http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000031732968
Jos hyppään 150 metristä tai 10 000 metristä, onko loppunopeus sama, jos ilmanvastus ja putoamisasento on sama?
Jos hyppään 150 metristä tai 10 000 metristä, onko loppunopeus sama, jos ilmanvastus ja putoamisasento on sama?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei olla vielä lähelläkään vapaan pudotuksen loppunopeutta ilmakehän paineessa, mutta aika tempun teki, vaikka selvinneitä on myös terminaalinopeudessa pudonneista. Vaatii kyllä tuuria, lumikinoksia ja/tai rinteeseen putoamista.
Jos ilmanvastusta ei ota huomioon, niin loppunopeus 150 metristä olisi pyöreästi 55 m/s eli 195 km/h. Ilmanvastuksen kanssa hieman vähemmän.
Paljonkos ne rajanopeudet vapaapudotuksissa ilman laskuvarjoa olikaan? 300 km/h luokkaa?
SAMA NOPEUS SIIS KÄYTÄNNNÖSSÄ.ONHAN NÄMÄ IHMEITÄ.
Näköjään olisi heti pitänyt tutustua siihen, mitä wikipedia sanoo. noin 200 km/h. Eli samaa suuruusluokkaa nuo putoamisnopeudet ovat.
vapaapudotuksen nopeus ei juurikaan nouse yli 200 km/h:n. Törmäyksessä henkiinjäämiskerrointa voi parantaa vähentämällä pysähtymisen huippuhidastuvuutta, joka siis viimekädessä rikkoo selkärangan ja murskaa pääkallon. Ihmisen kallo kestää parhaimmillaan n. 40 g:n hidastuvuuden ja jos selkäranka jää ehjäksi, niin tällöin siis on vielä hitusen mahdollisuuksia. Tapauksessa henkilö oli pitänyt kiinni rakennustelineiden osista, jotka törmäyshetkellä ottvat vastaansa sen murskaavimman törmäysenergian ja ilmeisesti kallon hidastuvuus jäi alle 40 g:n sekä myös selkäranka säilyi. Raajojen ja rintakehän luut katkeilivat ja näin ottivat edelleen vastaan törmäysenergiaa. Jos lisäksi laskeutumispaikka oli jollain tavalla elastinen, niin kyseinen tapaus ei ole mitenkään mahdottomuus.
Tiettävästi mm. Alan Magee on tullut alas muutamasta kilometristä ilman laskuvarjoa ja törmättyään lasiseen kattoikkunaan jäänyt henkiin. Syy on sama kuin edellä: äkkipysäys on ollut sopivasti vaimennettu jostain törmäykseen liittyvästä tekijästä johtuen, kuten lasin "joustavuudesta" oikeassa tulokulmassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Alan_Magee
Muita selviämistapauksia selittää mm. törmääminen ensin puuhun ja sitten paksuun lumihankeen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Alkemade
http://en.wikipedia.org/wiki/I.M.Chisov
Vapaapudotuksesta lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Freefall
jos hyppää 10000m nopeus hidastuu alemmassa ilmakehässä. Korkein hyppy taitaa olla noin 35000m pallosta. Hän ylitti äänen nopeuden ollessaan vielä melkoisen ylhäällä ilman vastuksen pienuudesta johtuen. Alhaalla hänen nopeus oli noin 200km/h kuten muillakin.
Näin ainakin kerrotaan, ja olen nähnyt dokumentinkin siitä. Ihmettelen kun luulisi kuitenkin kitkan kuumentaneen painepukua edes hieman, siitä ei kuitenkaan puhuta mitään..
Mitä sanotte mäkihypystä? On ainainen kiista siitä, mikä on hyppääjän nopeus alastulohetkellä?
Katselin tuossa, minkälainen yhtälö olisi tuloksena, jos putoamisliikkeeseen ilmanvastuksen vaikuttaessa otettaan mukaan ilman tiheys korkeuden funktiona. Äkkiä ainakin näyttäisi, ettei muodostuvalla differentiaaliyhtälöllä olisi analyyttistä ratkaisua, vaan se pitää ratkaista numeerisesti.
Ehkä tiheyden polynomiapproksimaatio saattaisi tuottaa analyyttisen ratkaisun. Pitää vielä ihmetellä.
ensin sille tuli kylmä siellä ylhäällä,mutta ei se paleltunna.ja alempana puku kyllä kuumentui,mutta ei niin paljon että sisällä olija olis siinä menehtynyt.se oli niin suunniteltu se puku.
Ei kai ole vielä ylitetty äänennopeutta mutta yksi yrittää taas.
Paljon hienoja sanoja..tuli ymmärrettyä..tai ainakin haluat tuoda esiin ylivertaisen älykkyytesi..
Minusta tuo teksti vain osoittaa, että kirjoittajalla on ainakin jonkinlainen käsitys fysikaalisten tapahtumien matemaattisesta mallintamisesta, mikä tietysti tänne kirjoittavalle on poikkeuksellista.
Mä olen hypänny kerrostalon parvekkeelta talvella noin 10cm paksuun lumihankeen , 3kerros, hyppäsin noin 7 metrin korkeudesta.
Ei tullut murtumia mutta kyllä pari päivää jalkoja särki!
Hyppää seuraavalla kerralla pää edellä, että jalat säästyvät. Tosin sitten saattaa niskaa ja hartioita särkeä pari päivää.
tapauksessa voit saada Darwin-palkinnon.
Felix Baumgartner yrittää keskiviikkona ottaa uusiksi äänivallin rikkomisen. Äänivallin rikkominen vapaassa pudotuksessa täytyy luonnollisesti tapahtua äärimmäisen ohuessa ilmassa. Kuinka ohuessa ilmassa ääniä ylipäätään voi esiintyä? Onko olemassa joku ehdoton raja-arvo?
äänennopeus vaihtelee väliaineesta ja sen tiheydestä esim.vesi ilma ja sen tiheys korkeuden mukaan.miten äänivallirikotaan jos eiole ilmaa (avaruus ja-kävelijät siellä nopeutta riittää yli fb:n vauhdin, mutta "äänivalli ei mene rikki). Sitten vedessä äänen nopeus ja kuuluvuus on aivan eriluokka kuin ilmassa (valaiden ja delfiinien kommunikointi esim). Kannattaa perehtyä fysiikkan ja terminologioihin kunnolla.
Alkuperäiseen kysymykseen: jos a on putoamisnopeuden neliöön suhteutettu ilmanvastuskerroin, saadaan putoamisnopeus kaavasta:
v(t) = sqrt(g*m/a) * tanh(sqrt(a*g/m)*t))
Putoamisen ´rajanopeus on tuo sqrt(g*m/a). Jos rajanopeudeksi oletetaan 200 km/h, saadaan 100 kg painavalle hyppääjälle ilmanvastuskerroin 0,32 kg/m. Kun sijoitetaan tuo ja muut arvot nopeuden lausekkeeseen, nähdään että noin 10 s kuluessa saavutetaan 95 % rajanopeudesta. 150 metrin putoamiseen menee huomattavasti vähemmän aikaa ja nopeus jää suunnilleen 80 %:iin rajanopeudesta.