1944 oli muka tarkoitus valloittaa koko Suomi

Oli oli. kukaan ei sitä kiellä, mutta Suomi u ollut siitä huolimatta Akselivalta

Miten ne tolvana voi olla edulliset jos Suomi yllätettiin. Kaikki on lopulta Mannerheimin ja Hjalmar-veristen kaltaisten idioottien syytä. Maasto toki oli mitä oli mutta silti asiantuntijoiden mukaan enemmän oltaisi voitu tehdä. Mannerheim todella uskoi asiaansa. 75 vuotias dementikko.

LaD kirjoitti:

Oli oli. kukaan ei sitä kiellä, mutta Suomi u ollut siitä huolimatta Akselivalta

Ei niin mutta ei Marskia pidä asioista kiittää. Paasikivi ja Mannerheim hoiti asiat perseelleen. Toisaalta yksi tehdas sinne tänne. Tärkeintä oli se että Mannerheimin olisi pitännyt kuunnella neuvoja jotka olisivat auttaneet vähentämään tappioita. Ennen talvisotaakin linnoitustöitä tehtiin vapaaehtoisvoimin. Uskotko ettei juuri ketään Mannerheimin heimoveljeä osallistunut linnoitustöihin muuta kuin piiskurin ominaisuudessa. Parasta olisi kun oltaisi antauduttu Stalinille. Hallittaisi nyt Tukholmaa. Jopa paskainen takaliston raapija Utsjoelta olisi ollut parempi johtaja kuin Mannerheim ja muut svedu pellet. Laivastoon tuhlattiin lähes yli puolet puollustusbudjetista juuri Mannerheimin, Ruotsin ja ahvenanmaalaisten vaatimuksien takia.

Marski fani siis myöntää että Mannerheim jäi kiinni hevospussihousut kintuista.

kirv tv stu pilak ki kirjoitti:

Marski fani siis myöntää että Mannerheim jäi kiinni hevospussihousut kintuista.

Myönnä sinä vain oma petturuutesi, niin koittaa sinullekin edes joku totuuspohjainen tulevaisuus.

toivoa? kirjoitti:

Myönnä sinä vain oma petturuutesi, niin koittaa sinullekin edes joku totuuspohjainen tulevaisuus.

Suomessakin pyöri teeveessä se filmi, kun Stalin palkitsi lapsen vanhempiensa ilmiantamisesta. Petturiksi haukkuminen ei taida punapehvaa kellistää, ottaa kehuina vaan!

Puna-armeija kokonaisvahvuus ei todellakaan ollut 600 tuhatta, ei ainakaan taistelujoukkojen. Siinä on sitten kyllä aivan kaikki ilmavoimista, laivastosta ja huollosta lähtien.

Jos Suomella oli aseissa 530 tuhatta miestä ja maavoimissa vain 300 tuhatta miestä niin missä oli 230 tuhatta miestä, meri ja ilmavoimissako? En tiennytkään että Suomella oli noin mahtavat meri ja ilmavoimat!

Kerro nyt kuitenkin miten Suomen armeija olisi "tuosta vain" tuhottu, miten se olisi tapahtunut? Ei noilla voimasuhteilla olisi puna-armeija päässyt lähellekään Helsinkiä vaikka olisi ollut parhaat komentajat ohjaksissa.

Sinä voisi perehtyä sotahistoriaa ja kertoa missä puna-armeija on muka noilla voimasuhteilla onnistunut? 600 tuhannelle miehelle (sinun lukusi) olisi muka tuhonnut Suomen puolen miljoonan miehen asevoimat.

Höpö, höpö kirjoitti:

Puna-armeija kokonaisvahvuus ei todellakaan ollut 600 tuhatta, ei ainakaan taistelujoukkojen. Siinä on sitten kyllä aivan kaikki ilmavoimista, laivastosta ja huollosta lähtien.

Jos Suomella oli aseissa 530 tuhatta miestä ja maavoimissa vain 300 tuhatta miestä niin missä oli 230 tuhatta miestä, meri ja ilmavoimissako? En tiennytkään että Suomella oli noin mahtavat meri ja ilmavoimat!

Kerro nyt kuitenkin miten Suomen armeija olisi "tuosta vain" tuhottu, miten se olisi tapahtunut? Ei noilla voimasuhteilla olisi puna-armeija päässyt lähellekään Helsinkiä vaikka olisi ollut parhaat komentajat ohjaksissa.

Sinä voisi perehtyä sotahistoriaa ja kertoa missä puna-armeija on muka noilla voimasuhteilla onnistunut? 600 tuhannelle miehelle (sinun lukusi) olisi muka tuhonnut Suomen puolen miljoonan miehen asevoimat.

Lue lisää

Tutkijoiden mukaan Leningradin ja Karjalan rintaman vahvuus oli noin 600 000 miestä. Materiaalin osalta ne olivat aivan ylivoimaiset.

Suomen 430 000 miestä jakautuivat maa-, meri- ja ilmavoimiin sekä kotijoukkoihin. On aivan selvää, että et tunne sotilasasioita. Se selvisi jo avauksessa.

"Kerro nyt kuitenkin miten Suomen armeija olisi "tuosta vain" tuhottu, miten se olisi tapahtunut?"

Tuhoamistehtävän antoi Stavka, jos tiedät, mikä se on. Tuskin.
Varsinaisen hyökkäyksen tavoite oli Kymijoki. Neuvostokomentajat unelmoivat voitonparaatista Helsingissä.

Sotahistorian tuntemus perustuu tietoon, ei väitteisiin, vaikka niin kuvittelet.

Puna-armeijan johto piti mahdollisena, että Kannaksella olevat joukot voitaisin tuhota kolminkertaisella ylivoimalla ja kymmenkertaisella materiaalilla. Oleellista oli suunnaton tykistö-, panssari- ja ilmaylivoima.

Taistelun tuloksen ratkaisevat rintamajoukot ja niiden materiaali, ei kokonaisvahvuus.

Olet palstalle tyypillinen tietämätön ressukka, joka luulee voivansa pärjätä keskustelussa toistamalla omia kuvitelmiaan.

Vähän faktoja!!! kirjoitti:

Tutkijoiden mukaan Leningradin ja Karjalan rintaman vahvuus oli noin 600 000 miestä. Materiaalin osalta ne olivat aivan ylivoimaiset.

Suomen 430 000 miestä jakautuivat maa-, meri- ja ilmavoimiin sekä kotijoukkoihin. On aivan selvää, että et tunne sotilasasioita. Se selvisi jo avauksessa.

"Kerro nyt kuitenkin miten Suomen armeija olisi "tuosta vain" tuhottu, miten se olisi tapahtunut?"

Tuhoamistehtävän antoi Stavka, jos tiedät, mikä se on. Tuskin.
Varsinaisen hyökkäyksen tavoite oli Kymijoki. Neuvostokomentajat unelmoivat voitonparaatista Helsingissä.

Sotahistorian tuntemus perustuu tietoon, ei väitteisiin, vaikka niin kuvittelet.

Puna-armeijan johto piti mahdollisena, että Kannaksella olevat joukot voitaisin tuhota kolminkertaisella ylivoimalla ja kymmenkertaisella materiaalilla. Oleellista oli suunnaton tykistö-, panssari- ja ilmaylivoima.

Taistelun tuloksen ratkaisevat rintamajoukot ja niiden materiaali, ei kokonaisvahvuus.

Olet palstalle tyypillinen tietämätön ressukka, joka luulee voivansa pärjätä keskustelussa toistamalla omia kuvitelmiaan.

Lue lisää

"Tutkijoiden mukaan Leningradin ja Karjalan rintaman vahvuus oli noin 600 000 miestä. Materiaalin osalta ne olivat aivan ylivoimaiset."

Kerropa hieman näistä joukoista kun kerran Karjalan kannaksella päähyökkäyksessä oli 250 tuhatta miestä. Missä nämä loput luurasivat?

Itse kirjoitit että Suomella oli korkeimmillaan 530 tuhatta miestä aseissa mutta maavoimissa vain 300 tuhatta miestä. Missä 230 tuhatta miestä oli, käpyjä keräämässä? Ei sodanjohdolle juolahtanut mieleen että näistä voisi jokunen liietä rintamalle kun suurhyökkäys oli menossa.

"Tuhoamistehtävän antoi Stavka, jos tiedät, mikä se on. Tuskin.
Varsinaisen hyökkäyksen tavoite oli Kymijoki. Neuvostokomentajat unelmoivat voitonparaatista Helsingissä."

Stavka on voinut antaa tavoitteeksi vaikka Tukholman, sillä ei ole mitään merkitystä. Vain sillä on merkitystä että joukkoja oli aivan liian vähän että ne olisivat voineet edes etelä-Suomen vallata.

"Puna-armeijan johto piti mahdollisena, että Kannaksella olevat joukot voitaisin tuhota kolminkertaisella ylivoimalla ja kymmenkertaisella materiaalilla. Oleellista oli suunnaton tykistö-, panssari- ja ilmaylivoima."

Hohhoijaa, siinähän pitivät. Kerro yksikin läntinen sotahistorioitsija jonka mukaan puna-armeijalla oli realistiset mahdollisuuden Suomen armeijan tuhoamiseen ja pikaiseen marssiin Helsinkiin.

Sinä olet palstan tyypillinen rassukka joka uskoo tähän puna-armeijan valtava ylivoima myyttiin. Talvisodassa puna-armeijalla oli valtava ylivoima, silloin itsenäisyys oli todellisessa vaarassa. Vai oletko sitä mieltä että kesällä 1944 tilanne oli pahempi?

Höpö, höpö kirjoitti:

"Tutkijoiden mukaan Leningradin ja Karjalan rintaman vahvuus oli noin 600 000 miestä. Materiaalin osalta ne olivat aivan ylivoimaiset."

Kerropa hieman näistä joukoista kun kerran Karjalan kannaksella päähyökkäyksessä oli 250 tuhatta miestä. Missä nämä loput luurasivat?

Itse kirjoitit että Suomella oli korkeimmillaan 530 tuhatta miestä aseissa mutta maavoimissa vain 300 tuhatta miestä. Missä 230 tuhatta miestä oli, käpyjä keräämässä? Ei sodanjohdolle juolahtanut mieleen että näistä voisi jokunen liietä rintamalle kun suurhyökkäys oli menossa.

"Tuhoamistehtävän antoi Stavka, jos tiedät, mikä se on. Tuskin.
Varsinaisen hyökkäyksen tavoite oli Kymijoki. Neuvostokomentajat unelmoivat voitonparaatista Helsingissä."

Stavka on voinut antaa tavoitteeksi vaikka Tukholman, sillä ei ole mitään merkitystä. Vain sillä on merkitystä että joukkoja oli aivan liian vähän että ne olisivat voineet edes etelä-Suomen vallata.

"Puna-armeijan johto piti mahdollisena, että Kannaksella olevat joukot voitaisin tuhota kolminkertaisella ylivoimalla ja kymmenkertaisella materiaalilla. Oleellista oli suunnaton tykistö-, panssari- ja ilmaylivoima."

Hohhoijaa, siinähän pitivät. Kerro yksikin läntinen sotahistorioitsija jonka mukaan puna-armeijalla oli realistiset mahdollisuuden Suomen armeijan tuhoamiseen ja pikaiseen marssiin Helsinkiin.

Sinä olet palstan tyypillinen rassukka joka uskoo tähän puna-armeijan valtava ylivoima myyttiin. Talvisodassa puna-armeijalla oli valtava ylivoima, silloin itsenäisyys oli todellisessa vaarassa. Vai oletko sitä mieltä että kesällä 1944 tilanne oli pahempi?

Lue lisää

"Kerro yksikin läntinen sotahistorioitsija jonka mukaan puna-armeijalla oli realistiset mahdollisuuden Suomen armeijan tuhoamiseen ja pikaiseen marssiin Helsinkiin."

Olet aivan pimeä. Tehtävät antoi Stavka, eikä läntiset historioitsijat. Useimmat niistä kyllä kertovat Suomen antautuneen.

Stalin luopui hyökkäyksestä 12.7. ja antoi loppukuusta Ruotsin kautta tiedon, että oli valmis ottamaan vastaan rauhanneuvottelijat. Ehdottoman antautumisen vaatimuksesta oli luovuttu.

Sinun kannattaisi kyllä lukea edes yksi kesää -44 käsittelevä historia. Nyt elä omissa kuvitelmissasi kaukana todellisuudesta.
Talvisodassa tilanne oli toinen kuin kesällä -44. Tosin et ymmärrä sitäkään.

Puuta heinää!! kirjoitti:

"Kerro yksikin läntinen sotahistorioitsija jonka mukaan puna-armeijalla oli realistiset mahdollisuuden Suomen armeijan tuhoamiseen ja pikaiseen marssiin Helsinkiin."

Olet aivan pimeä. Tehtävät antoi Stavka, eikä läntiset historioitsijat. Useimmat niistä kyllä kertovat Suomen antautuneen.

Stalin luopui hyökkäyksestä 12.7. ja antoi loppukuusta Ruotsin kautta tiedon, että oli valmis ottamaan vastaan rauhanneuvottelijat. Ehdottoman antautumisen vaatimuksesta oli luovuttu.

Sinun kannattaisi kyllä lukea edes yksi kesää -44 käsittelevä historia. Nyt elä omissa kuvitelmissasi kaukana todellisuudesta.
Talvisodassa tilanne oli toinen kuin kesällä -44. Tosin et ymmärrä sitäkään.

Lue lisää

"Olet aivan pimeä. Tehtävät antoi Stavka, eikä läntiset historioitsijat. Useimmat niistä kyllä kertovat Suomen antautuneen."

Stavka on voinut antaa tavoitteeksi vaikka Tukholman mutta ei se miksikään muuta sitä tosiasiaa että neuvostojoukkoja oli aivan liian vähän että olisivat voineet edes etelä-Suomen valloittaa. Kerro nyt kuitenkin mitkä olivat sinun mielestä voimasuhteen talvisodassa helmi maaliskuussa 1940 ja jatkosodassa kesä heinäkuussa 1944 ja kumpi oli Suomelle pahempi paikka?

Höpö, höpö kirjoitti:

"Olet aivan pimeä. Tehtävät antoi Stavka, eikä läntiset historioitsijat. Useimmat niistä kyllä kertovat Suomen antautuneen."

Stavka on voinut antaa tavoitteeksi vaikka Tukholman mutta ei se miksikään muuta sitä tosiasiaa että neuvostojoukkoja oli aivan liian vähän että olisivat voineet edes etelä-Suomen valloittaa. Kerro nyt kuitenkin mitkä olivat sinun mielestä voimasuhteen talvisodassa helmi maaliskuussa 1940 ja jatkosodassa kesä heinäkuussa 1944 ja kumpi oli Suomelle pahempi paikka?

Lue lisää

tehtävien mukaan puna-armeija toimi ja epäonnistui maan valloituksessa molemmissa sodissa.

Sekä Talvisodassa että kesällä -44 Stavka arvioi Suomen armeijan olevan lyötävissä käytettävissä olevilla voimilla.

Kesällä -44 oli voimassa vaatimus ehdottomasta antautumisesta heinäkuun 25. asti.Se olisi johtanut maan miehitykseen.
Talvisodassa oli tarkoitus valloittaa koko maa. Siitä luovuttiin tammikuussa ja alettiin korostaa Leningradin turvallisuutta.

Kesällä -44 oli valmiina suunnitelma maan miehittämisestä antautumisen jälkeen. Molotov uhkasi sillä ulkoministeri Enckelliä, kun tämä yritti vielä 18.9.44 saada lievennyksiä rauhanehtoihin.

Suomen itsenäisyys oli vaarassa kummassakin sodassa. Se pelastettiin rajulla taistelulla.

Edelleen suosittelen perehtymistä historiaan. Usko kommunistien propagandaan ei sitä korvaa.

Stavkan antamien kirjoitti:

tehtävien mukaan puna-armeija toimi ja epäonnistui maan valloituksessa molemmissa sodissa.

Sekä Talvisodassa että kesällä -44 Stavka arvioi Suomen armeijan olevan lyötävissä käytettävissä olevilla voimilla.

Kesällä -44 oli voimassa vaatimus ehdottomasta antautumisesta heinäkuun 25. asti.Se olisi johtanut maan miehitykseen.
Talvisodassa oli tarkoitus valloittaa koko maa. Siitä luovuttiin tammikuussa ja alettiin korostaa Leningradin turvallisuutta.

Kesällä -44 oli valmiina suunnitelma maan miehittämisestä antautumisen jälkeen. Molotov uhkasi sillä ulkoministeri Enckelliä, kun tämä yritti vielä 18.9.44 saada lievennyksiä rauhanehtoihin.

Suomen itsenäisyys oli vaarassa kummassakin sodassa. Se pelastettiin rajulla taistelulla.

Edelleen suosittelen perehtymistä historiaan. Usko kommunistien propagandaan ei sitä korvaa.

Lue lisää

Kerro nyt kuitenkin mitkä olivat voimasuhteet talvisodan lopussa ja jatkosodan ratkaisutaistelun aikoihin kun kerran väität että kummassakin muka oli itsenäisyys vaarassa.

Fakta on että talvisodassa voimasuhteet olivat paljon huonommat, venäläisillä oli todella valtaisa ylivoima niin miehistön kuin kaluston puolella. Lisäksi Suomella ei ollut liittolaista jolta saisi apua. Laita sinun lukusi voimasuhteista kun aivan muina miehinä väität että molemmat olivat yhtä pahoja paikkoja. Tuollainen väite paljastaa asiantuntemattomuutesi.

Höpö, höpö kirjoitti:

Kerro nyt kuitenkin mitkä olivat voimasuhteet talvisodan lopussa ja jatkosodan ratkaisutaistelun aikoihin kun kerran väität että kummassakin muka oli itsenäisyys vaarassa.

Fakta on että talvisodassa voimasuhteet olivat paljon huonommat, venäläisillä oli todella valtaisa ylivoima niin miehistön kuin kaluston puolella. Lisäksi Suomella ei ollut liittolaista jolta saisi apua. Laita sinun lukusi voimasuhteista kun aivan muina miehinä väität että molemmat olivat yhtä pahoja paikkoja. Tuollainen väite paljastaa asiantuntemattomuutesi.

Lue lisää

Nyt jo edesmennyt isoisäni oli mollemmissa sodissa ja hän sanoi että talvisota oli pahempi. Silloin joukoissa toivo alkoi hiipua itänaapurin valtavan ylivoiman takia, oli pakko tehdä rauha, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Jatkosodassa naapuri pysäytettiin, ei ollut pakkoa tehdä rauhaa, toki se kannatti tehdä.

Höpö, höpö kirjoitti:

Kerro nyt kuitenkin mitkä olivat voimasuhteet talvisodan lopussa ja jatkosodan ratkaisutaistelun aikoihin kun kerran väität että kummassakin muka oli itsenäisyys vaarassa.

Fakta on että talvisodassa voimasuhteet olivat paljon huonommat, venäläisillä oli todella valtaisa ylivoima niin miehistön kuin kaluston puolella. Lisäksi Suomella ei ollut liittolaista jolta saisi apua. Laita sinun lukusi voimasuhteista kun aivan muina miehinä väität että molemmat olivat yhtä pahoja paikkoja. Tuollainen väite paljastaa asiantuntemattomuutesi.

Lue lisää

ylivoimainen sekä henkilöstön että kaluston suhteen. Sotatilanteet olivat erilaiset, joten niitä on turha ykstiyiskohdin vertailla

"!Kerro nyt kuitenkin mitkä olivat voimasuhteet talvisodan lopussa ja jatkosodan ratkaisutaistelun aikoihin kun kerran väität että kummassakin muka oli itsenäisyys vaarassa."

Et näy tuntevan historiaa lainkaan. Talvisodan alussa oli tarkoitus vallata koko Suomi ja muuttaa se NL:n satelliitiksi.
Jatkosodan lopussa oli tarkoitus tuhota armeija ja saada maa antautumaan eli tulos olisi ollut suunnilleen sama.

Koska et tunne edes näitä perusasioita, jankkaat omien kuvitelmiesi ja neuvostopropagandan varassa monen muun lailla.

Ukki kertoi kirjoitti:

Nyt jo edesmennyt isoisäni oli mollemmissa sodissa ja hän sanoi että talvisota oli pahempi. Silloin joukoissa toivo alkoi hiipua itänaapurin valtavan ylivoiman takia, oli pakko tehdä rauha, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Jatkosodassa naapuri pysäytettiin, ei ollut pakkoa tehdä rauhaa, toki se kannatti tehdä.

Lue lisää

rauha, koska armeijaa uhkasi romahdus.

Jatkosodasa tehtiin rauha, koska Saksa oli jo hävinnyt sodan. Suomi torjui suurhyökkäyksen, mutta ei olisi kestänyt toista ilman Saksan apua ja siihen se ei enää pystynyt. Rauhanehdot olisivat olleet vielä huonommat kuin nyt hyväksytyt.
Molemmissä sodissa rauhanteolla vältettiin miehitys ja itsenäisyyden menetys. Tosin jatkosodan jälkeen itsenäisyys oli hyvin heikoissa kantimissa.

NL oli kummassakin kirjoitti:

ylivoimainen sekä henkilöstön että kaluston suhteen. Sotatilanteet olivat erilaiset, joten niitä on turha ykstiyiskohdin vertailla

"!Kerro nyt kuitenkin mitkä olivat voimasuhteet talvisodan lopussa ja jatkosodan ratkaisutaistelun aikoihin kun kerran väität että kummassakin muka oli itsenäisyys vaarassa."

Et näy tuntevan historiaa lainkaan. Talvisodan alussa oli tarkoitus vallata koko Suomi ja muuttaa se NL:n satelliitiksi.
Jatkosodan lopussa oli tarkoitus tuhota armeija ja saada maa antautumaan eli tulos olisi ollut suunnilleen sama.

Koska et tunne edes näitä perusasioita, jankkaat omien kuvitelmiesi ja neuvostopropagandan varassa monen muun lailla.

Lue lisää

"ylivoimainen sekä henkilöstön että kaluston suhteen. Sotatilanteet olivat erilaiset, joten niitä on turha ykstiyiskohdin vertailla."

En yhtään ihmettele ettet tahdo verrata voimasuhteita sillä Talvisodassa tilanne oli paljon pahempi, Jatkosodassa ei ollut mitään hätää.

Talvisodan lopulla puna-armeija hyökkäsi miljoonan miehen armeijalla, Suomella miehiä oli vain 300 tuhatta. Jatkosodassa suomalaisia oli puoli miljoonaa aseissa, Lapissa 200 tuhatta saksalaista. Venäläisiä oli max. 600 tuhatta, kalustoylivoima oli Talvisodassa puna-armeijalla Jatkosotaa massiivisempi. Talvisodassa olimme yksin ilman mahtavaa liittolaista.

Sinun asiantuntemattomuutesi paljastuu kun väität että sekä talvi että jatkosodassa itsenäisyytemme oli yhtä vaarassa. Et voisi olla enempää väärässä, katso voimasuhteita. Kai niilla nyt jotain merkitystä on vaikka väität että "sotatilaneteet olivat erilaiset". Millä tavalla muka?!

Höpö, höpö kirjoitti:

"ylivoimainen sekä henkilöstön että kaluston suhteen. Sotatilanteet olivat erilaiset, joten niitä on turha ykstiyiskohdin vertailla."

En yhtään ihmettele ettet tahdo verrata voimasuhteita sillä Talvisodassa tilanne oli paljon pahempi, Jatkosodassa ei ollut mitään hätää.

Talvisodan lopulla puna-armeija hyökkäsi miljoonan miehen armeijalla, Suomella miehiä oli vain 300 tuhatta. Jatkosodassa suomalaisia oli puoli miljoonaa aseissa, Lapissa 200 tuhatta saksalaista. Venäläisiä oli max. 600 tuhatta, kalustoylivoima oli Talvisodassa puna-armeijalla Jatkosotaa massiivisempi. Talvisodassa olimme yksin ilman mahtavaa liittolaista.

Sinun asiantuntemattomuutesi paljastuu kun väität että sekä talvi että jatkosodassa itsenäisyytemme oli yhtä vaarassa. Et voisi olla enempää väärässä, katso voimasuhteita. Kai niilla nyt jotain merkitystä on vaikka väität että "sotatilaneteet olivat erilaiset". Millä tavalla muka?!

Lue lisää

Et näy tuntevan historiaa lainkaan. Talvisodan alussa oli tarkoitus vallata koko Suomi ja muuttaa se NL:n satelliitiksi.
Jatkosodan lopussa oli tarkoitus tuhota armeija ja saada maa antautumaan eli tulos olisi ollut suunnilleen sama.

Lue edes yksi viime sotia käsittelevä historia. Nyt jankkaat tyhjää asioista mitään tietämättä.

Voimasuhteet ovat vain yksi tekijä sodassa. On monta muutakin asiaa, vaikka olte liian typerä niitä ymmärtämään.

Älä jankkaa!!! kirjoitti:

Et näy tuntevan historiaa lainkaan. Talvisodan alussa oli tarkoitus vallata koko Suomi ja muuttaa se NL:n satelliitiksi.
Jatkosodan lopussa oli tarkoitus tuhota armeija ja saada maa antautumaan eli tulos olisi ollut suunnilleen sama.

Lue edes yksi viime sotia käsittelevä historia. Nyt jankkaat tyhjää asioista mitään tietämättä.

Voimasuhteet ovat vain yksi tekijä sodassa. On monta muutakin asiaa, vaikka olte liian typerä niitä ymmärtämään.

Lue lisää

"Voimasuhteet ovat vain yksi tekijä sodassa. On monta muutakin asiaa, vaikka olte liian typerä niitä ymmärtämään."

On aivan oleellinen tekijä, se ratkaisee voiton ja tappion. Miksi luulet että Saksa hävisi, olisikohan voimasuhteilla asian kanssa jotain tekemistä?

Mikä siinä on niin vaikea myöntää että Talvisodassa tilanne oli paljon pahempi koska voimasuhteet olivat niin epäedulliset Suomelle? Jatkosodassa ei ollut hätäpäivää koska neuvostojoukkoja oli niin vähän etteivät ne mitenkään olisi voineet edes etelä-Suomea vallata.

Pidät itseäsi asiantuntijana mutta voimasuhteet ovat sinulle epäoleellisia. Huh-huh, oikein kylmää ajatella jos sinä ja hengenheimolaisesi olisivat päättämässä Suomen turvallisuuspolitiikasta. Tosin onhan tuollaisia aikaisemmin ollutkin ja tulokset sen mukaisia, "unohtakaa että Neuvostoliitto on suurvalta..."

Höpö, höpö kirjoitti:

"Voimasuhteet ovat vain yksi tekijä sodassa. On monta muutakin asiaa, vaikka olte liian typerä niitä ymmärtämään."

On aivan oleellinen tekijä, se ratkaisee voiton ja tappion. Miksi luulet että Saksa hävisi, olisikohan voimasuhteilla asian kanssa jotain tekemistä?

Mikä siinä on niin vaikea myöntää että Talvisodassa tilanne oli paljon pahempi koska voimasuhteet olivat niin epäedulliset Suomelle? Jatkosodassa ei ollut hätäpäivää koska neuvostojoukkoja oli niin vähän etteivät ne mitenkään olisi voineet edes etelä-Suomea vallata.

Pidät itseäsi asiantuntijana mutta voimasuhteet ovat sinulle epäoleellisia. Huh-huh, oikein kylmää ajatella jos sinä ja hengenheimolaisesi olisivat päättämässä Suomen turvallisuuspolitiikasta. Tosin onhan tuollaisia aikaisemmin ollutkin ja tulokset sen mukaisia, "unohtakaa että Neuvostoliitto on suurvalta..."

Lue lisää

Kun vastassa on suurvalta, jolla on rajattomat resurssit, on päiväkohtaiset voimasuhteet aika sivuseikka.
Itsenäisyys oli vaarssa molempien sotien aikana juuri suurvallan ja omien resurssien kokonaisuuden epäsuhteen takia, ei vain rintamalla olevien voimien.

Molemmissa sodissa olisi lopputuloksena ollut antautuminen ja itsenäisyyden menetys, ellei torjuntavoitoilla saavutettua ajanvoittoa olisi käytetty hyväksi ja alistuttu sinänsä kipeisiin rauhanehtoihin.
Jatkosodan vaarallista tilannetta todistaa nimenomaan rauhanehtojen kovuus Talvisotaan verrattuna. Nyt otettiin aselepo- ja välirauhanehtoihin varsin monta vaatimusta antautumisen varalle laadituista suunnitelmista.
Sellaista suunnitelmaa taas ei Talvisodassa ollut.
Kuusisen hallitus oli sodan loppuvaiheessa poissa pelistä.

Jatkosodasa oli oleellista, että Suomi ei olisi kestänyt uutta suurhyökkäystä, oli voimasuhteet taistelujen hiljentyessä mitkä tahansa. Rauha oli pakko solmia.

Sodassa ratkaisee poliittinen ja sotilallinen kokonaistilanne, ei vain joukkojen määrä. NL:lla oli mahdollisuus lisätä joukkojaan, Suomella ei. Saksan jatkuvat tappiot poistivat sen auttamiskyvyn.

"Pidät itseäsi asiantuntijana mutta voimasuhteet ovat sinulle epäoleellisia."

Turha valehdella. Kuten olen sanonut, ne ovat yksi tekijä sodasta ja rauhasta päätettäessä. Kokonaisuus ratkaisee.

Se ainakin on tullut selväksi, että et lainkaan tunne viime sotien loppuvaiheiden keskeisiä tekijöitä.
Jos yhtään lohduttaa, niin tällä palstalla se on aivan tavallista.
Inttäjiä on, asiantuntemus puuttuu. Olet hyvä esimerkki.

Turha jankata kirjoitti:

Kun vastassa on suurvalta, jolla on rajattomat resurssit, on päiväkohtaiset voimasuhteet aika sivuseikka.
Itsenäisyys oli vaarssa molempien sotien aikana juuri suurvallan ja omien resurssien kokonaisuuden epäsuhteen takia, ei vain rintamalla olevien voimien.

Molemmissa sodissa olisi lopputuloksena ollut antautuminen ja itsenäisyyden menetys, ellei torjuntavoitoilla saavutettua ajanvoittoa olisi käytetty hyväksi ja alistuttu sinänsä kipeisiin rauhanehtoihin.
Jatkosodan vaarallista tilannetta todistaa nimenomaan rauhanehtojen kovuus Talvisotaan verrattuna. Nyt otettiin aselepo- ja välirauhanehtoihin varsin monta vaatimusta antautumisen varalle laadituista suunnitelmista.
Sellaista suunnitelmaa taas ei Talvisodassa ollut.
Kuusisen hallitus oli sodan loppuvaiheessa poissa pelistä.

Jatkosodasa oli oleellista, että Suomi ei olisi kestänyt uutta suurhyökkäystä, oli voimasuhteet taistelujen hiljentyessä mitkä tahansa. Rauha oli pakko solmia.

Sodassa ratkaisee poliittinen ja sotilallinen kokonaistilanne, ei vain joukkojen määrä. NL:lla oli mahdollisuus lisätä joukkojaan, Suomella ei. Saksan jatkuvat tappiot poistivat sen auttamiskyvyn.

"Pidät itseäsi asiantuntijana mutta voimasuhteet ovat sinulle epäoleellisia."

Turha valehdella. Kuten olen sanonut, ne ovat yksi tekijä sodasta ja rauhasta päätettäessä. Kokonaisuus ratkaisee.

Se ainakin on tullut selväksi, että et lainkaan tunne viime sotien loppuvaiheiden keskeisiä tekijöitä.
Jos yhtään lohduttaa, niin tällä palstalla se on aivan tavallista.
Inttäjiä on, asiantuntemus puuttuu. Olet hyvä esimerkki.

Lue lisää

"Kun vastassa on suurvalta, jolla on rajattomat resurssit, on päiväkohtaiset voimasuhteet aika sivuseikka.
Itsenäisyys oli vaarssa molempien sotien aikana juuri suurvallan ja omien resurssien kokonaisuuden epäsuhteen takia, ei vain rintamalla olevien voimien."

Paljastat asiantuntemuuttasi entistä enemmän. Jatkosodan aikana kesällä 1944 Neuvostoliitolla ei ollut "rajattomia resursseja" Suomea vastaan sillä päävoimat oli sidottu sotaan Saksaa vastaan. Kesä-heinäkuussa 1944 puna-armeijalla oli valtava kesähyökkäys menossa itärintamalla, ei Suomen rintamalle joukkoja liiennyt. Lisäksi oli kiire Berliiniin, siinä samalla saada itä-Eurooppa haltuun. Ei ollut aikaa jäädä kuukausikaupalla Suomea vastaan sotimaan!

Talvisodassa tilanne oli aivan toinen. Olimme totaalisen yksin, ei apua mistään. Silloin puna-armeijalla oli rajattomat resurssit, vaikka ukkoa kaatui täydennystä tuli helposti. Se nyt vaan on niin että Talvisodan lopussa Suomen itsenäisyys oli veitsenterällä, vain pikainen rauha sen pelasti. Jatkosodassa ei ollut samanlaista hätää. Tämä fakta ei miksikään muutu vaikka kuinka muuta väittäisit.

Höpö, höpö kirjoitti:

"Kun vastassa on suurvalta, jolla on rajattomat resurssit, on päiväkohtaiset voimasuhteet aika sivuseikka.
Itsenäisyys oli vaarssa molempien sotien aikana juuri suurvallan ja omien resurssien kokonaisuuden epäsuhteen takia, ei vain rintamalla olevien voimien."

Paljastat asiantuntemuuttasi entistä enemmän. Jatkosodan aikana kesällä 1944 Neuvostoliitolla ei ollut "rajattomia resursseja" Suomea vastaan sillä päävoimat oli sidottu sotaan Saksaa vastaan. Kesä-heinäkuussa 1944 puna-armeijalla oli valtava kesähyökkäys menossa itärintamalla, ei Suomen rintamalle joukkoja liiennyt. Lisäksi oli kiire Berliiniin, siinä samalla saada itä-Eurooppa haltuun. Ei ollut aikaa jäädä kuukausikaupalla Suomea vastaan sotimaan!

Talvisodassa tilanne oli aivan toinen. Olimme totaalisen yksin, ei apua mistään. Silloin puna-armeijalla oli rajattomat resurssit, vaikka ukkoa kaatui täydennystä tuli helposti. Se nyt vaan on niin että Talvisodan lopussa Suomen itsenäisyys oli veitsenterällä, vain pikainen rauha sen pelasti. Jatkosodassa ei ollut samanlaista hätää. Tämä fakta ei miksikään muutu vaikka kuinka muuta väittäisit.

Lue lisää

"Kesä-heinäkuussa 1944 puna-armeijalla oli valtava kesähyökkäys menossa itärintamalla, ei Suomen rintamalle joukkoja liiennyt."

Pelkästään Kannakselle jäi 150 000 miestä eli 18 divisioonaa ja kolme linnoitusaluetta, jotka täydennettiin. Voimat olisivat riittäneet maan miehittämiseen ilman torjuntavoittoa.
Itärajalla joukkoja oli huomattavasti enemmän, noin 250 000.

Baltiassa oli kaksi rintamaa, jotka olisivat paljon pienemmin voimin voineet jättää saarretut saksalaiset kypsymään ja lähettää lisävoimia Suomen rintamalle.
Lisäksi tilanne muuttui täysin keväällä -45.

Talvisodassa NL:lle oli suurpoliittisen tilanteen muuttumisen vaara. Sitä ei ollut -44.

Molemmissa tapauksissa NL saneli rauhanehdot ja Suomen oli suostuttava. Jatkosodan ehdot olivat raskaammat, vain hyvin vähän puuttui antautumisesta. Jopa Mannerheim ja Paasikivi katsoivat Suomen faktisesti anatuutneen. Sellaista näkemystä ei ollut Talvisodan jälkeen.

Toistelet edelleen kliseitä, todellista tilannetta tuntematta.

Pötyä taas!! kirjoitti:

"Kesä-heinäkuussa 1944 puna-armeijalla oli valtava kesähyökkäys menossa itärintamalla, ei Suomen rintamalle joukkoja liiennyt."

Pelkästään Kannakselle jäi 150 000 miestä eli 18 divisioonaa ja kolme linnoitusaluetta, jotka täydennettiin. Voimat olisivat riittäneet maan miehittämiseen ilman torjuntavoittoa.
Itärajalla joukkoja oli huomattavasti enemmän, noin 250 000.

Baltiassa oli kaksi rintamaa, jotka olisivat paljon pienemmin voimin voineet jättää saarretut saksalaiset kypsymään ja lähettää lisävoimia Suomen rintamalle.
Lisäksi tilanne muuttui täysin keväällä -45.

Talvisodassa NL:lle oli suurpoliittisen tilanteen muuttumisen vaara. Sitä ei ollut -44.

Molemmissa tapauksissa NL saneli rauhanehdot ja Suomen oli suostuttava. Jatkosodan ehdot olivat raskaammat, vain hyvin vähän puuttui antautumisesta. Jopa Mannerheim ja Paasikivi katsoivat Suomen faktisesti anatuutneen. Sellaista näkemystä ei ollut Talvisodan jälkeen.

Toistelet edelleen kliseitä, todellista tilannetta tuntematta.

Lue lisää

"Pelkästään Kannakselle jäi 150 000 miestä eli 18 divisioonaa ja kolme linnoitusaluetta, jotka täydennettiin. Voimat olisivat riittäneet maan miehittämiseen ilman torjuntavoittoa.
Itärajalla joukkoja oli huomattavasti enemmän, noin 250 000."

Suomella oli puoli miljoonaa miestä aseilla joten ei noilla joukoilla olisi mitään pystynyt tekemään.
Sinä puhuit suurvallan suurista resursseista. Miksi NL ei sitten keskittynyt kesällä 1944 Suomea vastaan miljoonaa miestä kuten oli Talvisodassa teki jos kerran ukkoa riitti?

Ei riittänyt sillä Stalinilla oli kiire Baltian maihin, itä-Eurooppaan ja Berliinin. Näiden rinnalla Suomi oli aivan toisiarvoinen rintama, maantiede pelasti meidät.

Talvisodassa voimasuhteet olivat Suomen kannalta hirmuiset, olimme yksin mutta sinä se vain jaksat väittää että Jatkosodassa tilanne oli yhtä vakava. Ei todellakaan ollut!

Höpö, höpö kirjoitti:

"Pelkästään Kannakselle jäi 150 000 miestä eli 18 divisioonaa ja kolme linnoitusaluetta, jotka täydennettiin. Voimat olisivat riittäneet maan miehittämiseen ilman torjuntavoittoa.
Itärajalla joukkoja oli huomattavasti enemmän, noin 250 000."

Suomella oli puoli miljoonaa miestä aseilla joten ei noilla joukoilla olisi mitään pystynyt tekemään.
Sinä puhuit suurvallan suurista resursseista. Miksi NL ei sitten keskittynyt kesällä 1944 Suomea vastaan miljoonaa miestä kuten oli Talvisodassa teki jos kerran ukkoa riitti?

Ei riittänyt sillä Stalinilla oli kiire Baltian maihin, itä-Eurooppaan ja Berliinin. Näiden rinnalla Suomi oli aivan toisiarvoinen rintama, maantiede pelasti meidät.

Talvisodassa voimasuhteet olivat Suomen kannalta hirmuiset, olimme yksin mutta sinä se vain jaksat väittää että Jatkosodassa tilanne oli yhtä vakava. Ei todellakaan ollut!

Lue lisää

Molempien sotien päättyessä tilanne oli sellainen, että Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rauha.

Muuten olisi edessä ollut romahdus ja maan miehitys kaikkine seurauksineen.

"Miksi NL ei sitten keskittynyt kesällä 1944 Suomea vastaan miljoonaa miestä kuten oli Talvisodassa teki jos kerran ukkoa riitti?"

NL keskitti ne joukot, joiden arvioitiin riittävän Suomen armeijan tuhoamiseen. Ilman rauhantekoa sama olisi toistunut, ehkä vielä suuremmin voimin. Sitä ei olisi kestetty.Suomen hallitus hyväksyi rauhanteon raskain ehdoin. Valinnanvaraa ei ollut.

Ei sinun lapselliset kuvitelmasi muuta historian kulkua.

Et ole edelleenkään lainkaan perehtynyt asiaan. Toistat kaikkein typerimpiä kliseitä. Ei niiden mukaan päätöksiä tehty.

Hölynpölyä taas!!! kirjoitti:

Molempien sotien päättyessä tilanne oli sellainen, että Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rauha.

Muuten olisi edessä ollut romahdus ja maan miehitys kaikkine seurauksineen.

"Miksi NL ei sitten keskittynyt kesällä 1944 Suomea vastaan miljoonaa miestä kuten oli Talvisodassa teki jos kerran ukkoa riitti?"

NL keskitti ne joukot, joiden arvioitiin riittävän Suomen armeijan tuhoamiseen. Ilman rauhantekoa sama olisi toistunut, ehkä vielä suuremmin voimin. Sitä ei olisi kestetty.Suomen hallitus hyväksyi rauhanteon raskain ehdoin. Valinnanvaraa ei ollut.

Ei sinun lapselliset kuvitelmasi muuta historian kulkua.

Et ole edelleenkään lainkaan perehtynyt asiaan. Toistat kaikkein typerimpiä kliseitä. Ei niiden mukaan päätöksiä tehty.

Lue lisää

"Molempien sotien päättyessä tilanne oli sellainen, että Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rauha."

Aivan väärä analyysi. Talvisodassa oli pakko tehdä rauha, rintama olisi kestänyt vain muutaman viikon. Jatkosodassa puna-armeija oli pysäytetty ja iso osa siitä oli siirretty sotatoimiin Baltiaan ja muualle. Ei ollut mitään välitöntä syytä tehdä rauhaa.

"NL keskitti ne joukot, joiden arvioitiin riittävän Suomen armeijan tuhoamiseen. Ilman rauhantekoa sama olisi toistunut, ehkä vielä suuremmin voimin. Sitä ei olisi kestetty.Suomen hallitus hyväksyi rauhanteon raskain ehdoin. Valinnanvaraa ei ollut."

Stavkassa on oltu aivan yltiöoptimisteja jos he kesällä 1944 kuvittelivat niillä joukoilla Suomen armeijan tuhoavan, ei olisi keneltäkään onnistunut. Ei vaikka olisi kaikki parhaat upseerit olleet joukkoja komentamassa.

Sinulla tässä on lapsellisia kuvitelmia kun luulet että talvi ja jatkosodan lopussa tilanne olisi ollut yhtä paha. Ei todellakaan ollut, faktat tämän kertovat!

Höpö, höpö kirjoitti:

"Molempien sotien päättyessä tilanne oli sellainen, että Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rauha."

Aivan väärä analyysi. Talvisodassa oli pakko tehdä rauha, rintama olisi kestänyt vain muutaman viikon. Jatkosodassa puna-armeija oli pysäytetty ja iso osa siitä oli siirretty sotatoimiin Baltiaan ja muualle. Ei ollut mitään välitöntä syytä tehdä rauhaa.

"NL keskitti ne joukot, joiden arvioitiin riittävän Suomen armeijan tuhoamiseen. Ilman rauhantekoa sama olisi toistunut, ehkä vielä suuremmin voimin. Sitä ei olisi kestetty.Suomen hallitus hyväksyi rauhanteon raskain ehdoin. Valinnanvaraa ei ollut."

Stavkassa on oltu aivan yltiöoptimisteja jos he kesällä 1944 kuvittelivat niillä joukoilla Suomen armeijan tuhoavan, ei olisi keneltäkään onnistunut. Ei vaikka olisi kaikki parhaat upseerit olleet joukkoja komentamassa.

Sinulla tässä on lapsellisia kuvitelmia kun luulet että talvi ja jatkosodan lopussa tilanne olisi ollut yhtä paha. Ei todellakaan ollut, faktat tämän kertovat!

Lue lisää

"Stavkassa on oltu aivan yltiöoptimisteja jos he kesällä 1944 kuvittelivat niillä joukoilla Suomen armeijan tuhoavan, ei olisi keneltäkään onnistunut. Ei vaikka olisi kaikki parhaat upseerit olleet joukkoja komentamassa."

Et tunne asiaa lainkaan.Stavkassa ei kuviteltu mitään.Ne joukot, materiaali ja aika varattiin, minkä laskettiin riittävän Suomen kukistamiseen.
Suomen armeijan taistelukyky kuitenkin hieman aliarvioitiin ja siksi saatiin torjuntavoitto äärimmäisin uhrauksin. Siihen ne voimat hupenivatkin. Mm. upseeritappiot olivat niin suuret, että niistä ei kyetty edes heikoin täydennyksin korvamaan kuin vajaa 2/3. Se vaikutti suuresti joukkojen taistelukykyyn, samoin parhaiden miesten ja aliupseerien suuret tappiot.

Suomen johto, Ryti, Mannerheim, hallitus ja eduskunta olivat rauhanteon kannalla, kun saatiin tietää, että ehdoton antautuminen ei ollut enää voimassa.

Kaikki tajusivat, että seuraava hyökkäys merkitsee loppua. Vain rauhanteko voi pelastaa ja sekin hyvällä onnella.

Vain sinä tiedät, ettei mitään hätää ollutkaan.

Se on paras todiste siitä, ettet tiedä kesän -44 tilanteesta mitään. Senhän olet koko ajan todistanut.

Pötyä, mikä pötyä!! kirjoitti:

"Stavkassa on oltu aivan yltiöoptimisteja jos he kesällä 1944 kuvittelivat niillä joukoilla Suomen armeijan tuhoavan, ei olisi keneltäkään onnistunut. Ei vaikka olisi kaikki parhaat upseerit olleet joukkoja komentamassa."

Et tunne asiaa lainkaan.Stavkassa ei kuviteltu mitään.Ne joukot, materiaali ja aika varattiin, minkä laskettiin riittävän Suomen kukistamiseen.
Suomen armeijan taistelukyky kuitenkin hieman aliarvioitiin ja siksi saatiin torjuntavoitto äärimmäisin uhrauksin. Siihen ne voimat hupenivatkin. Mm. upseeritappiot olivat niin suuret, että niistä ei kyetty edes heikoin täydennyksin korvamaan kuin vajaa 2/3. Se vaikutti suuresti joukkojen taistelukykyyn, samoin parhaiden miesten ja aliupseerien suuret tappiot.

Suomen johto, Ryti, Mannerheim, hallitus ja eduskunta olivat rauhanteon kannalla, kun saatiin tietää, että ehdoton antautuminen ei ollut enää voimassa.

Kaikki tajusivat, että seuraava hyökkäys merkitsee loppua. Vain rauhanteko voi pelastaa ja sekin hyvällä onnella.

Vain sinä tiedät, ettei mitään hätää ollutkaan.

Se on paras todiste siitä, ettet tiedä kesän -44 tilanteesta mitään. Senhän olet koko ajan todistanut.

Lue lisää

Sinä siis väität aivan muina miehinä että helmi-maaliskuussa 1940 ja kesä-heinäkuussa 1944 tilanne oli aivan yhtä tukala?! Katso voimasuhteita, tilanteet olivat aivan erilaiset. Neuvostojoukkoja oli Talvisodan loppuvaiheessa miljoona, Suomella 300 tuhatta miestä. Jatkosodan lopussa Suomella oli puoli miljoonaa miestä aseissa, saksalaisia pohjois-Suomessa 200 tuhatta. Venäläiset hyökkäisivät 600 tuhannelle (sinun yliarvioitu luku). On päivänseltää että Talvisodassa tilanne oli paljon tukalampi, silloin itsenäisyys olisi mennyt jos olisimme sotaa jatkaneet. Kaikki muut tämän näkevät, sinä et!

Höpö, höpö kirjoitti:

Sinä siis väität aivan muina miehinä että helmi-maaliskuussa 1940 ja kesä-heinäkuussa 1944 tilanne oli aivan yhtä tukala?! Katso voimasuhteita, tilanteet olivat aivan erilaiset. Neuvostojoukkoja oli Talvisodan loppuvaiheessa miljoona, Suomella 300 tuhatta miestä. Jatkosodan lopussa Suomella oli puoli miljoonaa miestä aseissa, saksalaisia pohjois-Suomessa 200 tuhatta. Venäläiset hyökkäisivät 600 tuhannelle (sinun yliarvioitu luku). On päivänseltää että Talvisodassa tilanne oli paljon tukalampi, silloin itsenäisyys olisi mennyt jos olisimme sotaa jatkaneet. Kaikki muut tämän näkevät, sinä et!

Lue lisää

Minä en väitä mitään, vaan kerron tosiasiat, joita et näytä lainkaan tuntevan.
Älä pane kuvitelmiasi minun tiliini. Se on valehtelua.

Näyt kiistävän Suomen johdon tilannearvion. Se voi perustua vain täydelliseen tietämättömyyteen kesän -44 tilanteesta. Senhän olet jo osaltasi todistanut.

Mitä tulee P-Suomen saksalaisiin, niin he olivat jo syksystä -43 valmistelleet vetäytymistä ensin Kemijoki-linjalle ja sitten Vuotson tasalle. Järjestely oli valmiina heti kelirikon päätyttyä keväällä -44.

Jokaiselle täysijärkiselle oli viimeistään kesästä -43 selvänä Saksan tappio. Silloin ei myöskään Suomella ollut mahdollisuuksia selvitä sodasta kunnialla. Sinun asiantuntematon kuvittelusi ei muuta faktoja miksikään. Olet pelkkä pelle ilman tietoja ja asiantuntemusta.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

Minä en väitä mitään, vaan kerron tosiasiat, joita et näytä lainkaan tuntevan.
Älä pane kuvitelmiasi minun tiliini. Se on valehtelua.

Näyt kiistävän Suomen johdon tilannearvion. Se voi perustua vain täydelliseen tietämättömyyteen kesän -44 tilanteesta. Senhän olet jo osaltasi todistanut.

Mitä tulee P-Suomen saksalaisiin, niin he olivat jo syksystä -43 valmistelleet vetäytymistä ensin Kemijoki-linjalle ja sitten Vuotson tasalle. Järjestely oli valmiina heti kelirikon päätyttyä keväällä -44.

Jokaiselle täysijärkiselle oli viimeistään kesästä -43 selvänä Saksan tappio. Silloin ei myöskään Suomella ollut mahdollisuuksia selvitä sodasta kunnialla. Sinun asiantuntematon kuvittelusi ei muuta faktoja miksikään. Olet pelkkä pelle ilman tietoja ja asiantuntemusta.

Lue lisää

Ponttini on että Talvisodan loppuvaiheiheissa, helmi-maaliskuussa 1940 sotilaallinen tilanne oli huomattavasti pahempi kuin jatkosodassa kesä-heinäkuussa 1944. Tämä johtui yksinkeraisesti voimasuhteista, olimme yksin idän jättiläistä vastassa. Tämän sinä kiistät, väität että jatkosodassa muka oltiin aivan yhtä tiukoilla. Ei pidä paikkaansa, täyttä puppua tuollainen väite.

Höpö, höpö kirjoitti:

Ponttini on että Talvisodan loppuvaiheiheissa, helmi-maaliskuussa 1940 sotilaallinen tilanne oli huomattavasti pahempi kuin jatkosodassa kesä-heinäkuussa 1944. Tämä johtui yksinkeraisesti voimasuhteista, olimme yksin idän jättiläistä vastassa. Tämän sinä kiistät, väität että jatkosodassa muka oltiin aivan yhtä tiukoilla. Ei pidä paikkaansa, täyttä puppua tuollainen väite.

Lue lisää

jonkun tutkijan tai poliitisen/sotilasjohtajan mielipiteet satujesi tueksi.
Olet todistanut vain heikot historiatietosi ja vielä heikomman sotilasasiantuntemuksen.

Molempien sotien loppuvaiheissa oltiin pakkorauhatilanteessa. Et näy tietävän edes sitä.

Esitä sitten kirjoitti:

jonkun tutkijan tai poliitisen/sotilasjohtajan mielipiteet satujesi tueksi.
Olet todistanut vain heikot historiatietosi ja vielä heikomman sotilasasiantuntemuksen.

Molempien sotien loppuvaiheissa oltiin pakkorauhatilanteessa. Et näy tietävän edes sitä.

Lue lisää

Missä ihmeen pakkorauhassa oltiin jatkosodan lopussa, kuka tänne oli hyökkäämässä ja millä joukoin?! Talvisodassa oli tehtävä pakkorauha kun suurvalta hyökkäsi miljoonalla miehellä valtavalla ylivoimalla. Sinä et tiedä yhtään mitään kun väität että jatkosodan rauha oli samanlainen pakkorauha kuin talvisodan.

Höpö, höpö kirjoitti:

Missä ihmeen pakkorauhassa oltiin jatkosodan lopussa, kuka tänne oli hyökkäämässä ja millä joukoin?! Talvisodassa oli tehtävä pakkorauha kun suurvalta hyökkäsi miljoonalla miehellä valtavalla ylivoimalla. Sinä et tiedä yhtään mitään kun väität että jatkosodan rauha oli samanlainen pakkorauha kuin talvisodan.

Lue lisää

ulkoministeri Enckellille illalla 18.9. 1944 Moskovassa, että ellei Suomi allekirjoita saneltuja välirauhanehtoja seuraavana aamuna, niin maa miehitetään. Suunnitelma on valmiina. Suomi allekirjoitti.

Olet ainoa, joka ei tunne kesän -44 tilannetta. Olet todistanut sen jo kymmenet kerrat.

Molotov ilmoitti kirjoitti:

ulkoministeri Enckellille illalla 18.9. 1944 Moskovassa, että ellei Suomi allekirjoita saneltuja välirauhanehtoja seuraavana aamuna, niin maa miehitetään. Suunnitelma on valmiina. Suomi allekirjoitti.

Olet ainoa, joka ei tunne kesän -44 tilannetta. Olet todistanut sen jo kymmenet kerrat.

Lue lisää

"Molotov ilmoitti ulkoministeri Enckellille illalla 18.9. 1944 Moskovassa, että ellei Suomi allekirjoita saneltuja välirauhanehtoja seuraavana aamuna, niin maa miehitetään. Suunnitelma on valmiina. Suomi allekirjoitti."


Ahaa, valtava hyökkäysarmeija odotti rajan takana hyökkäyskäskyä mikäli Suomi ei allekirjoittaisi. Kun vielä kerrot paljonko miehiä ja kalustoa tähän armeijaan kuului, oliko enemmän joukkoja kuin kesällä 1944?

Ja Venäjäkö joku vaarallinen on? Kaksikymmentä vuotta meni yhden banaanitasavallan voittamiseen vaikka tekniikka patarautaa tuntuu riittävän. Kaikista hauskinta tässä oli kun parikymppiset tsetseeni räkänokat nöyryytti "eliitti spetznazia" teatterissa. Amerikkalaiset on toki saaneet osansa mikäki uskomme että syyskuun yhdestoista oli terroristien tekemä. USA on kuitenkin ihan eri sarjassa kuten iskujen vastauksesta näkyy. Israel toki sai osansa Libanonissa. Mikään muu terrorismi sotaan osallistunut maa ei kuitenkaan saannut kokea tilannetta jossa kaksikymmpinen ja yksi yhdeksäntoista vuotias räkänokka ottivat kokonaisen teatterin panttivangiksi ja räkättivät spetnazille. Venäjä ei ole mikään iso peluri. Resu armeijakin sen voittaa.

Olin kesä-heinäk. Lahdessa ( kun minua ei enään laskettu
viipuriin , olin liia nuori sanoi lahden asemapäälikkö )
Seurasin mimmoista sotatarviketta Saksa tuotti kannakselle .
Kyllähän Saksa pelasti , ettei Ryssä tullut yli Viipurilahden.
Oli helppo tuhota panssarit / polttoaineet kannaksen ahtaille teille.
Sen teki Saksan " syöksypommittajat" Mannerheimi pyysi ja
sai apua

hyväksyttävä raskaat rauhanehdot seurauksineen. Maa säilyi kuitenkin itsenäisenä ja länsimaisena demokratiana kommunistien yrityksistä huolimatta. Kansa antoi vaaleissa tukensa demokraattisille puolueille.

Suomen oli kirjoitti:

hyväksyttävä raskaat rauhanehdot seurauksineen. Maa säilyi kuitenkin itsenäisenä ja länsimaisena demokratiana kommunistien yrityksistä huolimatta. Kansa antoi vaaleissa tukensa demokraattisille puolueille.

Lue lisää

Kun lahtarijärjestöt kiellettiin ja tilalle otettiin hallitukseen kommunistit niin Suomesta tuli itsenäinen ja länsimainen demokratia. Muistaakseni tuo aikaisempi Suomi taisteli rinta rinnan maailman rasistisimman hallituksen kanssa.

LaD kirjoitti:

Kun lahtarijärjestöt kiellettiin ja tilalle otettiin hallitukseen kommunistit niin Suomesta tuli itsenäinen ja länsimainen demokratia. Muistaakseni tuo aikaisempi Suomi taisteli rinta rinnan maailman rasistisimman hallituksen kanssa.

Lue lisää

länsimainen demokratia jo 1906 alkaen. Se vahvistettiin Mannerheimin johdolla 1919. Vain kommunistien maanpetoksellinen toiminta oli kielletty.

Nyt oli solmittava YYA-sopimus maailman julmimman diktatuurin kanssa. Isänmaallisten voimien ansiosta siitäkin selvittiin.

Suomen oli kirjoitti:

hyväksyttävä raskaat rauhanehdot seurauksineen. Maa säilyi kuitenkin itsenäisenä ja länsimaisena demokratiana kommunistien yrityksistä huolimatta. Kansa antoi vaaleissa tukensa demokraattisille puolueille.

Lue lisää

Olet kyllä harvinaisen häiriintynyt ihminen jopa juutalaiseksi. Miten ihmeessä saat olla avohoidossa kun kuuluisit pehmustettuun selliin.

darmody kirj mitnekä kirjoitti:

Olet kyllä harvinaisen häiriintynyt ihminen jopa juutalaiseksi. Miten ihmeessä saat olla avohoidossa kun kuuluisit pehmustettuun selliin.

Mites on, kummat ovat häiriintyneempiä - juutalaiset vai kantasuomalaiset? Ilmeisesti kantasuomalaiset (nimenomaan lahtarit, tietenkin).

Sven Hassel kirjoitti:

Mites on, kummat ovat häiriintyneempiä - juutalaiset vai kantasuomalaiset? Ilmeisesti kantasuomalaiset (nimenomaan lahtarit, tietenkin).

Ei me kai niin kamalia olla, kun haluat käyttää ihan samaa nimimerkkiä.
Alkaako pikkuhiljaa kiinnostaakin olla oikeassa ja voittajan puolella?
Vai mikä on motiivi tähän?
Itse söisin vaikka paskaa ennemmin, kuin alentuisin käyttämään idiootti Vaka Vanhan, Ketaleen, Pussinpohjan ym. häiriintyneen ja aivopestyn ikuisen häviäjän nimimerkkiä.
Mutta, ainahan komukat ovat voittaneet vastenmielisyydessä muut, ei uutta länsirintalla.
Jatka vain, mukava tietää että olen "osunut." Vanhan natsilahtarin mieli eikun paranee vain.

Jo maaliskuussa 1944 Paasikivi ja Carl Enckell kävi Moskovassa. Maaliskuussa rauhaa ei vielä solmittu. Sota jatkui.

Jo maaliskuussa 1944 Paasikivi ja Carl Enckell kävi Moskovassa. Maaliskuussa rauhaa ei vielä solmittu. Sota jatkui.

sota jatkui kirjoitti:

Jo maaliskuussa 1944 Paasikivi ja Carl Enckell kävi Moskovassa. Maaliskuussa rauhaa ei vielä solmittu. Sota jatkui.

Mannerheimin luottomiehenä Carl Enckell laittoi rauhansopimukseen nimet alle. Sota oli hävitty. Se oli KYLLÄ erittäin mahtava tappelu Suomelta. Talin ja IhaNTALAN VOITOT. EI KUKAAN TALIN JA IHANTALAN TAPPELIJOISTA USKONUT SELVIÄVÄNSÄ.

OOJJGGTT kirjoitti:

Mannerheimin luottomiehenä Carl Enckell laittoi rauhansopimukseen nimet alle. Sota oli hävitty. Se oli KYLLÄ erittäin mahtava tappelu Suomelta. Talin ja IhaNTALAN VOITOT. EI KUKAAN TALIN JA IHANTALAN TAPPELIJOISTA USKONUT SELVIÄVÄNSÄ.

Lue lisää

Isoisät tappeli siellä Tali-Ihantalassa ja selvisi kuin selvisikin elävänä siviiliin.

ihantala..--, kirjoitti:

Isoisät tappeli siellä Tali-Ihantalassa ja selvisi kuin selvisikin elävänä siviiliin.

Osasto Kuhlmei oli yksi tekijä. Se oli kuulemma ihan hirvee tappelu. Taata näki painajaisia siitä koko loppuelämänsä.

kova vastaan kova kirjoitti:

Osasto Kuhlmei oli yksi tekijä. Se oli kuulemma ihan hirvee tappelu. Taata näki painajaisia siitä koko loppuelämänsä.

Tali-Ihantalan puolustajat piti varmana kuolemaansa. Kannashan murtui ja rintamalla syntyi paniikki. Sinne oli sitten vaan mentävä perkele. Joukkoja haalitiin Lapista ja Santahaminasta. Ja osasto Kuhlmei.

ei lapsille kirjoitti:

Tali-Ihantalan puolustajat piti varmana kuolemaansa. Kannashan murtui ja rintamalla syntyi paniikki. Sinne oli sitten vaan mentävä perkele. Joukkoja haalitiin Lapista ja Santahaminasta. Ja osasto Kuhlmei.

Lue lisää

Satanan Lappalaisia ja reserviupseerikoulu Santahaminasta heti linjaan kuoleen.

silloin tapeltiin että h kirjoitti:

Satanan Lappalaisia ja reserviupseerikoulu Santahaminasta heti linjaan kuoleen.

Kannaksen joukothan juoksi satakilometriä per päivä. Eli paniikki rintamalla oli tosiasia. Onneksi Lapista ja Santahaminasta löytyi uskallikkoja pysäyttään ne. Suomi on paljosta niille velkaa.

se oli pakko mennä sinne kirjoitti:

Kannaksen joukothan juoksi satakilometriä per päivä. Eli paniikki rintamalla oli tosiasia. Onneksi Lapista ja Santahaminasta löytyi uskallikkoja pysäyttään ne. Suomi on paljosta niille velkaa.

Lue lisää

Sodan seurauksena isoisä luopui upseeriurasta Puolassa johon oli ollut tarkoitus mennä ennen sotia. Kuolevien näkeminen riitti. Isoisän enoa tarvittiin Suomen ulkoministerinä eli käytännössä Suomen johtajana sodan jälkeen. Mannerheimin ja Pasikiven neuvonantajina ja käytännösä Suomen johtajina vaaran vuosina sodan jälkeen.

se oli pakko mennä sinne kirjoitti:

Kannaksen joukothan juoksi satakilometriä per päivä. Eli paniikki rintamalla oli tosiasia. Onneksi Lapista ja Santahaminasta löytyi uskallikkoja pysäyttään ne. Suomi on paljosta niille velkaa.

Lue lisää

Sodan seurauksena isoisä luopui upseeriurasta Puolassa johon oli ollut tarkoitus mennä ennen sotia. Kuolevien näkeminen riitti. Isoisän enoa tarvittiin Suomen ulkoministerinä eli käytännössä Suomen johtajana sodan jälkeen. Mannerheimin ja Pasikiven neuvonantajina ja käytännösä Suomen johtajina vaaran vuosina sodan jälkeen.

suhteet Neuvostoliittoon kirjoitti:

Sodan seurauksena isoisä luopui upseeriurasta Puolassa johon oli ollut tarkoitus mennä ennen sotia. Kuolevien näkeminen riitti. Isoisän enoa tarvittiin Suomen ulkoministerinä eli käytännössä Suomen johtajana sodan jälkeen. Mannerheimin ja Pasikiven neuvonantajina ja käytännösä Suomen johtajina vaaran vuosina sodan jälkeen.

Lue lisää

Mannerheimia ei edes löydetty sodan jälkeeen. Katosi jälkiä jätämättä. Tämä Suomen tulevaisuus oli Enckellin ja Paasikiven(vanha kalkkis )kontolla. Hyvät suhteet entiseen viholliseen oli tarkoitus ja ne saatiin.

ok Suomi kirjoitti:

Mannerheimia ei edes löydetty sodan jälkeeen. Katosi jälkiä jätämättä. Tämä Suomen tulevaisuus oli Enckellin ja Paasikiven(vanha kalkkis )kontolla. Hyvät suhteet entiseen viholliseen oli tarkoitus ja ne saatiin.

Lue lisää

ja vielä huh huhh.

s+ooi kirjoitti:

ja vielä huh huhh.

Ja Karjalaisille vielä sen verran että kyllä sitä Karjalaa on kysytty takaisin kerran sodan jälkeen ennen Kekkosta.

kyllä kirjoitti:

Ja Karjalaisille vielä sen verran että kyllä sitä Karjalaa on kysytty takaisin kerran sodan jälkeen ennen Kekkosta.

Silloin sitä ei saatu heti sotien jälkeen.

on kysytty kirjoitti:

Silloin sitä ei saatu heti sotien jälkeen.

Nykyajan presidentit ei uskalla edes kysyä. Mistä Venäjä löytää kivemman rajanaapurin kuin Suomesta? Se tarvii vaan rohkeesti kysyä! Ota Sale rohkeesti asia esille.

ei mistään kirjoitti:

Nykyajan presidentit ei uskalla edes kysyä. Mistä Venäjä löytää kivemman rajanaapurin kuin Suomesta? Se tarvii vaan rohkeesti kysyä! Ota Sale rohkeesti asia esille.

Rohkeesti tarvii kysyä Karjalaa takaisin. Mistä Venäjä muka löytää kivemman naapurin? Nyt Sale kysyt sitä!!!! Eiks jeh?

kysyt!!!!! kirjoitti:

Rohkeesti tarvii kysyä Karjalaa takaisin. Mistä Venäjä muka löytää kivemman naapurin? Nyt Sale kysyt sitä!!!! Eiks jeh?

Isoisän eno ulkoministerinä kysyi karjalaa takaisin maailmansodan jälkeen vaikka vastapelurina oli julmuudestaan tunnettu Stalin.

ok Suomi kirjoitti:

Mannerheimia ei edes löydetty sodan jälkeeen. Katosi jälkiä jätämättä. Tämä Suomen tulevaisuus oli Enckellin ja Paasikiven(vanha kalkkis )kontolla. Hyvät suhteet entiseen viholliseen oli tarkoitus ja ne saatiin.

Lue lisää

"Mannerheimia ei edes löydetty sodan jälkeeen. Katosi jälkiä jätämättä."

Mannerheim valittiin lailla presidentiksi elokuun aluussa -44 ja toimi siinä virassa maaliskuuhun -46.
Aika moni oli hänen kanssaan tekemisissä Mikkelissä ja Helsingissä. Kävipä vielä sairaslomalla Portugalissa, jolloin bongattiin mm. Tukholmassa ja Pariisissa.

Kateissa taitaa olla vain yhden hölmöläisen tiedot. Ei niillä kyllä mitään tekemistä todellisten tapahtumien kanssa ole muutenkaan.

Turhaa Stalinin hyvyyden puolustelua.

" Turha on puhua voimasuhteista, kun Stalinilla ei ollut aikomusta valloittaa Suomea vuonna 1944. "

Stalinin suunnitelmiin kuului Suomen valtaaminen. Stavka teki suunnitelmat sitä silmälläpitäen. Hirmuiset joukot aloittivat suurhyökkäyksen tavoitteena oli ei enempää ei vähempää kuin Karjalan kannaksen suomalaisten joukkojen NOPEA tuhoaminen. Jos tämä olisi onnistunut, niin Itä-Karjalaan olisi jäänyt valtavaan mottiin sinne edenneet sotilasosastomme, jotka olisivat Stavkan suunnitelmien mukaan myös tuhottu. Seuraavaksi neuvostojoukot olisivat edenneet ilman minkäänlaista vastustavaa voimaa SYVÄLLE SUOMEEN, kuten Stavkan suunnitelmat määräsivät. Ehdoton antautuminen olisi ollut Suomelle ainoa vaihtoehto, jos Stavkan hyökkäys olisi sujunut sen suunnitelmien mukaan.
Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon sen omasta pyynnöstä, koska nyt Suomi olisi pakotettu kirjallisin ilmoituksin, itse omasta halustaan kapituloitumaan neuvostojoukoille.

Milloin tuollainen lopullinen hyökkäys olisi tapahtunut? Aikaisintaan kesällä 1945 joten syksyllä 1944 ei ollut mitään hätää.

Näin se vain on kirjoitti:

Milloin tuollainen lopullinen hyökkäys olisi tapahtunut? Aikaisintaan kesällä 1945 joten syksyllä 1944 ei ollut mitään hätää.

Vuosi sinne tai tänne tuskin olisi puna-armeijaa kaatanut. Aika moinen taikuri olisi saanut olla, että vuoden 1944 tilanteesta olisi nostanut Suomen voittajaksi, vaikka sillä hetkellä ei ehkä konkreettista hätää ollutkaan. Ihmeitä toki toisinaan tapahtuu, mutta niiden varaan ei kannata tulevaisuutta laskea.