Demokratia kriisiytymässä

Kokoomus ja Vihreät ovat olleet selkeämmin vastuunkantopuolueita. Tässä olen samaa mieltä. Molempien kannattajakunnassa on suhteellisen paljon koulutettuja ihmisiä, joilla on paremmat valmiudet ymmärtää mutkikkaitakin asioita ja nähdä erilaisten asioiden välisiä relaatioita ja suhteuttaa niitä toisiinsa suht järkevästi kuin vähemmän teoreettista koulupohjaa omaavilla. Vaikeiden poliittisten kysymysten hahmottamisessa auttaa kyky teoriatisoida ja jäsentää asioita. Siinä vaan konkreettiset käsitteet korvataan abstrakeilla ja/tai munkkilatinalla, joka vieraannuttaa muut entistäkin enemmän päätöksenteosta. Eli demokratiakriisiin ei auta paljoa se, että harvat ja valitut ymmärtävät edes kohtuullisesti asioita.

Uskalluksesta olla tekemättä mitään on kyllä parempi esimerkki kuntarakenneuudistus. Sillehän ei ole olemassa oikein mitään rationaalisia vastaperusteita, jollei sitten kotiseuturakkauden ja vanhan vaalimista pidetä sellaisina. Mutta ei minusta demokratian kriisiä pidä ehkä silti lähestyä huonon loopputuloksen näkökulmasta, vaan siitä, että päätöksenteosta luovutaan kokonaan ja valta annetaan vapaaehtoisesti muille.

Eläkeiän alarajan nostaminen on huono esimerkki demokratia kriisistä. Asia on minusta melkeinpä päinvastoin. Tässä kohdin on selvää yritystä pohtia eri vaihtoehtojen seurausvaikutuksia ja tehdä ratkaisut sen mukaan.

Eläkeiän alarajan nostamisella pyritään työurien pidentämiseen. Tämä on kovin heikko peruste ainakin mitä tulee nyt eläköityviin suuriin ikäluokkiin. Mitään työvoimapulaa ei ole läheskään kaikissa ammattiryhmissä olemassa eikä edes lähiaikoina tulossa. Niissäkin ammateissa, joissa vallitsee työvoimapula, on enemmän kyse siitä, ettei työ kelpaa kantaväestölle. Ratkaisua on sen vuoksi jouduttu hakemaan työperäisen maahanmuuton kautta. Eläkeiän alarajan nostaminen tällaisessa tilanteessa tarkoittaisi vain sitä, että "välitilaan" joutuneet ihmiset saisivat toimeentulonsa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksina yms. Se ei siis olisi mikään ratkaisu mihinkään ongelmaan. Jos joskus hamassa tulevaisuudessa voidaan nähdä merkittävä työvoimapula, jota ei nyt sovituilla tempuilla kyetä ratkaisemaan, eläkeiän alarajaa on muiden keinojen ohessa silloin järkevää nostaa.

Toinen ja oikeastaan vakavampi asia on huoltosuhteen heikentyminen eläkeläisten määrän kasvaessa. Eläkeiän alarajan nostaminen olisi lääke tähän ongelmaan, jos kaikille halukkaille olisi työtä. Nyt kävisi vain niin, että rajan noston verran porukkaa tulisi lisää työttömiksi. Eli nosto olisi yhtä tyhjän kanssa, yhteiskunnan menot siirtyisivät vain luukulta toiselle. Ainoa tepsivä keino ratkaista ongelma on saada merkittävää talouskasvua aikaan. Kun tämä kierre uskottavasti alkaa, sitten on eläkeiän alarajankin laskun aika.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kokoomus ja Vihreät ovat olleet selkeämmin vastuunkantopuolueita. Tässä olen samaa mieltä. Molempien kannattajakunnassa on suhteellisen paljon koulutettuja ihmisiä, joilla on paremmat valmiudet ymmärtää mutkikkaitakin asioita ja nähdä erilaisten asioiden välisiä relaatioita ja suhteuttaa niitä toisiinsa suht järkevästi kuin vähemmän teoreettista koulupohjaa omaavilla. Vaikeiden poliittisten kysymysten hahmottamisessa auttaa kyky teoriatisoida ja jäsentää asioita. Siinä vaan konkreettiset käsitteet korvataan abstrakeilla ja/tai munkkilatinalla, joka vieraannuttaa muut entistäkin enemmän päätöksenteosta. Eli demokratiakriisiin ei auta paljoa se, että harvat ja valitut ymmärtävät edes kohtuullisesti asioita.

Uskalluksesta olla tekemättä mitään on kyllä parempi esimerkki kuntarakenneuudistus. Sillehän ei ole olemassa oikein mitään rationaalisia vastaperusteita, jollei sitten kotiseuturakkauden ja vanhan vaalimista pidetä sellaisina. Mutta ei minusta demokratian kriisiä pidä ehkä silti lähestyä huonon loopputuloksen näkökulmasta, vaan siitä, että päätöksenteosta luovutaan kokonaan ja valta annetaan vapaaehtoisesti muille.

Eläkeiän alarajan nostaminen on huono esimerkki demokratia kriisistä. Asia on minusta melkeinpä päinvastoin. Tässä kohdin on selvää yritystä pohtia eri vaihtoehtojen seurausvaikutuksia ja tehdä ratkaisut sen mukaan.

Eläkeiän alarajan nostamisella pyritään työurien pidentämiseen. Tämä on kovin heikko peruste ainakin mitä tulee nyt eläköityviin suuriin ikäluokkiin. Mitään työvoimapulaa ei ole läheskään kaikissa ammattiryhmissä olemassa eikä edes lähiaikoina tulossa. Niissäkin ammateissa, joissa vallitsee työvoimapula, on enemmän kyse siitä, ettei työ kelpaa kantaväestölle. Ratkaisua on sen vuoksi jouduttu hakemaan työperäisen maahanmuuton kautta. Eläkeiän alarajan nostaminen tällaisessa tilanteessa tarkoittaisi vain sitä, että "välitilaan" joutuneet ihmiset saisivat toimeentulonsa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksina yms. Se ei siis olisi mikään ratkaisu mihinkään ongelmaan. Jos joskus hamassa tulevaisuudessa voidaan nähdä merkittävä työvoimapula, jota ei nyt sovituilla tempuilla kyetä ratkaisemaan, eläkeiän alarajaa on muiden keinojen ohessa silloin järkevää nostaa.

Toinen ja oikeastaan vakavampi asia on huoltosuhteen heikentyminen eläkeläisten määrän kasvaessa. Eläkeiän alarajan nostaminen olisi lääke tähän ongelmaan, jos kaikille halukkaille olisi työtä. Nyt kävisi vain niin, että rajan noston verran porukkaa tulisi lisää työttömiksi. Eli nosto olisi yhtä tyhjän kanssa, yhteiskunnan menot siirtyisivät vain luukulta toiselle. Ainoa tepsivä keino ratkaista ongelma on saada merkittävää talouskasvua aikaan. Kun tämä kierre uskottavasti alkaa, sitten on eläkeiän alarajankin laskun aika.

Lue lisää

jollet saa asiaasi mahtumaan kahteen lausessen niin sitä on turha kijoittaa, Kokoomus ja vihdeät, mikä vitsi, maan saattaminen konkurssitilaan aikana kun maan vauraus on ennennäkemätön on kyllä temppu. Eläkeiän nostolle ei ole vaihtoehtoja ja SAK:n valta on nujerrettava ennenkuin maalla on mitään selviytymisen mahdollisuuksia..

Mielipidepankki kirjoitti:

Kokoomus ja Vihreät ovat olleet selkeämmin vastuunkantopuolueita. Tässä olen samaa mieltä. Molempien kannattajakunnassa on suhteellisen paljon koulutettuja ihmisiä, joilla on paremmat valmiudet ymmärtää mutkikkaitakin asioita ja nähdä erilaisten asioiden välisiä relaatioita ja suhteuttaa niitä toisiinsa suht järkevästi kuin vähemmän teoreettista koulupohjaa omaavilla. Vaikeiden poliittisten kysymysten hahmottamisessa auttaa kyky teoriatisoida ja jäsentää asioita. Siinä vaan konkreettiset käsitteet korvataan abstrakeilla ja/tai munkkilatinalla, joka vieraannuttaa muut entistäkin enemmän päätöksenteosta. Eli demokratiakriisiin ei auta paljoa se, että harvat ja valitut ymmärtävät edes kohtuullisesti asioita.

Uskalluksesta olla tekemättä mitään on kyllä parempi esimerkki kuntarakenneuudistus. Sillehän ei ole olemassa oikein mitään rationaalisia vastaperusteita, jollei sitten kotiseuturakkauden ja vanhan vaalimista pidetä sellaisina. Mutta ei minusta demokratian kriisiä pidä ehkä silti lähestyä huonon loopputuloksen näkökulmasta, vaan siitä, että päätöksenteosta luovutaan kokonaan ja valta annetaan vapaaehtoisesti muille.

Eläkeiän alarajan nostaminen on huono esimerkki demokratia kriisistä. Asia on minusta melkeinpä päinvastoin. Tässä kohdin on selvää yritystä pohtia eri vaihtoehtojen seurausvaikutuksia ja tehdä ratkaisut sen mukaan.

Eläkeiän alarajan nostamisella pyritään työurien pidentämiseen. Tämä on kovin heikko peruste ainakin mitä tulee nyt eläköityviin suuriin ikäluokkiin. Mitään työvoimapulaa ei ole läheskään kaikissa ammattiryhmissä olemassa eikä edes lähiaikoina tulossa. Niissäkin ammateissa, joissa vallitsee työvoimapula, on enemmän kyse siitä, ettei työ kelpaa kantaväestölle. Ratkaisua on sen vuoksi jouduttu hakemaan työperäisen maahanmuuton kautta. Eläkeiän alarajan nostaminen tällaisessa tilanteessa tarkoittaisi vain sitä, että "välitilaan" joutuneet ihmiset saisivat toimeentulonsa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksina yms. Se ei siis olisi mikään ratkaisu mihinkään ongelmaan. Jos joskus hamassa tulevaisuudessa voidaan nähdä merkittävä työvoimapula, jota ei nyt sovituilla tempuilla kyetä ratkaisemaan, eläkeiän alarajaa on muiden keinojen ohessa silloin järkevää nostaa.

Toinen ja oikeastaan vakavampi asia on huoltosuhteen heikentyminen eläkeläisten määrän kasvaessa. Eläkeiän alarajan nostaminen olisi lääke tähän ongelmaan, jos kaikille halukkaille olisi työtä. Nyt kävisi vain niin, että rajan noston verran porukkaa tulisi lisää työttömiksi. Eli nosto olisi yhtä tyhjän kanssa, yhteiskunnan menot siirtyisivät vain luukulta toiselle. Ainoa tepsivä keino ratkaista ongelma on saada merkittävää talouskasvua aikaan. Kun tämä kierre uskottavasti alkaa, sitten on eläkeiän alarajankin laskun aika.

Lue lisää

"Kun tämä kierre uskottavasti alkaa, sitten on eläkeiän alarajankin laskun aika. "

Juuri tuotahan se demarien oportunismi on. Eläkeikää pitää nostaa ei laskea, vaikka lyhyellä tähtäimellä se satuttaa muutamaa suuriin ikäluokkiin kuuluvia. Ongelman ydin on siinä, että palvelumme ja tulonsiirtomme eivät tuota niin suurta työpanosta, että sillä voitaisiin rahoittaa nykyiset palvelut ja tulonsiirrot. Siis yksinkertaisesti velkaannumme koko ajan kiihtyvällä tahdilla, Eläköityminen lisää alijäämää.

Meillä on Euroopassa kaksi hyvää esimerkkiä eläkeiän noston ja tiukemman työhönottovelvollisuuden vaikutuksista. Ruotsi ja Saksa. Euroopan todelliset talousveturit, ovat molemmat toetuttaneet työreformin, Ruotsissa oikeistohallituksen toimin ja Saksassa demarivetoisena (Shchöder). Suomessa ei uskalleta tarttua asiaan ja menetämme kilpailukykyämme niin, että kohta olemme Euroopan pohjasaakkaa. Eläkeiän nosto ja työn tekemisen kannustavuuden nosto ovat luoneet noissa maissa sitä talouskasvua jota meilläkin pitää saada aikaan. Eläkkeellä olemalla sitä ei saada, ei vaikka tyttömyyttäkin olisi. Saksassa uskallettiin demarien toimesta jopa alentaa palkkatasoa uusilta työntekijöiltä, silti työttömyys on alentunut merkittävästi. Nämä ratkaisut siis tehtiin jo ennen Merkelin aikaa, ja nyt Merkel nauttii vahvan taouden hedelmistä.

Olet erinomainen esimerkki siitä mihin Suomen demarien politiikka tähtää, siis kaltaistesi asioita huonosti ymmärtävien ja vain omasta suppeasta näkökulmastaan katselevien suosion kalasteluun. Eläkeiän nosto on helppo asia vastustaa, se kun kuulostaa yksinkertaisen ihmisen mielestä saavutetun edun menetykseltä.

Vielä kommentit kirjoitti:

"Kun tämä kierre uskottavasti alkaa, sitten on eläkeiän alarajankin laskun aika. "

Juuri tuotahan se demarien oportunismi on. Eläkeikää pitää nostaa ei laskea, vaikka lyhyellä tähtäimellä se satuttaa muutamaa suuriin ikäluokkiin kuuluvia. Ongelman ydin on siinä, että palvelumme ja tulonsiirtomme eivät tuota niin suurta työpanosta, että sillä voitaisiin rahoittaa nykyiset palvelut ja tulonsiirrot. Siis yksinkertaisesti velkaannumme koko ajan kiihtyvällä tahdilla, Eläköityminen lisää alijäämää.

Meillä on Euroopassa kaksi hyvää esimerkkiä eläkeiän noston ja tiukemman työhönottovelvollisuuden vaikutuksista. Ruotsi ja Saksa. Euroopan todelliset talousveturit, ovat molemmat toetuttaneet työreformin, Ruotsissa oikeistohallituksen toimin ja Saksassa demarivetoisena (Shchöder). Suomessa ei uskalleta tarttua asiaan ja menetämme kilpailukykyämme niin, että kohta olemme Euroopan pohjasaakkaa. Eläkeiän nosto ja työn tekemisen kannustavuuden nosto ovat luoneet noissa maissa sitä talouskasvua jota meilläkin pitää saada aikaan. Eläkkeellä olemalla sitä ei saada, ei vaikka tyttömyyttäkin olisi. Saksassa uskallettiin demarien toimesta jopa alentaa palkkatasoa uusilta työntekijöiltä, silti työttömyys on alentunut merkittävästi. Nämä ratkaisut siis tehtiin jo ennen Merkelin aikaa, ja nyt Merkel nauttii vahvan taouden hedelmistä.

Olet erinomainen esimerkki siitä mihin Suomen demarien politiikka tähtää, siis kaltaistesi asioita huonosti ymmärtävien ja vain omasta suppeasta näkökulmastaan katselevien suosion kalasteluun. Eläkeiän nosto on helppo asia vastustaa, se kun kuulostaa yksinkertaisen ihmisen mielestä saavutetun edun menetykseltä.

Lue lisää

En vastusta eläkeiän nostamista, jos siitä on hyötyä taloudelle. Olet ihan oikeassa siinä, että eläköityminen (tai oikeammin huoltosuhteen heikkeneminen) lisää taloudellisia vaikeuksia. Tätähän en ole kyseenalaistanutkaan. Nykyisessä työttömyystilanteessa ja vapaiden työpaikkojen vähäisillä määrillä eläkeiän nostaminen ei vaan tuo mitään lisäarvoa, vaikka koko eläkeikä poistettaisiin kokonaan niin kauan kun sen vaihtoehtona on työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki. Työhönottovelvollisuudenkaan tiukentaminen ei auta, jos niitä avoimia työpiakkoja ei vaan ole. Hatustako niität otat?

Suomen kilpailukyky arvioitiin 144 maan mittauksessa aika hiljakkoin kolmanneksi parhaaksi maailmassa Sveitsin ja Singaporen jälkeen. Myös EU-tasolla kilpailukykymme on arvioitu aivan kärkiluokkaan.

http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/kansainvalinen/Uutiset/wef_kilpailukyky

Mielipidepankki kirjoitti:

En vastusta eläkeiän nostamista, jos siitä on hyötyä taloudelle. Olet ihan oikeassa siinä, että eläköityminen (tai oikeammin huoltosuhteen heikkeneminen) lisää taloudellisia vaikeuksia. Tätähän en ole kyseenalaistanutkaan. Nykyisessä työttömyystilanteessa ja vapaiden työpaikkojen vähäisillä määrillä eläkeiän nostaminen ei vaan tuo mitään lisäarvoa, vaikka koko eläkeikä poistettaisiin kokonaan niin kauan kun sen vaihtoehtona on työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki. Työhönottovelvollisuudenkaan tiukentaminen ei auta, jos niitä avoimia työpiakkoja ei vaan ole. Hatustako niität otat?

Suomen kilpailukyky arvioitiin 144 maan mittauksessa aika hiljakkoin kolmanneksi parhaaksi maailmassa Sveitsin ja Singaporen jälkeen. Myös EU-tasolla kilpailukykymme on arvioitu aivan kärkiluokkaan.

http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/kansainvalinen/Uutiset/wef_kilpailukyky

Lue lisää

Anteeksi, en ymmärtänyt että et ymmärrä

Ruotsin ja Saksan esimerkit osoittaa, että kun eläkeikää ja työn tekemisen kannustavuutta suhteessa sosiaaliavustuksiin nostetaan, kilpailukyky paranee. Tuo kilpailukykymittaus jota referoit ei mittaa taloudellista kilpailukykyä joka kuitekin on se joka ratkaisee sen, missä maassa tuotantoa harjoitetaan. Vaikka meillä olisi kuinka toimiva koulutus, korkeatasoinen terveydenhoito ja innovatiivinen ilmapiiri, ei se auta jos emme saa tuotteitamme kaupaksi liian korkeitten kustannusten vuoksi. Nuo tuossa tutkimuksessa mitatut asiat kun kaikki ovat äärettömän kalliita. Sak­sa ja Ruot­si ovat hoi­ta­neet asian­sa sel­väs­ti pa­rem­min. Jo­pa Rans­kan kil­pai­lu­ky­ky on ke­hit­ty­nyt työ­kus­tan­nuk­sis­sa Suo­mea pa­rem­min. Suomen ongelma ovat välituotepanosten aiheuttamat kustannukset, meillä energia, raaka-aineet ja logistiikka ovat kalliita, ja joku vihreiden ajama rikkidirektiivi tai muu energiavero vain pahentaa asiaa

En­nen pit­kää tä­mä me­no väis­tä­mät­tä tu­hoaa suo­ma­lai­sen hy­vin­voin­ti­val­tion, mutta siihen saakka hymistellään juuri tuollaisilla huonosti tulevaisuutta peilaavilla selvityksillä joihin sinäkin ilmeisen yksinkertaisena sorrut. Aiemminhan toinen arvostettu Sveitsiläinen tutkimuslaitos rankkasi Suomen 17. sijalle maailmassa ja laskua oli komeat kymmenen sijaa. Totuus lienee jossain tuossa välissä, mutta suunta on todella huolestettuva,

Mielipidepankki kirjoitti:

En vastusta eläkeiän nostamista, jos siitä on hyötyä taloudelle. Olet ihan oikeassa siinä, että eläköityminen (tai oikeammin huoltosuhteen heikkeneminen) lisää taloudellisia vaikeuksia. Tätähän en ole kyseenalaistanutkaan. Nykyisessä työttömyystilanteessa ja vapaiden työpaikkojen vähäisillä määrillä eläkeiän nostaminen ei vaan tuo mitään lisäarvoa, vaikka koko eläkeikä poistettaisiin kokonaan niin kauan kun sen vaihtoehtona on työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki. Työhönottovelvollisuudenkaan tiukentaminen ei auta, jos niitä avoimia työpiakkoja ei vaan ole. Hatustako niität otat?

Suomen kilpailukyky arvioitiin 144 maan mittauksessa aika hiljakkoin kolmanneksi parhaaksi maailmassa Sveitsin ja Singaporen jälkeen. Myös EU-tasolla kilpailukykymme on arvioitu aivan kärkiluokkaan.

http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/kansainvalinen/Uutiset/wef_kilpailukyky

Lue lisää

vasemmistideologian vanki, eläkeiän nostossa ei ole vaihtoehtoa, kyse on siitä kuka eläkkeet rahoittaa, ja se on toinen kysymys millä huonotuva huoltosuhde hoidetaan. Jos kilpailukyky on noin hyvä miksi teollisuus sitten karkaa maasta ei kai katsetta pidä suunnata SAK:n suuntaan ?

Vielä lisää kirjoitti:

Anteeksi, en ymmärtänyt että et ymmärrä

Ruotsin ja Saksan esimerkit osoittaa, että kun eläkeikää ja työn tekemisen kannustavuutta suhteessa sosiaaliavustuksiin nostetaan, kilpailukyky paranee. Tuo kilpailukykymittaus jota referoit ei mittaa taloudellista kilpailukykyä joka kuitekin on se joka ratkaisee sen, missä maassa tuotantoa harjoitetaan. Vaikka meillä olisi kuinka toimiva koulutus, korkeatasoinen terveydenhoito ja innovatiivinen ilmapiiri, ei se auta jos emme saa tuotteitamme kaupaksi liian korkeitten kustannusten vuoksi. Nuo tuossa tutkimuksessa mitatut asiat kun kaikki ovat äärettömän kalliita. Sak­sa ja Ruot­si ovat hoi­ta­neet asian­sa sel­väs­ti pa­rem­min. Jo­pa Rans­kan kil­pai­lu­ky­ky on ke­hit­ty­nyt työ­kus­tan­nuk­sis­sa Suo­mea pa­rem­min. Suomen ongelma ovat välituotepanosten aiheuttamat kustannukset, meillä energia, raaka-aineet ja logistiikka ovat kalliita, ja joku vihreiden ajama rikkidirektiivi tai muu energiavero vain pahentaa asiaa

En­nen pit­kää tä­mä me­no väis­tä­mät­tä tu­hoaa suo­ma­lai­sen hy­vin­voin­ti­val­tion, mutta siihen saakka hymistellään juuri tuollaisilla huonosti tulevaisuutta peilaavilla selvityksillä joihin sinäkin ilmeisen yksinkertaisena sorrut. Aiemminhan toinen arvostettu Sveitsiläinen tutkimuslaitos rankkasi Suomen 17. sijalle maailmassa ja laskua oli komeat kymmenen sijaa. Totuus lienee jossain tuossa välissä, mutta suunta on todella huolestettuva,

Lue lisää

Yhtälösi lienee jonkinlaista sumeaa mataematiikkaa.

Väität, että kun työn tekemisen kannustavuutta suhteessa sosiaalietuuksiin nostetaan, kilpialukyky paranee. Kannustavuutta voidaan kaiketi nostaa joko nostamalla palkkoja tai alentamalla sosiaalietuuksia. Hieman oudolta tuntuu ajatus siitä, että kilpailukyky kasvaisi palkkoja nostamalla. Jos taas puhutaan sosiaalietuukisen laskemisesta, ajatuksena lienee se, että työtttömän työhalut paranevat. Taka-ajatuksena lienee myös se, että työntekijät yleensä ovat laiskoja ja työhaluttomia, jos he saavat palkkaa verrattuna hieman vähemmän kuin puolet työttömyyskorvauksena, joka parin vuoden työttömyyden jälkeen vähentyy siitäkin olennaisesti ja tarkoittaa pitkäaikaista kurjistumiskehitystä.

Vientiteollisuudessa palkkojen merkitys yritysten kokonaiskustannuksissa on vähentynyt koko ajan. Koneet ovat korvanneet ihmiset. Esim. metsäteollisuudessa työvoimakustannuksia suurempi huolenaihe on ollut pitkään raaka-ainekustannukset sekä tehtaiden ja markkinoiden välinen välimatka. Hyvin mennyt konepajateollisuus ei ole valitellut työvoimapulasta eikä korkeista palkkakuluista, vaan on ollut huolissaan kansainvälisen talouden heikentymisesta ja nyt myös Kiinan heikentyneestä syklistä. Nämä ovat pääosin vähentäneet työn tarjontaa, mikä on viime aikoina näkynyt irtisanomisina ja lomautuksina. Mutta sinun mukaasi kyse onkin vain palkka- ja sosiaalietuukista raosta johtuvasta kilpailukyvyn puutteesta, mistä siis yritysjohtajat eivät tunnu kehtaavan mainita halaistua sanaa.

Uksot ilmeisesti, että työtä voidaan luoda tyhjästä, jos sosiaalietuuksia pienennetään ja eläkeikää nostetaan. Jos tällä taikatempulla joku maa nostetaan irti taantumasta, niin kyllä sellaista järkeä varmasti löytyy. Kannattaisi varmaan mennä konsultoimaan asiasta kreikkalaisille ja espanjalaisille ja kertoa heille, että ongelmanne on liian hyvä sosiaaliturva ja matala eläkeikä.

Ei missään liene näytetty, että Ruotsin ja Saksan menestys johtuisi mainitsemistasi toimista. Kyllähän Suomenkin talous oli hyvinä aikoina hyvässä vedossa eikä Saksan ja Ruotsinkaan taloustilanne välttämättä pysy yhtä hyvänä maailman tappiin. Kyllä globaalin talouden ongelmat koskettavat yhtä lailla niitäkin.

Eläkkeiän nostamisen yhteyttä kilpailukykyyn on vieläkin hankalampi ymmärtää. Tähän astihan vientiteollisuus on systemaattisesti pyrkinyt eroon ensimmäisenä juuri ikääntyvästä väestään eikä tilalle ole suinkaan otettu ikäihmisiä vaan nuoria, kun työllisyystilanne on parantunut. Ikäihminen otetaan remmiin mukaan siinä tilanteessa, kun muita ei enää saada.

Vaihtoehtoja korkeassa iässä on kolme: olet työssä, olet työtön tai olet eläkkeellä. Työssä oleminen edellyttää vapaana olevien työpaikkojen määrän lisääntymistä. Jos näin käy edellä mainitun kolmen ryhmän suhteisiin voi tulla muutoksia. Työ ei lisäänny vielä eläkeikää lisäämällä. Kiinassa ei tehdä meiltä enemmän tilauksia sillä perusteella, että kerromme heille nostaneemme eläkeikää. He tarkastelevat ihan muita asioita päättäessään tilauksista. Ongelmia alkaa syntyä vain siinä tapauksessa, että tilasukirjat alkavat täyttyä sellaista tahtia, että vihkoja joudutaan vaihtamaan viikottain. Sellaista ei ole näköpiirissä pitkiin aikoihin.

Mielitollo on kirjoitti:

vasemmistideologian vanki, eläkeiän nostossa ei ole vaihtoehtoa, kyse on siitä kuka eläkkeet rahoittaa, ja se on toinen kysymys millä huonotuva huoltosuhde hoidetaan. Jos kilpailukyky on noin hyvä miksi teollisuus sitten karkaa maasta ei kai katsetta pidä suunnata SAK:n suuntaan ?

Lue lisää

Huoltosuhde on ongelmallinen ja pahentumassa. Sitä en ole milloinkaan kiistänyt. Eläkeiän nostaminen ei vaan ole ratkaisu siihen pulmaan niin kauan, kun eläkkeen vaihtoehtona on työttömyyskorvaus. Jos vaihtoehtona olisi työllistyminen, asia olisi täysin toinen ja kannattaisin ilman muuta eläkeiän nostamista. Eläke ja huoltosuhdekysymys ovat yhtä ja samaa ongelmaa. Ei niitä pidä eikä voi eriyttää.

Kilpailukykymme on palkkatason kannalta ongelmallinen liukuhihnateollisuuden osalta. Siinä kisaamme Kiinan ja Intian tapaisten maiden palkkatason välillä. Jokainen voi tietysti tykönään miettiä sitä, kuinka realistista on alentaa teollisuustyöntekijän palkkaa meillä kymmesosaan nykyisestä, jotta kilpailukymme vastaisi Kiinan kilpailukykyä.

Punnjalostusteollisuudessa palkkatasoja tärkeämpi kilpailutekijä on raaka-aineen hinta ja etäisyys markkinoilta. Palkat näyttelevät yhä pienempää roolia. Siis ihan teollisuuden omienkin arvioiden mukaan. Siinä on silloin MTK:llä enemmän roolia kuin SAK:lla.

Elinkeinoelämän suhteen olisin luullut, että olisit kertonut minut olevan oikeistoideologian vanki. Olenhan useaan otteeseen arvostellut elinkeinoelämän tukitoimia ja väittänyt, että Suomen tulee satsata sellaiseen, missä olemme hyviä ja kehittää koko ajan osaamistamme. Pitää markkinanatalouden ehtojen mukaan pyrkiä valmistamaan sitä, mistä maailmalta saa parhaimman hinnan eikä sitä mitä veronmaksajat ehkä tukevat, kun poliitikot ovat heidät siihen ajaneet.

Itse uskon kovasti, että Suomen pärjääminen on tällaisesta kilpailukyvystä kiinni. Me emme voi ryhtyä mihinkään palkkakilpailuun vaan hakea markkinamme suurikatteisista aloista, joissa kehitysmaat eivät pysty kilpailemaan kanssamme. Tämä tarkoittaa panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja ihmisten yliopisto- ja korkeakulutasoiseen kouluttamiseen, kun puhutaan vientiteollisuudesta. Maan sisällä se tarkoittaa hakeutumista pois navettojen ja peltojen Suomesta kohti korkean teknologisen osaamisen Suomea.

Eläkeiän nostamisella olisi tuskin suuria vaikutuksia vientiteollisuutemme kilpailukykykyyn edes hyvinä talouden aikoina. Pulaa ei ole siinä päässä, vaan matalapalkka-aloilla, jotka ovat kotimarkkinoilla, ei viennissä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Huoltosuhde on ongelmallinen ja pahentumassa. Sitä en ole milloinkaan kiistänyt. Eläkeiän nostaminen ei vaan ole ratkaisu siihen pulmaan niin kauan, kun eläkkeen vaihtoehtona on työttömyyskorvaus. Jos vaihtoehtona olisi työllistyminen, asia olisi täysin toinen ja kannattaisin ilman muuta eläkeiän nostamista. Eläke ja huoltosuhdekysymys ovat yhtä ja samaa ongelmaa. Ei niitä pidä eikä voi eriyttää.

Kilpailukykymme on palkkatason kannalta ongelmallinen liukuhihnateollisuuden osalta. Siinä kisaamme Kiinan ja Intian tapaisten maiden palkkatason välillä. Jokainen voi tietysti tykönään miettiä sitä, kuinka realistista on alentaa teollisuustyöntekijän palkkaa meillä kymmesosaan nykyisestä, jotta kilpailukymme vastaisi Kiinan kilpailukykyä.

Punnjalostusteollisuudessa palkkatasoja tärkeämpi kilpailutekijä on raaka-aineen hinta ja etäisyys markkinoilta. Palkat näyttelevät yhä pienempää roolia. Siis ihan teollisuuden omienkin arvioiden mukaan. Siinä on silloin MTK:llä enemmän roolia kuin SAK:lla.

Elinkeinoelämän suhteen olisin luullut, että olisit kertonut minut olevan oikeistoideologian vanki. Olenhan useaan otteeseen arvostellut elinkeinoelämän tukitoimia ja väittänyt, että Suomen tulee satsata sellaiseen, missä olemme hyviä ja kehittää koko ajan osaamistamme. Pitää markkinanatalouden ehtojen mukaan pyrkiä valmistamaan sitä, mistä maailmalta saa parhaimman hinnan eikä sitä mitä veronmaksajat ehkä tukevat, kun poliitikot ovat heidät siihen ajaneet.

Itse uskon kovasti, että Suomen pärjääminen on tällaisesta kilpailukyvystä kiinni. Me emme voi ryhtyä mihinkään palkkakilpailuun vaan hakea markkinamme suurikatteisista aloista, joissa kehitysmaat eivät pysty kilpailemaan kanssamme. Tämä tarkoittaa panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja ihmisten yliopisto- ja korkeakulutasoiseen kouluttamiseen, kun puhutaan vientiteollisuudesta. Maan sisällä se tarkoittaa hakeutumista pois navettojen ja peltojen Suomesta kohti korkean teknologisen osaamisen Suomea.

Eläkeiän nostamisella olisi tuskin suuria vaikutuksia vientiteollisuutemme kilpailukykykyyn edes hyvinä talouden aikoina. Pulaa ei ole siinä päässä, vaan matalapalkka-aloilla, jotka ovat kotimarkkinoilla, ei viennissä.

Lue lisää

puhuu seipäistä kun pitäisi puhua aidasta, eläkeiän nostosta on kysymys yksinkertaisesti rahasta ei ole rahaa nykyisenkaltaisiin eläkkeisiin, työttömyys ongelmiin on keksittävä toisenlaiset ratkaisut, vaikka työtä jakamalla, siirrytään 6 tuntiseen työpäivään. Mikä rooli MTK:lla on puunjalostusteollisuudessa ei aukea. Me emme ryhdy palkkakilpailuun mutta meidät pakotetaan siihen, SAK ja muut kiristysjärjestöt ovat menneisyyden vankeja ja kyvyttömiä muutokseen, huippumoderni tehdas mahtuu muistitikulle ja vilahtaa Kiinaan,Intiaan,Vietnamiin jne valonnopeudella, täydeltä katastrofilta Suomen on pelastanut vain epävakaat olot Venäjällä, auton renkaita siellä voi paistaa mutta miljardien arvoista paperikonetta ei sinne parane viedä, koeta nyt mielitollo tulla järkiisi kun kaikesta huolimatta vaikutat järkimieheltä..

Mielipidepankki kirjoitti:

Yhtälösi lienee jonkinlaista sumeaa mataematiikkaa.

Väität, että kun työn tekemisen kannustavuutta suhteessa sosiaalietuuksiin nostetaan, kilpialukyky paranee. Kannustavuutta voidaan kaiketi nostaa joko nostamalla palkkoja tai alentamalla sosiaalietuuksia. Hieman oudolta tuntuu ajatus siitä, että kilpailukyky kasvaisi palkkoja nostamalla. Jos taas puhutaan sosiaalietuukisen laskemisesta, ajatuksena lienee se, että työtttömän työhalut paranevat. Taka-ajatuksena lienee myös se, että työntekijät yleensä ovat laiskoja ja työhaluttomia, jos he saavat palkkaa verrattuna hieman vähemmän kuin puolet työttömyyskorvauksena, joka parin vuoden työttömyyden jälkeen vähentyy siitäkin olennaisesti ja tarkoittaa pitkäaikaista kurjistumiskehitystä.

Vientiteollisuudessa palkkojen merkitys yritysten kokonaiskustannuksissa on vähentynyt koko ajan. Koneet ovat korvanneet ihmiset. Esim. metsäteollisuudessa työvoimakustannuksia suurempi huolenaihe on ollut pitkään raaka-ainekustannukset sekä tehtaiden ja markkinoiden välinen välimatka. Hyvin mennyt konepajateollisuus ei ole valitellut työvoimapulasta eikä korkeista palkkakuluista, vaan on ollut huolissaan kansainvälisen talouden heikentymisesta ja nyt myös Kiinan heikentyneestä syklistä. Nämä ovat pääosin vähentäneet työn tarjontaa, mikä on viime aikoina näkynyt irtisanomisina ja lomautuksina. Mutta sinun mukaasi kyse onkin vain palkka- ja sosiaalietuukista raosta johtuvasta kilpailukyvyn puutteesta, mistä siis yritysjohtajat eivät tunnu kehtaavan mainita halaistua sanaa.

Uksot ilmeisesti, että työtä voidaan luoda tyhjästä, jos sosiaalietuuksia pienennetään ja eläkeikää nostetaan. Jos tällä taikatempulla joku maa nostetaan irti taantumasta, niin kyllä sellaista järkeä varmasti löytyy. Kannattaisi varmaan mennä konsultoimaan asiasta kreikkalaisille ja espanjalaisille ja kertoa heille, että ongelmanne on liian hyvä sosiaaliturva ja matala eläkeikä.

Ei missään liene näytetty, että Ruotsin ja Saksan menestys johtuisi mainitsemistasi toimista. Kyllähän Suomenkin talous oli hyvinä aikoina hyvässä vedossa eikä Saksan ja Ruotsinkaan taloustilanne välttämättä pysy yhtä hyvänä maailman tappiin. Kyllä globaalin talouden ongelmat koskettavat yhtä lailla niitäkin.

Eläkkeiän nostamisen yhteyttä kilpailukykyyn on vieläkin hankalampi ymmärtää. Tähän astihan vientiteollisuus on systemaattisesti pyrkinyt eroon ensimmäisenä juuri ikääntyvästä väestään eikä tilalle ole suinkaan otettu ikäihmisiä vaan nuoria, kun työllisyystilanne on parantunut. Ikäihminen otetaan remmiin mukaan siinä tilanteessa, kun muita ei enää saada.

Vaihtoehtoja korkeassa iässä on kolme: olet työssä, olet työtön tai olet eläkkeellä. Työssä oleminen edellyttää vapaana olevien työpaikkojen määrän lisääntymistä. Jos näin käy edellä mainitun kolmen ryhmän suhteisiin voi tulla muutoksia. Työ ei lisäänny vielä eläkeikää lisäämällä. Kiinassa ei tehdä meiltä enemmän tilauksia sillä perusteella, että kerromme heille nostaneemme eläkeikää. He tarkastelevat ihan muita asioita päättäessään tilauksista. Ongelmia alkaa syntyä vain siinä tapauksessa, että tilasukirjat alkavat täyttyä sellaista tahtia, että vihkoja joudutaan vaihtamaan viikottain. Sellaista ei ole näköpiirissä pitkiin aikoihin.

Lue lisää

Tavallaan olet oikeassa, tässä tapauksessa sumea logiikka (tiedoksesi kun tässäkin osoitat tuetämättömyyttä: sumeaa matematiikkaa ei ole, matematiikassa on osaalue jota kutsutaan sumeksi logiikaksi) kuvaa paremmin työmarkkinoiden toimintaa, jossa diskreetin totuusarvon sijaan onkin reaalinen totuusarvo. Muuttujilla on erilaisia arvoja, vaikka ay-liike mielellään hakee vain mustavalkoisia totuusarvoja. Sumean logiikan mahdollistama oivallus portaattomasta säädöstä ei ole yltänyt työelämän sääntelyjärjestelmään ja sosiaaliturvaan. Kahden navan järjestelmä ja sopimusyhteiskunnan tarpeisiin luodut pysyviin työsuhteisiin kytkeytyvät oikeudet ja sosiaaliturva eivät enää vastaa 2000-luvun työelämän tarpeita. Järjestelmä jäykistää itse itseään ja estää uuden työn syntymisen.

Sinulle ilmeisesti vähäisen koulutuksen saaneena (sellaisen vaikutelman ainakin annat) tuollainen portaattomien muuttujien yhteistoiminnan ymmärtäminen on haasteellista ja siksi juntaudut tuohon demarien kannattajiensa tarpeisiin äärimmilleen yksinkertaistamaan malliin. Työntekijöiden edunvalvonnan ajatus- ja käsitemaailma demarien mallissa perustuu yhtäjaksoisen ja kokoaikaisen työn ihanteelle ja sen tarpeille. Ruotsin ja Saksan malleissa edunvalvonnan lähtökohtaa on siirretty työn sijaan sen tekijöihin. Turvataan työntekijöiden asemaa tehdä työtä, ei työntekijän asemaa olla ilman työtä. Se on noissa maissa johtanut positiiviseen työntekemisen kierteeseen, työpaikat ovat lisääntyneet.

Suomen edellistä kasvupyrähdystä kiihdytti työnverotuksen keventäminen. Se loi positiivisen itseään ruokkivan kehitystrendin, jonka lopputuloksena kustannushehitys oli hallittua, yhteiskunnan kokonaisverotulot kasvoivat jne. Verotuksen kautta ei enää samaan päästä, nyt tarvitaan näitä tulonsiirtojen ja työelämän rakenteiden uudelleen järjestelyjä joiden avulla saadaan tuo Ruotsin ja Saksan atumatka taas kurottua kiinni. Eläkeiän nosto on yksi merkittävä askel tuossa, se luo uskoa yrityksiin investoida tulevaan myös täällä ja siten kiihdyttää kasvua. Nythän yritykset säästävät itseään hengiltä tai siirtävät tuotantoaan muualle.

Myös niin sanotun self employed -työllistymisen yleistyminen osoittaa miksi työelämää pitää muuttaa. Itsensä työllistävät mikroyritykset ovat jotain yrittäjyyden ja palkkatyön välimuotoja joiden kautta työuria pidennetään, ja haetaan niitä joustoja joihin ay liike ei ole halukas. Tuokin osoitus työväenliikkeen historian heikosta ymmärryksestä, aikansa self employed -työllistyjät – ajurit ja vaatturit – olivat keskeisessä osassa koko ay-liikkeen synnyttämisessä, nyt heidät kielletään järjestökentässä.

Sumeasta logiikasta kirjoitti:

Tavallaan olet oikeassa, tässä tapauksessa sumea logiikka (tiedoksesi kun tässäkin osoitat tuetämättömyyttä: sumeaa matematiikkaa ei ole, matematiikassa on osaalue jota kutsutaan sumeksi logiikaksi) kuvaa paremmin työmarkkinoiden toimintaa, jossa diskreetin totuusarvon sijaan onkin reaalinen totuusarvo. Muuttujilla on erilaisia arvoja, vaikka ay-liike mielellään hakee vain mustavalkoisia totuusarvoja. Sumean logiikan mahdollistama oivallus portaattomasta säädöstä ei ole yltänyt työelämän sääntelyjärjestelmään ja sosiaaliturvaan. Kahden navan järjestelmä ja sopimusyhteiskunnan tarpeisiin luodut pysyviin työsuhteisiin kytkeytyvät oikeudet ja sosiaaliturva eivät enää vastaa 2000-luvun työelämän tarpeita. Järjestelmä jäykistää itse itseään ja estää uuden työn syntymisen.

Sinulle ilmeisesti vähäisen koulutuksen saaneena (sellaisen vaikutelman ainakin annat) tuollainen portaattomien muuttujien yhteistoiminnan ymmärtäminen on haasteellista ja siksi juntaudut tuohon demarien kannattajiensa tarpeisiin äärimmilleen yksinkertaistamaan malliin. Työntekijöiden edunvalvonnan ajatus- ja käsitemaailma demarien mallissa perustuu yhtäjaksoisen ja kokoaikaisen työn ihanteelle ja sen tarpeille. Ruotsin ja Saksan malleissa edunvalvonnan lähtökohtaa on siirretty työn sijaan sen tekijöihin. Turvataan työntekijöiden asemaa tehdä työtä, ei työntekijän asemaa olla ilman työtä. Se on noissa maissa johtanut positiiviseen työntekemisen kierteeseen, työpaikat ovat lisääntyneet.

Suomen edellistä kasvupyrähdystä kiihdytti työnverotuksen keventäminen. Se loi positiivisen itseään ruokkivan kehitystrendin, jonka lopputuloksena kustannushehitys oli hallittua, yhteiskunnan kokonaisverotulot kasvoivat jne. Verotuksen kautta ei enää samaan päästä, nyt tarvitaan näitä tulonsiirtojen ja työelämän rakenteiden uudelleen järjestelyjä joiden avulla saadaan tuo Ruotsin ja Saksan atumatka taas kurottua kiinni. Eläkeiän nosto on yksi merkittävä askel tuossa, se luo uskoa yrityksiin investoida tulevaan myös täällä ja siten kiihdyttää kasvua. Nythän yritykset säästävät itseään hengiltä tai siirtävät tuotantoaan muualle.

Myös niin sanotun self employed -työllistymisen yleistyminen osoittaa miksi työelämää pitää muuttaa. Itsensä työllistävät mikroyritykset ovat jotain yrittäjyyden ja palkkatyön välimuotoja joiden kautta työuria pidennetään, ja haetaan niitä joustoja joihin ay liike ei ole halukas. Tuokin osoitus työväenliikkeen historian heikosta ymmärryksestä, aikansa self employed -työllistyjät – ajurit ja vaatturit – olivat keskeisessä osassa koko ay-liikkeen synnyttämisessä, nyt heidät kielletään järjestökentässä.

Lue lisää

en ole kouluja käynyt mutta ymmärsin kaikki, hyvä kirjoitus..

Mielitollo, kirjoitti:

puhuu seipäistä kun pitäisi puhua aidasta, eläkeiän nostosta on kysymys yksinkertaisesti rahasta ei ole rahaa nykyisenkaltaisiin eläkkeisiin, työttömyys ongelmiin on keksittävä toisenlaiset ratkaisut, vaikka työtä jakamalla, siirrytään 6 tuntiseen työpäivään. Mikä rooli MTK:lla on puunjalostusteollisuudessa ei aukea. Me emme ryhdy palkkakilpailuun mutta meidät pakotetaan siihen, SAK ja muut kiristysjärjestöt ovat menneisyyden vankeja ja kyvyttömiä muutokseen, huippumoderni tehdas mahtuu muistitikulle ja vilahtaa Kiinaan,Intiaan,Vietnamiin jne valonnopeudella, täydeltä katastrofilta Suomen on pelastanut vain epävakaat olot Venäjällä, auton renkaita siellä voi paistaa mutta miljardien arvoista paperikonetta ei sinne parane viedä, koeta nyt mielitollo tulla järkiisi kun kaikesta huolimatta vaikutat järkimieheltä..

Lue lisää

Ensinnäkin voi todeta, että meitä erottaa keskustelijoina se, että minä yritän keskittyä asioihin ja sinä sitten enemmän vastakeskustelijan halventamiseen nimittelemällä. Se jo kertoo paljon, mutta en välitä jatkaa tästä sen enempää, vaan pyrin tyylilleni uskollisena edelleen keskittymään asioihin.

Voisin olla samaa mieltä siitä, että nykytasoisiin eläkkeisiin ei ehkä ole varaa tulevaisuudessa. Sen vuoksi eläkelaissa on kannustinjärjestelmä sekä elinaikakerroin keppinä, mikä saa kyllä järkevät ihmiset valitsemaan iselleen parhaita ratkaisuja, jos se vaan on heidän valinnassaan. Valitettavasti se ei aina ole, mistä tiedot irtisanomisista ja lomautuksista hyvin kertovat.

Työn jakaminen voi olla harkittava ratkaisu, mutta elinekinoelämä on käsittääkseni sitä tähän saakka jyrkästi vastustanut. Omasta mielestäni vain talouskasvu ja sen myötä uusien työpaikkojen syntyminen voi luoda pysyvämmin uutta työtä.Globaali talouskasvu näyttää vaan olevan kovasti hakusessa. Voimme toki yrittää parantaa omaa asemaamme pyrkimällä paremmiksi kuin muut. Se tapahtuu tutkimuksen, tuotekehityksen ja kouluttautumisen kautta kuten aina tähänkin asti. Se johtuu siitä, ettei Suomessa ole merkittäviä luonnonvaroja. Ainoa tärkeä luonnonvara ovat ihmisten aivot ja niihin pitää satsata.

MTK:n rooli puunjalostusteollisuudessa liittyy metsänomistajien edunvalvontaan ja puun hintaan, mitä teollisuus pitää liian korkeana. Metsänosmistajistahan iso osa on myös maatalouden harjoittajia.
MTK:n ja teollisuuden näkemyseroista kertoo vaikkapa tämä kirjoiutus:

http://www.mtk.fi/ajankohtaista/blogit/puuntakaa/kilpailukykyinen_puun_hinta/fi_FI/kilpailukykyinen_puun_hinta/

Mielitollo, kirjoitti:

puhuu seipäistä kun pitäisi puhua aidasta, eläkeiän nostosta on kysymys yksinkertaisesti rahasta ei ole rahaa nykyisenkaltaisiin eläkkeisiin, työttömyys ongelmiin on keksittävä toisenlaiset ratkaisut, vaikka työtä jakamalla, siirrytään 6 tuntiseen työpäivään. Mikä rooli MTK:lla on puunjalostusteollisuudessa ei aukea. Me emme ryhdy palkkakilpailuun mutta meidät pakotetaan siihen, SAK ja muut kiristysjärjestöt ovat menneisyyden vankeja ja kyvyttömiä muutokseen, huippumoderni tehdas mahtuu muistitikulle ja vilahtaa Kiinaan,Intiaan,Vietnamiin jne valonnopeudella, täydeltä katastrofilta Suomen on pelastanut vain epävakaat olot Venäjällä, auton renkaita siellä voi paistaa mutta miljardien arvoista paperikonetta ei sinne parane viedä, koeta nyt mielitollo tulla järkiisi kun kaikesta huolimatta vaikutat järkimieheltä..

Lue lisää

Mielipidetollolle on vaan jäänyt demarien vaalien aikainen levy päälle. Jopa demarit itse ainakin ay-liikkeessä ovat jo valmiita eläkeiän nostoon, vain Urpilaisen Heinäluoman junttautuminen annattuihin pehmeisiin vaalilupauksiin estää asioiden korjaamisen.

Metsäteollisuuden kilpailukykyä rassaa vihervasemmistolainen verotus jossa energiaa verotetaan raskaasti. Ja päälle lätkäistään vielä rikkidirektiivin kaltaisia, eritoten Suomen teolisuuden vientiä rasittavia rangaistusmaksuja. Rikkidirektiivin ymmärtäisi jos se tulisi voimaan koko Euroopassa, tai vielä paremmin koko maailmassa, mutta vihreiden höpinän seurauksena se tulee vain Itämerelle. Ruotsinkin vientisatamista tärkein (Göteborg) on Pohjanmeren puolella, siis taas kerran annamme Ruotsille etumatkaa. Sama koskee energiaverotusta. Ruotsi vapautti yrityset energiaveroista, Suomi taas korotti huimasti teollisuuden energiaveroja kun SDP ja Vihreät pääsivät hallitukseen.

Mielipidetollikka ei myöskään kerro yhtään ainutta esimerkkiä niistä korkeakatteisista tuotteista joita täällä voisi tuottaa jotta elintasomme säilyisi, No ei tollikalla ole aavistustakaan mitä ne voisivat olla, siksi suoltaa vaan tuollaista demarijargonia

Sumeasta logiikasta kirjoitti:

Tavallaan olet oikeassa, tässä tapauksessa sumea logiikka (tiedoksesi kun tässäkin osoitat tuetämättömyyttä: sumeaa matematiikkaa ei ole, matematiikassa on osaalue jota kutsutaan sumeksi logiikaksi) kuvaa paremmin työmarkkinoiden toimintaa, jossa diskreetin totuusarvon sijaan onkin reaalinen totuusarvo. Muuttujilla on erilaisia arvoja, vaikka ay-liike mielellään hakee vain mustavalkoisia totuusarvoja. Sumean logiikan mahdollistama oivallus portaattomasta säädöstä ei ole yltänyt työelämän sääntelyjärjestelmään ja sosiaaliturvaan. Kahden navan järjestelmä ja sopimusyhteiskunnan tarpeisiin luodut pysyviin työsuhteisiin kytkeytyvät oikeudet ja sosiaaliturva eivät enää vastaa 2000-luvun työelämän tarpeita. Järjestelmä jäykistää itse itseään ja estää uuden työn syntymisen.

Sinulle ilmeisesti vähäisen koulutuksen saaneena (sellaisen vaikutelman ainakin annat) tuollainen portaattomien muuttujien yhteistoiminnan ymmärtäminen on haasteellista ja siksi juntaudut tuohon demarien kannattajiensa tarpeisiin äärimmilleen yksinkertaistamaan malliin. Työntekijöiden edunvalvonnan ajatus- ja käsitemaailma demarien mallissa perustuu yhtäjaksoisen ja kokoaikaisen työn ihanteelle ja sen tarpeille. Ruotsin ja Saksan malleissa edunvalvonnan lähtökohtaa on siirretty työn sijaan sen tekijöihin. Turvataan työntekijöiden asemaa tehdä työtä, ei työntekijän asemaa olla ilman työtä. Se on noissa maissa johtanut positiiviseen työntekemisen kierteeseen, työpaikat ovat lisääntyneet.

Suomen edellistä kasvupyrähdystä kiihdytti työnverotuksen keventäminen. Se loi positiivisen itseään ruokkivan kehitystrendin, jonka lopputuloksena kustannushehitys oli hallittua, yhteiskunnan kokonaisverotulot kasvoivat jne. Verotuksen kautta ei enää samaan päästä, nyt tarvitaan näitä tulonsiirtojen ja työelämän rakenteiden uudelleen järjestelyjä joiden avulla saadaan tuo Ruotsin ja Saksan atumatka taas kurottua kiinni. Eläkeiän nosto on yksi merkittävä askel tuossa, se luo uskoa yrityksiin investoida tulevaan myös täällä ja siten kiihdyttää kasvua. Nythän yritykset säästävät itseään hengiltä tai siirtävät tuotantoaan muualle.

Myös niin sanotun self employed -työllistymisen yleistyminen osoittaa miksi työelämää pitää muuttaa. Itsensä työllistävät mikroyritykset ovat jotain yrittäjyyden ja palkkatyön välimuotoja joiden kautta työuria pidennetään, ja haetaan niitä joustoja joihin ay liike ei ole halukas. Tuokin osoitus työväenliikkeen historian heikosta ymmärryksestä, aikansa self employed -työllistyjät – ajurit ja vaatturit – olivat keskeisessä osassa koko ay-liikkeen synnyttämisessä, nyt heidät kielletään järjestökentässä.

Lue lisää

Puutun tällä kertaa vain tuohon väitteeseen, jonka mukaan eläkeiän nosto loisi uskoa yrityksiin investoida tulevaan, kiihdyttäisi kasvua ja että se olisi kaiken lisäksi merkittävä askel.

Tätä logiikkaa on todella vaikea ymmärtää, kun todellisuudessa vientiyritykset ovat irtisanoneet aina ensimmäisinä iäkkäitä työntekijöitään. Mitä ihmeen uskoa eläkeiän nosto loisi? Uskollako ne yritykset pärjäävät?

Oma näkemyskseni on taas se, että yrityksellä pitää olla hyvä yritysidea, joka tuottaa hyviä, kilpailukykyisiä tuotteita. Tämä on mahdollista siten, että maa huolehtii perustutkimuksesta ja ihmisten korkeasta kouluttamisesta ja oikein satsaa siihen kaiken maailman tukiaisten sijaan, joilla pyritään saamaan kannattamaton näyttämään kannattavalta. Työvoimaa pitää tietysti olla, mutta ei nyt osaavasta ja koulutetusta työvoimasta mitään pulaa ole. Nokia vapautti suuret määrät osaavaa väkeä ihan vastikään. Ei siinä osaamisena ketkään vanhuusän partaalla olevat kilpaile, ainakaan yritysten näkökulmasta katsottuna. Sille väelle tuo self employed saattaisi olla ainoa vaihtoehto. Pariksi vuodeksi vanhuksen pitäisi siis kehittää itse jotain uutta ja erinomaista. Hei haloo!

Kerro nyt ihmeessä, miten se eläkeiän nosto voi olla niin merkiitävä ja uskoa luova tilanteessa, missä mitään työvoimapulaa ei ole nähtävissä. Jos pystyt näyttämään, että työvoimapula iskee meihin 10 vuoden aikajänteellä, olen valmis tarkistamaan näkemystäni. Näillä luvuilla eläkeiän nosto tarkoittaisi vain ja ainoastaan työttömyyslukujen nousua. Sekö sitten innostaisi yrityksiä. Pörssi kyllä usein innostuu siitä, että ihmisiä irtisanotaan. Ehkä tässä on jotain samantapaista logiikkaa?

Tollon turinoista kirjoitti:

Mielipidetollolle on vaan jäänyt demarien vaalien aikainen levy päälle. Jopa demarit itse ainakin ay-liikkeessä ovat jo valmiita eläkeiän nostoon, vain Urpilaisen Heinäluoman junttautuminen annattuihin pehmeisiin vaalilupauksiin estää asioiden korjaamisen.

Metsäteollisuuden kilpailukykyä rassaa vihervasemmistolainen verotus jossa energiaa verotetaan raskaasti. Ja päälle lätkäistään vielä rikkidirektiivin kaltaisia, eritoten Suomen teolisuuden vientiä rasittavia rangaistusmaksuja. Rikkidirektiivin ymmärtäisi jos se tulisi voimaan koko Euroopassa, tai vielä paremmin koko maailmassa, mutta vihreiden höpinän seurauksena se tulee vain Itämerelle. Ruotsinkin vientisatamista tärkein (Göteborg) on Pohjanmeren puolella, siis taas kerran annamme Ruotsille etumatkaa. Sama koskee energiaverotusta. Ruotsi vapautti yrityset energiaveroista, Suomi taas korotti huimasti teollisuuden energiaveroja kun SDP ja Vihreät pääsivät hallitukseen.

Mielipidetollikka ei myöskään kerro yhtään ainutta esimerkkiä niistä korkeakatteisista tuotteista joita täällä voisi tuottaa jotta elintasomme säilyisi, No ei tollikalla ole aavistustakaan mitä ne voisivat olla, siksi suoltaa vaan tuollaista demarijargonia

Lue lisää

Missähän demarit ovat kertoneet olevansa valmiita ay-liikkeessä eläkeiän nostoon?

Korkakatteisia tuotteita tekevät esim. sellaiset yritykset kuin Kone, Metso, Cargotec, Outotec, Wärtsilä, Konecarnes, Nokian Renkaat. Siinä noin aluksi ja sillä tiellä pitäisi jatkaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ensinnäkin voi todeta, että meitä erottaa keskustelijoina se, että minä yritän keskittyä asioihin ja sinä sitten enemmän vastakeskustelijan halventamiseen nimittelemällä. Se jo kertoo paljon, mutta en välitä jatkaa tästä sen enempää, vaan pyrin tyylilleni uskollisena edelleen keskittymään asioihin.

Voisin olla samaa mieltä siitä, että nykytasoisiin eläkkeisiin ei ehkä ole varaa tulevaisuudessa. Sen vuoksi eläkelaissa on kannustinjärjestelmä sekä elinaikakerroin keppinä, mikä saa kyllä järkevät ihmiset valitsemaan iselleen parhaita ratkaisuja, jos se vaan on heidän valinnassaan. Valitettavasti se ei aina ole, mistä tiedot irtisanomisista ja lomautuksista hyvin kertovat.

Työn jakaminen voi olla harkittava ratkaisu, mutta elinekinoelämä on käsittääkseni sitä tähän saakka jyrkästi vastustanut. Omasta mielestäni vain talouskasvu ja sen myötä uusien työpaikkojen syntyminen voi luoda pysyvämmin uutta työtä.Globaali talouskasvu näyttää vaan olevan kovasti hakusessa. Voimme toki yrittää parantaa omaa asemaamme pyrkimällä paremmiksi kuin muut. Se tapahtuu tutkimuksen, tuotekehityksen ja kouluttautumisen kautta kuten aina tähänkin asti. Se johtuu siitä, ettei Suomessa ole merkittäviä luonnonvaroja. Ainoa tärkeä luonnonvara ovat ihmisten aivot ja niihin pitää satsata.

MTK:n rooli puunjalostusteollisuudessa liittyy metsänomistajien edunvalvontaan ja puun hintaan, mitä teollisuus pitää liian korkeana. Metsänosmistajistahan iso osa on myös maatalouden harjoittajia.
MTK:n ja teollisuuden näkemyseroista kertoo vaikkapa tämä kirjoiutus:

http://www.mtk.fi/ajankohtaista/blogit/puuntakaa/kilpailukykyinen_puun_hinta/fi_FI/kilpailukykyinen_puun_hinta/

Lue lisää

on osuva nimitys henkilölle joka harrastaa tuota vasemmistoperäistä polemiikkia, se ei ole haukkumanimitys. Eläkkeistä et tunnu ymmärtävä edes perusasioita, tuota iänikuista vääntämistä, maa yleislakkoon ja sillä se on hoidettu. Talous ei kasva nykymenolla, sen nyt näkee lapsikin, viisaus alkaisi tosiasioiden tunnustamisella mutta sellaisesta ei ole mitään merkkiä. Maassamme on suuret luonnonvarat ja se on ollut ja on turvamme toistaiseksi, esim energiaa on maassamme enemmän kuin tunnetut öljyvarat Norjassa, heikko kohta on maassamme vasemmistolaiseen ajatusmaailmaan aivopestyt ihmiset, siitä ei koskaan ole mitään hyvää seurannut. MTK:n rooli, niin massapuusta saa 15-18 euroa kiintokuutiosta, teollisuus myy siitä tehdyn paperikuution 2000-4000 tuhatta euroa, parantaisihan se toki hieman kilpailukykyä jos metsänomista antaisi puut ilmaiseksi..

Mielipidepankki kirjoitti:

Missähän demarit ovat kertoneet olevansa valmiita ay-liikkeessä eläkeiän nostoon?

Korkakatteisia tuotteita tekevät esim. sellaiset yritykset kuin Kone, Metso, Cargotec, Outotec, Wärtsilä, Konecarnes, Nokian Renkaat. Siinä noin aluksi ja sillä tiellä pitäisi jatkaa.

Lue lisää

"Jopa demarit itse ainakin ay-liikkeessä ovat jo valmiita eläkeiän nostoon"

Mitä noista yrityksistä, ovat siirtymässä ulkomaille, pääkonttori vielä niin homma on valmis..

Mielipidepankki kirjoitti:

Puutun tällä kertaa vain tuohon väitteeseen, jonka mukaan eläkeiän nosto loisi uskoa yrityksiin investoida tulevaan, kiihdyttäisi kasvua ja että se olisi kaiken lisäksi merkittävä askel.

Tätä logiikkaa on todella vaikea ymmärtää, kun todellisuudessa vientiyritykset ovat irtisanoneet aina ensimmäisinä iäkkäitä työntekijöitään. Mitä ihmeen uskoa eläkeiän nosto loisi? Uskollako ne yritykset pärjäävät?

Oma näkemyskseni on taas se, että yrityksellä pitää olla hyvä yritysidea, joka tuottaa hyviä, kilpailukykyisiä tuotteita. Tämä on mahdollista siten, että maa huolehtii perustutkimuksesta ja ihmisten korkeasta kouluttamisesta ja oikein satsaa siihen kaiken maailman tukiaisten sijaan, joilla pyritään saamaan kannattamaton näyttämään kannattavalta. Työvoimaa pitää tietysti olla, mutta ei nyt osaavasta ja koulutetusta työvoimasta mitään pulaa ole. Nokia vapautti suuret määrät osaavaa väkeä ihan vastikään. Ei siinä osaamisena ketkään vanhuusän partaalla olevat kilpaile, ainakaan yritysten näkökulmasta katsottuna. Sille väelle tuo self employed saattaisi olla ainoa vaihtoehto. Pariksi vuodeksi vanhuksen pitäisi siis kehittää itse jotain uutta ja erinomaista. Hei haloo!

Kerro nyt ihmeessä, miten se eläkeiän nosto voi olla niin merkiitävä ja uskoa luova tilanteessa, missä mitään työvoimapulaa ei ole nähtävissä. Jos pystyt näyttämään, että työvoimapula iskee meihin 10 vuoden aikajänteellä, olen valmis tarkistamaan näkemystäni. Näillä luvuilla eläkeiän nosto tarkoittaisi vain ja ainoastaan työttömyyslukujen nousua. Sekö sitten innostaisi yrityksiä. Pörssi kyllä usein innostuu siitä, että ihmisiä irtisanotaan. Ehkä tässä on jotain samantapaista logiikkaa?

Lue lisää

Täytyy nyt yksinkertaistaa kun sinulla tuo logiikka on noin yksioikoista

Eläkeiän nosto kertoisi yrityksille, että valtiovalta tekee toimenpiteitä joilla tuleva kustannuskehitys pidetään kuriss. Eläkeläisten määrän kasvu suhteessa työssä oleviin merkitsee eläkemaksujen korotuksia. Tähän saakka aina kun eläkemaksuja on nostettu, työnantajan maksua on nostettu enemmän kuin työntekijän. Jo sovitut (ns sosiaali Tupo) työnantajamaksujen korotukset ovat yksi syy nykyiseen työn ulosliputukseen. Palkkojen sivukulujen nousua hillitsisi jos eläkeikää kyettäisiin nostamaan, ja yritysten luottamus tulevaisuuteen kasvaisi, ne investoisivat myös Suomeen, ja se taas loisi kerrannaistyöpaikkoja. Kierre kääntyisi toiseen suuntaan.

Ei eläkeikäkysymys yksin ratkaise tulevaisuuden työllisyyttä, mutta kun sinulle on näemmä asiat yksinkertaistettava äärimmilleen, niin jospa tuosta tuo peruslogiikka selviäisi.

Pörssikurssithan toimii hieman samalla logiikalla. Kun yrityksen tulevaisuuteen luotetaan, sen pörssikurssi nousee. Yritykseen uskalletaan sijoittaa. Jos yrityksen toimitaympäristö on sellainen, että luotetaan kustannustason kehityksen pysyvän kohtuullisena, yritys uskaltaa investoida. Näin se toimii. Nyt todennäköisin kehityssuunta Suomessa on eläkemaksujen jatkuva nousu, siksi työ pakenee. Eläkeiän nosto olisi signaali pitkänaikavälin tavoitteesta pitää kustannus kurissa

Mielipidepankki kirjoitti:

Puutun tällä kertaa vain tuohon väitteeseen, jonka mukaan eläkeiän nosto loisi uskoa yrityksiin investoida tulevaan, kiihdyttäisi kasvua ja että se olisi kaiken lisäksi merkittävä askel.

Tätä logiikkaa on todella vaikea ymmärtää, kun todellisuudessa vientiyritykset ovat irtisanoneet aina ensimmäisinä iäkkäitä työntekijöitään. Mitä ihmeen uskoa eläkeiän nosto loisi? Uskollako ne yritykset pärjäävät?

Oma näkemyskseni on taas se, että yrityksellä pitää olla hyvä yritysidea, joka tuottaa hyviä, kilpailukykyisiä tuotteita. Tämä on mahdollista siten, että maa huolehtii perustutkimuksesta ja ihmisten korkeasta kouluttamisesta ja oikein satsaa siihen kaiken maailman tukiaisten sijaan, joilla pyritään saamaan kannattamaton näyttämään kannattavalta. Työvoimaa pitää tietysti olla, mutta ei nyt osaavasta ja koulutetusta työvoimasta mitään pulaa ole. Nokia vapautti suuret määrät osaavaa väkeä ihan vastikään. Ei siinä osaamisena ketkään vanhuusän partaalla olevat kilpaile, ainakaan yritysten näkökulmasta katsottuna. Sille väelle tuo self employed saattaisi olla ainoa vaihtoehto. Pariksi vuodeksi vanhuksen pitäisi siis kehittää itse jotain uutta ja erinomaista. Hei haloo!

Kerro nyt ihmeessä, miten se eläkeiän nosto voi olla niin merkiitävä ja uskoa luova tilanteessa, missä mitään työvoimapulaa ei ole nähtävissä. Jos pystyt näyttämään, että työvoimapula iskee meihin 10 vuoden aikajänteellä, olen valmis tarkistamaan näkemystäni. Näillä luvuilla eläkeiän nosto tarkoittaisi vain ja ainoastaan työttömyyslukujen nousua. Sekö sitten innostaisi yrityksiä. Pörssi kyllä usein innostuu siitä, että ihmisiä irtisanotaan. Ehkä tässä on jotain samantapaista logiikkaa?

Lue lisää

on niin aivopesty ettei ota vastaan minkäänlaista järkipuhetta, eläkeikä on itseasiassa toisarvoinen seikka, kyse on rahasta..

Mielipidepankki kirjoitti:

Missähän demarit ovat kertoneet olevansa valmiita ay-liikkeessä eläkeiän nostoon?

Korkakatteisia tuotteita tekevät esim. sellaiset yritykset kuin Kone, Metso, Cargotec, Outotec, Wärtsilä, Konecarnes, Nokian Renkaat. Siinä noin aluksi ja sillä tiellä pitäisi jatkaa.

Lue lisää

Keväällä STTK ja SAK kertoivat, että ovat valmiita edistämään myös eläkeiän alarajan nostoa. Molemmilla on demaripuheenjohtaja jotka asiasta myös julkisesti ilmoittivat.

Noistakin yrityksistä valtaosa vähentää tai lomauttaa väkeään. Nokian renkaat sulkee tehtaitaan ja satsaa venäjälle, Metso ajaa alas osaa toiminnoistaan, Wärtsilä kertoi juuri tänään lomautuksista, Cargotec siirtää tuotantoaan muualle jne. Katteet saattavat olla kohdallaan, mutta se kate tehdään muualla, se ei paljoa suomalaista duunaria lämmitä.

Mielitollo, kirjoitti:

on osuva nimitys henkilölle joka harrastaa tuota vasemmistoperäistä polemiikkia, se ei ole haukkumanimitys. Eläkkeistä et tunnu ymmärtävä edes perusasioita, tuota iänikuista vääntämistä, maa yleislakkoon ja sillä se on hoidettu. Talous ei kasva nykymenolla, sen nyt näkee lapsikin, viisaus alkaisi tosiasioiden tunnustamisella mutta sellaisesta ei ole mitään merkkiä. Maassamme on suuret luonnonvarat ja se on ollut ja on turvamme toistaiseksi, esim energiaa on maassamme enemmän kuin tunnetut öljyvarat Norjassa, heikko kohta on maassamme vasemmistolaiseen ajatusmaailmaan aivopestyt ihmiset, siitä ei koskaan ole mitään hyvää seurannut. MTK:n rooli, niin massapuusta saa 15-18 euroa kiintokuutiosta, teollisuus myy siitä tehdyn paperikuution 2000-4000 tuhatta euroa, parantaisihan se toki hieman kilpailukykyä jos metsänomista antaisi puut ilmaiseksi..

Lue lisää

olen samaa mieltä. Tollo - etuliitteellä tai ilman - kuvaa hyvin vasemmistolaispropagandan uhria. Ja sitähän tämä Mielitollo on.

Tollo käsite tuli yleiseen tietoisuuteen "Hyvät Herrat" TV-sarjan kautta, siinä hieman yksinkertainen hahmo, puolueen uskollinen työrukkanen ja propagandan kritiikitön sanansaattaja kantoi lempinimeä Tollo.

Mielitollo on propagandan uhri enemmän kuin sanansaattaja, vaikka hyvin uskollisesti propagandaa, tuota demarimöttöä, välittääkin,

Mielipidetollo osoittaa myös kuinka propaganda ja viha kietoutuvat keskenään, ja kuinka propaganda vaatii vihollisen. Mielipidetollo onkin kunnostautunut yhtenä palstan vihakirjoitusten levittäjistä. Vihaan liittyy tietysti ennakkoluulo, vastapuolen stereotypisoidut ominaisuudet, vaikka nehän ovat tutkimustenkin mukaan osa vihaajaa itseään ja hänen maailmankuvaansa. Niin tämänkin Tollon tapauksessa

Yksikertaistetaan kirjoitti:

Täytyy nyt yksinkertaistaa kun sinulla tuo logiikka on noin yksioikoista

Eläkeiän nosto kertoisi yrityksille, että valtiovalta tekee toimenpiteitä joilla tuleva kustannuskehitys pidetään kuriss. Eläkeläisten määrän kasvu suhteessa työssä oleviin merkitsee eläkemaksujen korotuksia. Tähän saakka aina kun eläkemaksuja on nostettu, työnantajan maksua on nostettu enemmän kuin työntekijän. Jo sovitut (ns sosiaali Tupo) työnantajamaksujen korotukset ovat yksi syy nykyiseen työn ulosliputukseen. Palkkojen sivukulujen nousua hillitsisi jos eläkeikää kyettäisiin nostamaan, ja yritysten luottamus tulevaisuuteen kasvaisi, ne investoisivat myös Suomeen, ja se taas loisi kerrannaistyöpaikkoja. Kierre kääntyisi toiseen suuntaan.

Ei eläkeikäkysymys yksin ratkaise tulevaisuuden työllisyyttä, mutta kun sinulle on näemmä asiat yksinkertaistettava äärimmilleen, niin jospa tuosta tuo peruslogiikka selviäisi.

Pörssikurssithan toimii hieman samalla logiikalla. Kun yrityksen tulevaisuuteen luotetaan, sen pörssikurssi nousee. Yritykseen uskalletaan sijoittaa. Jos yrityksen toimitaympäristö on sellainen, että luotetaan kustannustason kehityksen pysyvän kohtuullisena, yritys uskaltaa investoida. Näin se toimii. Nyt todennäköisin kehityssuunta Suomessa on eläkemaksujen jatkuva nousu, siksi työ pakenee. Eläkeiän nosto olisi signaali pitkänaikavälin tavoitteesta pitää kustannus kurissa

Lue lisää

Eivät kai työnantajat sentään niin yksinkertaisia voi olla, että perustavat uskonsa yhden menokohteen pienentämiseen ymmärtämättä, että se otetaan takaisin jostain toisesta. Kun eläkemaksua vähennetään, työttömyysmaksuja joudutaan vastaavasti korottamaan. Yritysten luottamus tulevaan alkaa palautua vasta sitten, kun globaali talous alkaa vetää ja se alkaa vetää ennen muuta niissä maissa, joihin meillä on vientiä.

Mielitollo, kirjoitti:

on osuva nimitys henkilölle joka harrastaa tuota vasemmistoperäistä polemiikkia, se ei ole haukkumanimitys. Eläkkeistä et tunnu ymmärtävä edes perusasioita, tuota iänikuista vääntämistä, maa yleislakkoon ja sillä se on hoidettu. Talous ei kasva nykymenolla, sen nyt näkee lapsikin, viisaus alkaisi tosiasioiden tunnustamisella mutta sellaisesta ei ole mitään merkkiä. Maassamme on suuret luonnonvarat ja se on ollut ja on turvamme toistaiseksi, esim energiaa on maassamme enemmän kuin tunnetut öljyvarat Norjassa, heikko kohta on maassamme vasemmistolaiseen ajatusmaailmaan aivopestyt ihmiset, siitä ei koskaan ole mitään hyvää seurannut. MTK:n rooli, niin massapuusta saa 15-18 euroa kiintokuutiosta, teollisuus myy siitä tehdyn paperikuution 2000-4000 tuhatta euroa, parantaisihan se toki hieman kilpailukykyä jos metsänomista antaisi puut ilmaiseksi..

Lue lisää

Puutaheinää. Siis tuo kirjoituksesi. Harvoin sentään noin umpitolloa tekstiä saa luettavakseen. Puunjalostusteollisuudenkin edustajat niputat samaan vasemmistoon. Kepulaisten mielestähän punikkeja ovat kaikki muut paitsi pesunkestävät kepulaiset.