Kuka tai ketkä olisivat viimeiset sisällisodan rikoksista teloitetut punaiset, missä ja milloin? Entä kuka oli viimeinen punavanki joka vapautui? Jos sai elinkautisen istuivat he varmaan pitkäänkin sitä vai armahdettiinkö piankin? Entä kuka oli viimeinen tuomittu punainen? Kai sitä oikeutta käytii 1920-luvullakin kun ulkomaille paenneita tai Suomesta löytyneitä punaisia tuomittiin?
Viimeiseksi teloitettu punainen
1918
14
296
Vastaukset
- uorm
Liekkö ne Lapuan liikkeen aktivistit ampuneet vielä muutamia 30-luvun alussakin.
- 1918
Eivät ole laillisia teloituksia vaan murhia, vissi ero.
- borss bercvc
1918 kirjoitti:
Eivät ole laillisia teloituksia vaan murhia, vissi ero.
No mitäs laillista oikeisto radikaalien väkivallassa sitten 30-luvulla oli. Sama pätee tietysti vasemmistoon. Vuoden 1918 tapahtumat olivat voittajan kuritusta hävinneelle jotta tuleville sukupolville näytetään varoittava esimerkki miten käy jos kapinoi lakia vastaan.
- Punavankeja
armahdettiin jo 1918 niin että jäljelle jäi noin 6 700. Seuraavana vuonna Mannerheim armahti 2 000. Ståhlberg vapautti 3 700, niin että syksyllä 1921 oli jäljellä noin 1 000. Vankeja vapautui sitten ehdonalaiseen ja armahduksin.Tannerin sosdem hallitus vapautti 1927 viimeiset 50.
Vankeja ei ammuttu 1918 jälkeen. Kuolemantuomiot muutettiin elinkautisiksi.- 1918
Sitä minäkin arvelin että viimeiset teloitettiin vuonna 1918 mutta kuka tai ketkä olivat viimeiset, milloin ja missä?
- suooomm
Pashat. Viimeiset punavangit lähti kotiin vasta 1927. Osa taisi jopa jäädä Tammisaareen. Vartijat hakkasi säännöllisesti ja useita kuolemantapauksia sattui jotka jäi tutkimatta.
- ruotsalaisperkeleet
Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä.
Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20
1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!
Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...
Amnestialaki s. 83
Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94.
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."
Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos - onhan sitä
ruotsalaisperkeleet kirjoitti:
Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä.
Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20
1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!
Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...
Amnestialaki s. 83
Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94.
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."
Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painosRuotsin oli helppo kukkoilla kun Venäjällä nähtiin nälkää ja Saksa oli lyöty sekä Suomi joutui toipumaan sisällissodasta. Eipä paljoa esim. 1919 Tukholmasta Ahvenanmaahan liittyen mitään kuulunut.
- Syyskuuhun -44
astihan niitä urakoitiin täytäntöön mitä parikyt vuotta sitten oli rästiin jäänyt. Ja teloituksethan olivat aivan laillia, kuten palstalta olen saanut lukea.
- Kaikki kesän -44
teloitukset ja ampumistapaukset perustuivat sotaväen rikoslakiin, jota kovennettiin karkuruuden osalta 4.7. 44.
"Ja teloituksethan olivat aivan laillia, kuten palstalta olen saanut lukea. "
Kahdesta karkuruudesta saattoi saada kenttä- tai pikaoikudessa välittömästi toimeenpantavan kuolemantuomion. SRL 35 § velvoitti esimiehen ja vartiomiehen käyttämään asetta tietyissä karkuruus- ja kieltäytymistilanteissa.Näitä tapauksia oli hyvin vähän.
- teloitusta
Punaisia teloitettiin vielä 1919 varsinkin rajaseudulla. Olen lukenut että Kainuussa teloitettiin yksi punainen mokkiläinen heti talvisodan sytyttyä kaiken varalta. Eikö laillinen esivalta tutki jos tehdään murhia, näitä ei tutkittu, ne olivat teloituksia.
Luulen että vasta sotien jälkeen tällaiset tapaukset tulkittiin Suomessa murhiksi. Venäjällä vieläkin teloitetaan valtaapitävien vastustajia. - akupaasi
Punaisia teloitettii omien toimesta 1920-luvulla sangen runsaasti. Oma raaka piirteensä SKP:n sotilaslinjan toiminnassa 1920-luvulla, liittyi linjan sisäisiin »leikkauksiin» eli puoluemurhiin, joiden tekijöinä olivat usein juuri Pietarissa koulutetut suomalaiset punaupseerit.
Murhat oli poikkeuksetta perusteellisesti suunniteltu ja pantu täytäntöön ammattimaisesti. Ne olivat yksi GPU:n vastavakoilulta omaksuttu toimintamuoto Suomessa. Murhat tehtiin SKP:n puoluepäätöksillä
ja luvan »leikkaukselle» saattoi antaa Suomessa ollut linjan yliorganisaattori. Tekojen motiivina oli poistaa rivistä EK:n (Valpon) yhteysmiehiksi epäillyt. Joissain tapauksissa kyseessä olivat myös puhtaat kostomurhat.
Ensimmäinen Suomen viranomaisten tietoon tullut »leikkaus» oli Teodor Sädevirran murha Helsingissä 26. elokuuta 1920.
Kostomurhiin lukeutui Pekka Pitkäsen murha Kuopiossa 25. syyskuuta 1921. Lokakuussa 1926 (tarkka päivä tuntematon) murhattiin Espoon saaristossa Kustaa Hakkarainen, jota epäiltiin »ohranan mieheksi». Kostomurhiin lukeutui myös Heikki Haukkalan murha Keuruulla 25. tammikuuta 1927. Tyypillisiin »leikkauksiin» lukeutuivat mm. Pauli Kukkosen murha Oulussa 10. syyskuuta 1932 ja
Toivo Peltosen murha Keravalla 23. kesäkuuta 1933 jne.
Tyypillisesti näiden murhien tekijät välttivät kiinni jäämisen ja siirtyivät etappiteitä Neuvostoliittoon.
SKP:n noudattama puoluekuri ja puoluemoraali perustuivat Venäjän bolshevikkien maanalaisuuden kauden esikuvaan.
Se päti myös SKP:n suhteeseen terroria kohtaan. Terrori hyväksyttiin, »jos se on välttämätöntä porvariston vastarinnan tukahduttamiseksi». SKP:lle selkänsä kääntäneiden ymmärrettiin tavallaan astuneen samalla porvariston puolelle.
Käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että maanalaisen SKP:n piirissä olisi ollut suurempaakin halukkuutta terroristisiin tekoihin, mutta puolue ei antanut niihin lupaa. - muistaakseni
Eiks sen ollunna se itse Mannerheimin ampuma Linqvist Tampereella -- siis sen tytön isoisä , joka teki sen" uralin perhosen " -- aivan sodan viimeisillä minuuteilla
- viking sevelius
Tiiä mikä Borg Lindqvvst Jomalan sukurutsalasta ollut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad961605- 541083
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että4151017- 166952
- 57782
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän126752- 51688
- 78675
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38655- 57651