Suomen historian myytit tv-ohjelmassa tämä unohdetaan mainita. Ei itsenäistä Suomea silloin ollut olemassa. Sodasta puhutaan Suomen sotana koska se enimmäkseen käytiin Suomen alueella.
Vastaukset 11
- Anonyymi00001
Suomalaiset taisteli sankarillisesti mutta Ruotsista ei tullut riittävästi apua Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi.
https://fi.wikisource.org/wiki/Georg_Carl_von_Döbelnin_jäähyväispuhe_suomalaisille_sotilaille. - Anonyymi00002
Kenraali Georg Carl von Döbelnin jäähyväispuhe suomalaisille sotilaille, Uumaja 8.10.1809;
Sotilaat!
Minä olen kutsunut armeijan kokoon ilmoittaakseni, että valmistava rauhansopimus on syyskuun 17. päivänä tehty Ruotsin ja Venäjän välillä. Tämä rauhansopimus lopettaa hävittävän sodan kaikki onnettomuudet – tuleehan sen olla iloinen sanoma varsinkin, kun Ruotsin tyhjentyneet apulähteet eivät salli tämän taistelun jatkamista, jonka valtiolliset erehdykset ovat aloittaneet ja joka kahden pitkän vuoden aikana on riuduttanut maan voimat. Mutta Suomi eroaa Ruotsista – valtakunnan rajaksi tulee Tornionjoki!
Suomalaiset! Tässä rauhassa Ruotsin kruunu kadottaa kolmanneksen osan aluettaan, Ruotsi menettää ylevän Suomen kansan, voimakkaimman tukensa. Eikä tässä kyllin, Ruotsin armeija menettää sotavoimansa ytimen ja arvokkaimman osan. Emämaa on masennettu, vaipunut suruun ja kaipaukseen korvaamattomien uhrautumisten tähden, mutta kaikkiviisas kaitselmus on määrännyt meidän kohtalomme, ne on vastaanotettava kärsivällisyydellä, nöyryydellä.
Sotilaat! Toverit! Veljet! Te, jotka nyt päättyneen sodan aikana niin suurella uskollisuudella ja miehuudella, huolimatta vihollisjoukkojen lukuisuudesta ja odottamattomasta päällekarkauksesta, aseiden aineellisella voimalla Siikajoella, Revonlahdella, Pulkkilassa, Lapualla, Kauhajoella, Lapväärtissä, Ähtärissä, Nurmijärvellä, Juuttaalla ja Iisalmella y.m. olette voittaneet viholliset; te jotka omin neuvoin otitte takaisin puolen Suomea – te jotka moninkertainen ylivoima vihdoin pakotti jättämään Suomen rajan, te olette sittemmin kestävyydellä taistelleet emämaan ruotsalaisen turpeen puolesta – te täällä olevat kalliit jäännökset ylevästä Suomen kansakunnasta ja sen urhoollisesta soturikansasta, teille minun tulee, ja minä sen teenkin, liikutetuin sydämin julistaa kuninkaan, valtiosäätyjen, Ruotsin kansan, Ruotsin armeijan, esimiesteni, toverieni, minun oma – kaikkien vilpitön kiitollisuus.
Kuninkaan armollinen suosio, valtiosäätyjen hellivä hyväntahtoisuus, Ruotsin kansan ihailu, Ruotsin armeijan kunnioitus, esimiesteni ystävyys, toverieni tunnustus, minun oma harras kiintymys teihin, ne ovat uhreja, jotka teille pyhitetään ja minun kauttani teille tarjotaan.
Suomalaiset! Veljet! Teidän urotyönne ovat suuret, ja kiitollisuus, jonka minä kaikkien puolesta teille lausun, on samassa suhteessa. Sen tulkitsemiseen tarvittaisiin kaunopuhujan koko kyky – minä olen sotilas – sotilas! mikä ylevä nimitys, kun se minulla on teille, teidän hyväksenne ja teidän kanssanne!
Ottakaa siis vastaan liikutetun sydämen kaunistelemattomat ajatukset; ja te ruotsalaiset joukot, jotka tällä surullisella hetkellä olette läsnä, olkaa elävinä todistuksina ruotsalaisen emämaan rajattomasta kiitollisuudesta.
Ruotsalaiset, olkaa ylpeitä siitä, että olette nähneet nämä suomalaiset jäännökset! Muistakaa heitä! Kunnioittakaa heitä! Katsokaa heidän kuihtuneita ruumiitaan, heidän kalpeita kasvojaan, siinä on merkkejä heidän uskollisesta, ehkäpä turhista ponnistuksistaan kuluneina vuosina!
Ja te suomalaiset! Kun tulette takaisin synnyinseuduillenne, niin ilmoittakaa siellä Ruotsin kansan kiitollisuus kansaanne kohtaan. Te palaatte kulunein vaattein, katkotuin ja läpiammutuin jäsenin, mutta te viette mukananne rehellisen soturisielun näkyvän kaunistuksen. Ruotsalaisen emämaan vihollisia teistä ei koskaan voi tulla, siitä minä olen vara; mutta pysykää kaikkina aikoina sen ystävinä. Jos uuden ylivallan voima estäisi teidän toiveitanne ja tahtonne täyttämistä, niin antakaa siunauksenne sydämen ja ajatuksen hiljaisella kielellä tulla emämaalle! Muistuttakaa tätä lapsillenne, suvusta sukuun me siunaamme teitä, kunnioitamme teitä!
Yhtä minä pyydän teiltä: kun te lähestytte niitä paikkoja, missä me olemme voittaneet vihollisemme, ja kun te siellä näette sen sorakummun, joka peittää meidän kaatuneet kumppanimme, huokailkaa siunausta heidän tomuilleen, he ovat kuolleet sankareina, ja heidän tuhkaansa vartioivat kunnian haamut. Te tunnette ihmissydämen moninaiset oikut, sen taipumuksen äkisti valita tunteilleen esineitä, joita se ei koskaan luule unohtavansa, mutta tuskin on muutamia viikkoja kulunut, kun se huikentelevaisuudessaan on tehnyt toisen valinnan. Aika muuttaa kaikki, sen kuluessa kaikki unohtuu, mutta sen minä teille vakuutan, ja te tulette itse sen huomaamaan, että soturiliitto, joka on solmittu taisteluissa, vaaroissa, veressä ja kuolemassa, ei koskaan hajoa. Me siis olemme varmoja toistemme rakkaudesta: soturiveljeys kestää elämäniän loppuun, ja e kiitollisuus, jota teille olen tunnustanut ja tunnustan, on tämän meidän yhteiseen siteeseemme erottamattomasti yhdistetty. Suomalaiset! Veljet! Jos minun sanojani voivat verikyynelet silmistäni vahvistaa, virtaisivat ne nyt, ja jokainen pisara vakuuttaisi teille minun kunnioitustani, ystävyyttäni.- Anonyymi00007
Veikko Huuskan blogin tekstissä on samat kirjoitusvirheet kuin tässä S24 tekstissäkin VARA - VARMA jne.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19475537/ruotsi-havisi-suomen-sodan#comment-143476350
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/von-dobeln-ratsasti-aukkoja-katsellen-taman-sankarin-kuolemasta-200-vuotta/
"Ruotsalaisen emämaan vihollisia teistä ei koskaan voi tulla, siitä minä olen vara;"
"Me siis olemme varmoja toistemme rakkaudesta: soturiveljeys kestää elämäniän loppuun, ja e kiitollisuus"
Täällä lienee virheettömämpi käännösteksti:
https://fi.wikisource.org/wiki/Georg_Carl_von_Döbelnin_jäähyväispuhe_suomalaisille_sotilaille.
- Anonyymi00003
Voimme syyttää Ruotsia siitä että orjakansa pääsi pesiintymään Itämeren alueelle.
Vuosituhannen pahin humanitaarinen katastrofi. - Anonyymi00004
Mitä Suomen itsenäisyys kuuluu sodan historiaan? Täällä on käyty myös nuijasota, vaikka itsenäistä nuijaa ei tuolloin ollut.
- Anonyymi00008
Ruotsissa eli ankara viha Venäjää vastaan ja syystäkin! Olihan sotia Venäjää vastaan käyty satojen vuosien aina vähän väliä. Ryssänviha saattaisikin hyvinkin olla vanhaa ruotsalaista perua. Nykyinen Suomen alue oli se tanner, jossa taisteltiin, niin kyllä siitä vihasta helposti jäi jotain nykyisten suomalaistenkin hampaankoloon, aina nykypolville saakka! Useaan kertaan idästä käsin suoritetut hävitysretket takasi riittävästi kauhukertomuksia ja kyllä propagandan teho tunnettiin muinoinkin.
Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua, joten eikökän tuosta listasta löydy jonkinlaisia perusteita jopa RUK:ssa käytetylle fraasille "Vihollinen tulee aina idästä ja jos ei, niin se koukkaa".
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Menetettyään puoli valtakuntaa surkeassa sodassa, Ruotsille jäi vain ankara viha jäljelle. Reilu 200 vuotta sitten käydyssä sodassa Ruotsi käytännössä antautui. Olihan Venäjän joukot jo vähälle aikaa toistamiseen Uumajassa saakka. Itämaata kaivattiin tuon tekstin mukaan melkoisesti 1808-1809 katastrofin jälkeen. Ruotsille se oli katastrofi, mutta olisiko Suomi koskaan itsenäistynyt ilman tuota "irtiottoa"?
'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha'
"Ruotsin yleisen mielipiteen kehityksen suhteenkaan ei näyttänyt olevan suuria epäilyksiä. Vireitä voimia tuntui olevan jatkuvasti sekä Skandinavian yhdistymisen puolella että kannattamassa kostosotaa Venäjää vastaan. Ruotsinmieliset saattoivat Suomen vastaisuutta suunnitellessaan luottaa melko vakiintuneeseen mielipiteeseen Ruotsissa. Erikoisen kiinteältä tuntui tässä suhteessa Ruotsin kansallismielisten kanta. Heissä eli viha Venäjää vastaan, ja viha taas oli, Tegnérin käsityksen mukaan, liikkeellepanevia voimia kansan elämässä. 'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha', hän kirjoitti. Jos se voitiin uhkaillen kansasta hävittää, Ruotsi vajosi 'täydelliseen mitättömyyteen'. Vuosikymmenien kuluessa ilmenee julkisessa sanassa ja muissa ruotsalaisten mielipiteen ilmaisuissa, että 1808-09 lyödyt haavat vuotivat jatkuvasti verta. Ei voitu uskoa todeksi, kuten muuan ruotsalainen lehti 1856 kirjoitti, että Suomen puolitoista miljoonaa ihmistä, joilla oli ruotsalaiset tavat ja laitokset ja sivistys, jotka olivat vuosisatojen aikana jakaneet Ruotsin kanssa kohtalon iskut ja onnen vaihtelut ja jotka olivat taistelleet tuhat taistelua yhteisen asian puolesta, olisi ikuisiksi ajoiksi Ruotsista erotettu. 'Me ruotsalaiset kaipaamme alituiseen Suomea', muuan tyyneksi tunnettu ruotsalainen kirjailija kirjoittaa 1863 Topeliukselle, 'ja tunnemme ehkä syvemmin kuin Suomi itse, mitä olemme menettäneet.'"
L. A. Puntila, 1944, Ruotsalaisuus Suomessa, Otava, s. 201-202
- Anonyymi00005
Todellisuudessa Ruotsi oli jo pitkään halunnut suuntautua länteen, ja onnistuikin siinä saadessaan Venäjän tuella Norjan.
Norjan saatuaan Ruotsi luopui kaikista vaateistaan Suomea kohtaan.
Ruotsi ei suostunut ottamaan edes Ahvenanmaata Krimin sodan jälkeen, koska se olisi ollut Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen vastaista, mutta heti kun Suomi itsenäistyi Venäjästä Ruotsi hyökkäsi Ahvenanmaalle tarkoituksenaaan liittää se osaksi Ruotsia.- Anonyymi00006
>>Todellisuudessa Ruotsi oli jo pitkään halunnut suuntautua länteen, ja onnistuikin siinä saadessaan Venäjän tuella Norjan.<<
Norja muisti Ruotsin temput ja EI KUTSUNUT sitä 100-vuotista itsenäisyyttään juhlimaan 2005 vuonna.
Kun Suomi pisti omituiset 200v -juhlat pystyyn v. 2008 liittymisestään Venäjään, niin Ruotsi kutsui sinne heti itsensä ja pisti Tukhomassa omatkin kekkerit pystyyn! Harvassa maassa on rökäletappiota juhlittu niin isosti kuin Ruotsissa.
- Anonyymi00009
...niinpä .. useammankin kerran tuo "urhea sotilaskansa" on taistellut viimeiseen suomalaiseen , emämaasta kootut rykmentit ja pataljoonat ovat seisseet reservinä taustalla ja tappion häämöttäessä ovat tehneet täyskäännöksen ja edenneet taas ... jonkun harvan kerra ovat joutuneet yllätetyksi takaapäin ja silloin on käynyt niinkin että kuningaskin on kadottanut jopa saappaansa ja joutunut etenemään Turkkiin saakka ..
- Anonyymi00010
Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman "suojamuuri ja ruoka-aitta", kuten sanottiin."
Varmaan paljon hyvää Ruotsista on saatu, mutta myös paljon pahaa – ja ennen kaikkea Ruotsi riisti suomalaisiaan varsin häikäilemättömästi. Siitä on osuvasti kirjoittanut nykyinen Oulun yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Jouko Vahtola: "Pultavan tappion jälkeen [1709], kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20.000 miestä ja Tukholman turvana 10.000 miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman "suojamuuri ja ruoka-aitta", kuten sanottiin."
Jouko Vahtola, Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2003, s. 172.
Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen Hakkapeliittaan ja teki rauhan vain sotiakseen hetken päästä uudestaan ja uudestaan...
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
Loppuun vielä tällainen "ponnistus"!
POHJAN PRIKAATIN PERINNEJOUKOT
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/Perinnejoukot.htm
https://web.archive.org/web/20160213193845/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/Perinnejoukot.htm
Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.
Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
https://web.archive.org/web/20160304190710/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm - Anonyymi00011
Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen Hakkapeliittaan ja teki rauhan vain sotiakseen hetken päästä uudestaan ja uudestaan...
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
Löytyy täältä:
https://web.archive.org/web/20090303033104/http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 981211
Salaisuudet paljastuu
Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku87834Poliisi pamputti Variskankaalla
Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella31764- 66683
Karita Tykkä mennyt kihloihin.
Onnittelu kuuluu hänelle ja tulevalle aviopuolisolleen.93616- 31593
- 18548
S-ryhmän ihmisoikeuslinja ei kestä omaa hankintaketjuaan
S-ryhmän Israel-boikotin suurin uskottavuusongelma löytyy yllättävän läheltä, SOK:n omien tuotemerkkien hankintaketjuist15541Haavoittuvuutesi on aseista riisuvaa
Harmi, etten voi osoittaa sinulle tunteita. Hyvää yötä miehelle. Naiselta43513- 10466