Miksi kultaa käytetään ainakin pieniä määriä esim liittimissä joissakin hi-end hifilaitteissa tai muussa elektroniikassa vaikka kullan sähkönjohtavuusominaisuudet ovat huonommat kuin vaikkapa hopealla tai kuparilla ja nämä metallit ovat myös paljon halvempia?
Eli
Hopea Sähkönjohtavuus (W/m) 6,8 x 10^7
Kupari Sähkönjohtavuus (W/m) 6,0 x 10^7
Kulta Sähkönjohtavuus (W/m) 4,3 x 10^7
Eli
Hopea Sähkönjohtavuus (W/m) 6,8 x 10^7
Kupari Sähkönjohtavuus (W/m) 6,0 x 10^7
Kulta Sähkönjohtavuus (W/m) 4,3 x 10^7
Vastaukset 4
Vanhimmat
1. kulta ei hapetu, eikä sen kosketusresistanssi
muutu
2. piensignaalikäytössä kohinataso jää pienemmäksi
Sinänsä oikein, mutta minkäänlaista kuultavaa eroa ei liittimien kultaamisella yms. saada aikaan. Kultaa käytetään koska sillä saadaan tuotteen laatuimago korkeaksi ja sikahinta yksinkertaiselle tavaralle.
Mielestäni ainoa järjellinen peruste on se, että kullatut pinnat ovat varsin kauniita.
Ammattielektroniikassa kullattuja liitinpintoja käytetään juuri siksi, että kontakti säilyy hyvänä vaikeissakin ympäristöoloissa, jollaisia ovat esimerkiksi erilaiset teollisuusympäristöt. Jos on kyse usein avattavista liittimistä, täytyy kultauksen olla vielä suhteellisen paksu.
Harrasteaudiolaitteissa kysymys on pelkästään imagon kohottamisesta, ei mistään teknisestä tarpeesta.
Vikaantumistaajuus on huomattavsti suurempi liittimillä jotka oksidoituvat ja ovat kemiallisesti herkempiä reagoimaan ympäristönsä kanssa. Mitä maksaa kun parhaassa tapauksessa huoltomies käy vaihtamassa/putsaamassa jonkin erikoisjärjestelmän liittimen pari kertaa kuussa lähtien Euroopasta ja lentäen Sambiaan (onks sellasta maata enää) - ei ole kovin halpaa.
Erityisesti pienjännitevehkeet ulkona, kosteissa tiloissa, tropiikissa yms.
Noissa hifistien vitkuttimissa taitaa olla kysymys jostain muusta. Minun korvani ei ainkaan erota kultaliittimiä muista audiopuolella kotikäytössä.