Itä-rintama ensimmäisessä maailmansodassa

Saksassa olivat yhdessä vaiheessa kovinkin hädissään venäläisten etenemisestä. Paremmin venäläiset etenivät kuin ranskalaiset ja engelsmannit jotka eivät saaneet mitään aikaan. Yritystä kyllä välillä oli mutta tulokset surkeita. Oli se ihme ettei kolme suurvaltaa, Englanti, Ranska ja Venäjä saaneet Saksaa polvilleen, piti rapakon takaa Amerikka apuun huutaa. Heikko esitys.

Näin se meni kirjoitti:

Saksassa olivat yhdessä vaiheessa kovinkin hädissään venäläisten etenemisestä. Paremmin venäläiset etenivät kuin ranskalaiset ja engelsmannit jotka eivät saaneet mitään aikaan. Yritystä kyllä välillä oli mutta tulokset surkeita. Oli se ihme ettei kolme suurvaltaa, Englanti, Ranska ja Venäjä saaneet Saksaa polvilleen, piti rapakon takaa Amerikka apuun huutaa. Heikko esitys.

Lue lisää

nimenomaan Venäjä. Ja olihan Saksalla puolellaan Itävalta-Unkari ja Turkkikin.

Ranska ja Englanti eivät hyökänneet alussa, vaan olivat hätää kärsimässä Saksan hyökkäyksen kanssa. Apuun tarvittiin Saksan sähläys eli Marnen ihme.
Saksa ei ollut odottanut Venäjältä niin nopeaa toimintaa.

Näin se meni kirjoitti:

Saksassa olivat yhdessä vaiheessa kovinkin hädissään venäläisten etenemisestä. Paremmin venäläiset etenivät kuin ranskalaiset ja engelsmannit jotka eivät saaneet mitään aikaan. Yritystä kyllä välillä oli mutta tulokset surkeita. Oli se ihme ettei kolme suurvaltaa, Englanti, Ranska ja Venäjä saaneet Saksaa polvilleen, piti rapakon takaa Amerikka apuun huutaa. Heikko esitys.

Lue lisää

Korjataan. Ainoa kuka oli huolissaan itärintamasta oli Von Moltke, joka hätiköi venäläisten hyökätessä. Schlieffenin suunnitelma sisälsi väliaikaisen vetäytymisen idässä. Ludendorffilla ja Hindenburgilla ei ollut suuriakaan vaikeuksia murskata Samsonovin ja von Rennekampfin armeijoita

Heikko oli kirjoitti:

nimenomaan Venäjä. Ja olihan Saksalla puolellaan Itävalta-Unkari ja Turkkikin.

Ranska ja Englanti eivät hyökänneet alussa, vaan olivat hätää kärsimässä Saksan hyökkäyksen kanssa. Apuun tarvittiin Saksan sähläys eli Marnen ihme.
Saksa ei ollut odottanut Venäjältä niin nopeaa toimintaa.

Lue lisää

Itävalta runparin roska-armeijasta karkasi kaikki slaavit karkuun. Juuri yksi madjaari eilen kertoi miten yrittivät jopa slaaveille etuisuuksia antaa, mutta ei auttanut. Itävaltalaisilla oli myös heikko taistelumoraali, ihan kuten armeijan juutalaisilla. Parhaiten tappeli unkarilaiset joiden etu oli, että valtakunta säilyy. Olihan se muuttunut liberaalimpaan suuntaan vuoden 1848 jälkeen. Turkin vaikutus Venäjään oli mitätön. Saksallakin oli mitätön määrä joukkoja Lähi-Idässä sodan alussa.

LaD kirjoitti:

Korjataan. Ainoa kuka oli huolissaan itärintamasta oli Von Moltke, joka hätiköi venäläisten hyökätessä. Schlieffenin suunnitelma sisälsi väliaikaisen vetäytymisen idässä. Ludendorffilla ja Hindenburgilla ei ollut suuriakaan vaikeuksia murskata Samsonovin ja von Rennekampfin armeijoita

Lue lisää

Mitään ratkaisevaa ei Moltke kuitenkaan tehnyt. Kluck sähläsi jättäen ison aukon kahden armeijaryhmän väliin. Kluck teki muitakin virheitä. Ajatus idän "ihmevaikutuksesta" on tyhmien panslaavistien höpinää jolla yritetään paikata omia surkeita tappioita, vähätellä saksalaisten "liittolaisten" tunarointia sekä mitätöidä länsimaalaisten demokraattien taistelukyvyn ja tahdon vaikutusta tilanteeseen.

Heikko oli kirjoitti:

nimenomaan Venäjä. Ja olihan Saksalla puolellaan Itävalta-Unkari ja Turkkikin.

Ranska ja Englanti eivät hyökänneet alussa, vaan olivat hätää kärsimässä Saksan hyökkäyksen kanssa. Apuun tarvittiin Saksan sähläys eli Marnen ihme.
Saksa ei ollut odottanut Venäjältä niin nopeaa toimintaa.

Lue lisää

Preussilaiset upseerit. Maailman eliitti laski alleen Marnessa.

pelataanko sintahous kirjoitti:

Mitään ratkaisevaa ei Moltke kuitenkaan tehnyt. Kluck sähläsi jättäen ison aukon kahden armeijaryhmän väliin. Kluck teki muitakin virheitä. Ajatus idän "ihmevaikutuksesta" on tyhmien panslaavistien höpinää jolla yritetään paikata omia surkeita tappioita, vähätellä saksalaisten "liittolaisten" tunarointia sekä mitätöidä länsimaalaisten demokraattien taistelukyvyn ja tahdon vaikutusta tilanteeseen.

Lue lisää

Kluck ja Von Bülow ovat molemmat yhtä syyllisiä offensiivin epäonnistumiseen, molemmat poikkesivat ahneuden vuoksi suunnitelmasta

LaD kirjoitti:

Kluck ja Von Bülow ovat molemmat yhtä syyllisiä offensiivin epäonnistumiseen, molemmat poikkesivat ahneuden vuoksi suunnitelmasta

Toisella oli uhkarohkeus ja toisella liiallinen pelkuruus. Eivät ilmeisesti tulleet vielä keskenään juttuun. Moltken kaltaisten hermoraunioiden läsnäolo ei parantanut tilannetta.

Olihan Venäjällä kuitenkin miehiä vaikka muille jakaa ja kai kyvykkäitä kenraaleitakin. Tsaariko homman ryssi, olisi antanut ammattisotilaiden hoitaa sotiminen?

Kysyn vaan kirjoitti:

Olihan Venäjällä kuitenkin miehiä vaikka muille jakaa ja kai kyvykkäitä kenraaleitakin. Tsaariko homman ryssi, olisi antanut ammattisotilaiden hoitaa sotiminen?

koostaaan ja rohkeudestaan huolimatta yhtä tehoton kuin koko tsaarinvalta.
Huolto ei pelannut. Suuret tappiot veivät taistelutahdon. Kaiken huipuksi tsaari syrjäytti pätevän suuriruhtinas Nikolain ja ryhtyi itse ylipäälliköksi. Se oli lopullinen tuhon tie.

Armeija oli kirjoitti:

koostaaan ja rohkeudestaan huolimatta yhtä tehoton kuin koko tsaarinvalta.
Huolto ei pelannut. Suuret tappiot veivät taistelutahdon. Kaiken huipuksi tsaari syrjäytti pätevän suuriruhtinas Nikolain ja ryhtyi itse ylipäälliköksi. Se oli lopullinen tuhon tie.

Lue lisää

Huollon toimimattomuus oli Venäjän armeijan suurin ongelma? Sekä tietysti se että Nikolai teki "hitlerit" eli alkoi leikkimään suurta sotapäällikköä?

Kysyn vaan kirjoitti:

Huollon toimimattomuus oli Venäjän armeijan suurin ongelma? Sekä tietysti se että Nikolai teki "hitlerit" eli alkoi leikkimään suurta sotapäällikköä?

oli myös kiihotustyöllä. Mutta pohjaa se sai juuri epäonnistuneista ja suuria tappioita tuottaneista taisteluista. Venäjän armeija hävisi useimmat suuret taistelut.

Kurin romahdettua ja armeijan menetettyä taistelukykynsä toimeenpantiin vallankumous. Kenraalit taivuttelivat Nikolain luopumaan kruunustaan.Siitä se sitten lopullisesti lähti.

Kysyn vaan kirjoitti:

Olihan Venäjällä kuitenkin miehiä vaikka muille jakaa ja kai kyvykkäitä kenraaleitakin. Tsaariko homman ryssi, olisi antanut ammattisotilaiden hoitaa sotiminen?

Venäjän armeijalla ei todellakaan ollut mitenkään runsaasti eliittiä. Ei sillä sitä ole koskaan ollutkaan. Vähemmistöt eivät myöskään kiinnostuneet kunnolla taistelusta. Tsaari tuhosi homman suostumalla Brusilovin tyhmään hyökkäykseen. Ilman sitä olisi ollut voimaa pitää valtakunta koossa ja saada lopulta kunnon rauhanehdot joko Saksalta tai sitten liittosopimus briteiltä.

Tietysti osansa kirjoitti:

oli myös kiihotustyöllä. Mutta pohjaa se sai juuri epäonnistuneista ja suuria tappioita tuottaneista taisteluista. Venäjän armeija hävisi useimmat suuret taistelut.

Kurin romahdettua ja armeijan menetettyä taistelukykynsä toimeenpantiin vallankumous. Kenraalit taivuttelivat Nikolain luopumaan kruunustaan.Siitä se sitten lopullisesti lähti.

Lue lisää

Venäjän armeija MURSKASI TÄYSIN Itävalta-Unkarin taistelukyvyn Brusilovin hyökkäyksessä. Ilman sitä olisi Itävalta-Unkari pystynyt jatkamaan sotaa Saksankin luhistuttua ainakin kolme vuotta. Sen lyömiseen ei Carparentton pelleily olisi töpsinyt.

näin se meni kirjoitti:

Venäjän armeijalla ei todellakaan ollut mitenkään runsaasti eliittiä. Ei sillä sitä ole koskaan ollutkaan. Vähemmistöt eivät myöskään kiinnostuneet kunnolla taistelusta. Tsaari tuhosi homman suostumalla Brusilovin tyhmään hyökkäykseen. Ilman sitä olisi ollut voimaa pitää valtakunta koossa ja saada lopulta kunnon rauhanehdot joko Saksalta tai sitten liittosopimus briteiltä.

Lue lisää

epäluottamus tsaarin hallintoon oli jo aika päiviä ennen Brusilovin hyökkäystä vienyt voiton mahdollisuudet.
Tietysti oli aina toiveita selvitä ilman täydellistä katastrofia, mutta sekin tuli eteen armeijan kurin ja taistelutahdon hävittyä totaalisti.

Sotaväsymys ja kirjoitti:

epäluottamus tsaarin hallintoon oli jo aika päiviä ennen Brusilovin hyökkäystä vienyt voiton mahdollisuudet.
Tietysti oli aina toiveita selvitä ilman täydellistä katastrofia, mutta sekin tuli eteen armeijan kurin ja taistelutahdon hävittyä totaalisti.

Lue lisää

Nooh voi olla näinkin. Saksalaisia siinä Brusilovin kahakassakin oli sen verran ettei läpimurtoa tule. Enemmistö Saksan voimista oli aina ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla.

taas tietoa kirjoitti:

Venäjän armeija MURSKASI TÄYSIN Itävalta-Unkarin taistelukyvyn Brusilovin hyökkäyksessä. Ilman sitä olisi Itävalta-Unkari pystynyt jatkamaan sotaa Saksankin luhistuttua ainakin kolme vuotta. Sen lyömiseen ei Carparentton pelleily olisi töpsinyt.

Lue lisää

Itävalta-Unkari oli keskusvaltojen Tsaarivenäjä. Hyvin samankaltaisen päin persettä hoidettu sotiminen

LaD kirjoitti:

Itävalta-Unkari oli keskusvaltojen Tsaarivenäjä. Hyvin samankaltaisen päin persettä hoidettu sotiminen

Mackasen pelasti ne ekalla kerralla tuholta. Venäjän hyytyminen ja saksalaisten apu pelasti ne totaaliselta tuholta vuonna 1916. Sodan aloittava dementoitunut vanhuskin heitti veivinsä samaan aikaan kun ukkoja kaatui Ukrainan ja Puolan vellihaudoissa. Eipä ihme, ettei Hitler halunnut mokoman puolesta sotia.

Kysyn vaan kirjoitti:

Olihan Venäjällä kuitenkin miehiä vaikka muille jakaa ja kai kyvykkäitä kenraaleitakin. Tsaariko homman ryssi, olisi antanut ammattisotilaiden hoitaa sotiminen?

Venäjän armeija oli kaikenkaikkiaan vanhanaikainen, varusteiltaan ja toimintatavoiltaan. Kokoa oli mutta koulutus oli niin ja näin. Moraali romahti sodan aikana ja kaikenkarvaiset vallankumoushihhulit myyräsivät minkä ehtivät.

Alexandr Solzhenitsyn kuvaa kirjassaan "Elokuu 14" erinomaisesti kenraali Samsonovin armeijan tuhoa Tannenbergin taistelussa Itä-Preussissa.

Sologdin kirjoitti:

Venäjän armeija oli kaikenkaikkiaan vanhanaikainen, varusteiltaan ja toimintatavoiltaan. Kokoa oli mutta koulutus oli niin ja näin. Moraali romahti sodan aikana ja kaikenkarvaiset vallankumoushihhulit myyräsivät minkä ehtivät.

Alexandr Solzhenitsyn kuvaa kirjassaan "Elokuu 14" erinomaisesti kenraali Samsonovin armeijan tuhoa Tannenbergin taistelussa Itä-Preussissa.

Lue lisää

Saksalaisilla oli useita rintamia yhtaikaa ja vielä brittien pistämä merisaarto kaupan päälle. Tappiolle ei ole selityksiä. Venäjä hävisi ja sillä selvä. Kaikki omat johtajat tapettiin omien toimesta heti sodan jälkeen sekä 30-luvulla. Toki muutamia isoja nimiä kuten Denikin oli vielä elossa toisen maailmansodankin jälkeen, mutta lopputulosta tämä ei muuta. Venäjän keisarikunta hävisi ikuisesti historian roskatynnyriin.

seli seli kirjoitti:

Saksalaisilla oli useita rintamia yhtaikaa ja vielä brittien pistämä merisaarto kaupan päälle. Tappiolle ei ole selityksiä. Venäjä hävisi ja sillä selvä. Kaikki omat johtajat tapettiin omien toimesta heti sodan jälkeen sekä 30-luvulla. Toki muutamia isoja nimiä kuten Denikin oli vielä elossa toisen maailmansodankin jälkeen, mutta lopputulosta tämä ei muuta. Venäjän keisarikunta hävisi ikuisesti historian roskatynnyriin.

Lue lisää

Venäjällä lienee nyt uusi "tsaari".