Riittääkö Johnsonin viekkaus?

Eurooppalaiset eivät uskoneet, että vuoden 2016 kansanäänestys todella johtaisi Britannian EU-eroon. Järjen uskottiin voittavan tunteet. Mutta viime joulukuun parlamenttivaaleista tuli lopullinen kansanäänestys asiasta ja se päättyi brexit-pääministeri Johnsonin voittoon.

Johnsonin hahmossa on tahallista koomisuutta, joka peittää viekkauden. Hänen edeltäjänsä, epävarma konservatiivi Theresa May oli antaa kortit työväenpuolueen vasemman laidan Jeremy Corbynin käsiin. Mutta Johnson voitti pelin luottamalla siihen, että brittien EU-vastaisuus pitäisi. Kyse ei ollut järjestä vaan tunteesta, ja Johnsonin kaltainen poliitikko on nimenomaan tunteiden herra. Häntä eivät kiinnosta sopimusten yksityiskohdat vaan kansanjoukkojen humu.

Eri juttu on, että sopimusten viilaamisen taitoa tarvitaan, kun EU:n kanssa joka tapauksessa on neuvoteltava edelleen. Britanniaan kyllästyneet eurooppalaiset pistävät tunteet hyllylle.

Johnson tarvitsee näyttäviä tuloksia, jotka osoittavat, että ero kannatti kaikista epäilyistä huolimatta. Muuten tilanne Skotlanissa ja Pohjois-Irlannissa käy rauhattomaksi. Jos pelottelu kurjistumisesta käy toteen, kannattaa muistaa, että itse Englannin suurissa kaupungeissa tyytymättömyys on purkautunut väkivaltaisesti usein lähihistoriassa.

Johnsonin pitää olla nopea, päättäväinen ja onnekas. Jonkun aikaa hän voi onnistuakin.