Gilgames eepos ja Raamattu.

Raamattu ei ole mistään yhdestä lähteestä, mutta sekä israelilaiset /juutalaiset jotka loivat nk heprealaisen Raamatun (VT ) ja kristityt jotka loivat UT:n lainasivat ajatuksia ja tainoita muilta .
Yksikään kulttuuri tai yksittäinen tekstin luoja ei ole syntynyt tai elänyt tyhjiössä.Kasperit eivät kirjoita.

hindujen Vedakirjat ovat kaksituhatta vuotta ewnnen kristinuskoa kirjoitettu.
Muinaisilla hinduilla oli lentokoneitakin, Vimanoita. He pohdiskelivat aineen rakennetta, tähtitiedettä, universumin laajuutta ym.
Kristinuskon papisto kiisteli keskiajalla siitä että onko naisella sielu tai montako enkeliä mahtuu nuppineulan päähän.

On hämmästyttää todeta, kuinka paljon yhtäläisyyksiä on VT:ssa ja noissa eepoksissa. Mutta siihen on varsin luonteva selitys, juutalaiset olivat Egyptissä ja Babyloniassa, jona aikana heihin vaikutti paikallinen jumalakulttuuri.
Lisäksi Israeliin muutti ihmisiä muualta omine kulttuureineen ja sekottui valtaväestöön ajan kuluessa. Sen takia Raamattuun ei pidä suhtautua niin, että se olisi alkuperältään jumalan sanaa, ja ehdotonta totuutta, koska se sitä ei ole.

Tällä aloituksella ei ole mitään tekemsitä helluntailaisuuden kanssa, josta tällä palstalla keskustellaan. Ei edes koko kristinuskon kanssa.

Voisitko lappix mennä muualle julistamaan antirkristillisyyttäsi.

Kristinuskon totuuus on, että
"Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta".

Onko aloituksesi sanoma se, että haluat lopullisesti irtisanoutua Raamatun totuudesta, siitä ilmoitustotuudesta, jonka Jumala on meille antanut sanassaan ja Poikansa Jeesuksen kautta?

Olisi rehellistä sanoa asia suoraan. Olet viime aikoina huojunut laidasta laitaan; tosin enimmäkseen olet esiintynyt Jumalan Sanan ja Totuuden kieltäjän roolissa. Eikö olisi Lappix jo aika valita oma totuutensa, jos sinulla mitään totuutta enää on kerrottavanasi.

PS.
Et pääse kuin koira veräjästä toteamalla, että sinun totuutesi löytyy Raamatusta. Sen väitteen alta sinä itse olet vakuuttavalla tavalla vienyt pohjan pois.

Suora vastaus miehen lailla, mikä on totuus, vai onko mikään?

Mikään ei estä minua tutkimasta Raamattua ja sen historiaa. Ne havainnot, jotka olen tehnyt, tuon keskusteltavaksi. Mikä on lopullinen totuus, sitä ei tiedä sen paremmin Raamattu kuin ihmisetkään.
Jos keskustellaan uskonnoista ja uskosta, niin silloin puhuttaessan "kristinuskosta" pitää olla perusteena Raamattu, etenkin uusi testamentti.
Minä kysyn, onko totuutta se, että uskoo Jeesuksen olevan Herran, muttei jumalan? Jos pitää jotakin muuta uskoa kuin Jeesuksen omia sanoja, niin silloin on sama vaikka uskoo joulupukkiin. Sellaisella uskolla ei ole totuudellista pohjaa vaan ihmisopit ja teoriat.

Sf. Kaikell aystävyydellä voin kertoa, että minulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Uskoa Jeesuksen sanaan, tai sitten olla yleensä uskomatta mihinkään. Olen päättänyt uskoa Jeesuksen sanaan ja opetukseen.
Siksipä minä uskon, että Hän on Herra ja opettajani. Jumala Hän ei ole vaan kutsun Häntä Jumalan Pojaksi.
Jos minun pitää alkaa uskomaan uskonnollisia ihmisiä oppeineen, tai kuulua johonkin uskonnolliseen järjestöön, jotta minulla olisi "uskovien yhteys", se ei käy minulle.

a. minä uskon siihen, mitä Jeesus itse opetti, en muuhun

b. en mene yhteenkään järjestöön kuulemaan sanan vastaista opetusta

c. jos uskon ennemmin ihmisiä kuin sanaa, on sama vaikka uskoisin joulupukkiin. Lopputulos on täysin sama.

Siinä on valkeuteni ja totuuteni, Kenenkään käskystä en muuta kantaani mihinkään suuntaan.

Minulle on saman tekevää, onko Raamattu koottu sumerilaisista vai juutalaisista lähteistä. Myös juutalaisten kantaisä, Aabraham oli alkujaan aramilainen, jonka pojan pojan poika joutui veljiensä myymänä egyptiin, [5.Ms.26:5]

Roomalaiskirje 1
19 "sen tähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi."

Koska Jumalan voima ja jumalallisuus ovat olleet maailman luomisesta asti nähtävinä ja Jumalan teoissa tarkkailtavana, se olisi suuri ihme jos muutkin kuin juutalaiset eivät olisi luonnossa Jumalaa ja hänen tekojansa huomanneet.

Kaikissa huomioissa on tietenkin vajavaisuuksia, koska tässä ajassa näemme kaikki kuin heijasteena, "arvoitusten tavoin", mutta kuitenkin tarpeeksi paljon, jotta voimme tunnistaa sen jumalisuuden.

Kysymyksen asettelu menettää pohjansa, eikä ole enään järkevä, jos ihminen todella uskoo Raamatun olevan Jumalan Sanaa.

Silloin ihminen uskoo Sanaan, ei epäile sitä, ei kyseenalaista ja uskoo siihen, että Jumala on kyllä pitänyt Sanastansa huolen ja pitää yhä edelleen tänäkin päivänä. Hän on kyllä pitänyt huolen siitä, että Sanassa on juuri ne Sanat ja asiat, jotka Hän on sinne tarkoittanut.

Jos ihminen ei usko Jumalaan, eikä Hänen Sanaansa eikä liioin, että Raamattu on kokonansa Hänen Sanaansa, niin silloin ymmärrän aloituksen kaltaisen pohdiskelun.

MITEN IHMINEN VOI OLLA NOIN EKSYKSISSÄ JA KIRJOITTAA VIELÄ KRISTILLISELLE PALSTALLE?

Ei kristilliselle palstalle kirjoittaja voi hirveän eksyksissä olla! Onhan hän löytänyt ainakin kristilliselle palstalle, jolle voi kirjoittaa niin eksyneet kuin Jumalan löytämätkin.

Niko:
"Kysymyksen asettelu menettää pohjansa, eikä ole enään järkevä, jos ihminen todella uskoo Raamatun olevan Jumalan Sanaa. "

Väite on täydellistä höperyyttä. Jopa uskovan kannalta. Hylätä historia -s.o. itsensä tuomitsemista pimeyteen. Jos uskova hylkää historian, silloin hänen tulee hylätä myös raamattu, koska se on historiallinen kirja.

Raamatun molemmat osiot on kirjoitettu reaalisen elämän ja luonnon lähtökohdista. Siellä seikkailevat todelliset ihmiset tai heidän esikuvansa. Elämä, tuotanto, elinkeinot, ihmissuhteet, valtiot ja niiden suhteet (sota tai rauha), orjuus, sukuperheen valtasuhteet yms.
Luonto on täysillä mukana, sateet, tuulet, maanjäristykset, viljeolosuhteet, kuivuus.

Uskonnot ovat yritystä selvittää todellisten tapahtuvien ilmiöiden syyt. Alhainen tietoisuustaso loi raamattuun tai Gilgamesh-eepokseen tai Kalevalaan ne selitykset mitkä siellä on.

Raamatussa näkyy selvästi tiedostuksen kulku hyvinkin käytännönläheisen ajattelun (VT, luotu n. 800eaa. - 100 eaa) muuttumisesta abstraktisen ajattelun suuntaan UT:ssa (luotu n. 50 - 400 jaa.).
Kun juutalaiset vielä pitäytyivät ajalle ominaiseen tuonelaan, josta ei pompahdeta minnekään, niin UT oli valmis (kreikkalaiset oppineet) irtaantumaan mielikuvituksen maailmaan ja kuoleman jälkeiseen kahdenlaiseen elämään. Ja jopa muuttamaan todellisen elämän epäelämäksi ja tulevan varjoelämän todelliseksi ja tavoiteltavaksi.

Tavoitetta vastaavasti alemmanasteiset näkemykset ovat myös erilaiset.

Raamattu ei syntynyt umpiossa, poissa maailmasta vaan maailmassa. Maailmasta käsin kirjoittajat arvioivat, miten tulisi elää ja mitä hyvä elämä vaatisi.
Ja koska todellisuuden hahmottamisesta tuli uskontoa tieteestä poiketen, kirjoittajat loivat itsensä yläpuolelle näkymättämän hallintokoneiston, jota tulee palvoa, lepyttää ja pitää todellisena.

Tämä ihmisen yläpuolella oleva hallintokoneisto oli jo vuosituhansia ennen VT:n ensimmäistä kirjoitusta luotu.
Taivaallinen hallinto syntyi myös Amerikan mantereen intiaanien keskuudessa Lähi-idästä riippumatta. Ideologisesti inkojen, mayojen ym. uskonnot ovat VT:n uskontojen tasolla. Siihen on selvä syy. Niiden tuotanto- ja kulttuuritaso vastasi Lähi-idän seemiläisiä kulttuureja ajalla 6000 - 500 eaa (noinlukuina).
Mayojen ja inkojen kohdalla oli edessä jumalien pudotuspeli, sama mikä näkyy VT:ssä, mutta eurooppalaiset puuttuivat historian kulkuun ja tilanne muuttui luonnollisesta kehityksestä.

Ei tarvitse lukea montaakaan riviä Raamattua kun selviää, että hallitsijat olivat muita ihmisiä enemmän tekemisissä jumalien kanssa. Koska kansa uskoi ja totteli kuninkaita ja ruhtinaita, niin heitä hallittiin uskottelemalla jumalien ankaruudesta. Se oli keino yllä kansan yläpuolella, ja siksipä se kutsuikin usein kuninkaita Herraksi, siis jumalaksi.

Historiaa pitää tutkia ja antaa tieteen todisteilla sille kuuluva arvo. Sokea on se, joka uskoo yhden ainoa kansan perimätietona kerättyyn kirjaan.

Lähi-idän kolmiota asutti seemiläinen kansanryhmä. Palestiinan alue oli keskellä. Sen läpi kulkivat karavaanitiet ja sotajoukot. Palestiina sai kaikista suunnista tietoa muusta maailmasta.

Jumalien tehtävät ja nimetkin muodostuivat Kreikkaa myöten paljolti samankaltaisiksi.Niiden luonne heimon tai kansan jumalina on alkuperäistä monijumalaisuutta.

Gilgamesh-eepoksesta luomistarina, vedenpaisumus ja veljesriita (Kain ja Abel) ovat ilmeisen selviä esikuvia VT:lle. Tietysti omana muunnoksenaan.

Yksijumalaisuus oli ehdolla jo 1.300 luvun Egyptissä. Monijumalainen papisto taloudellisine etuineen pystyi kumoamaan uuden aatteen. Aika ei ollut kypsä.

Synti, katumus ja rukoukset olivat jo esillä Assyriassa ja Babyloniassa.

Jumalan kuolema ja ylösnousemus oli yleinen initaatioriitti kylvökauden alussa (pääsisäisen seutuvilla). Joku kansalainen näytteli jumalaa, meni pois silmistä, esim. luolaan, kolmeksi päiväksi kevätpäivän tasauksen aikaan ja "nousi ylös". Kylvöt voi alkaa ja voitiin odottaa jumalan tukevan hyvää satoa.

Sijaiskuolema tunnettiin jo Babyloniassa. Kerran vuodessa kuningas tunnusti kansan puolesta syntinsä ja asettui uhrattavaksi. Kuningasta ei tietenkään voitu tappaa. Orja tai kuninkaan vihollinen (ylhäinenkin) teloitettiin sijaiskärsijänä ja kansa oli vapaa synneistä vuodeksi.
VT:n Herralle tuli myös uhrata vuotuinen kansan synninpäästöuhri.
Ateenassa oli jumalan sijaiskuolemasta jokavuotinen riitti vielä ajanlaskun alussa.

Abrahamin tarina alkaa Mesopotamiasta. A:n isä palvoi montaa jumalaa. Pojanpoika Jaakob haki vaimon Mesopotamiasta ja edelleen se sukuhaara palvoi monia jumalia.
VT tuntee Egyptin, Saban, Assyrian, Babylonian, Kreikan, Syyrian sekä monet Palestiinan kansat/heimot. VT:n kirjoittajat tunsivat niiden tarinoita ja niistä valui tuhansien vuosien kuluessa kulttuurivaikutetta Palestiinan heimoille.

Tämän tyyppisiin keskusteluihin innokkaimmat uskovaiset eivät "ehdi" mukaan.