OSITUKSEN TEKEMINEN, LESKI EI ANNA TASINKOA

Erikoinen tapaus, johon on sattumalta kasaantunut useita jäämistöoikeudellisia erikoisuuksia.

En väitä olevani asiantuntija, mutta jotain käsitystä minulla asiasta kuitenkin on. Odotan mielenkiinnolla muiden käsityksiä asiasta.

Mikäli leski on siirtänyt varoja vainajan tililtä omalle tililleen, lienee syytä selvittää näiden tilisiirtojen tarkoitus ja perusteet, olihan toinen puoliso kykenemätön huolehtimaan asioistaan. Vaikka puolisolla onkin valtakirja nostaa varoja toisen puolison tililtä, ei se anna oikeutta siirtää niitä omiin nimiin. Kauniimman sanan puuttuessa voitaisiin tässä yhteydessä puhua kavalluksesta, oli hänet nimetty edunvalvojaksi taikka ei.

Mitä tulee jäämistöositukseen, voidaan sitä vaatia lesken ja perillisten välille, mutta mitä osituksen sovitteluun tulee, tasinkoprivilegiin se ei taida tehota, mikäli leski ymmärtää privilegiin osituksessa vedota.

Ilmeisesti ketjun aloittaja on ensiksi kuolleen rintaperillinen vaikka se ei tekstistä suoraan ilmenekään. Liekö lesken muut lapset aloittajan puolisisaruksia, joiden hyväksi tämä on sanotun testamentin tehnyt? Eipä sillä suurta väliä ole.

Siis, jos olet vainajan ja lesken yhteinen lapsi, saat periaatteessa vainajan ja lesken omaisuuksien osituksella hieman paremman edun kuin lesken jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa ilman ositusta, jossa sinulla on testamentista johtuen odotettavissa vain lakiosa.

Jos tarkoitit sanoa, että lesken lapset, joista hän huolehti kun vainaja hoiti yritystään, eivät olletkaan vainajan lapsia vaan lesken toisen suhteen jäämiä, on tilanne erikoinen.

Nyt leski olisi siirtänyt käytännössä vaikka koko vainajan omaisuuden itselleen ja testamenttaa sen omille perillisilleen. Sinulle jäisi vain lakiosa vainajan omaisuudesta, jota ei oikeastaan ollut tämän kuollessa jäljellä yhtään.

Vainajan tililtä kavaltaminen vanhenee tietyssä ja verraten lyhyessä ajassa, toki huomioon on otettava hetki, jolloin teko ilmenee.

Kaikesta huolimatta pelkkä pankkitilin haltijan nimi ei tee hänestä siellä lepäävän varallisuuden yksinomaista valtiasta, avio-oikeus ulottuu kaikkeen omaisuuteen, ellei sitä ole suljettu pois jollain erityisellä tavalla kuten avioehdolla tai testamentin taikka lahjakirjan määräyksellä.

Jos ositus toimitettaisiin vainajan ja lesken eläessä, ei nimiperiaatteelle annettaisi vällttämättä kovinkaan suurta merkitystä, varsinkaan jos perheen kaikki tulot ovat yhdestä lähteestä peräisin. Miksi asioiden pitäisi poiketa tästä toisen kuoltua ja kärsittyä koko summan edestä?

Lesken tasinkoprivilegi on mielenkiintoinen asia. Minusta ainakaan lesken nimiinsä huijaaman varallisuuden ei voida katsoa kuuluvan tasinkoprivilegin kattamaan lesken suoja-alueeseen. Tällöin on tietysti näytettävä kavallukset toteen. Mitään oikeuskäytäntöä asian tiimoilta ei taida olla.

Mielenkiintoinen juttu kaikenkaikkiaan. Kiitokset visaisesta pähkinästä.