Huihailta 3000 kilometrin patteri sähköautoihin

Hinnat tuppaavat putoamaan, kun ramp-up saadaan tehtyä ja massatuotanto käyntiin.

Tuo esitys toki vielä protoasteella, ja voi hyvinkin jäädä sille asteelle.

AI-yhteenveto
Suomen pisin matka pohjoisesta etelään on 1 157 kilometriä, ja leveimmillään Suomi on 542 kilometriä lännestä itään. Valtakunnanrajan kokonaispituus on noin 2 563 kilometriä, josta 1 343,6 kilometriä on rajaa Venäjän kanssa. Suomen rannikkoa on 1 100 kilometriä, mutta saariston rantaviiva on huomattavasti pidempi, jopa 4600 kilometriä.

Johan Aatami Rymättylä keksi viime vuosituhannella energiatehokkaan akun, jota testaili moottorikelkassaan ajelemalla ympäri selkosia.

Tai saattaa niitä toimivia akkukeksintöjä ollakin olemassa mutta jotkut saattaa estää niiden markkinoille tulon.

Anonyymi kirjoitti:

Tai saattaa niitä toimivia akkukeksintöjä ollakin olemassa mutta jotkut saattaa estää niiden markkinoille tulon.

Kerrotko mitkä olisivat ne tahot jotka haluavat ja etenkin pystyisivät estämään uusien akkukeksintöjen markkinoilletulon ja mitenkä tämä estäminen onnistuu?

Anonyymi kirjoitti:

Johan Aatami Rymättylä keksi viime vuosituhannella energiatehokkaan akun, jota testaili moottorikelkassaan ajelemalla ympäri selkosia.

:D

Anonyymi kirjoitti:

Johan Aatami Rymättylä keksi viime vuosituhannella energiatehokkaan akun, jota testaili moottorikelkassaan ajelemalla ympäri selkosia.

Joku Silvo Sokka lensi Suomessa ensimmäisenä keksimällään avaruusraketillaan pitkän matkan ja upposi sillä järveen.

1. Eri aikakaudet, eri työkalut

1960-luvulla NASA rakensi Saturn V -raketin, suurimman ja voimakkaimman raketin mitä on koskaan lennätetty.
Se oli kuin kertakäyttöinen jättimäinen kuorma-auto – niin valtava, että se pystyi viemään kaiken, mitä Apollo tarvitsi Kuuhun, yhdellä ainoalla lastilla.
Mutta se oli kallis ja kertakäyttöinen – jokainen Saturn V heitettiin pois lennon jälkeen.

🚀 2. Apollo vs. Starship yksinkertaisesti

Apollon tapa: rakennetaan yksi hirviömäinen raketti ja ammutaan koko paketti yhdellä laukaisulla Kuuta kohti.

Nykyinen tapa (Starship): rakennetaan uudelleenkäytettävä alus (kuin pakettiauto), jota pitää tankata avaruudessa “huoltoasemalla” ennen kuin se voi lentää Kuuhun.

Molemmat toimivat. Toinen on raakaa voimaa, toinen tehokkuutta ja kestokäyttöä.

🔑 3. Miksi tämä on täysin loogista

Apollo ei tarvinnut tankkausta, koska Saturn V kantoi jo kaiken tarvittavan polttoaineen.

Starship tarvitsee tankkausta, koska se on rakennettu eri tavalla: se on paljon raskaampi, kantaa enemmän rahtia ja on suunniteltu käytettäväksi monta kertaa.

Vähän sama ero kuin:

vuokraat muuttokuorma-auton ja ajat kaiken kerralla (Apollo),

tai omistat pickup-auton, jolla ajat useita reissuja ja tankkaat välissä (Starship).

☢️ 4. Van Allenin säteilyvyöt

Maata ympäröi kaksi vyötä täynnä säteileviä hiukkasia.

Niissä viipyminen olisi vaarallista, mutta Apollo-lennot suunniteltiin niin, että ne kulkivat vyön ohuemmista kohdista mahdollisimman nopeasti – alle kahdessa tunnissa.

Lisäksi komentomoduulin metallinen runko antoi riittävän suojan lyhyen ylityksen ajaksi.

Astronauttien saama säteilyannos oli pieni, verrattavissa muutamaan tietokonetomografiaan (CT-kuvaan).

🛰️ 5. Todisteet, että kävimme Kuussa

Kuukivet – yli 360 kiloa kiviä, joita tutkitaan edelleen ympäri maailmaa ja jotka eroavat täysin Maan kivistä.

Peilit Kuussa – Apollo-astronautit asensivat heijastimia, joihin voi yhä tänä päivänä ampua lasereita Maasta ja mitata etäisyyden Kuuhun.

Riippumaton seuranta – muut maat, myös Yhdysvaltain kilpailija Neuvostoliitto, seurasivat lentoja koko matkan. Jos kyse olisi ollut huijauksesta, he olisivat paljastaneet sen heti.

👉 Yksinkertaisesti sanottuna:

"Silloin rakennettiin kertakäyttöinen jättiraketti, joka vei kaiken yhdellä kertaa. Nyt rakennetaan uudelleenkäytettäviä aluksia, jotka tankataan matkalla. Van Allenin säteilyvyöt ylitettiin viisaasti ohuista kohdista nopeasti, eikä säteily ehtinyt vahingoittaa miehistöä. Ja todisteita Kuussa käynnistä on runsaasti – kiviä, peilejä, mittauksia ja kilpailijoiden varmistuksia."

Niin ja se 3500kg venetrailerikin pitää pystyä vetämään vielä samalla Suomen päästä päähän moneen kertaan -40’c pakkasessa ja ja ja…

santtu_1975X kirjoitti:

Niin ja se 3500kg venetrailerikin pitää pystyä vetämään vielä samalla Suomen päästä päähän moneen kertaan -40’c pakkasessa ja ja ja…

Katsotaan sitten uudestaan kun ko. akku on sarjatuotannossa.

Anonyymi kirjoitti:

Katsotaan sitten uudestaan kun ko. akku on sarjatuotannossa.

Niin, tuleeko juuri kyseinen akkutyyppi ikinä varsinaiseen sarjatuotantoon on asia jonka aika näyttää.
Kuitenkin on tosiasia että maailmalla on kokoajan käynnissä kymmeniä ellei satoja eri akkukemia kehitystöitä joista aina sitten jotkut pääsevät jollain aikavälillä teolliseen massatuotantoon.
Mutta tosiasia on että jatkuvalla syötöllä akkujen energiavarauskyky kasvaa ja hinta (varastoitua energiayksikköä kohden) laskee.