Milloin globalisaatio ohjautuisi koko ihmiskunnan eduksi?

Globalisaatio [1 ajoi maailman työn uudelleenjaon taisteluun [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.

... Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun …
~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html -


... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? …
~ https://yle.fi/uutiset/3-9798229 -

Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin ---
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007


Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.


Globalisaatio lisää maapallon käyttöä – lopulta yli kestokyvyn
[10112009][US Puheenvuoro]

Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden -



…
[* Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!
” … [2012][U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

[ … softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ... ] … ”
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -

ilkka.luoma kirjoitti:

Globalisaatio [1 ajoi maailman työn uudelleenjaon taisteluun [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.

... Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun …
~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html -


... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? …
~ https://yle.fi/uutiset/3-9798229 -

Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin ---
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007


Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.


Globalisaatio lisää maapallon käyttöä – lopulta yli kestokyvyn
[10112009][US Puheenvuoro]

Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden -



…
[* Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!
” … [2012][U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

[ … softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ... ] … ”
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -

Lue lisää

Nyt tuli slobovorskilaista situa tuutin täydeltä.

ilkka.luoma kirjoitti:

Globalisaatio [1 ajoi maailman työn uudelleenjaon taisteluun [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.

... Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun …
~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html -


... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? …
~ https://yle.fi/uutiset/3-9798229 -

Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin ---
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007


Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.


Globalisaatio lisää maapallon käyttöä – lopulta yli kestokyvyn
[10112009][US Puheenvuoro]

Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden -



…
[* Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!
” … [2012][U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

[ … softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ... ] … ”
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -

Lue lisää

"Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä."

Globalisaatio tasaa eroja maiden välillä. Maiden sisällä niin alueiden kuin ihmisten kesken se lisää eroja.

Mikä on täysin ymmärrettävää. Tuotannon siirtyessä halpamaihin, sekä lähtö- että tulomaassa vallitsee työnvoiman ylitarjonta, ensimäisessä siirtymisestä johtuen, jälkimmäisessä siitä huolimatta (joka on syynä siirtymiseen), ja se aiheuttaa palkkatason laskua suhteessa pääomaan, eli köyhyyttä.

Köyhyys on aina suhteellista. On nimittäin jokseenkin aika kummalista, jos ottaisimme jonkun tietyn elintason jostain ryhmästä josatin kohtaa historiaa ja sanoisimme, että sitä köyhemmät ovat "oikeasti" köyhiä ja sitä rikkaammat eivät.

Tuotannon siirtyminen maasta toiseen siirtää tietenkin tuotannon tuloja samoin maasta toiseen, ja jossain määrin lisää tulomaan verotuloja, ei välttämättä paljon, sillä yksi siirtämisen motiivi on välttää veroja, ja vähentää niitä lähtömaassa, toisinaan vähemmän kuin olettaisi, jos omistus tuo edelleen osinkotuloja lähtömaahan. Jälkimmäistä on turha liioitella, sillä osinkotulot ovat pikkuhiljaa siirtymässä veroparatiiseihin ihan kaikkialta, sikäli kuin eivät vielä ole siirtyneet.

Tietenkin tietotekniikka vapauttaa työvoimaa, kuten kaikki muukin teknologinen kehitys tekee. Ainoastaan teknologia, joka mahdollistaa jotain täysin uutta, jota ihmiset haluavat ja jota heille on mahdollista kuluttaa, työllistää enemmän kun vapauttaa työvoimaa.

Teknologian kehityksen vapauttama työvoima voi osittain työllistyä palvelualoille, mutta ne ovat suurelta osin matalatuottoisia aloja eikä niilläkään työvoimaa loputtomasti tarvita.

Verrattuna bilateraaliseen kauppatapaan vapaa maailmankauppa lisää työttömyyttä, eriarvoisuutta ja hidastaa kehitystä sekä elintason nousua. Siksi keskeinen osa 1930-luvun lamasta toipumista Euroopassa oli Hitlerin Saksan esimerkin mukaisesti tapahtunut siirtyminen kohti kahdenvälistä kauppaa, joka nopeasti tasasi maiden taseet. Toki myös kotimarkkinatuotantoa kasvatettiin yleensä suhteessa kokonaistuotantoon aseteollisuutta lisäämällä, sekin Hitlerin Saksan esimerkin mukaisesti.

Kuten kaikessa muussakin, lääkkeen ja myrkyn ero on taaskin määrässä. Tietty määrä kansainvälistä kauppaa ja kanssakäymistä on välttämätöntä, mutta määrän jatkuva suhteellinen kasvattaminen ei lisää hyötyä samassa suhteessa (rajahyödyn periaate pätee tässäkin), vaan haitat voivat helposti kasvaa hyötyjä suuremmaksi. Niin vaikuttaa tapahtuneen jo aikoja sitten.

Pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus ovat elintasoa voimakkaasti romahduttavia tekijöitä. Ne voimistavat myös verokilpailua, jota edesauttavat myös kansainvälisen kaupan suhteeton osuus ja luopuminen kansallisista valuutoista. Verokilpailu johtaa elintasoa tasaavien tulonsiirtojärjestelemien heikkenemiseen, jolloin edellä mainitut liikkumisen vapaudet nopeasti kasvattavat tuloeroja tasolle, joka romahduttaa kysyntää, työllisyyttä ja elintasoa. Ylipäätään hintakilpailu johtaa aina kohti deflaatiolamaa, jota on aina tapana syventää säästötoimin samoin kun nousukausia on tapana kiihdyttää veronalennuksint tai pidättäytymällä veron korotuksista.

Sama näyttää jälleen toistuvat koronakriisissä. Progression kiristäminen, joka automaattisesti leikkaisi kriisiä väistämättä jossain vaiheessa seuraavaa nopeaa nousua sekä leikkaisi jo nyt tilaanteesta hyötyneiltä osan heidän saamastaan hyödystä niiden hyväksi, jotka ovat joutuneet kärsimään, tyrmättiin yksimielisesti kansanedustajien toimesta niin oikealta kuin vasemmalta. Koska veroja on joka tapauksessa pakko korottaa, tullaan jälleen nostamaan välillisiä veroja, jolla toimella kokonaisprogressio loivenee, kokonaiskysyntä vähenee, maamme hintakilpailukyky heikkenee ja työttömyys pahenee.

Mutta koska kansanedustajat ovat järkiään itse korkeammista tuloluokista tai kansanedustajan tienaamillaan rahoilla ja maineella niihin siirtymässä, he eivät halua itse maksaa korkeammasta progressiosta. Todellisuudessa heidän menetykensä olisivat melko mitättömiä heidän kantokykyynsä nähden, mutta yhteiskunnassamme on jo vuosikymmeniä korostunut ajattelu, jossa ahneudessa ei ole mitään suhteellisuutta, osin siksi, että on haluttu osoittaa "länsimaisuutta" (jota monessa "länsimaassa" ei oel tietenkään tarvinnut tehdä ja siksi monet niistä ovat tässä suhteessa meitä "sosialistisempia") ja osin siksi, osin juuri vasemmiston sodajälkeisen uudena ajattelun ansiosta, että yksilöllisyyttä tai ryhmäetuja korostetaan kohtuuttomasti suuremman joukon etujen yli, siis suomeksi sanottuna, koska kaikesta kansallismielisyydestä on tehty ensin fasismia, sitten natsismia, jonka jälkeen siitä on tullut rasismia ja joka tapauksessa ihan hirveän vanhanaikaista, junttia, epätrendikästä ja epänuorekasta. Kaikille heille ja koronavirukselle, jonka globalismin ideologia toi vaivoiksemme:

https://www.youtube.com/watch?v=N9TvdROjikM

Anonyymi kirjoitti:

"Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä."

Globalisaatio tasaa eroja maiden välillä. Maiden sisällä niin alueiden kuin ihmisten kesken se lisää eroja.

Mikä on täysin ymmärrettävää. Tuotannon siirtyessä halpamaihin, sekä lähtö- että tulomaassa vallitsee työnvoiman ylitarjonta, ensimäisessä siirtymisestä johtuen, jälkimmäisessä siitä huolimatta (joka on syynä siirtymiseen), ja se aiheuttaa palkkatason laskua suhteessa pääomaan, eli köyhyyttä.

Köyhyys on aina suhteellista. On nimittäin jokseenkin aika kummalista, jos ottaisimme jonkun tietyn elintason jostain ryhmästä josatin kohtaa historiaa ja sanoisimme, että sitä köyhemmät ovat "oikeasti" köyhiä ja sitä rikkaammat eivät.

Tuotannon siirtyminen maasta toiseen siirtää tietenkin tuotannon tuloja samoin maasta toiseen, ja jossain määrin lisää tulomaan verotuloja, ei välttämättä paljon, sillä yksi siirtämisen motiivi on välttää veroja, ja vähentää niitä lähtömaassa, toisinaan vähemmän kuin olettaisi, jos omistus tuo edelleen osinkotuloja lähtömaahan. Jälkimmäistä on turha liioitella, sillä osinkotulot ovat pikkuhiljaa siirtymässä veroparatiiseihin ihan kaikkialta, sikäli kuin eivät vielä ole siirtyneet.

Tietenkin tietotekniikka vapauttaa työvoimaa, kuten kaikki muukin teknologinen kehitys tekee. Ainoastaan teknologia, joka mahdollistaa jotain täysin uutta, jota ihmiset haluavat ja jota heille on mahdollista kuluttaa, työllistää enemmän kun vapauttaa työvoimaa.

Teknologian kehityksen vapauttama työvoima voi osittain työllistyä palvelualoille, mutta ne ovat suurelta osin matalatuottoisia aloja eikä niilläkään työvoimaa loputtomasti tarvita.

Verrattuna bilateraaliseen kauppatapaan vapaa maailmankauppa lisää työttömyyttä, eriarvoisuutta ja hidastaa kehitystä sekä elintason nousua. Siksi keskeinen osa 1930-luvun lamasta toipumista Euroopassa oli Hitlerin Saksan esimerkin mukaisesti tapahtunut siirtyminen kohti kahdenvälistä kauppaa, joka nopeasti tasasi maiden taseet. Toki myös kotimarkkinatuotantoa kasvatettiin yleensä suhteessa kokonaistuotantoon aseteollisuutta lisäämällä, sekin Hitlerin Saksan esimerkin mukaisesti.

Kuten kaikessa muussakin, lääkkeen ja myrkyn ero on taaskin määrässä. Tietty määrä kansainvälistä kauppaa ja kanssakäymistä on välttämätöntä, mutta määrän jatkuva suhteellinen kasvattaminen ei lisää hyötyä samassa suhteessa (rajahyödyn periaate pätee tässäkin), vaan haitat voivat helposti kasvaa hyötyjä suuremmaksi. Niin vaikuttaa tapahtuneen jo aikoja sitten.

Pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus ovat elintasoa voimakkaasti romahduttavia tekijöitä. Ne voimistavat myös verokilpailua, jota edesauttavat myös kansainvälisen kaupan suhteeton osuus ja luopuminen kansallisista valuutoista. Verokilpailu johtaa elintasoa tasaavien tulonsiirtojärjestelemien heikkenemiseen, jolloin edellä mainitut liikkumisen vapaudet nopeasti kasvattavat tuloeroja tasolle, joka romahduttaa kysyntää, työllisyyttä ja elintasoa. Ylipäätään hintakilpailu johtaa aina kohti deflaatiolamaa, jota on aina tapana syventää säästötoimin samoin kun nousukausia on tapana kiihdyttää veronalennuksint tai pidättäytymällä veron korotuksista.

Sama näyttää jälleen toistuvat koronakriisissä. Progression kiristäminen, joka automaattisesti leikkaisi kriisiä väistämättä jossain vaiheessa seuraavaa nopeaa nousua sekä leikkaisi jo nyt tilaanteesta hyötyneiltä osan heidän saamastaan hyödystä niiden hyväksi, jotka ovat joutuneet kärsimään, tyrmättiin yksimielisesti kansanedustajien toimesta niin oikealta kuin vasemmalta. Koska veroja on joka tapauksessa pakko korottaa, tullaan jälleen nostamaan välillisiä veroja, jolla toimella kokonaisprogressio loivenee, kokonaiskysyntä vähenee, maamme hintakilpailukyky heikkenee ja työttömyys pahenee.

Mutta koska kansanedustajat ovat järkiään itse korkeammista tuloluokista tai kansanedustajan tienaamillaan rahoilla ja maineella niihin siirtymässä, he eivät halua itse maksaa korkeammasta progressiosta. Todellisuudessa heidän menetykensä olisivat melko mitättömiä heidän kantokykyynsä nähden, mutta yhteiskunnassamme on jo vuosikymmeniä korostunut ajattelu, jossa ahneudessa ei ole mitään suhteellisuutta, osin siksi, että on haluttu osoittaa "länsimaisuutta" (jota monessa "länsimaassa" ei oel tietenkään tarvinnut tehdä ja siksi monet niistä ovat tässä suhteessa meitä "sosialistisempia") ja osin siksi, osin juuri vasemmiston sodajälkeisen uudena ajattelun ansiosta, että yksilöllisyyttä tai ryhmäetuja korostetaan kohtuuttomasti suuremman joukon etujen yli, siis suomeksi sanottuna, koska kaikesta kansallismielisyydestä on tehty ensin fasismia, sitten natsismia, jonka jälkeen siitä on tullut rasismia ja joka tapauksessa ihan hirveän vanhanaikaista, junttia, epätrendikästä ja epänuorekasta. Kaikille heille ja koronavirukselle, jonka globalismin ideologia toi vaivoiksemme:

https://www.youtube.com/watch?v=N9TvdROjikM

Lue lisää

Vasemmiston osuus uudesta, ahneutta korostavasta ajattelusta, englanniksi kaikille niille, jotka eivät pidä Jordan Petersonista:

https://www.youtube.com/watch?v=l-_yIhW9Ias

Yksi esimerkki tästä on ns tasa-arvoinen avioliittolaki, joka on todellisuudessa naurettavaa ratsastamista yhteiskunnallisesti täysin merkityksettömällä asialla ja suurin osa sen läpiajanteista aktiiveista oli siinä mukana vain tuhotakseen valtionkirkkomme aseman, joka on "epäoikeudenmukainen". Jostain syystä muut uskonnolliset ryhmät eivät ole kokeneet sen olevan, vaan heidän puolestaan ovat mielensä pahoittaneet kaikkia uskontoja vastustavat.

Tässä tullaan toiseen vasemmiston ongelmaan. Se vetää puoleensa, aivan kuten oikeistokin, sangen epämiellyttävää väkeä. Niitä, jotka eivät ole kiinnostuneita auttamaan köyhiä tai kärsiviä, vaan vihaavat rikkaita. Tai ketä tahansa, jotka heidän mielestään ovat "etuoikeutettuja" ja niitä kun oikein aletaan etsimään, niin heitähän riittää...

https://www.youtube.com/watch?v=1BBgFDUF_Ak

Vasemmistoa tarvitaan, mutta siitä on hyötyä köyhille vain jos se ei korruptoidu näpertelemään, yhdessä oikeiston tyhjäntoimittajien kanssa, kaikenlaisten näennäisten "tasa-arvoa lisäävien uudistuten" parissa. Niitä voidaan jossain määrin harrastaa, mutta päämaalina tulee olla globallisaation aiheuttamat haitat.

Toisaalta oikein kunnon räyhävasemmistoakin ilmeisesti tarvitaan. Vain se pystyy pelottamaan tarpeeksi, ja näyttää sille, että demokraattine kapitalsmi korruptoituu aika pia romahduksen partaalle, ellei lähistöllä, toivottavasti suoraan rajan takana, ole äärimmäisen väkivaltainen ja radikaali äärivasemmistolainen valtio, joka pystyy luomaan pelottavan uhan sotavoimiensa ja muun vaikutuksensa avulla. Porvari nimittäin on ihminen vain kun talossa on kissa, jota porvari pelkää, muuten porvarit tanssivat pöydällä ja syövät ja sontivat kaiken, kuten nyt juuri äskeittäin esim Talvivaarassa totesimme.

AK-47 on koko maailmanhistorian hyödyllisin ja eniten kehitystä maailmaan tuonut ase. Siinä suhteessa poikkeuksellinen kapine, sinänsä muuten ihan ansiokas ja meidän oamlle kansalliselle narratiivimille tärkeä Suomi-konepistooli ei missään suhteessa merkitse maailmanhistoriassa juuri mitään verrattuna sukukansamme edustajan kehittämään aseeseen:. AK-47 replika pitäisi olla jokainen nykyaikaisen historiaa vähääkään ymmärtävän ihmisen seinällä.

Ase tarvitsee tietysti käyttäjänsä, joiden niidenkin on oltava oikeanlaisia, että porvari ei lipsahtele ihmisenä olemisesta

https://www.youtube.com/watch?v=Rs50bh8e5Qk

Tämä on aina tehnyt hyvää porvarille, ja olisi paikallaan myös nuorkokoomukselaisille, jotka eivät ole isältään sitä saaneet, kas kun alkavat olla jo enemmän yksinhuoltajista syntyneitä kuin vasemmistolaiset:

https://www.youtube.com/watch?v=oGV1Duq5wLk

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tuli slobovorskilaista situa tuutin täydeltä.

Näyttää, että tuo ilmansuuntien taistelu vain kiihtyy, kun katsoo mitä Trump väittää!

Komppaan!

Tässä vaiheessa sekin on todella vaikeaa, sillä kun kilpailukyky menee yrityksiltä, sen palauttaminen on monimutkainen prosessi.