On sitkeä HUHU, että luonnontieteellisesti maailmaa katsova TIETÄISI KAIKEN.
Todellisuudessa on päinvastoin. Tiedämme äärimmäisen vähän, paljon vähemmän, kuin osaamme kysyä. Mutta se vähä, mitä tiedämme, on hyvin varmaa. Se vähä riittää loogisen maailmakuvan muodostamiseen.
Kun jokin asia on hyvin tutkittu, toistettu kokein, väärät HYPOTEESIT on karsittu pois, ja on syntynyt TEORIA, jota vastaan ei ole todisteita, ja joka selittää ilmiön. Syntyy KONSENSUS, johtavien tutkijoiden yksimielisyys.
Kansanomaiset tiedelehdetkin julkaisevat hypoteeseja ja uutuuksia, mutta näistä juuri mikään ei saavuta teorian ja konsensuksen astetta. Valtaosa niistä kuivuu pois, mutta suuri yleisö uskoo sellaisiin ja luulee, että sellainen ja sellainen muka tiedettäisiin.
Siihen myös perustuu usko, että tieteellinen teoria muuttuisi. Ei muutu, vaan kasvaa. Esimerkiksi hypoteesit rinnakkaisavaruuksista jäävät hypoteeseiksi, koska ei ole pienintäkään todistetta niiden olemassaolosta.
Meillä on tarkahko kuva kosmoksen kehityksestä, mutta emme millään keinoin voi saada selville, oliko jotakin sitä ennen.
Selitämme maailmaa kvantti- ja suhteellisuusteoria avulla. Ne ovat täysin erillisiä teorioita. Kvanttiteoria ei ole ennusteissaan vielä koskaan erehtynyt.
Suhteellisuusteorian pitkälle viety matematiikka pätee normaalimaailmassamme, mutta siitä syntyy sellaisia johdannaisia, jotka panevat epäilemään, päteekö se äärioloissa. Emme kuitenkaan voi niitä tutkia, koska emme koskaan voi tulla niihin oloihin.
'Kaiken teoria' yhdistäisi kvantti- ja suhteellisuusteorian, selittäisi miten vakiot riippuvat toisistaan, mutta tällaista teoriaa ei ole onnistuttu luomaan. Einstein teki suuret löytönsä nuorena ja kulutti koko loppuelämänsä tuloksettomaan kaiken teorian etsimiseen.
Muutama vuosikymmentä sitten toivottiin, että säiehypoteeseista voitaisiin edetä kaiken teoriaan. Haaveet ovat kuolleet ja kuopattuja. Olemme edelleen alussa, emmekä tiedä, tulemmeko koskaan kaiken teoriaa edes näkemään.
Mutta yksi on varma. Mitään muuta SELITYSPERUSTETTA ei ole millään tasolla, ei biologiassakaan, kuin jo alimmalla tasolla, kvanttien ja hiukkasten maailmassa. Biologinen teoria on täydelleen yhteensopiva kvanttimaailman kanssa, on vain MONIMUTKAISTUMISTA, mutta ei uusia selitysperusteita.
Siten aivotoiminta, parinvalinta, tasot, syyt, seuraukset ja sattumat, sun muut ovat vain kvanttimaailman monimutkaisia johdannaisia. 🌹👀
Todellisuudessa on päinvastoin. Tiedämme äärimmäisen vähän, paljon vähemmän, kuin osaamme kysyä. Mutta se vähä, mitä tiedämme, on hyvin varmaa. Se vähä riittää loogisen maailmakuvan muodostamiseen.
Kun jokin asia on hyvin tutkittu, toistettu kokein, väärät HYPOTEESIT on karsittu pois, ja on syntynyt TEORIA, jota vastaan ei ole todisteita, ja joka selittää ilmiön. Syntyy KONSENSUS, johtavien tutkijoiden yksimielisyys.
Kansanomaiset tiedelehdetkin julkaisevat hypoteeseja ja uutuuksia, mutta näistä juuri mikään ei saavuta teorian ja konsensuksen astetta. Valtaosa niistä kuivuu pois, mutta suuri yleisö uskoo sellaisiin ja luulee, että sellainen ja sellainen muka tiedettäisiin.
Siihen myös perustuu usko, että tieteellinen teoria muuttuisi. Ei muutu, vaan kasvaa. Esimerkiksi hypoteesit rinnakkaisavaruuksista jäävät hypoteeseiksi, koska ei ole pienintäkään todistetta niiden olemassaolosta.
Meillä on tarkahko kuva kosmoksen kehityksestä, mutta emme millään keinoin voi saada selville, oliko jotakin sitä ennen.
Selitämme maailmaa kvantti- ja suhteellisuusteoria avulla. Ne ovat täysin erillisiä teorioita. Kvanttiteoria ei ole ennusteissaan vielä koskaan erehtynyt.
Suhteellisuusteorian pitkälle viety matematiikka pätee normaalimaailmassamme, mutta siitä syntyy sellaisia johdannaisia, jotka panevat epäilemään, päteekö se äärioloissa. Emme kuitenkaan voi niitä tutkia, koska emme koskaan voi tulla niihin oloihin.
'Kaiken teoria' yhdistäisi kvantti- ja suhteellisuusteorian, selittäisi miten vakiot riippuvat toisistaan, mutta tällaista teoriaa ei ole onnistuttu luomaan. Einstein teki suuret löytönsä nuorena ja kulutti koko loppuelämänsä tuloksettomaan kaiken teorian etsimiseen.
Muutama vuosikymmentä sitten toivottiin, että säiehypoteeseista voitaisiin edetä kaiken teoriaan. Haaveet ovat kuolleet ja kuopattuja. Olemme edelleen alussa, emmekä tiedä, tulemmeko koskaan kaiken teoriaa edes näkemään.
Mutta yksi on varma. Mitään muuta SELITYSPERUSTETTA ei ole millään tasolla, ei biologiassakaan, kuin jo alimmalla tasolla, kvanttien ja hiukkasten maailmassa. Biologinen teoria on täydelleen yhteensopiva kvanttimaailman kanssa, on vain MONIMUTKAISTUMISTA, mutta ei uusia selitysperusteita.
Siten aivotoiminta, parinvalinta, tasot, syyt, seuraukset ja sattumat, sun muut ovat vain kvanttimaailman monimutkaisia johdannaisia. 🌹👀
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mikä hyväksytään todisteeksi tieteessä?
Tullee olla tilastollisesti merkitsevä ja oikein otettu otos 1. havaintoja, joiden havaitaan noudattavan jotakin 2. matemaattista kaavaa. 🌹👀
Rinnakkaisavaruuksiin olisi matemaattinen kaava ja joissakin tutkimuksissa väitetään jopa löytyneen havaintoja niistä.
Matematiikka ei riitä. On lukuisia matemaattisia suhteita, joilla ei ole vastinetta todellisuudessa. Pitää olla SEKÄ havainto että matemaattinen suhde. Ei ole konsensusta siitä, että olisi havaintoja, mutta on useampiakin hypoteeseja, jotka ovat matemaattisesti korrekteja. 🌹👀
Ei tuollaista huhua ole. Kukaan ei tiedä kaikkea.
Tuollaista väitettä olen kuullut todella usein, myös täällä netissä. Sanon sitä huhuksi, koska se ei pidä paikkaansa. 🌹👀
Minä valitsin naisen täysin ulkonäön perusteella. Sattui olemaan luonteeltaana mukava ja hyvä nainen että siinä kävi tuuri.
Valinta ulkonäön perusteella on vain tietoisen aivotoiminnan käsitys asiasta. Valtaosa parinvalinnasta on TIEDOTONTA. Jos näin ei olisi, evoluutio toimisi kehnosti. 🌹👀
Miten joillekin voi riittää hyvä ulkonäkö ja mukavuus...
Ymmärsin sanotun toisin. Mies kertoi että valitsi rakkaansa VAIN ulkonäön perusteella, mutta sai samalla kaupanpäälliseksi sellaisen, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Mies EI SANONUT, eitteikö olisi ollut muitakin hyviä ominaisuuksia. 🌹👀
Mutta epätodennäköistä että tuolla menetelmällä löytyisi sellaista jonka kanssa on paljon yhteistä, joka pitää samoista asioista yms. Ei tuolla menetelmällä voi olla kovin vaativa. Toiset vaativat enemmän.
Ei kukaan liene pitänytkään sitä todennäköisenä. Mies, joka sanoi valinneensa ulkonäön perustella, sanoi: "...siinä kävi hyvä tuuri." 🌹👀
Bankoro dnjopro waronki 😂
Ota vaimoksesi joku.... Inkeri-Oskari Liha-Pullainen
Miksi ei liputuspäivänä ole joku Robotin Päivä..... Galactica sarjastakin Cylon-päivä.
Illallaalla lallalaaa... suomi selviytjät jällleeen esiintyy, mutta tämä on suosikkihaqhmoja Laura Bertram.... tässä Andromeda-avaruusjutussa balettitanssija-tyttö Trance Gemini :D
huvittaa aika paljon tuo Laura-näyttelijä Andromeda sarjassa kun joku balettitanssija-nainen löytäää tavaroita näppärästi ja on nopea ::DE
jjos näkee jännittäää unyta niin ksaikki pasiksaty sekaisin sdityten ja vihtreillä kuulillas ytulluy prelsyyus dsnookeriaw lattia