Luin tuon valovuoden mittainen keppi kysymyksen ja asia jäi vähän vaivaamaan.
Ajattelin tehdä uuden kysymyksen että muuttuuko tilanne erilaiseksi jos kuvittelemme seuraavan tilanteen. On 900 km pitkä jäykkä lanka ja molemmissa päissä on henkilö pitämässä siitä kiinni. Toinen kaveri vetää langasta, niin tunteeko tämä toinen kaveri tuon nykäisyn 3 minuutin kulutta vai samantien?
Ajattelin tehdä uuden kysymyksen että muuttuuko tilanne erilaiseksi jos kuvittelemme seuraavan tilanteen. On 900 km pitkä jäykkä lanka ja molemmissa päissä on henkilö pitämässä siitä kiinni. Toinen kaveri vetää langasta, niin tunteeko tämä toinen kaveri tuon nykäisyn 3 minuutin kulutta vai samantien?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei muutu.
se on muuten 3 sekuntia mikä valolta kestää 900 km :P
valon nopeus tyhjiössä on noin 299790km/s eli 900km:iin tuhraantuu kokonaiset 3002 millisekuntia (ms), eli 0,003s.
Onko valon nopeus erisuuri eri aineissa, jos tuo on nimenomaan määritelty "valon nopeus tyhjiössä"?
siis 3002 mikrosekuntia
Muistui mieleen semmonen juttu että jossain kehitettiin aine jossa valon nopeus saatiin hidastettua melkein kävelyvauhtiin. Eli valonnopeus on siis riippuvainen väliaineesta. Ihan niinkuin äänelläkin.
mutta täytyy tietenkin muistaa että valo ja ääni eivät käyttäydy samalla tavalla, valo on sähkömagneettista säteilyä kun taas ääni on kappaleen värähtelyä. Siinä se ero
Nykäys tuntuu kolmen minuutin päästä.
Valolta siihen menee kolme millisekuntia, nykäys on mennyt siinä ajassa vasta 15m.
Sillä ei ole merkitystä millä nopeudella sinä lankaa alat vetämään lanka joko lähtee toisesta päästä kolmen minsan päästä tai katkeaa jos rasitus on liian suuri
Tosimaailmassa meillä ei valitettavasti ole massatonta, äärettömän jäykkää kappaletta. Sen vuoksi kaikki kappaleet ovat joustavia ja niillä on massa. Näistä seikoista taas aiheutuu ikävyyksiä, kun kappaleen liiketilaa pitää muuttaa: tarvitaan voimaa ja kappale ryhtyy mielellään värähtelemään. Näin käy myös langan kanssa.
Tuo aiemmin mainitsemani äänennopeus 5100 m/s pätee vain alumiinille, joskin useimpien muidenkin yleisimpien metallien äänennopeudet ovat hyvin lähellä tuota arvoa.
Voihan näillä ajatuksilla leikkiä vai?
Eli lopullinen vastaus on: nykäisy tuntuu kolmen minuutin päästä toisessä päässä jos kappale on täysin jäykkä eikä värähtele mihinkään suuntaan?(kuvitteellinen kappale)
Lueskelin hajanaisesti tätä- ja tuossa aiemmin ollutta keppikeskustelua.
Mikä 3 minuutin / 900 km sääntö niissä makaa ?
Pitkittäisaalto etenee metallissa äänen nopeudella, joka on alumiinilla 5100 m/s, teräksellä 5200 m/s, titaanilla 4950 m/s ja magnesiumilla 5030 m/s. Näin pitkittäisaallolta menee metallisauvassa suunnilleen kolme minuuttia tuon 900 kilometrin kulkemiseen.
selkis
Eihän siinä metallitangossa ääntä lädetä kuljettamaan vaan liikettä.
Kaveri tuuppaa metallitankoa eteenpäin pisteestä a pisteeseen b. Jos liike alkaa pisteestä a kello 12 milloin se saavuttaa pisteen b tangon toisessa päässä?
Eiköhän tässä ja tuossa edellisessä keskustelussa ole tullut täysin selväksi, että impulssi (tuuppaus) etenee tangossa pitkittäisenä värähtelynä. Värähtelyn etenemisnopeus on äänen nopeus kyseisessä materiaalissa.
Äänen nopeus v materiaalissa taas voidaan laskea yhtälöstä
v = (E/roo)^(1/2),
missä E on aineen kimmomoduuli ja roo sen tiheys.
Luepas huolellisesti edeltä "jäärän" viesti ja yhdistä siihen "t4qrr". n toteamus äänen olemuksesta, niin eiköhän se siitä.
Taisin taas tapani mukaan olla vähän myöhässä.