on siirrettyä palkkaa. Haluan sen ostovoiman säilyvän. Nythän ostovoima lakoo133€/kk.

Lue lisää

Eläkeindeksi olisi OK, JOS ELÄKELÄISEN KULUT OLISIVAT KULUTTAJAHINTAINDEKSIN RAKENTEEN MUKAISIA.

Esim. asuntomenot ovat kuluttajahintaindeksissä mukana 21% painolla (muuttuu pikkuisen ensi vuoden alussa). Pienituloisella on vaikea päästä kiinni omaan asuntoon ja vuokralla asuvalle tuo 21% on todella liian vähän. Usein se on AINAKIN 50% menoista, jos asuu vuokralla. Sen tähden monella pientuloisella alkaa köyhyys näyttäytyä hyvin pian eläkkeelle pääsyn jälkeen. Eläkeindeksi ei mielestäni nouse riittävästi, kun ajatellaan asumismenoja. Kun ansiotulot putoavat eläkkeelle mennessä noin 60%:iin ei kulutusrakenne pysy enää samana. Näin kuitenkin yhteiskunnassamme oletetaan. Jos ruoka ja asuminen kallistuvat enemmän kuin muut tuotteet ja palvelut, alkaa eläkeläisten elintaso heikentyä. Siksi monet ovat vaatineet oman hyödykekorin rakentamista eläkeläisille. Mielestäni näin olisi tehtävä - ainakin pieni- ja keskituloiset eläkeläiset saavat vuosi vuodelta vähemmän rahaa asumis- ja ruokamenojen jälkeen. Pystyyköhän tulevaisuuden 80-vuotias enää tekemään mitään? Ainoa vaihtoehto on mennä kunnan vanhainkotiin - ja se se vasta seuraavalle sukupolvelle maksaa.
Laskekaa jotka osaatte!

ps. niin ja täällä on tietoa, sekä linkkejä: http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/08/04/matalammat-verot-elakkeiden-ostovoiman-takana/201110862/12

TOSIASIAHAN on että eläkkeet jäävät lähtökohtaisesti eläkkeelle jäädessä liian alas. Ennen "hyvinä aikoina" eläkepalkka oli sama kuin palkka, sitten sitä alettiin jyrsiä. Nyt täysi eläke (harvalla on) on eläkkeelle lähtiessä 60 %:a. Näissä tulee se nälkä ja vilu, kun eläke jää esim. 1000 euroon ja eläessäsi et ole yhteiskunnan apuja tarvinnut.. et pärjää enää tällä eläkkeellä hätinä hätinä eläkkeelle jäädessäsi. Tai no, jos on oikein terve ja taloudellinen, mutta jälkeen se palkoista jää koko ajan ja indeksit sun muut tulevat aina (nykyään) taannehtivasti, eikä se pieni korotus kuulkaas siinä 1.000 eläkkeessä tunnu missään, mutta esim. 6.0000 euron eläkkeessä pienikin nousu TUNTUU! Tästähän on kysymys!?

1000 eläke kirjoitti:

ps. niin ja täällä on tietoa, sekä linkkejä: http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/08/04/matalammat-verot-elakkeiden-ostovoiman-takana/201110862/12

TOSIASIAHAN on että eläkkeet jäävät lähtökohtaisesti eläkkeelle jäädessä liian alas. Ennen "hyvinä aikoina" eläkepalkka oli sama kuin palkka, sitten sitä alettiin jyrsiä. Nyt täysi eläke (harvalla on) on eläkkeelle lähtiessä 60 %:a. Näissä tulee se nälkä ja vilu, kun eläke jää esim. 1000 euroon ja eläessäsi et ole yhteiskunnan apuja tarvinnut.. et pärjää enää tällä eläkkeellä hätinä hätinä eläkkeelle jäädessäsi. Tai no, jos on oikein terve ja taloudellinen, mutta jälkeen se palkoista jää koko ajan ja indeksit sun muut tulevat aina (nykyään) taannehtivasti, eikä se pieni korotus kuulkaas siinä 1.000 eläkkeessä tunnu missään, mutta esim. 6.0000 euron eläkkeessä pienikin nousu TUNTUU! Tästähän on kysymys!?

Lue lisää

Kenen syy on, että eläkkeet jäävät liian alhaiseksi kun jäät eläkkelle?

1. laiskan työntekijän, joka ei tee tarpeeksi töitä
2. ahneen työnantajan, joka maksaa liian pientä palkkaa
3. eläkeyhtiöiden ja lakien, minkä takia ei jää tarpeeksi jaettavaa eläkkeisiin?
4. Kaikkien 1-3 syiden takia