Otsikko alkoi "kiuruvetinen pankki". Jotenkin tuo kuulostaa omaan korvaani oudolta ja kirjottaisin itse "kiuruveteläinen pankki".
Mutta vesihän on adjektiivina vetinen. Etelän vetelät ovat taas oma kansanryhmänsä.
Onko "kiuruvetinen" siis se oikea tapa kirjoittaa Kiuruveden kunnan asukkaista ja yrityksistä?
Mutta vesihän on adjektiivina vetinen. Etelän vetelät ovat taas oma kansanryhmänsä.
Onko "kiuruvetinen" siis se oikea tapa kirjoittaa Kiuruveden kunnan asukkaista ja yrityksistä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oikein tai ei – käytäntö on ainakin hyvin yleinen. Osumia löytyy runsaasti googlettamalla vaikkapa hakusanoilla kiuruvetinen, pielavetinen, haapavetinen jne.
Veteläisistä puheenollen: Oulusta löytyy katu nimeltä Veteläisenkuja. Ei tunnu erityisen houkuttelevalta osoitteelta, jos ei omanikaan (Riukutie tuo etsimättä mieleen kenttäkäymälän).
Ei käy yleiskielessä, mutta paikalliskielessä tai sitä "lainaten" mikä tahansa vakiintunut käytäntö on oikein. Tuo on siis yhtä oikein kuin jossakin muualla esimerkiksi "hesalainen".
Tuossa "mielipidettä" asiasta:
http://www.kotus.fi/files/3075/Kunnan_nimeen_perustuvat_asukkaannimitykset.pdf
Hyvä linkki, eli molempi parempi. Tuon listan "ikaalilainen" kuulostaa kyllä oudolta, mutta kaippa se johtuu vain siitä miten sen on tottunut kuulemaan.
Kiuruvetinen oikea muoto. Joskus muinoin oli paikallislehdessä "kiuruveteläinen yrittäjä..." Taisi olla yleisönosastolla aika paljon keskustelua sen jälkeen...
Jos joku kertoo olevansa Jämsästä, onko hän sitten jämäläinen? ;)
Kieli ohenee kun sitä ei kirjoiteta niinkuin puhutaan.
Kiiruveilä huastettaan savvoo. Evakko-ordotoksit ovat tuonneet lisäsä.
Myö sanottaan jotta Hesa, kun Tati on varattunna sitä ossooville.
Kiuru on saamenkielen uvenavanto eikä lintu. Saameen perustuvia paikannimiä on runsaasti. Käännökset tarkoituksista unohtuvat ja vaihtelevat.