Jos Suomen Valkoinen Armeija olisi liittynyt Nikolai Judenitšin joukkoihin niin olisikko Suomi voinnut pelastaa Venäjän kommunismilta?
Olisiko Mannerheim ja Judenitš pystyneet valtaamaan Petrogradin?
Itse uskon, että Lev Trotski ja kommunistit olisivat silti voittaneet.
Olisikko Suomi voinnut pelastaa Venäjän kommunismilta?
12
210
Vastaukset
- Judenits
olisivat yhdessä kyenneet kaatamaan Pietarin ja bolsevismin, mutta palkkioksi avusta Suomi olisi joutunut alle 5v aikana valkoisen Venäjän hyökkäyksen kohteeksi ja valtaamaksi. Eli ei olisi "kauppa" kannattanut.
Yleensäkkin ”pienten tyttöjen” kannattaa olla varovainen kun lähtee herrojen (Venäjä tai Saksa) kanssa marjaan.- olisippa hyvinkin
Mannerheim ja Hitler olisi myös pystyneet valtaamaan Leningradin jos Suomi olisi osallistunut tehokkaammin Leningradin saartoon.
Sorokan valtaamatta jättäminen pelasti myös tuhansia venäläisiä henkiä. Mikä kiitos tästä Suomelle? Fasistin leima ja venäläisten vihat. - Koroljov
olisippa hyvinkin kirjoitti:
Mannerheim ja Hitler olisi myös pystyneet valtaamaan Leningradin jos Suomi olisi osallistunut tehokkaammin Leningradin saartoon.
Sorokan valtaamatta jättäminen pelasti myös tuhansia venäläisiä henkiä. Mikä kiitos tästä Suomelle? Fasistin leima ja venäläisten vihat."Mannerheim ja Hitler olisi myös pystyneet valtaamaan Leningradin jos Suomi olisi osallistunut tehokkaammin Leningradin saartoon."
Suomi osallistui kyllä v. 1941 kaikin voimin Leningradin valtauksen yritykseen etenemällä aina Syvärille kohtaamaan saksalaisia, suurten pihtien toista kärkeä. Kun tuota "kädenlyöntiä" ei tapahtunutkaan, saatika Moskovan valtausta, Suomessa eräät kaukonäköisimmät, etunenässä Mannerheim, alkoivat epäillä Saksan voittoa. Suomi ei sen jälkeen enää hyökännyt, koska Mannerheim tiesi, että Venäjä ja Neuvostoliitto olisivat olemassa vielä sodan jälkeenkin ja että hyökkäystoimista seuraisi kosto, todennäköinen neuvostomiehitys.
"Mikä kiitos tästä Suomelle?"
Se, että Neuvostoliitto vaati Suomelta rauhanteossa v. 1944 niin vähän kuin vaati. Rajoja ei muutettu lisää Petsamoa lukuunottamatta. Suomea ei miehitetty eikä kommunismia saatettu voimaan. - röh röh Stalin
Koroljov kirjoitti:
"Mannerheim ja Hitler olisi myös pystyneet valtaamaan Leningradin jos Suomi olisi osallistunut tehokkaammin Leningradin saartoon."
Suomi osallistui kyllä v. 1941 kaikin voimin Leningradin valtauksen yritykseen etenemällä aina Syvärille kohtaamaan saksalaisia, suurten pihtien toista kärkeä. Kun tuota "kädenlyöntiä" ei tapahtunutkaan, saatika Moskovan valtausta, Suomessa eräät kaukonäköisimmät, etunenässä Mannerheim, alkoivat epäillä Saksan voittoa. Suomi ei sen jälkeen enää hyökännyt, koska Mannerheim tiesi, että Venäjä ja Neuvostoliitto olisivat olemassa vielä sodan jälkeenkin ja että hyökkäystoimista seuraisi kosto, todennäköinen neuvostomiehitys.
"Mikä kiitos tästä Suomelle?"
Se, että Neuvostoliitto vaati Suomelta rauhanteossa v. 1944 niin vähän kuin vaati. Rajoja ei muutettu lisää Petsamoa lukuunottamatta. Suomea ei miehitetty eikä kommunismia saatettu voimaan.Siis Suomi olisi voinnut vallata Pietarin vuonna 1919, mutta ei vuosina 1941-1944? hahehhe
Väärin. Suomi pysähtyi Syvärin eteläpuolelle eikä edennyt pidemmälle kohtaamaan saksalaisten armeijaa.
Suomi ei kyllä pommittanut Leningradia tai hyökännyt kaupunkiin. Karjala ei ole osa Leningradia. - Koroljov
röh röh Stalin kirjoitti:
Siis Suomi olisi voinnut vallata Pietarin vuonna 1919, mutta ei vuosina 1941-1944? hahehhe
Väärin. Suomi pysähtyi Syvärin eteläpuolelle eikä edennyt pidemmälle kohtaamaan saksalaisten armeijaa.
Suomi ei kyllä pommittanut Leningradia tai hyökännyt kaupunkiin. Karjala ei ole osa Leningradia."Suomi pysähtyi Syvärin eteläpuolelle eikä edennyt pidemmälle kohtaamaan saksalaisten armeijaa."
Suomalaisten eteneminen Syväriltä eteenpäin ei missään vaiheessa kuulunut Saksan ja Suomen yhteiseen Barbarossa-suunnitelmaan, josta Suomi täytti tunnollisesti oman osansa. Suomen armeija oli arvioinut voimavaransa realistisesti, sen sijaan Saksa oli määritellyt oman osuutensa ylimitoitetusti. Voimat eivät riittäneet. Se myös merkitsi sitä, että Suomen poliittinen uhkapeli v. 1941, jossa Suomi oli sitonut kohtalonsa Saksaan tavoitteena Suur-Suomen luominen, oli vienyt Suomen suursodassa häviäjien puolelle ja siten rauhanteossa kokonaan Neuvostoliiton armoille. Ei siis ihme, että suomalaiset pysyttelivät loppusodan sotilaallisesti täysin passiivisina, Neuvostoliiton kostoa jo peläten. Mutta sitä ei tullutkaan, paitsi kesän 1944 rauhaanpakottamisoffensiivin muodossa. Senkin Suomi olisi voinut väittää suotumalla kevään 1944 rauhanehtoihin, jotka eivät sanottavasti poikenneet niistä jotka Suomi hyväksyi pakon edessä syksyllä 1944 jouduttuaan välillä sotilaallisen katastrofin partaalle. - Von Grusseni
Koroljov kirjoitti:
"Suomi pysähtyi Syvärin eteläpuolelle eikä edennyt pidemmälle kohtaamaan saksalaisten armeijaa."
Suomalaisten eteneminen Syväriltä eteenpäin ei missään vaiheessa kuulunut Saksan ja Suomen yhteiseen Barbarossa-suunnitelmaan, josta Suomi täytti tunnollisesti oman osansa. Suomen armeija oli arvioinut voimavaransa realistisesti, sen sijaan Saksa oli määritellyt oman osuutensa ylimitoitetusti. Voimat eivät riittäneet. Se myös merkitsi sitä, että Suomen poliittinen uhkapeli v. 1941, jossa Suomi oli sitonut kohtalonsa Saksaan tavoitteena Suur-Suomen luominen, oli vienyt Suomen suursodassa häviäjien puolelle ja siten rauhanteossa kokonaan Neuvostoliiton armoille. Ei siis ihme, että suomalaiset pysyttelivät loppusodan sotilaallisesti täysin passiivisina, Neuvostoliiton kostoa jo peläten. Mutta sitä ei tullutkaan, paitsi kesän 1944 rauhaanpakottamisoffensiivin muodossa. Senkin Suomi olisi voinut väittää suotumalla kevään 1944 rauhanehtoihin, jotka eivät sanottavasti poikenneet niistä jotka Suomi hyväksyi pakon edessä syksyllä 1944 jouduttuaan välillä sotilaallisen katastrofin partaalle.Airolla ja Mannerheimilla ei ollut koskaan suunnitelmia hyökätä Leningradiin. Saksalaiset juuri halusivat, että Suomi tiivistää saartorengasta ja tähän eivät Mannerheim ja Airo suostuneet.
Sorokka olisi voitu vallata ja aiheuttaa vahinkoa. Airo halusi, mutta Mannerheim muistutti, että jos Sorokka vallataan niin Amerikka julistaa sodan Suomea vastaan.
Suomi olisi voinnut tuhota tuosta noin vain tuhansia venäläisiä, mutta emme tehneet niin. Välirauha kiitokseksi vuonna 1944? Oi kuinka jaloa. Ensin vetää Suomi sotaan vuonna 1939 aloittamalla talvisota ja sitten oikein 1944 välirauha. VAU
- juu23
tamminiemen papeit jotka koskivat judenitšin ja mannerheimin neuvotteluja ovat solsenytsin arkistossa venäjällä. hollannin kautta viety puulaatikossa. mene sinne kyselemään.
ps. tamminiemi ei ollut keskustelujenn aikaan valtion omaisuutta. Venäjän valkoiset kenraalit eivät tappionkaan uhatessa olleet valmiit antamaan Suomelle itsenäisyyttä. Itsenäisyys oli suomalaisten ainoa tavoite. Siksi kysymys yhteistyöstä venäläisten kanssa on turha.
- Koltšakiii
Judenitš oli valmis antamaan itsenäisyyden, mutta Koltšak ei.
- Koroljov
Itsenäisyyshän Suomella jo oli v. 1919, joskaan ei edellisen vuoden sisällissodan, vaan Saksan maailmansodassa kärsimän tappion seurauksena. Mannerheim oli saanut entente-mailta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle. Jos valkoiset olisivat voittaneet Venäjällä, heidän olisi ollut pakko tyytyä tähän tosiasiaan. Lisäksi valkoinen Venäjä olisi ollut kiitollinen Suomelle, jos vanha venäläinen kenraali Mannerheim suomalaisine joukkoineen olisi yhdessä Judenitšin kanssa vapauttanut Pietarin bolševikkien käsistä.
Suomi ei kuitenkaan v. 1919 lopulla halunnut tukea Venäjän valkoisia vaan bolševikkeja. Suomalaisten päämääränä nimittäin oli liittää Venäjän Karjala Suomeen. Valkoinen Venäjä ei tähän olisi suostunut missään tapauksessa. Leninin hallitus oli heikko, ja Suomi toivoi keinottelevansa siltä itselleen Vienan Karjalan ja Itä-Karjalan. Tartossa v. 1920 suomalaiset joutuivat kuitenkin pettymään. Bolševikkikomento oli jo siksi varmalla pohjalla (johtuen suomalaisten ratkaisusta edellisenä vuonna!) että se hyväksyi ainoastaan Suomen suuriruhtinaskunnan entiset rajat ja luovutti sen lisäksi vain Petsamon. Tietenkään valkoinen hallitus Venäjällä ei olisi suostunut edes tähän, ja vaatinut rajan vetämistä kauemmaksi Pietarista ja Muurmannin radasta - mihin Mannerheim varmasti olisi, Venäjän näkökantoja ymmärtävänä miehenä, kehottanut vähemmän realistisia suomalaisia suostumaan.
Joka tapauksessa Suomi ei tahtonut sopimuskumppanikseen Venäjän valkoisia vaan bolševikit. Se oli suomalaisilta lyhytnäköistä keinottelua tilapäisillä olosuhteilla. Tarton rauhan rajakaan ei voinut jäädä pysyväksi. Kun Neuvostoliitto vahvistui, se palasi tähän kysymykseen v. 1939 uuden suursodan vuoksi, eikä empinyt sotilaallisin keinoin ajaa vaatimuksiaan lävitse - korkojen kanssa - kun suomalaiset olivat katkaisseet neuvottelut. - valehtelua!
Koroljov kirjoitti:
Itsenäisyyshän Suomella jo oli v. 1919, joskaan ei edellisen vuoden sisällissodan, vaan Saksan maailmansodassa kärsimän tappion seurauksena. Mannerheim oli saanut entente-mailta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle. Jos valkoiset olisivat voittaneet Venäjällä, heidän olisi ollut pakko tyytyä tähän tosiasiaan. Lisäksi valkoinen Venäjä olisi ollut kiitollinen Suomelle, jos vanha venäläinen kenraali Mannerheim suomalaisine joukkoineen olisi yhdessä Judenitšin kanssa vapauttanut Pietarin bolševikkien käsistä.
Suomi ei kuitenkaan v. 1919 lopulla halunnut tukea Venäjän valkoisia vaan bolševikkeja. Suomalaisten päämääränä nimittäin oli liittää Venäjän Karjala Suomeen. Valkoinen Venäjä ei tähän olisi suostunut missään tapauksessa. Leninin hallitus oli heikko, ja Suomi toivoi keinottelevansa siltä itselleen Vienan Karjalan ja Itä-Karjalan. Tartossa v. 1920 suomalaiset joutuivat kuitenkin pettymään. Bolševikkikomento oli jo siksi varmalla pohjalla (johtuen suomalaisten ratkaisusta edellisenä vuonna!) että se hyväksyi ainoastaan Suomen suuriruhtinaskunnan entiset rajat ja luovutti sen lisäksi vain Petsamon. Tietenkään valkoinen hallitus Venäjällä ei olisi suostunut edes tähän, ja vaatinut rajan vetämistä kauemmaksi Pietarista ja Muurmannin radasta - mihin Mannerheim varmasti olisi, Venäjän näkökantoja ymmärtävänä miehenä, kehottanut vähemmän realistisia suomalaisia suostumaan.
Joka tapauksessa Suomi ei tahtonut sopimuskumppanikseen Venäjän valkoisia vaan bolševikit. Se oli suomalaisilta lyhytnäköistä keinottelua tilapäisillä olosuhteilla. Tarton rauhan rajakaan ei voinut jäädä pysyväksi. Kun Neuvostoliitto vahvistui, se palasi tähän kysymykseen v. 1939 uuden suursodan vuoksi, eikä empinyt sotilaallisin keinoin ajaa vaatimuksiaan lävitse - korkojen kanssa - kun suomalaiset olivat katkaisseet neuvottelut.Suomi julistautui itsenäisekis 4.12. 1917. Asiasta ei ole ollut epäselvää kuin korkeintaan stalinisteilla ja muilla isänmaanpettureilla. Ensimmäiset tunnustukset oli saatu jo tammikuussa 1918 ( mm. Venäjä, Saksa, Ruotsi, Ranska, Norja, Tanska) . Mannerheim oli suomalainen kenraali 15.1. 1918 alkaen.
Suomi ei halunnut missään vaiheessa liittolaisikseen sen enempää Venäjän valkoisia kuin bolsevikkeja. Suomen armeija ei ollut lainkaan hyökkäyskykyinen, jos pystyi edes puolustukseen. Ajanmukainen aseistus ja pätevä upseeristo puuttuivat. Mannerheim suoritti joitain tunnusteluja, mutta hävisi presidentin valinnan.
Koroljov parka sortuu tavanmukaista rajumpaan historian vääristelyyn. Eipä ole uutta.
- Vaka Vanha
Venäläiset itse keskustelevat tästä aika paljonkin, ongelma ei ollut Mannerheim, Judenits tai mikään muukaan johtaja, ongelma oli vanhan järjestelmän suhteeton epäoikeudenmukaisuus, joka itse piti yllä' sitä epävakautta, mistä kapinat kyti.
Vaikka Judenits olisikin saanut kommunistit kukistettua, niin olisi todennäköisesti syntynyt uusi kapina, välittömästi, aatelisto ei olisi luopunut etuoikeuksistaan jos se olisi saanut valtansa takaisin.
Eikä maaorjien kaltainen valtava orjakasti olisi lopettanut kapinointiaan, ennenkuin aatelisto olisi kukistettu.
Aleksanteri III jo tajusi valtakunnan tilan ja yritti sitä uudistaa, mutta epäonnistui.
Nikolai II aikaan oli jo liian myöhäistä, eikä Nikolai koskaan oikein itse tajunnut, mitä pitäisi tehdä, suurin virhe oli se, kun se liitti maansa mukaan ensimmäiseen maailmansotaan, jonka se sitten hävisi.
Vihattu Tsaari hävisi pitkän ja katkeran sodan, joka romutti valtion talouden.
Kapinan siemen oli kylvetty muhevaan maahan ja se iti hyvin voimakkaasti ....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1381329
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä39916Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad35661- 14600
Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46597Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä26588- 25565
Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott30557Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver17553Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .17523