Oliko sodan aikana Suomessa riistan metsästys

vanikkaavain

rintamalla ja rintaman takana kielletty?

Käsittääkseni kalastusta harrastettiin ja näin saatiin pieni lisä muonanjatkeeksi ja on siellä muutama teerikin/metso ammuttu ruuaksi mutta entäs hirvet ja karhut, hirvestähän riittää ruokaa isommallekin joukolle, oliko hirvien/karhujen metsästys rintamalla kielletty?

55

881

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Poro Tallinnasta

      Ainakin Wolf H. Halsti kertoo 1980-luvun alussa ilmestyneessä kirjassa "Hanhensulan ravintola" Suomussalmella vuonna 1942 nautitusta jouluateriasta, jonka pääruokalajina oli parivuotisen karhun takakoipi. Karhun oli kaatanut Vuokkiniemen suunnalla taistellut kenttävartio, jonka "ankeaa elämää Halsti oli onnistunut helpottamaan".

      • joopasejoo!

        Taitaa Tallinnan Porolla olla purut kosteana kun noin paljon kirjan nimikin heittää...

        Wolf H. Halsti kyllä kertoo kirjassaan Aika vaatii veronsa, Muistelmat 2 (1939-1948), Otava 1974, kuinka lihaa ja kalaa pyydettiin lisukkeeksi niukkaan armeijan muonaan.

        Monissa muissa sota-ajan muistelmissa kerrotaan esin. kranaatti-kalastamisesta, joka oli kiellettyä. Olipa kerran muutamat tunarit laittaneet kasapanoksiakin veteen ja venehän siinä upposi ja äijät nipin napin pelastuivat.


    • erästelyä

      Sotilaamme erämiehinä itä-karjalassa v.41-44 kirja kertoo aiheesta aika hyvin.
      Kirjoittanut Mauri Soikkanen.

      • Muistelin samaa

        kirjaa. Sitä en muista että oliko esim. hirvenmetsästys periaatteessa kiellettyä mutta kukapa sitä niissä korpimaisemissa niin tarkasti vahti. Sen ajan touhujen mittakaavassa mahtoi järjellä ajatellen olla pienimpiä huolia se jos joku kenttävartio kellisti evääkseen hirviä metsästysaikojen ulkopuolella.


      • Eiköhän tuo
        Muistelin samaa kirjoitti:

        kirjaa. Sitä en muista että oliko esim. hirvenmetsästys periaatteessa kiellettyä mutta kukapa sitä niissä korpimaisemissa niin tarkasti vahti. Sen ajan touhujen mittakaavassa mahtoi järjellä ajatellen olla pienimpiä huolia se jos joku kenttävartio kellisti evääkseen hirviä metsästysaikojen ulkopuolella.

        ollut aika selvää:

        Jos hirvi ei kysyttäessä tiennyt oikeaa tunnussanaa, niin vartiomies sai ampua.


    • Kiellettyä...?

      Ei kai metsästys varsinaisesti kiellettyä ollut tai jos oli rajoitettua, niin kyllähän "vahinkoja" sattui. Niissä oloissa kalastettiin kohtalaisen ahkerasti, varsinkin asemasotavaiheessa ja tuore kala on ihan terveellistä ravintoa.
      Saattoihan metsästäminen olla hieman vaikeaa, koska isommat eläimet olivat varmaan vähän karkuteillä sodan melskeen vuoksi.
      Hirven ruhosta riittää melkoiselle porukalle hirvikeitto.

    • Rintamajoukot

      perustivat erityisiä kalastus- ja metsästyskomennuskuntia. Niiden toiminnalla oli joskus merkitystä ainakin kalojen osalta.

      Kotiseudulla oli kalastus erityisen tärkeää. Metsästys oli heikompaa, sillä esimerkiksi hirvet oli ammuttu lähes sukupuuttoon ennen sotaa.

    • dsfd ääää

      Jos metsä täyttyy väellä, niin eläimet ovat liikkeellä, eli menevät muualle.
      Kylän halki kulkeva, varmasti eksynyt, on ensimmäinen vihje että nyt on metsä täynnä miehiä.
      Sudet ainakin soivät hyvin talvisodan jälkeen.
      Luulisin että suurin ongelma on se miten sinä sen eläimen tapat, kun kerran aseet oli armeijalla.
      Suomessa on vuosisatojen ajan metsästetty. Maa ei ole niin hienoa että pelkällä maanviljelemisellä takapajuinen torppari pärjäisi. Oli viljeltävä ja kalastettava ja metsästää.
      Sen takia suomella oli monta hyvää tarkka-ampujia. Verrattuna Venäjän joukkoihin. Jotkut olivat kolhoosilta otettuja jotka eivät koskaan olleet metsästäneet eivätkä ampuneet ennen sotaa

      • Metsästysaseita ei

        otettu armeijalle. Päinvastoin kotijoukoille jaettiin lisää aseita.

        "Luulisin että suurin ongelma on se miten sinä sen eläimen tapat, kun kerran aseet oli armeijalla."


      • eienääsoditanykyään
        Metsästysaseita ei kirjoitti:

        otettu armeijalle. Päinvastoin kotijoukoille jaettiin lisää aseita.

        "Luulisin että suurin ongelma on se miten sinä sen eläimen tapat, kun kerran aseet oli armeijalla."

        Ei kai metsästysaseita armeijalle ole tarvinnut antaa, eiköhän siellä homman hoitanut mosin nagantit ym pystykorvat.

        Uskoisin että kotirintamalla jos hirvi sattui liian lähelle pihapiiriä ja torpassa oli jonkinlainen tussari sekä henkilö joka osasi jotenkuten tussaria käyttää niin pian oli padassa lihaa.

        Ei ehkä rintamalla hirvet viihtyneet mutta ehkä jokunen on voinut hortoilla rintaman takana..niin ja olihan tietysti käpykaarti ja heidän panoksensa sodan ajan metsästykseen.

        Tuo onkin mielenkiintoinen seikka tuo että "kotijoukoille jaettiin lisää aseita"..lieneekö olleet hieman niinkuin rintamalle kelpaamattomia sohloja vai mitä?

        Kuinkahan nykyään vastaavassa tilanteessa kävisi?? Kotirintamilla aseita paljon, kaikenlaisia aseita, pistooleista kivääreihin, jopa oikein kunnon tarkka-ampujakivääreitä.

        Suomessa moni taho ajaa asiaa jonka tarkoituksena kerätä siviileiltä aseet pois, hieman kyllä ajattelematonta ja lyhyt näköistä touhua minun mielestäni..ei vara venettä kaada, kyllä sitä moni torpan eukko ja vanha isäntä on aikoinaan tuumannut kun olisi edes jonkinlaista kättä pidempää, muutakin kuin hellakoukku ja kirves.


    • lihasoppaaaaaa

      Olihan sota-aikana metsästystä, varsinkin kun luutnantti Eerolainen järjesti vankileirillä upseerien kesken hirvijahdin, poliittiset vangit ym komennettiin jahtiin ajomiehiksi.

      Nälässä ja vilussa vangit rämpivät soiden läpi ja heidät ajettiin aivan loppuun. Upseerit saivat saalista, puolen tusinaa hirveä ja vankien osa oli hirvien vatsalaukut jotka vangit sitten keittivät ravinnokseen. kuukausien päästä vangit löysivät haavoittuneen ja kuolleen hirven, hirvi oli pilaantunut mutta vangit ottivat lihat talteen salassa, leiriin levisi mädän lihan haju keitettäessä.

      Joten olihan sitä metsästystä sota-aikana. Lahtarit kun eivät uskaltaneet suoralta kädeltä ampua vankeja vaikka niin varmasti olisivat halunneet niin heidät yritettiin tappaa nälkään ja useiden kohdalla tämä onnistuikin, pieksäminen kuului myös päivittäin upseerien ja vartioiden tehtäviin.

      • arjalaisnatsi

        Hyvähän se toisaalta oli, että punikeista saatiin viimeinenkin hyöty irti, ennenkuin kupsahtivat surkeuteensa.


    • nirman osborn iku

      Eiköhän sitä luontoon nälän kurissa pitämiseksi ollut pakko turvautua vaikka Mannerheim oli lihava hanhenmaksapallero.

      • Mannerehim oli

        kyllä solakka, ellei suorastaan laiha.


      • edgrgad poesd
        Mannerehim oli kirjoitti:

        kyllä solakka, ellei suorastaan laiha.

        Waldenin ja Erfurthin kanssa se herkutteli mukavasti nauraen ihan samalla tavalla kuten vihollisen herrat miten typerää oli jossain huonoteisessä korvessa möyriä. Eikös se Yrjö-poikakin tuntemattomassa todennut että aikuiset miehet kelkkaa raahaa ja olisi hyvä jos joutuisi joku jonka päätä ei tällä kouhotuksella oltaisi sekotettu. Ainut sotilasjohtaja joka kärsi kunnon todellista puutetta elämässään oli Adolf Hitler. Nukkui puistonpenkissä eikä ollut Weimarin tai Suomen valtio elätti kuten eräät.


    • lihasoppaaaaa

      Niinhän ne suomen upseerit jotka natsisaksasta ottivat mallia metsästivät mutta eivät antaneet suomalaisille poliittisille vangeille edes lihanpalastakaan mutta kylläpäs ääni muuttui kellossa kun kesällä -44 neuvostoliitto alkoi "jyräämään", tais tulla Ruotsiin lähtö muutamalle vankileirin päällikölle, häntä koipien välissä lahden toiselle puolen pakenivat ja hengissä selvinneet poliittiset vangit kohosivat jopa ministereiksi saakka (eräs heistä ainakin) joten ei kannattanut natsitouhu Suomessa, tais kolahtaa kalilla omaan nilkkaan loppujen lopuksi ja lujaa.

      Toki siihen aikaan poliittinen vanki oli poliittinen vanki ja oli mielestäni oikein laittaa säilöön mutta natsitouhua en sulata, ihmismäinen kohtelu olisi ollut paikallaan..jotkut vankileirien vartijat olivatkin inhimillisiä vankeja kohtaan ja kun tämä tuli ilmi heitä rangaistiin lähettämällä rintamalle. "Nimim. Arjalaisnatsi" pönkittää kirjoituksessaan omaa huonoa itsetuntoaan!

    • leppälahdenmikko

      Oli se hyvä kesällä itäkoneen massiivinen hyökkäys ja sitä seurannut rauha sillä se pelasti monia vankileirilä olleita, tosiaan M. Janhunen nousi ministeriksi asti joten ei hän aivan pahapunikki ollut, tuo punikkiuden leiman antaminen on vain itänaapurin pelkoa, oli silloin ja on edelleen, mikä tekee ihmisestä huonomman kuin toiset, pelkkä aateko? Asioita voi hoitaa monella eri tavalla ja olipa tapa mikä tahansa niin koskaan ei kaikki ole tyytyväisiä.

      • höpö höpö

        Venäläiset sotavangitkin tekivät kaikkensa ettei Suomen viranomaiset palauttaisi heitä takaisin. Osa jopa pakeni epätoivoisesti Ruotsiin.


    • peltt.ismo

      Natsimaista käytöstä Suomen upseereilta sota-aikana ja sitä varmaankin esiityi myös Huhtiniemessä ja muuallakin missä koottiin ja käsiteltiin rintamakarkureita, poliittiset vangit ja rintamakarkurit saivat tuta natsi-innostuksen saaneiden upseerien vihan ja monessa tapauksessa käsky ja hyväksyminen tällaiseen touhuun tuli ylhäältä päin..mistähän saakka?

      Joten en yhtään epäile jos vaikka Huhtiniemessäkin pistoolin luoti joskus tavoitti vangin takaraivon.

      • Huhtiniemessä

        ei käsitelty vankeja. Sotavangit säilytettiin lyhyen aikaa Linnoituksen vankilassa ja toimitettiin sitten Nastolaan sv-leirille.

        "Joten en yhtään epäile jos vaikka Huhtiniemessäkin pistoolin luoti joskus tavoitti vangin takaraivon."

        Toistamiseen karanneita karkureita vangittiin odottamaan kuljetusta ja uutta oikeudenkäyntiä omassa yhtymässä. Heitä säilytettiin päävartiossa tai lääninvankilassa.

        Huhtiniemessä oli vain ilmavoimien kaksi majoitusaluetta.

        Upseereissa ei ollut natseja. Innostus Saksan armijaan oli karissut aika päiviä.

        Väitteesi Huhtiniemssä ammutuista vangeista on siis samaa valetta kuin muutkin juttusi.


      • gegen Fachismus
        Huhtiniemessä kirjoitti:

        ei käsitelty vankeja. Sotavangit säilytettiin lyhyen aikaa Linnoituksen vankilassa ja toimitettiin sitten Nastolaan sv-leirille.

        "Joten en yhtään epäile jos vaikka Huhtiniemessäkin pistoolin luoti joskus tavoitti vangin takaraivon."

        Toistamiseen karanneita karkureita vangittiin odottamaan kuljetusta ja uutta oikeudenkäyntiä omassa yhtymässä. Heitä säilytettiin päävartiossa tai lääninvankilassa.

        Huhtiniemessä oli vain ilmavoimien kaksi majoitusaluetta.

        Upseereissa ei ollut natseja. Innostus Saksan armijaan oli karissut aika päiviä.

        Väitteesi Huhtiniemssä ammutuista vangeista on siis samaa valetta kuin muutkin juttusi.

        Toivottavasti Pekka Haavisto tulevana presidenttinä ja kansakunnan arvojohtajana ottaa kantaa Huhtiniemen asiaan. Murhatöiden uhrien ja heidän omaistensa on viimeinkin aika saada oikeutta. Suomalaisten fasistien rikokset eivät unohdu milloinkaan!


      • Kerro sitten
        gegen Fachismus kirjoitti:

        Toivottavasti Pekka Haavisto tulevana presidenttinä ja kansakunnan arvojohtajana ottaa kantaa Huhtiniemen asiaan. Murhatöiden uhrien ja heidän omaistensa on viimeinkin aika saada oikeutta. Suomalaisten fasistien rikokset eivät unohdu milloinkaan!

        viimeinkin keitä Huhtiniemessä on teloitettu ja milloin.
        Tutkijat ja veteraanit eivät ole löytäneet ainoatakaan tapausta.
        Huhtiniemessä oli ilmavoimien majoitusalue. Siinä kaikki.

        Ja missä on toiminut suomalaisia fasisteja?


    • peltt.ismo

      Mitä sinä valehtet! Mistä sinä tiedät että yhtään ainoaa vankia ei huhtiniemessä ollut tai käsitelty.

      Se että upseereissa ei ollut natsimielisiä ei pidä paikkaansa, esim. vankileiri jonka johtajana oli esim kapteeni Kartano ja myöhemmin hänen manttelinperijä luutnantti Eerolainen, kyllä he olivat suomen omia natseja ja joukosta nousi esille myös eräs leirin vartijoista joka noidatti samaa natsilinjaa, kersantti Tapper.

      Joten nyt kyllä itse valehtelit.

      • Tutkimustiedot

        ja asiakirjat todistavat.

        "Mistä sinä tiedät että yhtään ainoaa vankia ei huhtiniemessä ollut tai käsitelty."

        Mikset sitten kerro, missä ja milloin niitä siellä oli, keitä ja koska ammuttiin. Turha toistaa valeita ilman todisteita.

        Sotavangit säilytettiin lyhyen aikaa Linnoituksen vankilassa ja toimitettiin sitten Nastolaan sv-leirille.
        Toistamiseen karanneita karkureita vangittiin odottamaan kuljetusta ja uutta oikeudenkäyntiä omassa yhtymässä. Heitä säilytettiin päävartiossa tai lääninvankilassa.

        Kartano ja Eerolainen olivat luonnevikaisia äärioikeistolaisia.Kumpikaan ei kuulunut Suomen vähälukuisiin natseihin.


    • peltt.ismo

      No huh.."luonnevikaisia äärioikeistolaisia"..mitäs ne natsit muuta on kuin luonnevikaisia? Ei terve normaali-ihminen käyttäydy toista ihmistä kohtaan noin. Kohdeltiinhan venäläisiäkin sotavankeja ihan inhimillisesti missä näitä luonnevikaisia natseja ei ollut vankeja vartioimassa.

      • Kerro sitten

        olivatko venäläiset leirivartijat ja NKVD:n kiduttajat luonnevikaisia natseja?
        Vai olivatko terveitä normaaleja ihmisiä nekin, jotka surmasivat suomalaisia sotavankeja?

        Kartanolla ja Eerolaisella ei ollut mitään tekemistä karkureiden kanssa. He vartioivat poliittisia vankeja.


      • Älä vaihda
        Kerro sitten kirjoitti:

        olivatko venäläiset leirivartijat ja NKVD:n kiduttajat luonnevikaisia natseja?
        Vai olivatko terveitä normaaleja ihmisiä nekin, jotka surmasivat suomalaisia sotavankeja?

        Kartanolla ja Eerolaisella ei ollut mitään tekemistä karkureiden kanssa. He vartioivat poliittisia vankeja.

        keskustelun aihetta pieni rättimikko.Miksi sekoitat venäläiset ja NKVD tähän? Vai oliko NKVD myös Huhtiniemessä?Siehän sälli olet satuinesi.


    • peltt.ismo

      Kyllä vain pari kappaletta oli jotka olivat samalla poliittisia vankeja, suomalaisia, sekä tosiaankin samalla olivat sotilaskarkureita, nimitys muuttui tilanteiden mukaan ja asialla oli ainakin siinä vaiheessa Eerolainen. Nämä kaksi vankia yritti paeta leiriltä ja jäivät kiinni ja heitä kohdeltiin välillä sotilaskarkureina ja välillä poliittisina vankeina.

      En tiedä mitä olivat venäjän leirinvartijat jotka surmasivat suomalaisia sotavankeja mutta ei kai se nyt edellyttänyt että suomalaistenkin leirinvartijoiden oli surmattava samalla esim nälkään tappamalla suomalaisia poliittisia vankeja ja lisäksi kiduttaa heitä. Joku sentään tunsi tehneensä kuitenkin väärin koska pakeni Ruotsiin.

      • höpötihöö höör

        Ruotsiin menemisellä haluttiin estää itseään joutumasta jumaloimasi Neuvostoliiton Siperian perukoille. Ei sillä ollut mitään tekemistä tunteiden kanssa mutta ethän sinä tätäkään tiennyt.


    • unohtumaton saalis

      Asiaan, tässä suht suora lainaus metsästäjälehdestä 1/2012:

      Erikoislaatuisesta suomalaisennätyksestä kerrotaan valitut palat-readers digest-yhtiön julkaisemassa tuntematon sota-kirjassa.

      Siinä kuvataan kuinka joku suomalainen sotilas ampui teeren Poventsan kanavan ja Äänisen yhtymäkohdassa.

      Saaliin hakuyritys aiheutti kirjan mukaan kaksi 150mm patteriston iskua, 10 järeän tykin laukausta, kaksi 120mm patteriston iskua, 240 panssarintorjuntatykin laukausta, 180 kevyen heittimen kranaatti-iskua sekä 3000-4000 konekiväärin tai konepistoolin laukausta.

      Kallis oli teeri sillä kirjassa vielä todetaan että kustannusten arvellaan olleen 20 miljoona markkaa, pienoisesta rytinästä huolimatta suomalaiset sotilaat saivat teeri-saaliin talteen.

    • resv. KAPT.

      oliko metsästys kiellettyä vai ei riippui varmaan k.päälliköstä ja p.komentajasta.
      tottahan jos hirvi vastaan tuli nii kp:ee nakutti.
      mutta tuskin komentajat tykkäs kun miehet haahuuli pitkin mettiä teeriä ampumas, etulinjas mitää riistaa ollu.

      eikö konepistoolilla muka voi mettästää. sanoihan pohjois-suomen sakut nix korppi.

      • kolinamolina

        No ymmärtäähän sen hieman vähä-älyisempikin että aivan rintamalla ei saalista näkynyt mutta ehkä hieman taaempana jotain sentään. Ja ehkä joskus hiljaisina hetkinä asemasodan aikoihinkin jokunen riistalintu erehtyi rintaman läheisyyteen..tai hirvi/karhu.

        Ehä lähempänä rintamaa oli juuri tuo pelko että teeren ampuminen aiheuttaa hieman suurempaa rytinää.

        Konepistoolilla hirveä?? Ehkä hirvi on ammuttu sotilaskiväärillä jos sellainen sattui paikalla olemaan, koopee aika lutku hirvelle, vaikka koopeen patruunat hieman äkäisempiä kuin nykyinen 9 millinen, saa paahtaa koko rullalippaan ja lihakin suurelta alalta sen jälkeen aika hyytelöä.


      • pankin asiakas
        kolinamolina kirjoitti:

        No ymmärtäähän sen hieman vähä-älyisempikin että aivan rintamalla ei saalista näkynyt mutta ehkä hieman taaempana jotain sentään. Ja ehkä joskus hiljaisina hetkinä asemasodan aikoihinkin jokunen riistalintu erehtyi rintaman läheisyyteen..tai hirvi/karhu.

        Ehä lähempänä rintamaa oli juuri tuo pelko että teeren ampuminen aiheuttaa hieman suurempaa rytinää.

        Konepistoolilla hirveä?? Ehkä hirvi on ammuttu sotilaskiväärillä jos sellainen sattui paikalla olemaan, koopee aika lutku hirvelle, vaikka koopeen patruunat hieman äkäisempiä kuin nykyinen 9 millinen, saa paahtaa koko rullalippaan ja lihakin suurelta alalta sen jälkeen aika hyytelöä.

        Isä-vainaani kertoi heidän joukkonsa (JR4) saaneen isoja ahvenia joistain erämaavesistä, muistaakseni Seesjärven tai Paatenen suunnalta.


      • resv. KAPT.
        kolinamolina kirjoitti:

        No ymmärtäähän sen hieman vähä-älyisempikin että aivan rintamalla ei saalista näkynyt mutta ehkä hieman taaempana jotain sentään. Ja ehkä joskus hiljaisina hetkinä asemasodan aikoihinkin jokunen riistalintu erehtyi rintaman läheisyyteen..tai hirvi/karhu.

        Ehä lähempänä rintamaa oli juuri tuo pelko että teeren ampuminen aiheuttaa hieman suurempaa rytinää.

        Konepistoolilla hirveä?? Ehkä hirvi on ammuttu sotilaskiväärillä jos sellainen sattui paikalla olemaan, koopee aika lutku hirvelle, vaikka koopeen patruunat hieman äkäisempiä kuin nykyinen 9 millinen, saa paahtaa koko rullalippaan ja lihakin suurelta alalta sen jälkeen aika hyytelöä.

        ootko koskaa nähny ku vanhan ajan teurastaja kopauttaa kirvesmiehen vasaralla ihan normi voimalla lehmää ottaan ja lehmä putoo siihen paikkaan, sitte vaa kurkku auki. ja jos hirvi tulee vastaan nii kuka siinä rupee kyseleen missä kivääri on.

        onhan niitä sotilas kiväärejä iät ja ajat porattu hirvi kaliberiin. ja mikä on etäisyys, mutta ei siellä yrittänyttä laitettu oikeuteen, eikä ollu luonnon suojelu säätiöitä mittaamas luotien enerkiaa, eikä ne oo mitää aatellu että voi herran jumala mistäs jos se vaa haavoottuu.
        usashan ne kuule metästää ihan pistooleillaki.


    • kolinamolina

      Joopa joo, eihän sitä nyt sotilaskivääriä tartte porata mihinkään kyllä sillä sot.kaliiperilla, 7.62x53R:llä kaatuu hirvi hyvinkin, tottahan se konepistoolikin toppaa hirvee mutta osumien jälkeen voi juosta vielä ja kauas, sitä tässä vaan aattelin, tuollaisen sot.kiv. kaliiperilla ammuttaessa ei nyt kovin kaukaa tartte hakea jos ampuja vähänkin tietää mihin yrittää., kyllä jenkki pistoolilla metsästää mutta ei kai hirviä nyt sentään tai no jos on pistooli lähelle kiväärin kaliipereita jotta jotta tappokyky riittää mutta oikeasti ysimillinen in aika tuhnu suurelle riistalle.

      Kirvesmiehen vasaralla kyllä taintuu mutta vain hetkeksi että ehtii kurkun leikata, hirvestä kun kyse niin tuskin edes onnistuis heittämällä osua hirveen jos niin lähelle edes pääsis.

      Karhukin on aika sitkeä, täällä suunnalla syksyllä ammuttiin 308win viisi kertaa karhua peräkkäkin ja silti meinas päälle vaan rynnätä, vaikka sydämestä läpi yksi laukaus niin ei pysäytä heti karhua vaan voi lähelle päästyään vielä syöksyä sen verran että sa tassullaan huitaistua ja se ei ole mitenkään leppoinen läppäisy.

      • resv. KAPT.

        Yks eka kertalaanen poika hirvi porukas sai karhun ekal ja hirven neljällä, tästä tapauksesta ei oo pitkä.
        karhu ajoo hirvee takaa. ei se aina mee niiq akateemisis oppikirjois lukee.


    • Määki ampusin

      kerra hirvee, mut ohi meni. Se osu kuiteskin karhuun, mikä sattu olleen jut sen hirven takana. Sit mä ampusin uudesti ja osasin hirveen.

      Kyl mää metästyskokkeen olin tehny, mutta ei niis kirjois tämmöttii ollu.

    • kennd piknmen ayg

      Tärkeämpi kysymys on tienasiko joku riistalla ja mitä. Eikai vain ylennystä tai saksalaisilta tuhkaluukkuun tuuppausta. Imerslundilta tiesi mitä.

    • resv. KAPT.

      spinning bullet on ice mythbusters

      YOUTUBE:een toi hakusanaksi niin näkee minkälainen ilmakivääri 9mm pistooli on.

    • kolinamolina

      Ilman juutuuppia kyllä tiedetään millainen ilmapistooli se ysimillinen on, on tullut sen verran paljon 9mm ammuttua että kyllä se on nallipyssy kiväärikaliiperien rinnalla, 300 metriinkin ammuttaessa aika roikku jo verrattuna esim kolmenollakasiin..rynkkykaliiperikin (7.62x39) on aika roikku 300 metriin, kyllä tuollaiset ysimilliset käsiaseet on tarkoitettu lähietäisyyksille. Jos miettii metsästystä 9 mm suomessa niin eipä kyllä mieleen tule oikeastaan mitään mitä sillä vois oikeasti metsästää sanan varsinaisessa tarkoituksessa, tokihan sitä voi yrittää mutta kyllä metsästykseen on paremmat kaliiperit olemassa ja aseet.

      Korkeintaan loukku-ja luola-aseena vois ajatella mutta siihenkin kätevin .22 äänenvaimennin.

      Samoin jos ajatellaan tarkkuusammuntaa niin ilma-aseet ja .22 siihenkin sopivimmat, res.ammunnat sitten taas erikseen.

    • Pankin asiakas

      Sinisen Prikaatin asealiupseeri Eelis Simula kertoo Elotalkoo -nimisessä muistelmateoksessaan, että heidän joukko-osastoltaan oli metsästys joskus kielletty, mutta silti teeriä ja jäniksiä pyydettiin, joskus saatiin hirvikin ja se maistui myös upseereille.

    • buaaaahahhaaahhaa

      kyllä se on pääliköstä kii.

      mutta tärkein kysymys on, saako suomalaanen suonsilmässä lymyylevä salaampuja ampua hirven jos se meinaa astua nenän päälle.

    • buaahaahaahahaaahhhh

      Buuaaaahhahahhaahahhaaa--kenen nenälle? buaahhahaahahahaaa..salaa mpuja...buuahahaahahaaha.

      • heh buaaahhhaaahahha

        SALAAAMPUJA.


    • xwtr1

      Mitä eroa on muuten sala-ampujalla ja tarkka-ampujalla?

      • buuaaahhahhaahaah

        Onko salaampuja vai tarkkaampuja jos peilillä tähtäämien läpi kattoen ampuu vihulaasta ottaan.


    • kummapyssy

      Perkele..siinähän piilee ihan selevä vaara, voi ampua omaan jalakaan jos peilien avulla alakaa ampuilemmaan, tiijä mihin se kuula lähtöö, minnäe oon ampunu sellasella pyssyllä jotta kun pamahti niin eipä löytyny ennää hylsyäkkää patruunapesästä, oli hitto vie lähteny kuula ja hylsykii hevon kuuseen, kyllä pelotti.

    • Ainakin täällä...

      ..meidän seutukunnilla hirvet metsästettiin luvatta sodan aikana melko tarkkaan, että vasta joskus 50-luvulla alkoi hirviä näkemään ja 60-luvulla niitä voitiin metsästää uudelleen.
      Kalastusta tietty harrastettiin, mutta vaivaloista se oli, kun pyydyksistä oli jonkun verran pulaa kuulemasti, lisäksi miehet olivat rintamalla, poikaset ja vanhat ukot kalasteli.

      • mouuhhh..

        Käsikranaatilla kätevä kalastaa jos sellainen sattui olemaan tai kasapanoksella.


    • Hui hirvitys sentään

      KK:lla ammutiin laumoittain hirviä ja rohkeimmat hirvet räjäyttivät itsensä!

      "Kohta kuitenkin soi puhelin ja soittivat yhdestä tukikohdasta, että täällä on kovassa lumituiskussa ja pakkasessa ryssän ratsukko, mitä tehdään. Sanoin, että nyt on sota. Kaksi konekivääriä on tukikohdassa, painakaa nastaa. Taas soi puhelin. Me ammuimme, mutta se olikin hirvilauma. Kaksi kaatui heti, yksi meni miinakenttään ja räjäytti itsensä sinne. Soitin komentajalle kysyen saammeko toisen. Komentaja sanoi: "Saatte toisen. Se on käsky."

      Miinakentästä pioneerit raivasivat tien ja toivat kuolleen hirven pois. Jouluaattona meillä kaikilla oli hienot hirvivoileivät."

      http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatryyppoveikko.htm

    • jahwetti-----

      JR 28 ampui 20 hirveä yhteensä, sen eka patalioona ampui tuosta yli 15 hirveä.
      divisioonan komentaja määräs että vasoja ja naaraita ei saa ampua.
      joskus vuoden 41 lopus tai 42 alus.

      • jahwetti-------

        heti painovirhe paholainen, suomi24:n vika.

        ei suinkaan JR 28 ekä eka patalioona vaan JR 8:n kolmas patalioona, ampui muutamien päivien aikana ennen 4.11.41 20 hirveä.
        muut oli oikein. syytän suomi24:äää.


    • Saida

      "Molemmilta koirilta ammuttiin niiden elinaikana yhteensä noin viisikymmentä hirveä"

      http://www.spj.fi/fi/rodut/karjalankarhukoira/rotukuvaus/historia/saida-karjalan korpien kasvatti/

    • Lisäsärvintä metsäst

      Monenlaisia metsästysjuttuja on tullut sotakirjoissa vastaan.

      Maailman kalleimmasta teeripaistista kerrotaan kirjassa Tuntematon sota, Valitut Palat, 1991 sivulla 436.

      Sille tuli hintaa 20 miljoonaa silloista markkaa, koska tykistöllä jouduttiin häätämään samalle apajalle rientänyt vihollinen pois. Tapaus alkoi kun "ei kenenkään maalle" haavakkona lentänyt teeri haluttiin saada haettua pois!

      Operaatio vaati kaksi 150 mm patteriston iskua, saman verran 120 mm patteriston iskua, 10 järeän tykin laukausta, 240 panssarintorjuntatykin laukaustam 180 kevyen heittimen kranaattia, sekä 3000-4000 konekiväärin ja konepistoolin patruunaa. Hinnaksi arvioitiin noin 20 miljoonaa markkaa, mutta teeripasiti saatiin "pystypäin haettua ei kenenkään maalta".

      Tapaus sattui Poventsassa asemasotavaiheen aikaan.

      Samassa artikkelissa (Maailman kallein lintupaisti, s, 434-437 Martti Sinerma) on muitakin metsästysjuttuja sota-ajalta.

      Eräs kalajuttu löytyy esim. Halstin muistelmista Aika vaatii veronsa, Muistelmat 2 (1939-1948), Otava 1974

      Tuossa linkissä on pitkä juttu sota-ajan metsästys- ja kalastusreissuista. Tässä on siitä pieni pätkä hirvenkaatoja koskien.

      Viljo Kivikko kertoo kirjassa Sitä koiraa en unohda koskaan

      "Molemmilta koirilta ammuttiin niiden elinaikana yhteensä noin viisikymmentä hirveä"

      http://www.spj.fi/fi/rodut/karjalankarhukoira/rotukuvaus/historia/saida-karjalan korpien kasvatti/

    • Hirvestäjä.

      Lesosen kirjassa on luku Sota jatkuu 1942 Ruumiita, kranaatteja ja hirvenlihaa.

      Siinä kerrotaan mm. hirvenkaadoista.

      Lesonen Toivo: Rivimiehen sota kynällä ja kameralla 1939-1944
      Tammi, 1990, 209 s., 1.painos

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      123
      1964
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      131
      1874
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1794
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1465
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1392
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      516
      1076
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      972
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      916
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      882
    Aihe