Median sanastoa

Jos sanoja saa olla todella vapaa sanomaan syntyy kyseenalaisiakin sanoja. Esimerkiksi:

1. Kestävyysvaje
- Talouspoliittinen termi ladatulla sisällöllä. Käytetään jo suomalaisessa taloustieteessä yhteiskunnan palveluiden kehittämisessä. Ei ota huomioon palveluiden vaikutusta talouteen ja hyvinvointiin. Pelkkää yksityistämistä pahimmilleen. Ohittaa tärkeydessään entiset taloutermit. Eu-termi.

2. Pitkäaikaistyötön
- Henkilö, jonka kyky tehdä työtä perustuu työnhaun pituuteen. B-luokan kansalainen. Tukitoimien kohde ja kustannuserä. Auttaa poliittista päättäjää auttamisen ihanteen luomisessa ja tukee sosiaalista yhteiskuntahallintaa. Henkilö itse kärsii ja taistelee leimaajaansa vastaan.

3. Kuntouttaminen
- Mikä tahansa toiminta jolla kohde saadaan hallintaan. Kuntouttamisen kohteen lupaa ei tarvitse kysyä. Kuntoutumissuunnitelma vaaditaan mutta ei sen määrittelyä mitä parannetaan. Ohittaa tärkeydessään varsinaisen palvelun. On jatkuvaa ja ilman seurantaa. Käytetään sopeuttamaan kohde yhteiskuntakelpoiseksi.

Samankaltaisia sanoja löytyy vaikka kuinka, mutta en viitsi laittaa tähän kuin muutaman irvokkaimmista, jotka ovat syntyneet suhteellisen lyhyessä ajassa. Tyypillistä näille on akateemisen kritiikin ja tarkkuden sivuuttaminen ja yksilön oikeuksien unohtamisen. Sananvapaudella ei ole merkitystä jos media ryhtyy väärinkäyttämään sanoja. Media on tässä lähinnä Yleisradio ja sen poliittiset toimittajat.

Palveluita tarvitaan ja työnhakijat ovat normaaleja ajattelevia ihmisiä jokainen. Palveluissa on kyse laadusta ja ihmisten kohdalla oman elämän hallinnasta. Molemmat ovat hyvinvoinnin perusedellytyksiä.