Kolmen piiri

RKP on yksi eduskuntapuolueistamme ja se on ollut jatkuvasti mukana hallituksissa. Luonnollisesti se kiinnostaa niitä, jotka seuraavat politiikkaa. Myös sosialidemokraattien tilanne on kiinnostava ja saa nähdä, mitä Keskustapuolueessa on kehitteillä. Tällä palstalla kuitenkin seurataan RKP:n asioita. RKP: ä kannattaa 70 % suomenruotsalaisista. - Ruotsinkieliset ovat Suomen kansalaisia siinä missä muutkin, eivätkä he muodosta mitään erillistä saareketta, jonne muilla ei olisi asiaa.


RKP on muutosvaiheessa monellakin tapaa, eikä vähiten siksi, että sen lähelle on perusteilla uusi instituutti, jolle on varattu puolitoista kertaa suuremmat määrärahat kuin mitä folktinget saa valtiolta. Instituutista kirjoittaa Västra Nyland tänään:

"Det nya finlandssvenska framtidsinstitutet, tankesmedjan – eller vad nu institutionen sist och slutligen kommer att heta – inleder sin egentliga verksamhet i augusti. Då vet vi kanske lite mer vad institutet sist och slutligen ska jobba med och hur. Hittills har alla kommentarer och reaktioner baserats på vad vissa sagt och andra trott."

Instituutin, "tankesmedjan", suhde muihin yhteisöihin on vielä selkiytymätön. VN jatkaa:
"Trots allt vet vi ännu ganska lite om vad tankesmedjan rent konkret kommer att syssla med och hur den kommer att arbeta i förhållande till exempelvis Folktinget och Institutet för finlandssvensk samhällsforskning. Förhoppningsvis hittar alla sin roll och samarbetsprojekt uppstår då tankesmedjan har riggat sina mål och kommit igång på allvar."

Lehti muistuttaa, että instituutin perustajana on suuria suomenruotsalaisia säätiöitä: Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Svenska folkskolans vänner och Sparbanksstiftelsen i Helsingfors. "Det skulle bli en Helsingforsbaserad tankesmedja med sex anställda, med en årsbudget på 700 000 euro, med Roger Broo som styrelseordförande och med, enligt partisekreterare Ulla Achrén, sfp som central uppdragsgivare."

Täss lähestymme arkaa aluetta. Tämän vuoden alkupuolella Trygve Södeling kritisoi ankarasti säätiöitä ja niiden vaikutusvaltaa:

"En ny maktkoncentration har satt också enpartimodellen ur spel, allt flera allt tyngre beslut verkar i stället fattas inom en nyfeodal struktur där ett antal fryntliga fondfarbröder bygger nätverk utom räckhåll ens för den begränsade demokratiska kontroll som medlemmarna i ett politiskt parti (i bästa fall) kan utöva. I jämförelse med Fonderna är sfp underbart öppet, mångsidigt, transparent - det valde Nils Torvalds - men sfp marginaliseras nu av Fonderna (kanske just därför) på samma sätt som sfp framgångsrikt har marginaliserat Folktinget.

Politiikasta kiinnostuneiden kannattaa seurata RKP:n kehitystä, keskustella päätöksentekomalleista ja demokratiasta, perehtyä kohteeseen ja pyrkiä eroon harhakäsityksistä. RKP on neljänkymmenen vuoden ajan ollut hallituksessa ja saa hallituspaikkoja tulevaisuudessakin. On kaikkien etu tietää, ketkä ja millaiset tahot yhteisiä asioitamme hoitavat. Päättäjien on myös hyvä tietää, että heidän asioitaan tarkkaillaan, ja suomenkielistenkin joukossa on niitä, jotka yrittävät päätellä, mitä RKP:ssä on tapahtumassa ja mihin suuntaan kehitys vie.

Eheh kirjoitti:

RKP on yksi eduskuntapuolueistamme ja se on ollut jatkuvasti mukana hallituksissa. Luonnollisesti se kiinnostaa niitä, jotka seuraavat politiikkaa. Myös sosialidemokraattien tilanne on kiinnostava ja saa nähdä, mitä Keskustapuolueessa on kehitteillä. Tällä palstalla kuitenkin seurataan RKP:n asioita. RKP: ä kannattaa 70 % suomenruotsalaisista. - Ruotsinkieliset ovat Suomen kansalaisia siinä missä muutkin, eivätkä he muodosta mitään erillistä saareketta, jonne muilla ei olisi asiaa.


RKP on muutosvaiheessa monellakin tapaa, eikä vähiten siksi, että sen lähelle on perusteilla uusi instituutti, jolle on varattu puolitoista kertaa suuremmat määrärahat kuin mitä folktinget saa valtiolta. Instituutista kirjoittaa Västra Nyland tänään:

"Det nya finlandssvenska framtidsinstitutet, tankesmedjan – eller vad nu institutionen sist och slutligen kommer att heta – inleder sin egentliga verksamhet i augusti. Då vet vi kanske lite mer vad institutet sist och slutligen ska jobba med och hur. Hittills har alla kommentarer och reaktioner baserats på vad vissa sagt och andra trott."

Instituutin, "tankesmedjan", suhde muihin yhteisöihin on vielä selkiytymätön. VN jatkaa:
"Trots allt vet vi ännu ganska lite om vad tankesmedjan rent konkret kommer att syssla med och hur den kommer att arbeta i förhållande till exempelvis Folktinget och Institutet för finlandssvensk samhällsforskning. Förhoppningsvis hittar alla sin roll och samarbetsprojekt uppstår då tankesmedjan har riggat sina mål och kommit igång på allvar."

Lehti muistuttaa, että instituutin perustajana on suuria suomenruotsalaisia säätiöitä: Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Svenska folkskolans vänner och Sparbanksstiftelsen i Helsingfors. "Det skulle bli en Helsingforsbaserad tankesmedja med sex anställda, med en årsbudget på 700 000 euro, med Roger Broo som styrelseordförande och med, enligt partisekreterare Ulla Achrén, sfp som central uppdragsgivare."

Täss lähestymme arkaa aluetta. Tämän vuoden alkupuolella Trygve Södeling kritisoi ankarasti säätiöitä ja niiden vaikutusvaltaa:

"En ny maktkoncentration har satt också enpartimodellen ur spel, allt flera allt tyngre beslut verkar i stället fattas inom en nyfeodal struktur där ett antal fryntliga fondfarbröder bygger nätverk utom räckhåll ens för den begränsade demokratiska kontroll som medlemmarna i ett politiskt parti (i bästa fall) kan utöva. I jämförelse med Fonderna är sfp underbart öppet, mångsidigt, transparent - det valde Nils Torvalds - men sfp marginaliseras nu av Fonderna (kanske just därför) på samma sätt som sfp framgångsrikt har marginaliserat Folktinget.

Politiikasta kiinnostuneiden kannattaa seurata RKP:n kehitystä, keskustella päätöksentekomalleista ja demokratiasta, perehtyä kohteeseen ja pyrkiä eroon harhakäsityksistä. RKP on neljänkymmenen vuoden ajan ollut hallituksessa ja saa hallituspaikkoja tulevaisuudessakin. On kaikkien etu tietää, ketkä ja millaiset tahot yhteisiä asioitamme hoitavat. Päättäjien on myös hyvä tietää, että heidän asioitaan tarkkaillaan, ja suomenkielistenkin joukossa on niitä, jotka yrittävät päätellä, mitä RKP:ssä on tapahtumassa ja mihin suuntaan kehitys vie.

Lue lisää

Lisäyksenä edelliseen voidaan todeta että Trygve Söderling kirjoittaa usein Ny Tid-nimiseen lehteen, joka ei edusta RKP:tä. Säätiöitä arvostelee kuitenkin RKP:n luotettava edustaja "Åbo Underrättelser" vuoden 2008 alussa.

Päätoimittaja Torbjörn Kevin toteaa, että yksityisissä keskusteluissa on jo vuosien ajan esiintynyt kritiikkiä, mutta lehtikirjoittelua ei ole esiintynyt:

"Om ÅU och andra tidningar inte i tillräcklig mån ägnar sig åt att punktera fondmakten beror det inte på att vi inte vågar ta upp problematiken. Det beror på att västerländsk journalistik behöver källor."

Päätoimittaja valittaa, että tietolähteitä ei ole ollut. Tiettyä ongelmallisuutta on kuitenkin suhtautumisessa säätiöihin. Säätiöt ovat rikkaita, ja olisi naiivia väittää, ettei rikkaus antaisi sanavaltaa.

Eheh kirjoitti:

Lisäyksenä edelliseen voidaan todeta että Trygve Söderling kirjoittaa usein Ny Tid-nimiseen lehteen, joka ei edusta RKP:tä. Säätiöitä arvostelee kuitenkin RKP:n luotettava edustaja "Åbo Underrättelser" vuoden 2008 alussa.

Päätoimittaja Torbjörn Kevin toteaa, että yksityisissä keskusteluissa on jo vuosien ajan esiintynyt kritiikkiä, mutta lehtikirjoittelua ei ole esiintynyt:

"Om ÅU och andra tidningar inte i tillräcklig mån ägnar sig åt att punktera fondmakten beror det inte på att vi inte vågar ta upp problematiken. Det beror på att västerländsk journalistik behöver källor."

Päätoimittaja valittaa, että tietolähteitä ei ole ollut. Tiettyä ongelmallisuutta on kuitenkin suhtautumisessa säätiöihin. Säätiöt ovat rikkaita, ja olisi naiivia väittää, ettei rikkaus antaisi sanavaltaa.

Lue lisää

'Ny Tid' on vasemmistolainen lehti ja Tryggve Söderling on vasemmistolainen. Myös Thomas Rosenberg kuulu ruotsinkieliseen, yhteiskuntakriittiseen vasemmistoälymystöön. Totta kai he kritisoivat rahan mahtia, ja rahaahan suomenruotsalaisilla säätiöillä toki on. Mutta heidänkin puheenvuoroissa kritiikki koskee menetelmiä eikä tavoitteita, niin ja rahan mahtia tietysti.

Kertoisitko sinä nyt omista huolen aiheistasi tämän säätiövallan suhteen ja mitä pahaa 'Tulevaisuussätiön' ja RKP:k kytköksistä voi seurata.
Voisi olettaa että sinulla on jokin huoli tai pelko suomenkielisten kannalta kun niin tiiviisti seuraat aiheen uutisointia?
Minulle ei aukene mitkä ne pelot tai huolet voisivat olla. Minulle tämä meikäläisten tulevaisuus on hyvin yksityinen asia vaikka tietysti toivoisin että me olisimme koko maan yhteinen asia ja meidät nähtäisiin kansallisena rikkautena. Tällä palstalla se tuskin on realistista vaikka toki täälläkin ystäviä löytyy, m.m. Tapsa

Ankdam kirjoitti:

'Ny Tid' on vasemmistolainen lehti ja Tryggve Söderling on vasemmistolainen. Myös Thomas Rosenberg kuulu ruotsinkieliseen, yhteiskuntakriittiseen vasemmistoälymystöön. Totta kai he kritisoivat rahan mahtia, ja rahaahan suomenruotsalaisilla säätiöillä toki on. Mutta heidänkin puheenvuoroissa kritiikki koskee menetelmiä eikä tavoitteita, niin ja rahan mahtia tietysti.

Kertoisitko sinä nyt omista huolen aiheistasi tämän säätiövallan suhteen ja mitä pahaa 'Tulevaisuussätiön' ja RKP:k kytköksistä voi seurata.
Voisi olettaa että sinulla on jokin huoli tai pelko suomenkielisten kannalta kun niin tiiviisti seuraat aiheen uutisointia?
Minulle ei aukene mitkä ne pelot tai huolet voisivat olla. Minulle tämä meikäläisten tulevaisuus on hyvin yksityinen asia vaikka tietysti toivoisin että me olisimme koko maan yhteinen asia ja meidät nähtäisiin kansallisena rikkautena. Tällä palstalla se tuskin on realistista vaikka toki täälläkin ystäviä löytyy, m.m. Tapsa

Lue lisää

Niin minäkin toivon, että ruotsinkielinen vähemmistö nähtäisiin "kansallisena rikkautena" kuten muutkin vähemmistöt.

Ankdam kirjoitti:

'Ny Tid' on vasemmistolainen lehti ja Tryggve Söderling on vasemmistolainen. Myös Thomas Rosenberg kuulu ruotsinkieliseen, yhteiskuntakriittiseen vasemmistoälymystöön. Totta kai he kritisoivat rahan mahtia, ja rahaahan suomenruotsalaisilla säätiöillä toki on. Mutta heidänkin puheenvuoroissa kritiikki koskee menetelmiä eikä tavoitteita, niin ja rahan mahtia tietysti.

Kertoisitko sinä nyt omista huolen aiheistasi tämän säätiövallan suhteen ja mitä pahaa 'Tulevaisuussätiön' ja RKP:k kytköksistä voi seurata.
Voisi olettaa että sinulla on jokin huoli tai pelko suomenkielisten kannalta kun niin tiiviisti seuraat aiheen uutisointia?
Minulle ei aukene mitkä ne pelot tai huolet voisivat olla. Minulle tämä meikäläisten tulevaisuus on hyvin yksityinen asia vaikka tietysti toivoisin että me olisimme koko maan yhteinen asia ja meidät nähtäisiin kansallisena rikkautena. Tällä palstalla se tuskin on realistista vaikka toki täälläkin ystäviä löytyy, m.m. Tapsa

Lue lisää

Suomessa on 265.000 suomenruotsalaista ja ahvenanmaalaisia on omassa maakunnassaan 25.000. Heistä itsestään, ei suomenkielisistä, riippuu, säilyykö ruotsi maassamme elävänä. Ruotsinkieliset ovat hajanaista joukkoa, eroavuudet ovat suuria - tunnen ruotsinkieliset rannikkoseudut hyvin - ja julkisuudessa he antavat itsestään ja suhtautumisestaan suomenkielisiin usein puutteellisen kuvan.

Ruotsalaista kansanpuoluetta kannattaa 70 % ruotsinkielisistämme, minkä lisäksi puolue aika-ajoin saa ääniä myös suomenkielisiltä Helsingissä ja viimeksi Vaasassa. Puolueella on kaksi edustajaa hallituksessa, ja heidän tehtävänään on valvoa koko maan, ei vain jonkun pienryhmän, etuja. Kansalaisilla saa ja pitääkin olla kiinnostusta seurata, millaiset voimat maan asioita ohjaavat.

RKP on puolue siinä missä Kepu, Sosdemit, Kokoomus, Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto. Yhdelläkään ei ole mitään erityisasemaa demokratiassamme. Tottahan toki politiikanharrastajat seuraavat muiden ohella myös RKP:n asioita, puhuvat niistä ja miettivät tulevaa kehitystä.

RKP:n päätöksentekojärjestelmä kiinnostaa. Ei ole harvinaista että virallisen organisaation takana on epävirallinen organisaatio, se joka todellisuudessa päättää asioista. Tryggve Söderling väittää "svenskfinlandissa" olevan jotain tällaista ja Torbjörn Kevin myötäilee varovasti. Epävirallista organisaatiota eivät äänestäjät pysty valvomaan, joten kummisetien asema ei saisi nousta liian vahvaksi - kaikissa puolueissa kummisetiä tai sellaiseksi haluavia kyllä on.

Eheh kirjoitti:

Suomessa on 265.000 suomenruotsalaista ja ahvenanmaalaisia on omassa maakunnassaan 25.000. Heistä itsestään, ei suomenkielisistä, riippuu, säilyykö ruotsi maassamme elävänä. Ruotsinkieliset ovat hajanaista joukkoa, eroavuudet ovat suuria - tunnen ruotsinkieliset rannikkoseudut hyvin - ja julkisuudessa he antavat itsestään ja suhtautumisestaan suomenkielisiin usein puutteellisen kuvan.

Ruotsalaista kansanpuoluetta kannattaa 70 % ruotsinkielisistämme, minkä lisäksi puolue aika-ajoin saa ääniä myös suomenkielisiltä Helsingissä ja viimeksi Vaasassa. Puolueella on kaksi edustajaa hallituksessa, ja heidän tehtävänään on valvoa koko maan, ei vain jonkun pienryhmän, etuja. Kansalaisilla saa ja pitääkin olla kiinnostusta seurata, millaiset voimat maan asioita ohjaavat.

RKP on puolue siinä missä Kepu, Sosdemit, Kokoomus, Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto. Yhdelläkään ei ole mitään erityisasemaa demokratiassamme. Tottahan toki politiikanharrastajat seuraavat muiden ohella myös RKP:n asioita, puhuvat niistä ja miettivät tulevaa kehitystä.

RKP:n päätöksentekojärjestelmä kiinnostaa. Ei ole harvinaista että virallisen organisaation takana on epävirallinen organisaatio, se joka todellisuudessa päättää asioista. Tryggve Söderling väittää "svenskfinlandissa" olevan jotain tällaista ja Torbjörn Kevin myötäilee varovasti. Epävirallista organisaatiota eivät äänestäjät pysty valvomaan, joten kummisetien asema ei saisi nousta liian vahvaksi - kaikissa puolueissa kummisetiä tai sellaiseksi haluavia kyllä on.

Lue lisää

Mielenkiintoisia näkökantoja. Onhan muidenkin puolueiden tukiryhmiä analysoitu.Muuten, miten valtio antaa rahaa eri puolueita tukeville järjestöille ja yhdistyksille?

Kuules Lapio, eikö tuo vainoharhaisuutesi Talaa kohtaan jo mene liian pitkälle? Keskellä yötä kyttäät täällä horisemassa feikaamisesta.

nosturi kirjoitti:

Kuules Lapio, eikö tuo vainoharhaisuutesi Talaa kohtaan jo mene liian pitkälle? Keskellä yötä kyttäät täällä horisemassa feikaamisesta.

Sä oot??? joku vainoharhanen opporturnipsiko?
Lapioi sä vaan Heikki Talan paskoja, sillä ne on edistyksen esteenä.

Rekisteröidyin, mutta jouduin tekemään pienen muutoksen, koska kone ei hyväksynyt nimimerkkiä "Eh -?".

Eräs tuttavani on käynyt samaa koulua kuin Heikki Tala aikoinaan - muuta yhteyttä en äkkiseltään keksi.