Olen lukenut jostain,että ruotsalaiset ehdottivat jatkosodan alussa puolustusliittoa suomen kanssa,mutta suomalaisten puolelta tämä torjuttiin tuolloin,mutta olisivatko ruotsalaiset tulleet hätiin,jos suomen sota nl:ää vastaan olisi jatkunut saksan rinnalla v-44 jälkeenkin ja kenties olisi jouduttu taistelemaan salpalinjalla.Oli myös ruotsin etu ettei kommunismi tullut heidän rajalleen,joten olisi luullut,että myös he olisivat tulleet auttamaan,jos suomen rintama olisi osoittanut murtumisen merkkejä.Ja paljonko ruotsi olisi voinut lähettää miehiä suomeen?
Mikä oli ruotsalaisten osuus 2.ms:ssa?
spekuloija
40
187
Vastaukset
- Ei ollut noin!!
Puolustusliitto Ruotsin ja Norjan kanssa heräsi ajatuksiin heti Talvisodan jälkeen.
Norjan poisti kuvioista Saksan hyökkäys huhtikuussa ja Ruotsin NL:n sekä Saksan yksimielinen vastustus. NL uhkasi sodalla Suomea ja Saksa Ruotsia, mikäli liitto toteutuu.
Teoriassa Ruotsi oli jo 30-luvulla laatinut alustavan suunnitelman neljän divisioonan lähettämiseksi Suomen avuksi. Se oli sotilaiden laatima. Ruotsin poliittinen johto kieltäytyi jyrkästi auttamasta. - pcskapää
Mikä oli ruotsalaisten osuus 2.ms:ssa?
Ruotsin, kuten muuten Sveitsinkin, osuus sodassa oli olla aktivinen natsi-Saksan avustaja ja oikeastaan lähes myötäsotija. Saksa maksoi malmi- ja aseostonsa kaasutettujen juutalaisten omaisuudella. Eli korkea ruotsalais-sveitsiläinen moraali kukoisti ja vietti riemuvuosiaan. Yksi ruotsalainen rajavartija kuoli harhaluodista ja yksi ruotsalainen diplomaatti katosi toisen maailmansodan aikana. Rajavartija sai muistopatsaan ja diplomaatista tehdään elokuvin ja muin hollywoodkeinoin koko ajan suurempaa sankaria.
- Myi ansiokkaasti
raaka-aineita, kuulalaakereita ja aseita kaikille osapuolille jotta tyhmemmät saivat oikein himoonsa sotia. Ja imuroi samalla joutavan rahan parempiin taskuihin kuleksimasta. Osaavat toki saman vieläkin.
- ukr bofs rämän pöyt
Ranskan lyömiseksi Saksa tuskin tarvitsi ruotsalaisia aseita. Ei edes Skodan tehtaita oltaisi tarvittu. Omat aseet riitti varsin vallan hyvin.
- näin se vaan oli
ukr bofs rämän pöyt kirjoitti:
Ranskan lyömiseksi Saksa tuskin tarvitsi ruotsalaisia aseita. Ei edes Skodan tehtaita oltaisi tarvittu. Omat aseet riitti varsin vallan hyvin.
Ranskan lyömiseksi Saksa tuskin tarvitsi ruotsalaisia aseita.
Ei Ranskan lyömiseen tarvinnut mutta jossain vaiheessa tarvitsi erittäin kipeästi SKF:n laakereita. Ja Kiirunan malmia tarvitsi koko ajan. - puskot
näin se vaan oli kirjoitti:
Ranskan lyömiseksi Saksa tuskin tarvitsi ruotsalaisia aseita.
Ei Ranskan lyömiseen tarvinnut mutta jossain vaiheessa tarvitsi erittäin kipeästi SKF:n laakereita. Ja Kiirunan malmia tarvitsi koko ajan.Saksalaiset tais Rommelin johdolla marssia ihan vapaasti niin laakereilla kuin autoillakin Belgian kautta Pariisiin asti. Tais Marne jäädä sammakonsyöjiltä sillä kertaa saamatta.
- näin se meni
Ruotsalaiset ei missään vaiheessa suostuneet minkäänlaisiin liittokuntiin, vaikka niitä monesti ehdoteltiin, Mannerheim ehdotti jopa omissa nimissään valtioliittoa Ruotsin kanssa talvisodan jälkeen, mutta sekään ei saanut kannatusta, Mannerheim oli täysin varma, että sodat ei ole vielä ohi, eikä Suomi selvillä vesillä.
Poliitikot katseli jo enempi Saksan suuntaan.
Ruotsi ei halunnut sitoa kohtaloaan heikompien naapureidensa puolustamiseen.- he osaavat
Ovat aina osanneet !
Kun krununprinssi Karl Johan Bernadotte johti ruotsalaiset joukot Leipzigin taistelussa v. 1813 Napoleonin joukkoja vastaan osasivat ruotsalaiset jo silloin asiansa.
Liittoutuneet, joihin ruotsalaisetkin kuuluivat kärsivät neljän päivän taistelussa, kaatuneina, haavoittuneina ja vangiksi joutuneina 54.000 miehen tappiot. Heistä ruotsalaisia oli 180.
Napolenonin tappiot olivat 75.000 miestä ja Napoleon tappion kärsineenä vetäytyikin Ranskaan. - kyl tox puot kynä
Ja Neuvostoliitto sekä Natsi-Saksahan molemmat olisivat Ruotsin jyräneet mikäli olisivat halunneet joten Ruotsin suostumukset oli täysin yhdentekeviä. Vain ja ainoastaan sinä sekä tuo yllä oleva älykkö ajattelette että Boforsin "kanuunoilla" olisi Sotkat ja Tiikerit pysäytetty. hahahah. Olisiko edes Sturmia pysäytetty,
- Hölynpölyä!!!!
"Mannerheim ehdotti jopa omissa nimissään valtioliittoa Ruotsin kanssa talvisodan jälkeen, mutta sekään ei saanut kannatusta,"
Älä valehtele. Ei Marski ole tuollaista ehdottanut.Läheistä yhteistyötä ajoi nimenomaan maan poliittinen johto. Mannerheim kyllä kannatti yhteistyötä, mutta se ei ollut hänen vastuullaan.
"Poliitikot katseli jo enempi Saksan suuntaan."
Ei todellakaan. Kyllä Saksan suuntaan alkoi tähyillä NL:a pelkäävä kansa ja varsinkin oikeisto. Johtavilla poliitikoilla ei ollut Saksan suuntaan yhteyksiä ennen kuin Saksa alkoi niitä ottaa kesästä -40 lähtien.
Ryti yritti pitää kiinni läntisestä suuntauksesta. Englannin kanssa tehtiin mm. "sotakauppasopimus", mutta Saksan hyökkäys länteen romutti sen alkuunsa. - näin se meni
Hölynpölyä!!!! kirjoitti:
"Mannerheim ehdotti jopa omissa nimissään valtioliittoa Ruotsin kanssa talvisodan jälkeen, mutta sekään ei saanut kannatusta,"
Älä valehtele. Ei Marski ole tuollaista ehdottanut.Läheistä yhteistyötä ajoi nimenomaan maan poliittinen johto. Mannerheim kyllä kannatti yhteistyötä, mutta se ei ollut hänen vastuullaan.
"Poliitikot katseli jo enempi Saksan suuntaan."
Ei todellakaan. Kyllä Saksan suuntaan alkoi tähyillä NL:a pelkäävä kansa ja varsinkin oikeisto. Johtavilla poliitikoilla ei ollut Saksan suuntaan yhteyksiä ennen kuin Saksa alkoi niitä ottaa kesästä -40 lähtien.
Ryti yritti pitää kiinni läntisestä suuntauksesta. Englannin kanssa tehtiin mm. "sotakauppasopimus", mutta Saksan hyökkäys länteen romutti sen alkuunsa.Kyllä Mannerheim tämmöistä ehdotti, mutta Ruotsi ei halunnut ruveta heikompien naapureidensa takuumiehiksi, eikä sitoa kohtaloaan niihin.
Briteiltä haettiin kyllä tukea, mutta eihän sitä koskaan saatu.
Saksa oli lopulta ainoa vaihtoehto, joka jäi jäljelle ja joka halusi Suomea oikeasti tukea riittävästi, omista syistä tietenkin. - Kerrohan lähteet!!
näin se meni kirjoitti:
Kyllä Mannerheim tämmöistä ehdotti, mutta Ruotsi ei halunnut ruveta heikompien naapureidensa takuumiehiksi, eikä sitoa kohtaloaan niihin.
Briteiltä haettiin kyllä tukea, mutta eihän sitä koskaan saatu.
Saksa oli lopulta ainoa vaihtoehto, joka jäi jäljelle ja joka halusi Suomea oikeasti tukea riittävästi, omista syistä tietenkin."Kyllä Mannerheim tämmöistä ehdotti, mutta Ruotsi ei halunnut ruveta heikompien naapureidensa takuumiehiksi, eikä sitoa kohtaloaan niihin."
Liittoa hankki Suomen poliittinen johto, Mannerheim kannatta sitä periaatteessa.
Hankkeen tyrmäsivät kiukkuisesti Saksa ja NL. Se riitti Ruotsille, jossa pääministeri Hansson oli tiukasti vastaan.
Mannerheim sai lisäksi Talvelan kautta selvän epäyksen itse Göringiltä. Siihen asia jäi. - lions stel kamspa pö
näin se meni kirjoitti:
Kyllä Mannerheim tämmöistä ehdotti, mutta Ruotsi ei halunnut ruveta heikompien naapureidensa takuumiehiksi, eikä sitoa kohtaloaan niihin.
Briteiltä haettiin kyllä tukea, mutta eihän sitä koskaan saatu.
Saksa oli lopulta ainoa vaihtoehto, joka jäi jäljelle ja joka halusi Suomea oikeasti tukea riittävästi, omista syistä tietenkin.Olet todella suurempi idiootti kuin luulin jos ajattelet että Ruotsi olisi voinnut "taata Suomen" mikäli Neuvostoliitto sen tosissaan olisi halunnut vallata. Boforsin aseet olisi kuivuneet kasaan viimeistään uusien Klimien ja sotkien tullessa näyttämölle. Ei sinänsä että kukaan ruotsalainen nynnerö olisi niitä ollut käyttämässä.
- kusmo
Oli kai niitä mukana Ranskassa tappelemassa. Ilmeisesti Nordissa. Tärkeintä on muistaa kuitenkin että SS:n ja käytännössä kaikkien saksalaisten tappiot Ranskanssa oli amerikkalaisten ja brittien aiheuttamia eikä näiden käppänöiden jotka väittävät olevan frankkien jälkeläisiä mutta ottivat turpaan sodan jälkeen Indokiinasta Algeriaan. Sarkozy on hyvä mies symboloimaan perusranskalaista.
- Ruotsalaisia ei
taistellut Ranskassa. Nordissa heitä ei ollut, ellei sitten joku yksittäinen mies. Vähät ruotsalaiset SS-miehet olivat lähinnä enimmäkseen SS-Nordlandissa itärintamalla.
- Pohjanmeren Rurik
Jaahas. Siis Nordissa ei ollut tanskalaisia, norjalaisia tai ruotsalaisia juuri laisinkaan. No miksi tämä ei sitten vastaa suomalaisten, amerikkalaisten ja saksalaisten kertomuksia asioista. Venäläiset nyt tuskin pohjoismaalaisia SS-miehiä tapasivat elleivät saaneet vangiksi.
- Lue edes tämä!!
Pohjanmeren Rurik kirjoitti:
Jaahas. Siis Nordissa ei ollut tanskalaisia, norjalaisia tai ruotsalaisia juuri laisinkaan. No miksi tämä ei sitten vastaa suomalaisten, amerikkalaisten ja saksalaisten kertomuksia asioista. Venäläiset nyt tuskin pohjoismaalaisia SS-miehiä tapasivat elleivät saaneet vangiksi.
Nordissa palveli Kiestingin suunnalla norjalaisia pari poliisikomppaniaa 1942-43. Sitten siihen liitettiin norjalaisista koottu tiedustelupataljoona, joka kärsi kovat tappiot talvella -44. Nord siirrettiin Suomesta Norjaan syksyllä -44 ja edelleen länsirintamalle talvella -45. Se kuului Himmlerin komentamaan Ylä-Reinin Armeijaryhmään ja antautui lopuksi jenkeille.
Pohjoismaiset vapaaehtoiset palvelivat ensin omissa legioonissaan Baltiassa ja sitten ne liitettiin SS-Nordlandiin. Pieni määrä oli aluksi SS-Vikingissä. Taisteluita puna-armeijaa vastaan käytiin pääasiassa III SS-PSAK:n riveissä.
- Ruotsi? Fy faan jälv
Täällä on kunnon P A S K A - RUOTSI Speciaali!
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html
Välirauhan aikana kaavaillusta Valtioliitosta Ruotsin kanssa sen verran, että NL ja Saksa vastustivat molemmat sitä. Hullua kuinka Suomi olisi ollut valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)
Aiheesta lisää:
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!
>> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
"Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Nevakivi Jukka Apu jota ei pyydetty - Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939-1940, Tammi, 1972, 305 s., 1. painos
Saman kirjan uudempi painos, Amerikan osuus mukana:
Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen talvisota. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24676-X.
Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla Talvisodan päätyttyä.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.- PolPot pääkallovuori
Vähän täydennystä tuohon katkeruuteen:
Tästä sun selostuksesta unohtui kuitenkin se fakta, että Ruotsi oli käytännössä ainut auttaja talvisodan aikaan ja ilman sen materiaalista tukea Suomi olisi miehitetty. Ruotsi oli siis valmis tukemaan Suomea melko pitkälle, mutta ei ollut valmis riskeeraamaan omaa turvallisuuttaan.
"Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!" No joo, olihan siinä omaan pussiin pelaamista svenssoneilta. Muistuu erityisesti mieleen kunkun hermostuneet lausunnot kauttakulusta. Mielenkiintoista on siis, ettei Ruotsin ja Suomenkaan välillä tieto kovin hyvin kulkenut, niin että olisi voitu sopia yhteisestä poliittisesta strategiasta. Suomessa Ruotsin sana painoi niin paljon, että rauha olisi tilanteen tullen tehty ilman kunkun ulostuloakin. Ja olihan näitä muitakin "väärinkäsityksiä".
On syytä muistaa, kun puhumme Ruotsista niin päätökset tekevät sielläkin henkilöt. Tärkein oli pääministeri Hansson, joka oli lopulta valmis kuuntelemaan niitä, jotka välttelivät kaikkea Suomeen sitoutumista (jotkut Skånelaiset oli siinä linjassa etunenässä). Toisaalta oli näitä suomenmielisiä, kuten ulkoministeri Rikhard Sandler, joka sitten erosi pettyneenä. Myös Ruotsin armeijan johto oli vaatimassa pääministeriltä joukkojen lähettämistä Suomen tueksi, mutta ei mennyt Hanssonin demarikabinetista läpi. - vn kikers ond ej
PolPot pääkallovuori kirjoitti:
Vähän täydennystä tuohon katkeruuteen:
Tästä sun selostuksesta unohtui kuitenkin se fakta, että Ruotsi oli käytännössä ainut auttaja talvisodan aikaan ja ilman sen materiaalista tukea Suomi olisi miehitetty. Ruotsi oli siis valmis tukemaan Suomea melko pitkälle, mutta ei ollut valmis riskeeraamaan omaa turvallisuuttaan.
"Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!" No joo, olihan siinä omaan pussiin pelaamista svenssoneilta. Muistuu erityisesti mieleen kunkun hermostuneet lausunnot kauttakulusta. Mielenkiintoista on siis, ettei Ruotsin ja Suomenkaan välillä tieto kovin hyvin kulkenut, niin että olisi voitu sopia yhteisestä poliittisesta strategiasta. Suomessa Ruotsin sana painoi niin paljon, että rauha olisi tilanteen tullen tehty ilman kunkun ulostuloakin. Ja olihan näitä muitakin "väärinkäsityksiä".
On syytä muistaa, kun puhumme Ruotsista niin päätökset tekevät sielläkin henkilöt. Tärkein oli pääministeri Hansson, joka oli lopulta valmis kuuntelemaan niitä, jotka välttelivät kaikkea Suomeen sitoutumista (jotkut Skånelaiset oli siinä linjassa etunenässä). Toisaalta oli näitä suomenmielisiä, kuten ulkoministeri Rikhard Sandler, joka sitten erosi pettyneenä. Myös Ruotsin armeijan johto oli vaatimassa pääministeriltä joukkojen lähettämistä Suomen tueksi, mutta ei mennyt Hanssonin demarikabinetista läpi.Suomella oli vastassa Puna-Armeijan räkänokat jotka eivät osanneet käyttää aseitaan joten siis Boforsin "myyttinen menestys". Vuoden 1942 Puna-Armeijaa ei Boforsin aseilla oltaisi kukistettu. Sevastopolin linnoitusta vastaan ei taidettu käyttää ainuttakaan ruotsalaista asetta. Siinä sinulle pikku-Ruotsin merkitystä. Olihan se hieno että teutooni aluksi pärjäsi mutta kuten germaani yleensä poltti lopulta näppinsä. Sevastopol on Venäjän sotahistorian surkein tappio ja Saksan mahtavin voitto.
- PolPot pääkallovuori
vn kikers ond ej kirjoitti:
Suomella oli vastassa Puna-Armeijan räkänokat jotka eivät osanneet käyttää aseitaan joten siis Boforsin "myyttinen menestys". Vuoden 1942 Puna-Armeijaa ei Boforsin aseilla oltaisi kukistettu. Sevastopolin linnoitusta vastaan ei taidettu käyttää ainuttakaan ruotsalaista asetta. Siinä sinulle pikku-Ruotsin merkitystä. Olihan se hieno että teutooni aluksi pärjäsi mutta kuten germaani yleensä poltti lopulta näppinsä. Sevastopol on Venäjän sotahistorian surkein tappio ja Saksan mahtavin voitto.
Joo, mutta kommentoin tässä siis tuohon talvisodan tilanteeseen
- pols komp
PolPot pääkallovuori kirjoitti:
Joo, mutta kommentoin tässä siis tuohon talvisodan tilanteeseen
Myyteistä huolimatta ne Boforsin aseet muuten ei edes tehonneet aina alkeellisimpiin nekkutankkeihin. Jumittuivat helposti ja muutenkin olivat viallisia kuten "ruotsalainen laatu" yleensä. Käytännössä voidaan sanoa että polttopullosta oli vuonna 1939 enemmän apua kuin Boforsin panssaritorjunnasta.
- Ruotsi? Fy faan jälv
PolPot pääkallovuori kirjoitti:
Vähän täydennystä tuohon katkeruuteen:
Tästä sun selostuksesta unohtui kuitenkin se fakta, että Ruotsi oli käytännössä ainut auttaja talvisodan aikaan ja ilman sen materiaalista tukea Suomi olisi miehitetty. Ruotsi oli siis valmis tukemaan Suomea melko pitkälle, mutta ei ollut valmis riskeeraamaan omaa turvallisuuttaan.
"Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!" No joo, olihan siinä omaan pussiin pelaamista svenssoneilta. Muistuu erityisesti mieleen kunkun hermostuneet lausunnot kauttakulusta. Mielenkiintoista on siis, ettei Ruotsin ja Suomenkaan välillä tieto kovin hyvin kulkenut, niin että olisi voitu sopia yhteisestä poliittisesta strategiasta. Suomessa Ruotsin sana painoi niin paljon, että rauha olisi tilanteen tullen tehty ilman kunkun ulostuloakin. Ja olihan näitä muitakin "väärinkäsityksiä".
On syytä muistaa, kun puhumme Ruotsista niin päätökset tekevät sielläkin henkilöt. Tärkein oli pääministeri Hansson, joka oli lopulta valmis kuuntelemaan niitä, jotka välttelivät kaikkea Suomeen sitoutumista (jotkut Skånelaiset oli siinä linjassa etunenässä). Toisaalta oli näitä suomenmielisiä, kuten ulkoministeri Rikhard Sandler, joka sitten erosi pettyneenä. Myös Ruotsin armeijan johto oli vaatimassa pääministeriltä joukkojen lähettämistä Suomen tueksi, mutta ei mennyt Hanssonin demarikabinetista läpi.Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939—1940 (diplomaattisia ja muita dokumentteja)
http://www.histdoc.net/historia/velikie1939_s.html
http://www.histdoc.net/historia/suurvalta1939.html
Tuolta sopii lueskella Suomen tilanteesta ja suunnitellusta puolustusliitosta, Ruotsin tempuista vaikkapa Baltian maiden kullan palauttamisesta NL:lle jne.
Suomen Sinivalkoisen kirja, osa II
http://aijaa.com/001959338118
http://aijaa.com/004229338119
Täällä on valtavasti luettavaa ajan "hengestä":
http://www.histdoc.net/historia/velikie1939_s.html
SNTL:n ulkoasiain kansankomissaari V.M. Molotovin keskustelu Ruotsin kuningaskunnan apulaisulkoministerin E. Bohemanin kanssa 19. elok. 1940
"Ruotsin hallitus haluaa sopia niistä neuvostohallituksen kanssa. Hyväntahdon eleenä Ruotsi palauttaa sillä olleen noiden maiden kullan. Se tekee näin, koska se luottaa täysin neuvostohallituksen haluun kunnioittaa ruotsalaisten oikeuksia ja etuja."
Huvittava juttu sikäli, että Suomi oli valmis luovuttamaan Ruotsille laukaustakaan ampumatta sen, ITSENÄISYYDEN, mitä se oli 105 päivää puolustanut 25 000 hengen vaatineessa ankarassa sodassa NL:a vastaan!
Nyt vuorostaan NL, ja toki Saksakin osaltaan, pelasti Suoemn itsenäisyyden.
- stetetrf
Ruotsalaisten ja suomalaisten suurin ja ainoa merkittävä myönnytys saksalaisille oli 163.divisioonan läpikulku. Divisioonaa ei edes vaivauduttu muka muonittamaan sillä verukkeella että oli itselläänkin pulaa. Pietarilaiset pelkäsivät jo 1919 että Suomi, Ruotsi ja Saksa lyö Pietarin. Tähän oli tilaisuus 1941. Toisaalta olisiko kannattanut. Ruotsissa oli bensasta pulaa ihan kuten täälläkin. Nasut olisi kuitenkin tarvinneet Boforsin aseita saarron sulkemiseen. Ruotsalaisilla oli historiallisesti mahdollisuus korjata vuoden 1720 tilanne saksalaisten ja suomalaisten kanssa. Jos Ruotsin armeija jonka vahvuus oli noin 320 000 ukkoa olisi liittynyt puolenmiljoonan suomalaisen ja seitsemänsadan tuhannen saksalaisen kanssa Nevaa vastaan olisi rotisko kaatunut. Ei tarvitsisi lapsikaappauksia ja Tsetseniaa nykypäivänä suomalaisten ja vielä vähemmän ruotsalaisten miettiä.
- Siinä vasta tulkinta
Tuo kuvaus pistää kateudesta vihreiksi hysteerisimmänkin stallarin.
- dibevrs
Suurempi kuin norjalaisilla.
- Ruotsi-fanittaja
Kun Ruotsin älykäs johto ymmärsi pysyä erossa sodassa ja valitsi rikastumisen niin Suomen seinähullu johto halusi suin päin sotaan mukaan. Kumpikos linja osoittautuikaan viisaammaksi. Tosin Ruotsin linja oli umpimoraaliton ja rikastuttiin häikäilemättä juutalaisten verellä.
- Kumpaan maahan
Puna-armeija hyökkäsikään 30.11.39?
- kamp pöyt paer ikun
Ja naiivi lapsellinen tolvana se vaan jatkaa. Jos Ruotsi oli rikas niin miksi ruoka ja poltto-aine oli kortilla. Miksi pelättiin kokoajan että Klimit ja Sotkat joita ei Boforsin surkealla 37 mm panssaritorjunta tykillä voitu pysäyttää vyöryvät Tukholmaan.
- nukkual
Kumpaan maahan kirjoitti:
Puna-armeija hyökkäsikään 30.11.39?
Nekku hyökkäsi hankalissa sääolosuhteissa ja huonosti koulutettuna. Ihan varmasti
T-26 oli parempi vuonna 1939 kuin Panzer. Liekinheitin kun siihen lisättiin niin eipä paljoa Boforsin aseella lähietäisyydeltä sitä enää pamauteltu. Ei edes polttopullolla. - Mutta mihin
nukkual kirjoitti:
Nekku hyökkäsi hankalissa sääolosuhteissa ja huonosti koulutettuna. Ihan varmasti
T-26 oli parempi vuonna 1939 kuin Panzer. Liekinheitin kun siihen lisättiin niin eipä paljoa Boforsin aseella lähietäisyydeltä sitä enää pamauteltu. Ei edes polttopullolla.maahan puna-armeija hyökkäsi 1939?
Todetaan nyt vielä, että Boforsin 37 mm tykki ja T-26, kun oli vastakkain niin se oli 37:n laaki ja T-26 oli vainaa! - Kurjalan tiet
Mutta mihin kirjoitti:
maahan puna-armeija hyökkäsi 1939?
Todetaan nyt vielä, että Boforsin 37 mm tykki ja T-26, kun oli vastakkain niin se oli 37:n laaki ja T-26 oli vainaa!Nooh ohuella panssarilla huonossa maastossa. Tarkoita sitä että Bofors välttämättä parempi oli. Jokainenhan voi vielä käydä Karjalan tasavallassa ajelulla katsomassa minkälaisia ne tiet siellä nykyäänkin on.
- kuppari-miina
Ruotsin osuus tuossa sodassa oli tukea ja aseistaa Saksaa ja itse rikastua juutalaisten verirahoilla. Ikuinen häpeä Ruotsille.
- panzer parola pitna
Ja millähän se Saksaa olisi vuonna 1941 tukennut? Boforsin vanhentuneilla romuillako. Sotka ja Klimi oli sellaisia järkäleitä että jokaisella ruotsalaisella luuserilla olisi tullut keltainen neste housuun sellaisen nähdessään.
- kuppari-miina
panzer parola pitna kirjoitti:
Ja millähän se Saksaa olisi vuonna 1941 tukennut? Boforsin vanhentuneilla romuillako. Sotka ja Klimi oli sellaisia järkäleitä että jokaisella ruotsalaisella luuserilla olisi tullut keltainen neste housuun sellaisen nähdessään.
Tiesitkös muuten sitä, että se kuuluisi 88 millinen on alunperin suunniteltu Boforsin tehtailla, tosin Kruppin suunnittelijoitten toimesta. Että avustaa voi muutenkin kuin tankkeja tekemällä. Ilman Ruotsin rautamalmia ei Saksa olisi pärjännyt ja Ruotsin sekä Sveitsin kuulalaakeritoimitukset olivat Saksalle elämän ja kuoleman kysymys monen kuukauden ajan kun jenkki tuhosi sakun omat tehtaat.
Boforsin ja Saksan asesuunnittelijoilla oli melko saumaton yhteistyö jo ennen sotaa ja sodan ajan. - sotkia myöten
kuppari-miina kirjoitti:
Tiesitkös muuten sitä, että se kuuluisi 88 millinen on alunperin suunniteltu Boforsin tehtailla, tosin Kruppin suunnittelijoitten toimesta. Että avustaa voi muutenkin kuin tankkeja tekemällä. Ilman Ruotsin rautamalmia ei Saksa olisi pärjännyt ja Ruotsin sekä Sveitsin kuulalaakeritoimitukset olivat Saksalle elämän ja kuoleman kysymys monen kuukauden ajan kun jenkki tuhosi sakun omat tehtaat.
Boforsin ja Saksan asesuunnittelijoilla oli melko saumaton yhteistyö jo ennen sotaa ja sodan ajan.Jooh kyllä minä Kruppin roolista Boforsissa tiedän. Krupp ei kuitenkaan rakentanut panssarikauhua jolla Klimit pistettiin säpäleiksi. Voi hyvä tavaton jos panssarinyrkki tai panssarikauhu olisi ollut talvisodassa.
- niih miks
kuppari-miina kirjoitti:
Tiesitkös muuten sitä, että se kuuluisi 88 millinen on alunperin suunniteltu Boforsin tehtailla, tosin Kruppin suunnittelijoitten toimesta. Että avustaa voi muutenkin kuin tankkeja tekemällä. Ilman Ruotsin rautamalmia ei Saksa olisi pärjännyt ja Ruotsin sekä Sveitsin kuulalaakeritoimitukset olivat Saksalle elämän ja kuoleman kysymys monen kuukauden ajan kun jenkki tuhosi sakun omat tehtaat.
Boforsin ja Saksan asesuunnittelijoilla oli melko saumaton yhteistyö jo ennen sotaa ja sodan ajan.Avustaa voi toki kuten tekemällä maataistelukoneita. Miks ylivertaiset ruotsalaiset eivät siis osanneet mutta talonpojat Venäjällä ja Junkersin tehdastyöläiset Saksassa osasi.Ei tainnut Boforsin IT oikein IL-2:seen töpsiä vai mitä. Kyllä sota ratkaistiin ihan muulla kuin rautamalmilla. Syvyyspommeilla, tankeilla, maataistelukoneilla, tutkalla ja monella muulla asialla josta maatalousyhteiskunta Ruotsissa ei tiedetty hölkäsen pöläystäkään.
- Metallurppi
niih miks kirjoitti:
Avustaa voi toki kuten tekemällä maataistelukoneita. Miks ylivertaiset ruotsalaiset eivät siis osanneet mutta talonpojat Venäjällä ja Junkersin tehdastyöläiset Saksassa osasi.Ei tainnut Boforsin IT oikein IL-2:seen töpsiä vai mitä. Kyllä sota ratkaistiin ihan muulla kuin rautamalmilla. Syvyyspommeilla, tankeilla, maataistelukoneilla, tutkalla ja monella muulla asialla josta maatalousyhteiskunta Ruotsissa ei tiedetty hölkäsen pöläystäkään.
Mutta kuitenkin jalometallit ratkaisivat.
"Kyllä sota ratkaistiin ihan muulla kuin rautamalmilla."
Sakujen suihkukoneet olivat kömpelöjä koska erikoismetallien sijaan koneet jouduttiin vahvistamaan sillä rautateräksellä.
- Gutta-Perkka
Hyvä kysymys!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt631227- 1071193
Miehen ja naisen ystävyys
Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa146896Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv64873- 71800
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel109702Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta
ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto103672- 56666
- 78591
- 43586