minulla on valovuoden pituinen keppi ja siellä on kaveri toisessa päässä. jos työnnän ja vedän tätä keppiä niin kaverihan huomaa tämän välittömästi vai väitättekö, että tiedolla kepin liikkeestä kestää vuosi mennä kaverin luokse?
valovuoden pituinen
keppi
19
2351
Vastaukset
- minätässä
kepin materiaalista. Jos on oikein painava ja joustava keppi, niin ääniaallon, eli siis signaalin, kulkunopeus on huomattavasti valon nopeutta pienempi. Parhaissakin kepeissä signaali kulkee muutaman kilometrin sekunnissa.
- silleen
Jos keppi on todellinen eikä kuvitteellinen, niin kepillä on fysikaallisia ominaisuuksia kuten esimerkiksi tiheys ja kimmomoduuli. Kepin massa on niin valtava, ettei keppiin saada aikaan jäykän kappaleen muotoa eli keppi ei voi liikkua koko mitaltaan. Sen sijaan siirtymä etenee siinä pitkittäisenä aaltona, jonka nopeus on paljon valonnopeutta pienempi.
Kuvitteellisella kepillä voi tietysti olla aivan mitkä fysikaaliset ominaisuudet hyvänsä, mutta silloin tapahtumatkin säilyvät aina kuvitteellisina, eikä niillä ja reaalimaailmalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. - *.*
Tätä juttua tuli joskus itsekki pohdiskeltua. Jos keppi on tosiaankin tehty oikeasta aineesta joka sisältää atomeja niin silloinhan keppi liikkuu siten että atomi työntää aina edellään olevaa jne. Atomien välinen vuorovaikutus on sähkömagneettinen, jolloin signaali välittyy siis maksimissaan valon nopeudella.
- Erkko
En todellakaan väitä olevani fysikantti tai mikään kvantti. Loogisesti yritän tätä siis ajatella.
Kyllä ystäväsi näkee sen saman tien, kun vain keppiäsi heiluttelet. Siis jos jaksat siirtää niin painavaa ja isoa esinettä. Mutta eihän se tarkoita, että keppi liikkuisi valonnopeudella? Ei kappaleen pituus vaikuta mitenkään nopeuteen.
Mutta sitä en tiedä miten käy Einsteinin idealle, että tieto ei koskaan voi siirtyä valonnopeutta.- Juuso
On kaksi eri nopeutta:
- Kepin siirtonopeus
- Information siirtonopeus
Ei tarvi kepin eikä hepin olla valovuoden mittainen kun kysymys jo voidaan esittää:
Kun jäykkää keppiä tönästään toisesta päästä,niin tuntuuko tönäsy samalla hetkellä toisessa päässä ? - ----
Juuso kirjoitti:
On kaksi eri nopeutta:
- Kepin siirtonopeus
- Information siirtonopeus
Ei tarvi kepin eikä hepin olla valovuoden mittainen kun kysymys jo voidaan esittää:
Kun jäykkää keppiä tönästään toisesta päästä,niin tuntuuko tönäsy samalla hetkellä toisessa päässä ?Täysin jäykkää keppiä ei ole olemassa.
Keppi siis painuu kasaan ja liikkuu hitaammin kuin valonnopeus. - Juuso
---- kirjoitti:
Täysin jäykkää keppiä ei ole olemassa.
Keppi siis painuu kasaan ja liikkuu hitaammin kuin valonnopeus.Aprikoin sitä, että onko kysymys kepin jäykkyydestä, eli lujuusopin kysymyksistä,
vai onko kysymys information siirtonopeudesta, eli Einsteineista. - samuli
Juuso kirjoitti:
Aprikoin sitä, että onko kysymys kepin jäykkyydestä, eli lujuusopin kysymyksistä,
vai onko kysymys information siirtonopeudesta, eli Einsteineista.hieman samaa aprikoin minäkin, eli vaikka äkkiä ajatellen kysymyksessä ei vaikuttaisi olevan keppiä pitkin lähetettävä värähtely tai aaltoliike, vaan koko kepin siirtymä..
..niin onko kuitenkin ajateltava, että se sittenkin on aaltoliike. sen taajuus on kylläkin pienen pieni, mutta amplitudi on valtavan iso - tyhmälle
Juuso kirjoitti:
Aprikoin sitä, että onko kysymys kepin jäykkyydestä, eli lujuusopin kysymyksistä,
vai onko kysymys information siirtonopeudesta, eli Einsteineista.Mitä tarkoitetaan informaation siirtonopeudella? Siis sitäkö, että en pysty jutteleen sun kanssas yli valonnopeudella.
- ----
tyhmälle kirjoitti:
Mitä tarkoitetaan informaation siirtonopeudella? Siis sitäkö, että en pysty jutteleen sun kanssas yli valonnopeudella.
Periaatteessa joo.
Mikään ei liiku yli valon nopeudella. Siis jossain kaukaisessa galaksissa tapahtunut tapahtuma ei voi vaikuttaa sinuun kuin vata aikaisintaan sen ajan päästä, kun valo on sen matkan kulkenut.
Vähän tönkköä tekstiä tuli, yritetään uudestaan:
Jos aurinko tuhoutuisi (yhtäkkiä häviäisi) nyt, tietäisimme siitä vasta reilun 8min päästä. Itse asiassa, maapallo jatkaisi auringon kiertämistä, vaikka aurinkoa ei enää olisikaan (siis sen 8min ajan: gravitaatioaaltojen nopeus on SMG-säteilyn nopeus).
- samuli
jos siirrytään vähän helpommin ajateltavaan mittakaavaan, eli jossain aiemmin pohdittuun matkaan Ivalosta Helsinkiin, eli reilut 900km
tuon matkan valo kulkee siis reilussa 3 millisekunnissa
onko tosiaan niin että jos meillä on kepakko viritettynä tuolle samalle välille, ja sitä tönäistään toisesta päästä, niin koko kepin siirtymä lähteekin etenemään aaltomaisesti ja kuluttaa matkaan aikaa, jopa siis enemmän kuin tuo 3ms, ennenkuin kepin toinen pää heilahtaa?Laskin juuri, että kyseisen mittaisen, poikkipinta-alaltaan yhden neliösentin kokoisen alumiinitangon massa olisi 243 tonnia. Sitä saisi tönäistä aika tavalla, vaikka laakerointi olisi miten herkkä tahansa.
Tosipuheessa tönäisy etenisi tangossa pitkittäisaaltona äänen nopeudella eli alumiinissa 5100 m/s. Näin tönäisy tulisi perille noin kolmessa minuutissa.- uder
Jäärä kirjoitti:
Laskin juuri, että kyseisen mittaisen, poikkipinta-alaltaan yhden neliösentin kokoisen alumiinitangon massa olisi 243 tonnia. Sitä saisi tönäistä aika tavalla, vaikka laakerointi olisi miten herkkä tahansa.
Tosipuheessa tönäisy etenisi tangossa pitkittäisaaltona äänen nopeudella eli alumiinissa 5100 m/s. Näin tönäisy tulisi perille noin kolmessa minuutissa.Tuossa on pieni ristiriita, tai sitten kepin ominaisuudet vaihtuvat jossain vaiheessa, jos:
keppiä tönäistään, vaikkapa yhden cm matkan. Jos todellakin laskit, että kepin toinen pää liikahtaa saman senttimetrin kolmen minuutin kuluttua, niin mitä tapahtuu, jos keppiä lähdetään työntämään jatkuvaan liikkeeseen? Jos liikkeellelähtö huomataan kolmen minuutin kuluttua toisessa päässä, niin toinen pää on silloin jo samassa pisteessä. Eli keppi on lyhentynyt olemattomiin. Eli suuren suuri vaikutus on kepin tönäyksen pituudella myös. Toisaalta, jos jatkuvan liikkeen tapahtuminen havaitaan toisessa päässä nopeammin (en ala laskemaan, kuinka nopeasti), se tarkoittaa, että keppi on kokoonpainuneessa tilassa koko liikkeen ajan, mikä ei taida olla mahdollista, jos kiihtyvyys on vakio ja nopeus hyvin pieni. Ristiriitoja täynnä tämä asia yleensäkin. Parhaiten asia selviää tekemällä tuollainen 900 km pitkä mahdollisimman kevyt ja jäykkä keppi ;)
Järkeilyä isolla J:llä :) - Juuso
uder kirjoitti:
Tuossa on pieni ristiriita, tai sitten kepin ominaisuudet vaihtuvat jossain vaiheessa, jos:
keppiä tönäistään, vaikkapa yhden cm matkan. Jos todellakin laskit, että kepin toinen pää liikahtaa saman senttimetrin kolmen minuutin kuluttua, niin mitä tapahtuu, jos keppiä lähdetään työntämään jatkuvaan liikkeeseen? Jos liikkeellelähtö huomataan kolmen minuutin kuluttua toisessa päässä, niin toinen pää on silloin jo samassa pisteessä. Eli keppi on lyhentynyt olemattomiin. Eli suuren suuri vaikutus on kepin tönäyksen pituudella myös. Toisaalta, jos jatkuvan liikkeen tapahtuminen havaitaan toisessa päässä nopeammin (en ala laskemaan, kuinka nopeasti), se tarkoittaa, että keppi on kokoonpainuneessa tilassa koko liikkeen ajan, mikä ei taida olla mahdollista, jos kiihtyvyys on vakio ja nopeus hyvin pieni. Ristiriitoja täynnä tämä asia yleensäkin. Parhaiten asia selviää tekemällä tuollainen 900 km pitkä mahdollisimman kevyt ja jäykkä keppi ;)
Järkeilyä isolla J:llä :)Juuri tuota "uder"in esittämää ristiriitaa minäkin peräänkuulutan.
Äärimmäisessä tapauksessa, että keppi menee itseään edelle - kuten uder esitti.
Mutta samojen sääntöjen täytyy päteä kaikissa tapauksissa, joten ristiriita on aina olemassa.
Kumpi pää hepistä lopultaan ehtii ensin ????
Tässä piilee joku vaikeasti miellettävä paradoksi. uder kirjoitti:
Tuossa on pieni ristiriita, tai sitten kepin ominaisuudet vaihtuvat jossain vaiheessa, jos:
keppiä tönäistään, vaikkapa yhden cm matkan. Jos todellakin laskit, että kepin toinen pää liikahtaa saman senttimetrin kolmen minuutin kuluttua, niin mitä tapahtuu, jos keppiä lähdetään työntämään jatkuvaan liikkeeseen? Jos liikkeellelähtö huomataan kolmen minuutin kuluttua toisessa päässä, niin toinen pää on silloin jo samassa pisteessä. Eli keppi on lyhentynyt olemattomiin. Eli suuren suuri vaikutus on kepin tönäyksen pituudella myös. Toisaalta, jos jatkuvan liikkeen tapahtuminen havaitaan toisessa päässä nopeammin (en ala laskemaan, kuinka nopeasti), se tarkoittaa, että keppi on kokoonpainuneessa tilassa koko liikkeen ajan, mikä ei taida olla mahdollista, jos kiihtyvyys on vakio ja nopeus hyvin pieni. Ristiriitoja täynnä tämä asia yleensäkin. Parhaiten asia selviää tekemällä tuollainen 900 km pitkä mahdollisimman kevyt ja jäykkä keppi ;)
Järkeilyä isolla J:llä :)Miten siinä ominaisuudet vaihtuisivat välillä.
Jos napautat tankoa toisesta päästä, niin viiveellä tuntuu toisessa päässä, jos alat siirtämään tankoa nopeammin kuin se informatio kulkee, eli yli raudan äänennopeuden ylität teräksen lujuuden ja työnnät tangon lyttyyn ja viimein mutkalle.
Äänialloista vielä ilmassa äänennopeus määrää millä nopeudella paineaalto liikkuu. kuitenkin luulen atomipommin paineaallon etenevän lähellä pommia nopeammin kuin ääni, vasta kauempana 100-1000m aalto hidastuu äänennopeuteen. Toisaalta lämpötila määrää äänen nopeuden, siinäkö syy.- uder
airfoil kirjoitti:
Miten siinä ominaisuudet vaihtuisivat välillä.
Jos napautat tankoa toisesta päästä, niin viiveellä tuntuu toisessa päässä, jos alat siirtämään tankoa nopeammin kuin se informatio kulkee, eli yli raudan äänennopeuden ylität teräksen lujuuden ja työnnät tangon lyttyyn ja viimein mutkalle.
Äänialloista vielä ilmassa äänennopeus määrää millä nopeudella paineaalto liikkuu. kuitenkin luulen atomipommin paineaallon etenevän lähellä pommia nopeammin kuin ääni, vasta kauempana 100-1000m aalto hidastuu äänennopeuteen. Toisaalta lämpötila määrää äänen nopeuden, siinäkö syy.Kyse ei tietääkseni ole nyt varsinaisesta värähdysliikkeestä, vaan koko kepin liikuttamisesta. Siis ei napautus, jolloin keppi tietysti värähtelee. Tällöin on selvää, että värähtely tuntuu viiveellä toisessa päässä. Jos otat kynän toisesta päästä kiinni ja työnnät kynää, toinen pää liikkuu samaan aikaan, kuin työnnettävä pää. Mieti, jos kynä olisi 900 km pitkä. Voiko laskelma pitää käytännössä paikkaansa, että kun 900 km pitkää kynää työntää toisesta päästä, vasta kolmen minuutin kuluttua toinen pää liikkuu? Tässä tarkoittamani ristiriita. Jos tuota pitkää kynää (keppiä) aletaan hitaalla kiihtyvyydellä työntää, ja jos oletetaan kynän leijuvan ilmassa, kynän toisen pään on liikuttava nopeammin, kuin kolmen minuutin kuluttua. Muuten peräpää saa etupään kiinni :) Hieman vaikea selittää, mitä ajan takaa, mutta ilmeisesti tarkoitat eri asiaa.
- Rantanplan
uder kirjoitti:
Kyse ei tietääkseni ole nyt varsinaisesta värähdysliikkeestä, vaan koko kepin liikuttamisesta. Siis ei napautus, jolloin keppi tietysti värähtelee. Tällöin on selvää, että värähtely tuntuu viiveellä toisessa päässä. Jos otat kynän toisesta päästä kiinni ja työnnät kynää, toinen pää liikkuu samaan aikaan, kuin työnnettävä pää. Mieti, jos kynä olisi 900 km pitkä. Voiko laskelma pitää käytännössä paikkaansa, että kun 900 km pitkää kynää työntää toisesta päästä, vasta kolmen minuutin kuluttua toinen pää liikkuu? Tässä tarkoittamani ristiriita. Jos tuota pitkää kynää (keppiä) aletaan hitaalla kiihtyvyydellä työntää, ja jos oletetaan kynän leijuvan ilmassa, kynän toisen pään on liikuttava nopeammin, kuin kolmen minuutin kuluttua. Muuten peräpää saa etupään kiinni :) Hieman vaikea selittää, mitä ajan takaa, mutta ilmeisesti tarkoitat eri asiaa.
Kyllä se pään työntämisen vaikutus etenee pitkittäisenä aaltoliikkeenä. Syy on sama, kuin äänen etenemiselläkin. Kun napauttaa päähän, niin ainetta siirtyy eteenpäin, ja se työntää edellään seuraavaa ainetta, ja tämä etenee aaltoliikkeenä. Sama koskee työntämistä, vaikka aallonpituus onkin työntäessä pitkä. Nopeus ei kuitenkaan ääretön.
Pitää muistaa, ettei äärettömän jäykkää kappaletta ole, vaan molekyylien väliset vuorovaikutukset pitävät aineen kasassa, ja tieto siirrtymisistä etenee näiden välityksellä. - samuli
Rantanplan kirjoitti:
Kyllä se pään työntämisen vaikutus etenee pitkittäisenä aaltoliikkeenä. Syy on sama, kuin äänen etenemiselläkin. Kun napauttaa päähän, niin ainetta siirtyy eteenpäin, ja se työntää edellään seuraavaa ainetta, ja tämä etenee aaltoliikkeenä. Sama koskee työntämistä, vaikka aallonpituus onkin työntäessä pitkä. Nopeus ei kuitenkaan ääretön.
Pitää muistaa, ettei äärettömän jäykkää kappaletta ole, vaan molekyylien väliset vuorovaikutukset pitävät aineen kasassa, ja tieto siirrtymisistä etenee näiden välityksellä."ettei äärettömän jäykkää kappaletta ole, vaan molekyylien väliset vuorovaikutukset pitävät aineen kasassa, ja tieto siirrtymisistä etenee näiden välityksellä"
kiitos :) - Niinpä Niin
uder kirjoitti:
Kyse ei tietääkseni ole nyt varsinaisesta värähdysliikkeestä, vaan koko kepin liikuttamisesta. Siis ei napautus, jolloin keppi tietysti värähtelee. Tällöin on selvää, että värähtely tuntuu viiveellä toisessa päässä. Jos otat kynän toisesta päästä kiinni ja työnnät kynää, toinen pää liikkuu samaan aikaan, kuin työnnettävä pää. Mieti, jos kynä olisi 900 km pitkä. Voiko laskelma pitää käytännössä paikkaansa, että kun 900 km pitkää kynää työntää toisesta päästä, vasta kolmen minuutin kuluttua toinen pää liikkuu? Tässä tarkoittamani ristiriita. Jos tuota pitkää kynää (keppiä) aletaan hitaalla kiihtyvyydellä työntää, ja jos oletetaan kynän leijuvan ilmassa, kynän toisen pään on liikuttava nopeammin, kuin kolmen minuutin kuluttua. Muuten peräpää saa etupään kiinni :) Hieman vaikea selittää, mitä ajan takaa, mutta ilmeisesti tarkoitat eri asiaa.
Kyse on siitä, että et voi suurentaa suhteettomasti esineitä ottamatta muita fysiikan lakeja huomioon. 900 km kokoinen kynä tuskin pysyy kasassa ja sitä ei näpäytetä enää liikkeelle.
Sen liikkeelle saaminen vaatii jo aivan valtavasti energiaa. Toisin sanoen tulee tietty raja vastaan miten nopeasti saat tietyn suuruista esinettää liikutettua. Suhteellisuus teoria asettaa tiettyjä rajoja niinkuin tietysti materiaali oppikin. Liike etenee värähtelynä ja informaation laki piste on valonnopeus, mutta ei tuollainen materiaali sitä taas voi ikinä saavuttaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - PerSut tykittää - Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi!!
Entistä rajumpi elinkautinen tulee – Vaaralliset tappajat vankilaan jopa loppuelämäksi Henkirikosten uusijat voidaan ja613474Päivi Räsänen vs. Abbas Bahmanpour
(Bahmanpour on imaami Helsingissä) Syyttäjä siis jahtaa edelleen Räsästä tämän H-puheista, joissa hän on ilmeisesti vaa1375402Demokratian uhka: Perussuomalaiset ja polarisoiva "me ja muut" -ajattelu
Laurence Rees varoittaa, kuinka demokratian heikkeneminen ja autoritaaristen liikkeiden nousu voidaan liittää "me ja muu1985059SIELTÄ SE TULI: Kepu-Kurvinen: "Emme enää lähde punavihreään hallitukseen"
Nyt muuten nauretaan loppuviikko, että tähänkö kaatui Lindtmanin pääministerihaaveet. "Antti Kurvisen mukaan puolue ei654127"Rauhanomainen" miekkari hesassa: "Eläköön aseellinen vastarinta" - lakana
Kyseessä on Suomen Palestiinalaisten yhdistyksen viime perjantaina järjestämä ”Hiljainen kynttiläkulkue Palestiinalaiste873531Palkansaajan oikeus nauttia työuransa hedelmistä
Työeläkejärjestelmä on verrattavissa pyramidihuijaukseen, jossa alemmat tasot, eli nykyiset palkansaajat, toimivat maksa1093038HS - Sanna Marinin kirja on priimaluokan vedätys!
Kirja-arvio|Toivo on tekoja tulisi ensisijaisesti nähdä maineen rahallisen hyödyntämisen voimaannuttavana merkkipaaluna.122763Monella äärivasemmistolaisella C-paperit armeijasta
Kuinka kävisi sodan tullen noille? Puolustusvoimat huomauttaa, että C-luokituksen saaneiden sijoittumisesta sodan aikan342452Onko rajojen kiinnipitäminen ihmisoikeuksien vastaista?
Maahanmuutosta puhutaan usein niin kuin kyse olisi vain numeroista ja rajoista. Kyse on kumminkin ihmisistä, jotka halua2742048Vanhat miehet eivät muista
Niinistö muistaa vain Marinin hölmistyneen ilmeen, mutta ei miksi möllötti sen näköisenä. Vanhanen taas ei muuten vaan121521