Suomalainen murhenäytelmä ja häpeätahra

Olen ihan samaa mieltä kanssasi siitä että, on oikein kun köyhät tapetaan. Olisi kivempi olla ja elää kun olisi vain meitä rikkaita, kuten sinä ja minä.

kannatan sua kirjoitti:

Olen ihan samaa mieltä kanssasi siitä että, on oikein kun köyhät tapetaan. Olisi kivempi olla ja elää kun olisi vain meitä rikkaita, kuten sinä ja minä.

Kyllä anteeksi pitäs pyytää ...

... nimittäin punaisten aiheuttamaansa "murhenäytelmää".

Myydä ne ravinnoksi nälkäisille köyhille resuisille venäläisille pallopäille. Sitäkö ehdotat. Oli se kyllä hauskaa. Natsitkin hämmästeli näiden pienuutta. Ukrainalaiset talonpojat selitti Hanssille lyhyiden jalkojen johtuneen nälästä. Kannibalismista ei juuri kovin puhuttu. Saksalaisetkin ilmeisesti joskus turvautuivat tähän vaihtoehtoiseen ravinnonlähteeseen.

Petrogradin sikailut oli tunnettua. Punainen terrori tosin saavutti huippunsa vasta elokuussa 1918 puolisokean juutalaisen esserän Fanni Kaplanin yritettyä murhata Leniniä. Tätä ennen oli kuitenkin armottomuutta. Tseka oli perustettu talvella 1917.

jotka rikkoivat sekä kotimaista että kansainvälistä oikeustajua???

Vallakumous epäonnistui, olisiko kaartilaisia pitänyt kiitellä??

kapina on kapina kirjoitti:

jotka rikkoivat sekä kotimaista että kansainvälistä oikeustajua???

Vallakumous epäonnistui, olisiko kaartilaisia pitänyt kiitellä??

Nimenomaan pelkät syylliset pitää aina tuomita laittomista.Valkolahtarit eivät nyt vain suuressa murhanhimossaan erotelleet yhtään mitekään syyttömiä syyllisistä.

Ja valkolahtareitahan ei koskaan tuomittu yhtään mistään.Koska valkolahtarit saivat aiklinaan täydellisen syytesuojan.

jep jep kirjoitti:

Nimenomaan pelkät syylliset pitää aina tuomita laittomista.Valkolahtarit eivät nyt vain suuressa murhanhimossaan erotelleet yhtään mitekään syyttömiä syyllisistä.

Ja valkolahtareitahan ei koskaan tuomittu yhtään mistään.Koska valkolahtarit saivat aiklinaan täydellisen syytesuojan.

Lue lisää

pääosin ( yli 50 000) vuoden -18 loppuun mennessä ja yhteensä 62 500 kaikkiaan.
Kun kapinalliset armahdettiin, oli selvä, ettei kapinan kukistajia ruvettu syyttelemään.

jep jep kirjoitti:

Nimenomaan pelkät syylliset pitää aina tuomita laittomista.Valkolahtarit eivät nyt vain suuressa murhanhimossaan erotelleet yhtään mitekään syyttömiä syyllisistä.

Ja valkolahtareitahan ei koskaan tuomittu yhtään mistään.Koska valkolahtarit saivat aiklinaan täydellisen syytesuojan.

Lue lisää

Punikkeja olisi pitänyt teloittaa enemmän. Olisi osa palstastallareista ehkä jäänyt syntymättä.

Missä ja koska kapinan kukistaneen armeijan joukkoja on aseterru syytteeseen kapinallisten teloituksista?

stallareita jurppii vieläkin kapinan epäonnistuminen, edes jatkosodan jälkeen eivät ressukan saaneet sen vertaa kapinan tynkää, että olisivat ehtineet lähettää puna-armeijalle avunpyynnön.

Ei ihme että vit'tuttaa

Punikit armahdettiin kirjoitti:

pääosin ( yli 50 000) vuoden -18 loppuun mennessä ja yhteensä 62 500 kaikkiaan.
Kun kapinalliset armahdettiin, oli selvä, ettei kapinan kukistajia ruvettu syyttelemään.

Lue lisää

Ei armahdettu niitä, jotka tapettiin. Näistä hyvin monet olivat sotaan osallistumattomia, siis täysin ulkopuolisia.

Ei sentään.... kirjoitti:

Ei armahdettu niitä, jotka tapettiin. Näistä hyvin monet olivat sotaan osallistumattomia, siis täysin ulkopuolisia.

Nuoria toki oli, mutta siinähän se kommunismin sikamaisuus tuli esiin. Hämmentyneelle ja pelokkaalle nuorelle luvattiin kuuta taivaalta mutta tulikin vatsakipuja.

jep jep kirjoitti:

Nimenomaan pelkät syylliset pitää aina tuomita laittomista.Valkolahtarit eivät nyt vain suuressa murhanhimossaan erotelleet yhtään mitekään syyttömiä syyllisistä.

Ja valkolahtareitahan ei koskaan tuomittu yhtään mistään.Koska valkolahtarit saivat aiklinaan täydellisen syytesuojan.

Lue lisää

"Nimenomaan pelkät syylliset pitää aina tuomita laittomista."

Kapinaan nouseminen on rikollista. Jokaine punakaartilainen oli siis yksiselitteisesti syyllinen rikokseen, poislukien ne, jotka olivat pakko-otettu. Kun punakaartien kokonaisvahvuus oli jotain luokkaa 50 000-90 000 miestä, niin kyllähän siitä voi koota jopa 70 000 leiriläistä, JOISTA SUURIJ OSA ON SYYLLISIÄ.

Ei sentään.... kirjoitti:

Ei armahdettu niitä, jotka tapettiin. Näistä hyvin monet olivat sotaan osallistumattomia, siis täysin ulkopuolisia.

"Ei armahdettu niitä, jotka tapettiin. Näistä hyvin monet olivat sotaan osallistumattomia, siis täysin ulkopuolisia. "

Tuo nyt vaan ei vaan teloitettujen kohdalla yksinkertaisesti pidä ollenkaan paikkaansa, vaan on punaisen puolen luoma myytti.

Punaisia teloitettiin, mutta etenkin kenttäoikeuksien langettamat teloitukset perustuivat johonkin syytetyn tekoon. Esimerkiksi takavarikointi taikka vallankumouksen hallintakoneistoon osallistuminen saattoi tuoda koulemantuomion.

Kyllähän sen nyt järkikin kertoo, ettei ole mahdollista käydä sisällissotaa siten, ettei kapinallisten puolela ole ainuttakaan syyllistä! Miten ihmeessä maassa voi olla edes kapinaa ja kuinka taistelut voivat veidä kuukausia, jos kukaan punaisista ei riko lakia????

Järki hoi, älä jätä!

Ilmeisesti valitettavasti ruokki ukkisikin vai oltiinko sitä niitä idän bolsujen jälkeläisiä. Sikoja jotka antoi maanmiestensä riutua aina Kiovasta Vladivostokiin asti.

ja silti se kirjoitti:

Ilmeisesti valitettavasti ruokki ukkisikin vai oltiinko sitä niitä idän bolsujen jälkeläisiä. Sikoja jotka antoi maanmiestensä riutua aina Kiovasta Vladivostokiin asti.

Murha on aina harkittu ja tahallinen ihmisen tappaminen tai kuoleman aiheuttaminen, joka toteutetaan paheksuttavin keinoin, ilman provokaatiota tai osoittaen rikollista mielenlaatua. Murhan tehneestä henkilöstä käytetään nimitystä murhaaja. Tarkka murhan määrittely riippuu lainsäädännöstä, kuitenkin murha on lähes poikkeuksetta vakavimpia rikoksia kaikissa lakijärjestelmissä. Lainsäädäntö usein myös tuntee lievempiä henkirikoksia, kuten tappo, surma ja kuolemantuottamus.

Murha Suomen lainsäädännössä

Suomen rikoslain 21. luvussa määritellään murha ja sen sanktiot seuraavasti:

Jos tappo tehdään

vakaasti harkiten,
erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Rikoslain 8. luvun §1 mukaan murha ei rikoksena vanhene koskaan. Alle 18-vuotias tuomitaan murhasta 2−12 vuodeksi vankeuteen

murha ei vanhene kirjoitti:

Murha on aina harkittu ja tahallinen ihmisen tappaminen tai kuoleman aiheuttaminen, joka toteutetaan paheksuttavin keinoin, ilman provokaatiota tai osoittaen rikollista mielenlaatua. Murhan tehneestä henkilöstä käytetään nimitystä murhaaja. Tarkka murhan määrittely riippuu lainsäädännöstä, kuitenkin murha on lähes poikkeuksetta vakavimpia rikoksia kaikissa lakijärjestelmissä. Lainsäädäntö usein myös tuntee lievempiä henkirikoksia, kuten tappo, surma ja kuolemantuottamus.

Murha Suomen lainsäädännössä

Suomen rikoslain 21. luvussa määritellään murha ja sen sanktiot seuraavasti:

Jos tappo tehdään

vakaasti harkiten,
erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Rikoslain 8. luvun §1 mukaan murha ei rikoksena vanhene koskaan. Alle 18-vuotias tuomitaan murhasta 2−12 vuodeksi vankeuteen

Lue lisää

Sivistyneessä Venäjässähän murha ei tietyissä tapauksissa ollut rikos. Valtiohan tuossa aasialaisessa talonpoikasvaltiossa jopa rohkaisi siihen.

murha ei vanhene kirjoitti:

Murha on aina harkittu ja tahallinen ihmisen tappaminen tai kuoleman aiheuttaminen, joka toteutetaan paheksuttavin keinoin, ilman provokaatiota tai osoittaen rikollista mielenlaatua. Murhan tehneestä henkilöstä käytetään nimitystä murhaaja. Tarkka murhan määrittely riippuu lainsäädännöstä, kuitenkin murha on lähes poikkeuksetta vakavimpia rikoksia kaikissa lakijärjestelmissä. Lainsäädäntö usein myös tuntee lievempiä henkirikoksia, kuten tappo, surma ja kuolemantuottamus.

Murha Suomen lainsäädännössä

Suomen rikoslain 21. luvussa määritellään murha ja sen sanktiot seuraavasti:

Jos tappo tehdään

vakaasti harkiten,
erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Rikoslain 8. luvun §1 mukaan murha ei rikoksena vanhene koskaan. Alle 18-vuotias tuomitaan murhasta 2−12 vuodeksi vankeuteen

Lue lisää

Mitä sekoilet?

Nehän oli oikeuden tuomitsemia teloituksia.

punikit sekoilee kirjoitti:

Mitä sekoilet?

Nehän oli oikeuden tuomitsemia teloituksia.

"Nehän oli oikeuden tuomitsemia teloituksia"

Mutta ei minkään laillisen puolueettoman oikeuden tuomioita.

tietoisku.. kirjoitti:

"Nehän oli oikeuden tuomitsemia teloituksia"

Mutta ei minkään laillisen puolueettoman oikeuden tuomioita.

Voittajalla on aina laki puolellaan

siege kirjoitti:

Voittajalla on aina laki puolellaan

Tämän kertomasi faktan saivat kokea myös suomalaiset sotasyylliset vuosina 1945-1946 kun Suomessa käytiin tuo kuuluisa sotasyyllisyysoikeudenkäynti.
Ja Suomessa oli oikein paikan päällä tuo liittoutuneiden valvontakomissio joka valvoi että suomalaiset sotasyylliset tuomitaan aivan varmasti.

juuri noin.. kirjoitti:

Tämän kertomasi faktan saivat kokea myös suomalaiset sotasyylliset vuosina 1945-1946 kun Suomessa käytiin tuo kuuluisa sotasyyllisyysoikeudenkäynti.
Ja Suomessa oli oikein paikan päällä tuo liittoutuneiden valvontakomissio joka valvoi että suomalaiset sotasyylliset tuomitaan aivan varmasti.

Lue lisää

Neuvostoliiton komissio. Siinä oli tasan neljä brittiä mukana saadakseen idän alemmuuskompleksiset tuntemaan itsensä "tärkeiltä".

murha ei vanhene kirjoitti:

Murha on aina harkittu ja tahallinen ihmisen tappaminen tai kuoleman aiheuttaminen, joka toteutetaan paheksuttavin keinoin, ilman provokaatiota tai osoittaen rikollista mielenlaatua. Murhan tehneestä henkilöstä käytetään nimitystä murhaaja. Tarkka murhan määrittely riippuu lainsäädännöstä, kuitenkin murha on lähes poikkeuksetta vakavimpia rikoksia kaikissa lakijärjestelmissä. Lainsäädäntö usein myös tuntee lievempiä henkirikoksia, kuten tappo, surma ja kuolemantuottamus.

Murha Suomen lainsäädännössä

Suomen rikoslain 21. luvussa määritellään murha ja sen sanktiot seuraavasti:

Jos tappo tehdään

vakaasti harkiten,
erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Rikoslain 8. luvun §1 mukaan murha ei rikoksena vanhene koskaan. Alle 18-vuotias tuomitaan murhasta 2−12 vuodeksi vankeuteen

Lue lisää

"Rikoslain 8. luvun §1 mukaan murha ei rikoksena vanhene koskaan. Alle 18-vuotias tuomitaan murhasta 2−12 vuodeksi vankeuteen "

Jospa sitten etdsit ne vuoden 18 murhaajat ja saatat heidät edesvastuuseen:-)

Suomalaisillako ei sitten olisi saannut olla mitään kaunaa näitä ylimielisiä itseään täynnä olevia typeriä lyhytkasvuisia pallopäitä kohtaan. Venäläiselle ja sen kätyrillä kuitenkin ilmeisesti saa olla murhanhimoa "evakkoja", suomalaisia, "gruusialaisia" ja milloin mitäkin se tyhjäpää keksi kohteeksi. Totuushan on se, että ilman länsirintamaa Saksa olisi vapauttanut maailman saastasta, nimittäin Venäjästä.

"Tämä ei sulje pois sitä seikkaa, että useilla ilmiannoilla, valtiorikosoikeuksien todistajanlausunnoilla ja ilman oikeudenkäyntiä tehdyillä surmatöillä oli punaiselle terrorille tyypillisenä pidetty henkilökohtaisen kaunan tai koston luonne. "

Nämä henkilökohtaiset verfen kuohahtamiset ja vääryyksien kostamiset olivat kumminkin selkeässä vähemmistössä puolin ja toisin. Sodan jälkeen se oli vain sopiva selitys kummallekin puolelle, koska punaiset eivät halunneet myöntää käyneensä järjestelmällistä luokkasotaa eikä valkoiset sitä, että tuomitsivat punaisia järjestelmällisesti kuolemaan.

Kenttäoikeudet eivät esimerkiksi laittaneet suurtakaan painoa lausunnoille ja ilmiannoille, jotka olivat tyyliä "suurin roisto, ammuttava" ilman mitään tarkennoksia siitä, mitä tämä suurin roisto olisi oikeasti tehnyt.

Kostoselitys siirtää vastuun näppärästi yksilöille.

-Make- kirjoitti:

"Tämä ei sulje pois sitä seikkaa, että useilla ilmiannoilla, valtiorikosoikeuksien todistajanlausunnoilla ja ilman oikeudenkäyntiä tehdyillä surmatöillä oli punaiselle terrorille tyypillisenä pidetty henkilökohtaisen kaunan tai koston luonne. "

Nämä henkilökohtaiset verfen kuohahtamiset ja vääryyksien kostamiset olivat kumminkin selkeässä vähemmistössä puolin ja toisin. Sodan jälkeen se oli vain sopiva selitys kummallekin puolelle, koska punaiset eivät halunneet myöntää käyneensä järjestelmällistä luokkasotaa eikä valkoiset sitä, että tuomitsivat punaisia järjestelmällisesti kuolemaan.

Kenttäoikeudet eivät esimerkiksi laittaneet suurtakaan painoa lausunnoille ja ilmiannoille, jotka olivat tyyliä "suurin roisto, ammuttava" ilman mitään tarkennoksia siitä, mitä tämä suurin roisto olisi oikeasti tehnyt.

Kostoselitys siirtää vastuun näppärästi yksilöille.

Lue lisää

Eli siis punikit eivät sitten pitäneet esimerkiksi lapualaisia "tsustha roskana".

ho ho h ho kirjoitti:

Eli siis punikit eivät sitten pitäneet esimerkiksi lapualaisia "tsustha roskana".

"Eli siis punikit eivät sitten pitäneet esimerkiksi lapualaisia "tsustha roskana""

Häh?

Eivät punaisetkaan teloitelleet isäntiä verien kuohahdettua ja kalavelkojen makseluna, vaan siksi että kävivät järjetelmällistä luokkasotaa.Luokkasotaan kuuluu vastustavan luokan eliminoiminen. Jos punainen puoli olisi voittanut niin touhusta olisi tullut järjestelmällisempää ja laajempaa, mallihan oli jo valmiina Venäjällä.

-Make- kirjoitti:

"Eli siis punikit eivät sitten pitäneet esimerkiksi lapualaisia "tsustha roskana""

Häh?

Eivät punaisetkaan teloitelleet isäntiä verien kuohahdettua ja kalavelkojen makseluna, vaan siksi että kävivät järjetelmällistä luokkasotaa.Luokkasotaan kuuluu vastustavan luokan eliminoiminen. Jos punainen puoli olisi voittanut niin touhusta olisi tullut järjestelmällisempää ja laajempaa, mallihan oli jo valmiina Venäjällä.

Lue lisää

Kysymys oli rotusodasta vai väitätkö ettei pallopää tiennyt mikä tsutsna on. Nooh toisaalta voit olla oikeassa. Tyhmiä haisevia rumia kännikalojahan on Karjalan tasavallasta aina koko Venäjään. Enemmistö on siis. Voin vain kuvitella Kuusisen ja Andropovin turhautumisen yrittäessään takoa sitä "neuvostopatriotismia" sinne tyhjään pallomaiseen päähän.

Valkoisten 1918 tekemiä teloituksia perustellaan ja puolustellaan sanonnalla, että kyseessä olivat terroristit ja murhaajat. Mutta näinhän ei ollut. Yleensä lähes poikkeuksetta murhiin ja raakaan väkivaltaan syyllistyneet punaiset jäivät joko selvittämättä, ei tiedetty keitä he olivat, tai he olivat joko ehtineet paeta tai kaatuneet taisteluissa.

Näin valkoisten kosto kohdistui syyttömiin eli haettiin sijaiskärsijöitä. Mielialat oli valkoisella puolella kiihotettu valhepropagandalla äärimmilleen joten syyllisisiä piti "löytää" ja rankaista. Silloin syylliseksi kelpasi lähes kuka tahansa, jonka vain joku naapuri tms. osoitti jotenkin sympatiseeranneen punaisia tai sosialisteja ylipäätään. Kostoteloitukset eivät hakeneet rikoksiin syyllisiä, syyllisyys oli kollektiivista kuten Leninin opastamana Neuvostoliitossakin. Jokainen "punainen" kantoi syyllisyyden taakkaa ja oli siten sopiva sijaiskärsijäksi varsinaisten rikollisten asemesta.

Näin toteutettu massakosto varsinaisia rikoksiin syyllisiä edes hakematta ei noudattanut minkäänlaisen oikeusvaltion tai -normiston periaatteita vaan oli alkeellisen ihmismielen mustista syövereistä noussutta primitiivistä kostoa toista kansanryhmää kohtaan. Tätä näkemystä ei kukaan objektiivinen tutkija tänä päivänä enään kiistä.

kirjat luettu kirjoitti:

Valkoisten 1918 tekemiä teloituksia perustellaan ja puolustellaan sanonnalla, että kyseessä olivat terroristit ja murhaajat. Mutta näinhän ei ollut. Yleensä lähes poikkeuksetta murhiin ja raakaan väkivaltaan syyllistyneet punaiset jäivät joko selvittämättä, ei tiedetty keitä he olivat, tai he olivat joko ehtineet paeta tai kaatuneet taisteluissa.

Näin valkoisten kosto kohdistui syyttömiin eli haettiin sijaiskärsijöitä. Mielialat oli valkoisella puolella kiihotettu valhepropagandalla äärimmilleen joten syyllisisiä piti "löytää" ja rankaista. Silloin syylliseksi kelpasi lähes kuka tahansa, jonka vain joku naapuri tms. osoitti jotenkin sympatiseeranneen punaisia tai sosialisteja ylipäätään. Kostoteloitukset eivät hakeneet rikoksiin syyllisiä, syyllisyys oli kollektiivista kuten Leninin opastamana Neuvostoliitossakin. Jokainen "punainen" kantoi syyllisyyden taakkaa ja oli siten sopiva sijaiskärsijäksi varsinaisten rikollisten asemesta.

Näin toteutettu massakosto varsinaisia rikoksiin syyllisiä edes hakematta ei noudattanut minkäänlaisen oikeusvaltion tai -normiston periaatteita vaan oli alkeellisen ihmismielen mustista syövereistä noussutta primitiivistä kostoa toista kansanryhmää kohtaan. Tätä näkemystä ei kukaan objektiivinen tutkija tänä päivänä enään kiistä.

Lue lisää

Punakaariin kuuluminen oli rikos, älä sotke asioita

ansioisa mukaan saiv kirjoitti:

Punakaariin kuuluminen oli rikos, älä sotke asioita

Venäjälläkin. Lokakuu oli laiton.

kirjat luettu kirjoitti:

Valkoisten 1918 tekemiä teloituksia perustellaan ja puolustellaan sanonnalla, että kyseessä olivat terroristit ja murhaajat. Mutta näinhän ei ollut. Yleensä lähes poikkeuksetta murhiin ja raakaan väkivaltaan syyllistyneet punaiset jäivät joko selvittämättä, ei tiedetty keitä he olivat, tai he olivat joko ehtineet paeta tai kaatuneet taisteluissa.

Näin valkoisten kosto kohdistui syyttömiin eli haettiin sijaiskärsijöitä. Mielialat oli valkoisella puolella kiihotettu valhepropagandalla äärimmilleen joten syyllisisiä piti "löytää" ja rankaista. Silloin syylliseksi kelpasi lähes kuka tahansa, jonka vain joku naapuri tms. osoitti jotenkin sympatiseeranneen punaisia tai sosialisteja ylipäätään. Kostoteloitukset eivät hakeneet rikoksiin syyllisiä, syyllisyys oli kollektiivista kuten Leninin opastamana Neuvostoliitossakin. Jokainen "punainen" kantoi syyllisyyden taakkaa ja oli siten sopiva sijaiskärsijäksi varsinaisten rikollisten asemesta.

Näin toteutettu massakosto varsinaisia rikoksiin syyllisiä edes hakematta ei noudattanut minkäänlaisen oikeusvaltion tai -normiston periaatteita vaan oli alkeellisen ihmismielen mustista syövereistä noussutta primitiivistä kostoa toista kansanryhmää kohtaan. Tätä näkemystä ei kukaan objektiivinen tutkija tänä päivänä enään kiistä.

Lue lisää

"syyllisisiä piti "löytää" ja rankaista. Silloin syylliseksi kelpasi lähes kuka tahansa, jonka vain joku naapuri tms. osoitti jotenkin sympatiseeranneen punaisia tai sosialisteja ylipäätään."

No juuri tuo pelkkää arpomalla tehtyä kostamista on tuota punaisten myyttiä.

Kyllähän valkoiset kostivat ja rankaisivat, mutta touhu oli järjestelmällistä. Ei siellä syyttömiä pyritty ampumaan taikka väkisten viattomille kuolemantuomiota langettamaan.

"Näin toteutettu massakosto varsinaisia rikoksiin syyllisiä edes hakematta "

Älä nyt viitsi. Jokainen punakaartilainenhan oli syyllistynyt valtiopetokseen, joten on ihan hölmöä puhua jostain syyttömien jahtaamisesta, aivan kuin syyllisiä ei olisi piisannut!!!!

-Make- kirjoitti:

"syyllisisiä piti "löytää" ja rankaista. Silloin syylliseksi kelpasi lähes kuka tahansa, jonka vain joku naapuri tms. osoitti jotenkin sympatiseeranneen punaisia tai sosialisteja ylipäätään."

No juuri tuo pelkkää arpomalla tehtyä kostamista on tuota punaisten myyttiä.

Kyllähän valkoiset kostivat ja rankaisivat, mutta touhu oli järjestelmällistä. Ei siellä syyttömiä pyritty ampumaan taikka väkisten viattomille kuolemantuomiota langettamaan.

"Näin toteutettu massakosto varsinaisia rikoksiin syyllisiä edes hakematta "

Älä nyt viitsi. Jokainen punakaartilainenhan oli syyllistynyt valtiopetokseen, joten on ihan hölmöä puhua jostain syyttömien jahtaamisesta, aivan kuin syyllisiä ei olisi piisannut!!!!

Lue lisää

Valkoiset lahtarit teloittivat Suomessa surutta tavallisia työläisiä, sekä myös naisia ja lapsia. Vankileireillä teloitettiin ihmisiä poliittisin perustein. Sitä ei tule unohtaa milloinkaan.

höpöhöpö... kirjoitti:

Valkoiset lahtarit teloittivat Suomessa surutta tavallisia työläisiä, sekä myös naisia ja lapsia. Vankileireillä teloitettiin ihmisiä poliittisin perustein. Sitä ei tule unohtaa milloinkaan.

Lue lisää

Ne oli vaarallisia hampaisiin asti aseistettuja hullupäitä.

älä valehtele kirjoitti:

Ne oli vaarallisia hampaisiin asti aseistettuja hullupäitä.

Valkoisethan kohdistivat sisällissodassa taistelujen ulkopuolella punaisiin käsittämättömän ja mielipuolisen raakaa väkivaltaa sekä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä. Esim. välittömästi taisteluiden päätyttyä toimeenpannut teloitukset ja valkoisten paikallisten 'kenttäoikeuksien' langettamat kuolemantuomiot. Lisäksi valkoinen terrori toteutti massateloituksia ilman oikeudenkäyntiä sekä sodan aikana että sen päätyttyä vankileireillä; samoin leireillä toimineiden laittomien kenttäoikeuksien päätöksillä.

Vaasan senaatti (joka edusti vain vain valkoisia, mutta ei Suomea) antoi valkoiselle armeijalle hyvin laajat valtuudet toimia sodan toista osapuolta, punaisia, vastaan. Senaatti ei kuitenkaan julistanut maahan sotatilaa, koska ainoa asiaa koskeva asetus oli Venäjän keisarin antama sotatila-asetus, jota senaatti ei ollut hyväksynyt lainsäädäntöönsä. Sotatila-asetus oli säädettu Venäjää varten eikä sitä voitu käyttää missään nimessä itsenäisessä Suomessa. Tätakin taustaa vasten kenttäoikeudet olivat laittomia, joten niiden antamat teloitustuomiot olivat selkeitä murhia. Tämäkin oli yksi syy, miksi valkoisille murhaajille säädettiin myöhemmin armahduslaki.

Helmikuun 1918 lopulla Mannerheim antoi ohjeet sota-ajan oikeudenkäytöstä, mikä oli yksiselitteisesti "ammutaan paikalla = kill them all". Ohjeistus koski myös taistelussa antautuneita aseettomia taistelijoita. Mannerheimin antama käsky oli siis rikollinen eikä se perustunut mihinkään lakiin. Tästäkin syystä valkoisille säädettiin armahduslaki, joka tässä yhteydessä kohdistettiin erityisesti Mannerheimin antamaan rikolliseen käskyyn, joka oli vastoin sekä silloisia kansallisia lakeja että kv-lakeja. Pelättiin, että ulkovallat vaativat Mannerheimiä ja valkoisten johtoa tuomiolle kansainväliseen tuomioistumeen.

Sillä seikalla, tulkittiinko punaiset aseistautuneiksi siviileiksi vai taistelijoiksi, ei ollut merkitystä. Brysselin ja Haagin sopimukset 1874 ja 1907 kattoivat molemmat tapaukset sekä sotatilassa että rauhantilassa. Molemmissa tapauksissa otettuja vankeja suojelivat samat kv-lait ja samalla tavalla. Todellisuudessa teloitukset olivat laittomia ja ne täyttivät yksiselitteisesti murhan kriteerit; olivat ne sitten tehtyjä ilman oikeudenpäätöstä, kenttäoikeuden tai vro:n päätöksiin perustuen. Sama koskee ihmisten pitämistä keskitysleireillä nälässä ja sairaudenhoidotta, joita hyväksi käyttäen myös murhattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä - niitäkin, joilla ei ollut ollut taisteluiden kanssa mitään tekemistä.

höpöhöpö... kirjoitti:

Valkoiset lahtarit teloittivat Suomessa surutta tavallisia työläisiä, sekä myös naisia ja lapsia. Vankileireillä teloitettiin ihmisiä poliittisin perustein. Sitä ei tule unohtaa milloinkaan.

Lue lisää

Siellä teloitettiin valtiopetokseen syyllistyneitä punakaartilaisia. Niitä jotka halusivat työväenluokan diktatuurin Suomeen. Hillä oli apunaan vallankumouksellisia Venäläisiä sotilaita.

Valkoiset kävivät sekä itsenäisyystaistelua että sisällissotaa

Sitä ei unohdeta koskaan

Lakia rikottiin kirjoitti:

Valkoisethan kohdistivat sisällissodassa taistelujen ulkopuolella punaisiin käsittämättömän ja mielipuolisen raakaa väkivaltaa sekä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä. Esim. välittömästi taisteluiden päätyttyä toimeenpannut teloitukset ja valkoisten paikallisten 'kenttäoikeuksien' langettamat kuolemantuomiot. Lisäksi valkoinen terrori toteutti massateloituksia ilman oikeudenkäyntiä sekä sodan aikana että sen päätyttyä vankileireillä; samoin leireillä toimineiden laittomien kenttäoikeuksien päätöksillä.

Vaasan senaatti (joka edusti vain vain valkoisia, mutta ei Suomea) antoi valkoiselle armeijalle hyvin laajat valtuudet toimia sodan toista osapuolta, punaisia, vastaan. Senaatti ei kuitenkaan julistanut maahan sotatilaa, koska ainoa asiaa koskeva asetus oli Venäjän keisarin antama sotatila-asetus, jota senaatti ei ollut hyväksynyt lainsäädäntöönsä. Sotatila-asetus oli säädettu Venäjää varten eikä sitä voitu käyttää missään nimessä itsenäisessä Suomessa. Tätakin taustaa vasten kenttäoikeudet olivat laittomia, joten niiden antamat teloitustuomiot olivat selkeitä murhia. Tämäkin oli yksi syy, miksi valkoisille murhaajille säädettiin myöhemmin armahduslaki.

Helmikuun 1918 lopulla Mannerheim antoi ohjeet sota-ajan oikeudenkäytöstä, mikä oli yksiselitteisesti "ammutaan paikalla = kill them all". Ohjeistus koski myös taistelussa antautuneita aseettomia taistelijoita. Mannerheimin antama käsky oli siis rikollinen eikä se perustunut mihinkään lakiin. Tästäkin syystä valkoisille säädettiin armahduslaki, joka tässä yhteydessä kohdistettiin erityisesti Mannerheimin antamaan rikolliseen käskyyn, joka oli vastoin sekä silloisia kansallisia lakeja että kv-lakeja. Pelättiin, että ulkovallat vaativat Mannerheimiä ja valkoisten johtoa tuomiolle kansainväliseen tuomioistumeen.

Sillä seikalla, tulkittiinko punaiset aseistautuneiksi siviileiksi vai taistelijoiksi, ei ollut merkitystä. Brysselin ja Haagin sopimukset 1874 ja 1907 kattoivat molemmat tapaukset sekä sotatilassa että rauhantilassa. Molemmissa tapauksissa otettuja vankeja suojelivat samat kv-lait ja samalla tavalla. Todellisuudessa teloitukset olivat laittomia ja ne täyttivät yksiselitteisesti murhan kriteerit; olivat ne sitten tehtyjä ilman oikeudenpäätöstä, kenttäoikeuden tai vro:n päätöksiin perustuen. Sama koskee ihmisten pitämistä keskitysleireillä nälässä ja sairaudenhoidotta, joita hyväksi käyttäen myös murhattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä - niitäkin, joilla ei ollut ollut taisteluiden kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

"Valkoisethan kohdistivat sisällissodassa taistelujen ulkopuolella punaisiin käsittämättömän ja mielipuolisen raakaa väkivaltaa sekä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä. Esim. välittömästi taisteluiden päätyttyä toimeenpannut teloitukset"

Taistelujen jälkeen saatettiin ampua ketä tahansa, puolin ja toisin. Sodassa on aina vaarallista antautua ja erityisen vaarallista se on sisällissodassa.

" ja valkoisten paikallisten 'kenttäoikeuksien' langettamat kuolemantuomiot.""

Sensijaan nämä kenttäoikeuksien aikaanpanemat teloitukset olivat niin lähellä perinteistä oikeutta kun taas voi olla. Epäiltyjä tutkittiin ja kuulusteltiin, todistajia kuultiin. Monesti vain kävi niin, että kun joku punapäällystössä toiminut ymmärsi saavansa varman kuolemantuomion, hän sen jälkeen kertoi kaiken minkä tiesi. Tämän jälkeen saatiinkinlisää miehiä tuomiolle, jotka ymmärrettyään miten leikki jatkuu, kertoivat taas kaiken minkä tiesivät.

Lisäksi erityisesti pienillä paikkakunnilla oli kaikkien tiedossa, kuka oli tehnyt mitäkin pahuutta.

" Senaatti ei kuitenkaan julistanut maahan sotatilaa, koska ainoa asiaa koskeva asetus oli Venäjän keisarin antama "

Totta. Suomessa ei tuohon aikaan ollut toimivaa lainsäädäntöä.

"Tätakin taustaa vasten kenttäoikeudet olivat laittomia,"

Tämä menee kyllä taas ihan puhtaasti juristerian puolelle. Venäläiset voisivat sanoa, että koko Suomi oli yhtä laittomuutta, koska Venäjän keisarukunta oli jakamaton.

"Helmikuun 1918 lopulla Mannerheim antoi ohjeet sota-ajan oikeudenkäytöstä, mikä oli yksiselitteisesti "ammutaan paikalla = kill them all". Ohjeistus koski myös taistelussa antautuneita aseettomia taistelijoita."

Käsityksesi Manerheimin käskystä on paikkaansapitämätön. Miten ihmeessä leireile päätyi niin paljon punavanhkeja, jos kaikki oli tarkoitus ampua saman tien taistelujen jälkeen? Käsky koski muistaakseni rintaman takaa tavattuja sabotöörejä, en jaksa alkaa nyt tarkistamaan.

"Ohjeistus koski myös taistelussa antautuneita aseettomia taistelijoita."

Ei koskenut.

"Todellisuudessa teloitukset olivat laittomia"

Tämä on vain punaisen puolen näkemys ja saattaa tarkasti katsoen pitää de jure paikkansa, koska maassa ei ollut kapinan syttyessä semmoisia lakeja, joita olisi voinut kapinatilanteessa järkevästi soveltaa. En kumminkaan näe, että kapinan tukahduttaminen pitää jättää siihen, ettei satu olemaan sopiva lakia jossa sanotaan että aseellisen kapinan saa tukahduttaa. Punaiset tietenkin ovat tästä kovasti kärmeissään, mutta kyllä täytyy myöntää, että on ihan turha itkeä krokotiilinkyyneleitä laillisuuden puolesta siinä vaiheessa kun katsoo teloituskomppanien edessä piippuun, jos on sitä ennen noussut aseelliseen kapinaan.

"Sama koskee ihmisten pitämistä keskitysleireillä nälässä ja sairaudenhoidotta, joita hyväksi käyttäen myös murhattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä - niitäkin, joilla ei ollut ollut taisteluiden kanssa mitään tekemistä. "

Epäillyt piti vangita jonnekin. Vapaaksiko ne olisi pitänyt päästää?

-Make- kirjoitti:

"Valkoisethan kohdistivat sisällissodassa taistelujen ulkopuolella punaisiin käsittämättömän ja mielipuolisen raakaa väkivaltaa sekä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä. Esim. välittömästi taisteluiden päätyttyä toimeenpannut teloitukset"

Taistelujen jälkeen saatettiin ampua ketä tahansa, puolin ja toisin. Sodassa on aina vaarallista antautua ja erityisen vaarallista se on sisällissodassa.

" ja valkoisten paikallisten 'kenttäoikeuksien' langettamat kuolemantuomiot.""

Sensijaan nämä kenttäoikeuksien aikaanpanemat teloitukset olivat niin lähellä perinteistä oikeutta kun taas voi olla. Epäiltyjä tutkittiin ja kuulusteltiin, todistajia kuultiin. Monesti vain kävi niin, että kun joku punapäällystössä toiminut ymmärsi saavansa varman kuolemantuomion, hän sen jälkeen kertoi kaiken minkä tiesi. Tämän jälkeen saatiinkinlisää miehiä tuomiolle, jotka ymmärrettyään miten leikki jatkuu, kertoivat taas kaiken minkä tiesivät.

Lisäksi erityisesti pienillä paikkakunnilla oli kaikkien tiedossa, kuka oli tehnyt mitäkin pahuutta.

" Senaatti ei kuitenkaan julistanut maahan sotatilaa, koska ainoa asiaa koskeva asetus oli Venäjän keisarin antama "

Totta. Suomessa ei tuohon aikaan ollut toimivaa lainsäädäntöä.

"Tätakin taustaa vasten kenttäoikeudet olivat laittomia,"

Tämä menee kyllä taas ihan puhtaasti juristerian puolelle. Venäläiset voisivat sanoa, että koko Suomi oli yhtä laittomuutta, koska Venäjän keisarukunta oli jakamaton.

"Helmikuun 1918 lopulla Mannerheim antoi ohjeet sota-ajan oikeudenkäytöstä, mikä oli yksiselitteisesti "ammutaan paikalla = kill them all". Ohjeistus koski myös taistelussa antautuneita aseettomia taistelijoita."

Käsityksesi Manerheimin käskystä on paikkaansapitämätön. Miten ihmeessä leireile päätyi niin paljon punavanhkeja, jos kaikki oli tarkoitus ampua saman tien taistelujen jälkeen? Käsky koski muistaakseni rintaman takaa tavattuja sabotöörejä, en jaksa alkaa nyt tarkistamaan.

"Ohjeistus koski myös taistelussa antautuneita aseettomia taistelijoita."

Ei koskenut.

"Todellisuudessa teloitukset olivat laittomia"

Tämä on vain punaisen puolen näkemys ja saattaa tarkasti katsoen pitää de jure paikkansa, koska maassa ei ollut kapinan syttyessä semmoisia lakeja, joita olisi voinut kapinatilanteessa järkevästi soveltaa. En kumminkaan näe, että kapinan tukahduttaminen pitää jättää siihen, ettei satu olemaan sopiva lakia jossa sanotaan että aseellisen kapinan saa tukahduttaa. Punaiset tietenkin ovat tästä kovasti kärmeissään, mutta kyllä täytyy myöntää, että on ihan turha itkeä krokotiilinkyyneleitä laillisuuden puolesta siinä vaiheessa kun katsoo teloituskomppanien edessä piippuun, jos on sitä ennen noussut aseelliseen kapinaan.

"Sama koskee ihmisten pitämistä keskitysleireillä nälässä ja sairaudenhoidotta, joita hyväksi käyttäen myös murhattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä - niitäkin, joilla ei ollut ollut taisteluiden kanssa mitään tekemistä. "

Epäillyt piti vangita jonnekin. Vapaaksiko ne olisi pitänyt päästää?

Lue lisää

Minun ainakin nyt itse iekee mieli verrata muunmuassa Libyan sotaa Suomen kansalaissotaan vuonna 1918, kun kansa alkoi osoittaa mieltään ja kapinoida.

Ei Suomessakaan demokratia vuonna 1918 toiminut, sillä tavallisella suomalaisella rahvaalla ei ollut esim. vaikkapa minkäänlaista kunnallista äänioikeutta. Eduskuntavaaleissa sai rahvaskin äänestää, mutta tsaari kumminkin jostain syystä hajoitti eduskunnan, kun sen voimasuhteet eivät miellyttäneet Suomen porvareita.

Aikoinaan Suomen torpparijärjestelmähän oli vain se maaorjuuden kaunisteltu muoto.

Kun Libyassa nyt värvättiin hallituksen puolelle ulkomaalaisia palkkasotilaita, Suomessa valtionhoitaja Svinhufvud värväsi tänne 1918 saksalaisen divisioonan. Se sitten kukisti punikit näiden valta-alueella Etelä-Suomessa.

Kun Saksan aseet olivat puhuneet, Suomen lahtarit pääsivät marssimaan vapaasti etelään toteuttamaan suomalaisten kansanmurhaa.

Silloinen 1918 vallassa oleva Suomen tynkäeduskunta sääti jopa jonkinlaisen epämääräisen taannehtivan lain, jolla joukkomurhiin syyllistyneet lahtarit vapautettiin ihan täysin kaikista oikeudellisesta vastuusta.

Silmiinpistävää oli sekin, että kansanmurhan toteuttaneet lahtarit eivät olleet mitään roskasakkia, vaan mm. pappeja, lääkäreitä, opettajia, tuomareita, maanviljelijöitä ja liikemiehiä.

Suomen kansalaissodan julmuuksiin verrattuna Libyan tapahtumat ovat ainakin tähän asti olleet pyhäkoulupoikien puuhia.

hmmmmm.... kirjoitti:

Minun ainakin nyt itse iekee mieli verrata muunmuassa Libyan sotaa Suomen kansalaissotaan vuonna 1918, kun kansa alkoi osoittaa mieltään ja kapinoida.

Ei Suomessakaan demokratia vuonna 1918 toiminut, sillä tavallisella suomalaisella rahvaalla ei ollut esim. vaikkapa minkäänlaista kunnallista äänioikeutta. Eduskuntavaaleissa sai rahvaskin äänestää, mutta tsaari kumminkin jostain syystä hajoitti eduskunnan, kun sen voimasuhteet eivät miellyttäneet Suomen porvareita.

Aikoinaan Suomen torpparijärjestelmähän oli vain se maaorjuuden kaunisteltu muoto.

Kun Libyassa nyt värvättiin hallituksen puolelle ulkomaalaisia palkkasotilaita, Suomessa valtionhoitaja Svinhufvud värväsi tänne 1918 saksalaisen divisioonan. Se sitten kukisti punikit näiden valta-alueella Etelä-Suomessa.

Kun Saksan aseet olivat puhuneet, Suomen lahtarit pääsivät marssimaan vapaasti etelään toteuttamaan suomalaisten kansanmurhaa.

Silloinen 1918 vallassa oleva Suomen tynkäeduskunta sääti jopa jonkinlaisen epämääräisen taannehtivan lain, jolla joukkomurhiin syyllistyneet lahtarit vapautettiin ihan täysin kaikista oikeudellisesta vastuusta.

Silmiinpistävää oli sekin, että kansanmurhan toteuttaneet lahtarit eivät olleet mitään roskasakkia, vaan mm. pappeja, lääkäreitä, opettajia, tuomareita, maanviljelijöitä ja liikemiehiä.

Suomen kansalaissodan julmuuksiin verrattuna Libyan tapahtumat ovat ainakin tähän asti olleet pyhäkoulupoikien puuhia.

Lue lisää

valehtelu ja historian vääristely näkyy olevan suureen tarpeeseen.

Monettako kertaa sinäkin jauhat tuota smaa höpinääsi? Kenne luulet siihen uskovan?

hmmmmm.... kirjoitti:

Minun ainakin nyt itse iekee mieli verrata muunmuassa Libyan sotaa Suomen kansalaissotaan vuonna 1918, kun kansa alkoi osoittaa mieltään ja kapinoida.

Ei Suomessakaan demokratia vuonna 1918 toiminut, sillä tavallisella suomalaisella rahvaalla ei ollut esim. vaikkapa minkäänlaista kunnallista äänioikeutta. Eduskuntavaaleissa sai rahvaskin äänestää, mutta tsaari kumminkin jostain syystä hajoitti eduskunnan, kun sen voimasuhteet eivät miellyttäneet Suomen porvareita.

Aikoinaan Suomen torpparijärjestelmähän oli vain se maaorjuuden kaunisteltu muoto.

Kun Libyassa nyt värvättiin hallituksen puolelle ulkomaalaisia palkkasotilaita, Suomessa valtionhoitaja Svinhufvud värväsi tänne 1918 saksalaisen divisioonan. Se sitten kukisti punikit näiden valta-alueella Etelä-Suomessa.

Kun Saksan aseet olivat puhuneet, Suomen lahtarit pääsivät marssimaan vapaasti etelään toteuttamaan suomalaisten kansanmurhaa.

Silloinen 1918 vallassa oleva Suomen tynkäeduskunta sääti jopa jonkinlaisen epämääräisen taannehtivan lain, jolla joukkomurhiin syyllistyneet lahtarit vapautettiin ihan täysin kaikista oikeudellisesta vastuusta.

Silmiinpistävää oli sekin, että kansanmurhan toteuttaneet lahtarit eivät olleet mitään roskasakkia, vaan mm. pappeja, lääkäreitä, opettajia, tuomareita, maanviljelijöitä ja liikemiehiä.

Suomen kansalaissodan julmuuksiin verrattuna Libyan tapahtumat ovat ainakin tähän asti olleet pyhäkoulupoikien puuhia.

Lue lisää

Ihan täyttä pas*kaa taas. 18 tai -19 järjestettiin kunnallisvaalit

"Vuonna 1917 hyväksyttiin uusi kunnallisvaalilaki, joka takasi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ensimmäiset uuteen vaalilakiin perustuvat kunnallisvaalit pidettiin loppuvuodesta 1918 tai alkuvuodesta 1919 riippuen kunnasta."

"Suomessa valtionhoitaja Svinhufvud värväsi tänne 1918 saksalaisen divisioonan. Se sitten kukisti punikit näiden valta-alueella Etelä-Suomessa"

Punakaartin apuna oli Venäläiset jo paljon aikaisemmin. Valkoiset olisivat kukistaneet kapinan jokatapauksessa, nyt se loppui vähäisemmillä taisteluilla ja uhreilla.

Mitään kansanmurhaa ei ollut, ainoa suomalaisten kansanmurha tapahtui -30 luvulla Stalinin käskystä Venäjällä

Vaaleissa 1919 demarit säilyi suurimpana puolueena, maalaisliitto voitti sen verran ääniä kuin demarit hävisivät. Ja vaalit järjestettiin siis JO VUONNA 1919

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 80 −37,98% 365 046 −79 624
Maalaisliitto 42 16 19,70% 7,3 189 297

Punakaartilaisia oli n. 100 000. Selvä vähemmistö työväestäkin ja varsinkin kansasta. näistä kaartilaisistakin valtaosa armahdettiin ja vapautettiin

Teidät kommarien ruikutus asiassa ei perustu mihinkään tosiasioihin. No eihän teitä ole enään jäljellä kuin tuhat ja nekin riitelee enimmäkseen kaskenään

Joillekin tuo kirjoitti:

valehtelu ja historian vääristely näkyy olevan suureen tarpeeseen.

Monettako kertaa sinäkin jauhat tuota smaa höpinääsi? Kenne luulet siihen uskovan?

Totuus asioista näyttää nyt kirpaisevan sinua todella kovasti.

Joskus totuus asioista on vain todella rumaa.Mutta ei totuutta voi koskaan miksikään muuttaa.

Sillä heti kun yrität muuttaa totuutta,se muuttuu samatien valheeksi.

siege kirjoitti:

Ihan täyttä pas*kaa taas. 18 tai -19 järjestettiin kunnallisvaalit

"Vuonna 1917 hyväksyttiin uusi kunnallisvaalilaki, joka takasi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ensimmäiset uuteen vaalilakiin perustuvat kunnallisvaalit pidettiin loppuvuodesta 1918 tai alkuvuodesta 1919 riippuen kunnasta."

"Suomessa valtionhoitaja Svinhufvud värväsi tänne 1918 saksalaisen divisioonan. Se sitten kukisti punikit näiden valta-alueella Etelä-Suomessa"

Punakaartin apuna oli Venäläiset jo paljon aikaisemmin. Valkoiset olisivat kukistaneet kapinan jokatapauksessa, nyt se loppui vähäisemmillä taisteluilla ja uhreilla.

Mitään kansanmurhaa ei ollut, ainoa suomalaisten kansanmurha tapahtui -30 luvulla Stalinin käskystä Venäjällä

Vaaleissa 1919 demarit säilyi suurimpana puolueena, maalaisliitto voitti sen verran ääniä kuin demarit hävisivät. Ja vaalit järjestettiin siis JO VUONNA 1919

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 80 −37,98% 365 046 −79 624
Maalaisliitto 42 16 19,70% 7,3 189 297

Punakaartilaisia oli n. 100 000. Selvä vähemmistö työväestäkin ja varsinkin kansasta. näistä kaartilaisistakin valtaosa armahdettiin ja vapautettiin

Teidät kommarien ruikutus asiassa ei perustu mihinkään tosiasioihin. No eihän teitä ole enään jäljellä kuin tuhat ja nekin riitelee enimmäkseen kaskenään

Lue lisää

Elleivät ulkovallat ja erityisesti niiiden lehdistö olisi puuttuneet Suomen tilanteeseen kesällä -18 niin täällä olisi mielipuolisten hurmahenkien toimesta tapettu ainakin suurista osista maatamme koko työväki. Niin miehet kuin naiset ja jopa lapsetkin kuten mm. Iki-Kianto vaati. Ja sille vaatimukselle oli myös kannattajia.

Uhriluku olisi noussut lopulta satoihin tuhansiin sillä kun hullu pääsee veren makuun ja hajuun ei sitä pysäytä muu kuin se, että tapettavat loppuu.

toden kerrontaa kirjoitti:

Elleivät ulkovallat ja erityisesti niiiden lehdistö olisi puuttuneet Suomen tilanteeseen kesällä -18 niin täällä olisi mielipuolisten hurmahenkien toimesta tapettu ainakin suurista osista maatamme koko työväki. Niin miehet kuin naiset ja jopa lapsetkin kuten mm. Iki-Kianto vaati. Ja sille vaatimukselle oli myös kannattajia.

Uhriluku olisi noussut lopulta satoihin tuhansiin sillä kun hullu pääsee veren makuun ja hajuun ei sitä pysäytä muu kuin se, että tapettavat loppuu.

Lue lisää

Kyllä näyttää hurmahenki olevan päällä jollakin...

ja alas punakaarti kirjoitti:

Kyllä näyttää hurmahenki olevan päällä jollakin...

Oikeistohihhuli se näköjään puolustelee murhaajia.

Onhan se aina oikein vapauttaa murhaajat vastuustaan ja palkita heidät kunniamerkein???

Ihmettelen suuresti, miten joku jaksaa aina vain puolustella kansanmurhan tekijöitä. Meitä on moneksi...

toden kerrontaa kirjoitti:

Elleivät ulkovallat ja erityisesti niiiden lehdistö olisi puuttuneet Suomen tilanteeseen kesällä -18 niin täällä olisi mielipuolisten hurmahenkien toimesta tapettu ainakin suurista osista maatamme koko työväki. Niin miehet kuin naiset ja jopa lapsetkin kuten mm. Iki-Kianto vaati. Ja sille vaatimukselle oli myös kannattajia.

Uhriluku olisi noussut lopulta satoihin tuhansiin sillä kun hullu pääsee veren makuun ja hajuun ei sitä pysäytä muu kuin se, että tapettavat loppuu.

Lue lisää

Se paras aines neuvostomalliin ja kaltaisesi johtaisivat meitä itäeurooppalaisen kehitysmaan autuuteen.

voivoivoivoi.. kirjoitti:

Oikeistohihhuli se näköjään puolustelee murhaajia.

Onhan se aina oikein vapauttaa murhaajat vastuustaan ja palkita heidät kunniamerkein???

Ihmettelen suuresti, miten joku jaksaa aina vain puolustella kansanmurhan tekijöitä. Meitä on moneksi...

Lue lisää

En minä Ehrensvärdiä puollustele, mutta ei sen motiivi ollut sen humaanisempi kuin Svetsnikovin ja muiden ryysäläisten. Esimerkiksi Jalmari Kara oli Ehrnroothin avioton poika siinä missä Ester Toivonen ilmeisesti jonkun venäläiseen sotaväkeen kuuluvan resupekan. Seikkailun haluisista hajamielisistä aatelisista ja slaavilaisesta kaaoksesta meidät pelasti Mannerheim ja tämän kanssa yhteistyötä tehneet johtajat. Venäjän tie olisi ollut tuhon tie. Kolme miljoonaa sakkia. Ei takulla olisi Venäjän tautiepidemioita, sisällissotaa ja nälänhätää kestänyt. Ja jos armenialaisiin haluat verrata, niin verrataan. Armenian väkiluku oli vuonna 1910 noin kahdeksan miljoonaa. Se ei laskenut pelkästään turkkilaisten takia vuoteen 1926 mennessä alle miljoonaan.

kuka tässä kirjoitti:

En minä Ehrensvärdiä puollustele, mutta ei sen motiivi ollut sen humaanisempi kuin Svetsnikovin ja muiden ryysäläisten. Esimerkiksi Jalmari Kara oli Ehrnroothin avioton poika siinä missä Ester Toivonen ilmeisesti jonkun venäläiseen sotaväkeen kuuluvan resupekan. Seikkailun haluisista hajamielisistä aatelisista ja slaavilaisesta kaaoksesta meidät pelasti Mannerheim ja tämän kanssa yhteistyötä tehneet johtajat. Venäjän tie olisi ollut tuhon tie. Kolme miljoonaa sakkia. Ei takulla olisi Venäjän tautiepidemioita, sisällissotaa ja nälänhätää kestänyt. Ja jos armenialaisiin haluat verrata, niin verrataan. Armenian väkiluku oli vuonna 1910 noin kahdeksan miljoonaa. Se ei laskenut pelkästään turkkilaisten takia vuoteen 1926 mennessä alle miljoonaan.

Lue lisää

he he he. Armenialaiset kostaa nyt ryssälle myymälle ryssä akkoja tsushalle operaatio pakarationissa. Vakavasti ne on mukavaa sakkia. Eivät itsekehulla ja Aspergerilla aiheuta ongelmia, kuten nämä ärsyttävät slaavit ja germaanit. Juutalaisetkin on siellä vaatimattomampaa sakkia, vaikka sentään Kasparovin ovat armenialaisen äidin kautta maailmaan tuoneet. Stalin oli ainoastaan yksi venäläistynyt kusipää. Armenialaiset ja kumppanit ei edes ole kuulleet mitään "tsutsha" sanaa.

voivoivoivoi.. kirjoitti:

Oikeistohihhuli se näköjään puolustelee murhaajia.

Onhan se aina oikein vapauttaa murhaajat vastuustaan ja palkita heidät kunniamerkein???

Ihmettelen suuresti, miten joku jaksaa aina vain puolustella kansanmurhan tekijöitä. Meitä on moneksi...

Lue lisää

0,5%kannatuksen stallari jaksaa jatkaa samaa valhetta. Valkoinen armeijan porukka eivät olleet murhaajia vaan kurinalainen armeija.

Punaisia ei kohdeltu edes kovalla kädellä.

Suomalaisten ainoan kansanmurhan teki NL Stalinin käskystä.

hmmmmm.... kirjoitti:

Minun ainakin nyt itse iekee mieli verrata muunmuassa Libyan sotaa Suomen kansalaissotaan vuonna 1918, kun kansa alkoi osoittaa mieltään ja kapinoida.

Ei Suomessakaan demokratia vuonna 1918 toiminut, sillä tavallisella suomalaisella rahvaalla ei ollut esim. vaikkapa minkäänlaista kunnallista äänioikeutta. Eduskuntavaaleissa sai rahvaskin äänestää, mutta tsaari kumminkin jostain syystä hajoitti eduskunnan, kun sen voimasuhteet eivät miellyttäneet Suomen porvareita.

Aikoinaan Suomen torpparijärjestelmähän oli vain se maaorjuuden kaunisteltu muoto.

Kun Libyassa nyt värvättiin hallituksen puolelle ulkomaalaisia palkkasotilaita, Suomessa valtionhoitaja Svinhufvud värväsi tänne 1918 saksalaisen divisioonan. Se sitten kukisti punikit näiden valta-alueella Etelä-Suomessa.

Kun Saksan aseet olivat puhuneet, Suomen lahtarit pääsivät marssimaan vapaasti etelään toteuttamaan suomalaisten kansanmurhaa.

Silloinen 1918 vallassa oleva Suomen tynkäeduskunta sääti jopa jonkinlaisen epämääräisen taannehtivan lain, jolla joukkomurhiin syyllistyneet lahtarit vapautettiin ihan täysin kaikista oikeudellisesta vastuusta.

Silmiinpistävää oli sekin, että kansanmurhan toteuttaneet lahtarit eivät olleet mitään roskasakkia, vaan mm. pappeja, lääkäreitä, opettajia, tuomareita, maanviljelijöitä ja liikemiehiä.

Suomen kansalaissodan julmuuksiin verrattuna Libyan tapahtumat ovat ainakin tähän asti olleet pyhäkoulupoikien puuhia.

Lue lisää

"Minun ainakin nyt itse iekee mieli verrata muunmuassa Libyan sotaa Suomen kansalaissotaan vuonna 1918, "

Niinhän se kommunistin tekee mieli. Mitään yhteistä noissa ei kuitenkaan ole, koska Libya oli diktatuuri ja Suomi ensimmäisiä askeleitaan ottava demokratia.

Ruotsalainen lehtimies Bjarne Stenquist esitti Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa kahdeksantoista teesiä vuoden 1918 tapahtumista. Hän on perehtynyt aiheeseen valmistellessaan kirjaa Suomen historiasta.

Stenquist pitää punaisten aseellista kansannousua epäoikeutettuna vallankaappausyrityksenä. Hänen mielestään laillisella hallituksella oli oikeus aseellisiin vastatoimiin.

Ongelmallisena Stenquist pitää kuitenkin sitä, miten hävinneitä kohdeltiin. Hänen mukaansa valkoisten ylipäällikkönä toimineen C.G.E. Mannerheimin 25.2. antama käsky salli antautuneiden punaisten teloittamisen, vaikka antautuneiden sotilaiden teloittaminen oli kielletty Brysselin julistuksessa 1874 ja Haagin sopimuksessa 1907. Kuolemantuomioita jakaneilla kenttätuomioistuimilla, jotka pystytettiin Vaasan senaatin lainopillisen neuvonantajan Karl Söderholmin suosituksesta, ei ollut Söderquistin mukaan minkäänlaista laillista perustaa.

Myös eduskunnan toukokuussa 1918 perustamat valtiorikosoikeudet olivat Söderquistin mukaan rikoslain perusperiaatteiden vastaisia. Hänen mielestään valtiorikostuomioistuimet antoivat tuomion 70 000 ihmiselle ilman asianmukaista oikeusprosessia.

Taistelujen päätyttyä toistakymmentätuhatta punaista kuoli vankileirillä. Pääsyynä siihen Stenquist pitää voittajien laiminlyöntejä ja piittaamattomuutta inhimillisestä kärsimyksestä.

Stenquist pitää Suomen sisällissodan jälkiseurauksia vakavimpana valtion organisoimana ihmisoikeusloukkauksena Pohjoismaiden nykyhistoriassa – lukuun ottamatta Norjan ja Tanskan toisen maailmansodan saksalaismiehitystä. Hän vertaa vuoden 1918 sortotoimia kenraali Francon Espanjan sisällissodan jälkeen toteuttamiin puhdistuksiin. Nykyaikana vastaavat teot luokiteltaisiin sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan, ja niihin syyllistyneet saatettaisiin vastuuseen Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa, Stenquist väittää.

Valtionhoitaja Svinhufvudin joulukuussa 1918 allekirjoittamaa armahdusta kapinan kukistajille Stenquist vertaa armahdukseen, jonka Chilen ja Argentiinan sotilasjuntat julistivat ennen vallasta luopumistaan.

Stenquistin mielestä Suomen valtiolta on jäänyt virallisesti tunnustamatta, että vuonna 1918 tuhannet viattomat siviilit kuolivat valtion omien instituutioiden toiminnan takia. Hänen mielestään sen tunnustaminen vahvistaisi demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa ja muussa maailmassa.

vaktaa kirjoitti:

Ruotsalainen lehtimies Bjarne Stenquist esitti Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa kahdeksantoista teesiä vuoden 1918 tapahtumista. Hän on perehtynyt aiheeseen valmistellessaan kirjaa Suomen historiasta.

Stenquist pitää punaisten aseellista kansannousua epäoikeutettuna vallankaappausyrityksenä. Hänen mielestään laillisella hallituksella oli oikeus aseellisiin vastatoimiin.

Ongelmallisena Stenquist pitää kuitenkin sitä, miten hävinneitä kohdeltiin. Hänen mukaansa valkoisten ylipäällikkönä toimineen C.G.E. Mannerheimin 25.2. antama käsky salli antautuneiden punaisten teloittamisen, vaikka antautuneiden sotilaiden teloittaminen oli kielletty Brysselin julistuksessa 1874 ja Haagin sopimuksessa 1907. Kuolemantuomioita jakaneilla kenttätuomioistuimilla, jotka pystytettiin Vaasan senaatin lainopillisen neuvonantajan Karl Söderholmin suosituksesta, ei ollut Söderquistin mukaan minkäänlaista laillista perustaa.

Myös eduskunnan toukokuussa 1918 perustamat valtiorikosoikeudet olivat Söderquistin mukaan rikoslain perusperiaatteiden vastaisia. Hänen mielestään valtiorikostuomioistuimet antoivat tuomion 70 000 ihmiselle ilman asianmukaista oikeusprosessia.

Taistelujen päätyttyä toistakymmentätuhatta punaista kuoli vankileirillä. Pääsyynä siihen Stenquist pitää voittajien laiminlyöntejä ja piittaamattomuutta inhimillisestä kärsimyksestä.

Stenquist pitää Suomen sisällissodan jälkiseurauksia vakavimpana valtion organisoimana ihmisoikeusloukkauksena Pohjoismaiden nykyhistoriassa – lukuun ottamatta Norjan ja Tanskan toisen maailmansodan saksalaismiehitystä. Hän vertaa vuoden 1918 sortotoimia kenraali Francon Espanjan sisällissodan jälkeen toteuttamiin puhdistuksiin. Nykyaikana vastaavat teot luokiteltaisiin sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan, ja niihin syyllistyneet saatettaisiin vastuuseen Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa, Stenquist väittää.

Valtionhoitaja Svinhufvudin joulukuussa 1918 allekirjoittamaa armahdusta kapinan kukistajille Stenquist vertaa armahdukseen, jonka Chilen ja Argentiinan sotilasjuntat julistivat ennen vallasta luopumistaan.

Stenquistin mielestä Suomen valtiolta on jäänyt virallisesti tunnustamatta, että vuonna 1918 tuhannet viattomat siviilit kuolivat valtion omien instituutioiden toiminnan takia. Hänen mielestään sen tunnustaminen vahvistaisi demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa ja muussa maailmassa.

Lue lisää

Valtiorikosoikeudet perustettiin, että saataisiin tuomioihin lakimiehet mukaan ja teloituksiin tulisi joku roti. Jälkimmäiset kääntyivätkin jyrkkään laskuun ja loppuivat kokonaan parissa kuukaudessa. Valtio teki parhaansa mielivallan kitkemiseksi vuoden 1918 kevätkesän vaikeissa olosuhteissa. Sitä ei todellakaan tarvitse pyydellä anteeksi keneltäkään.

vaktaa kirjoitti:

Ruotsalainen lehtimies Bjarne Stenquist esitti Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa kahdeksantoista teesiä vuoden 1918 tapahtumista. Hän on perehtynyt aiheeseen valmistellessaan kirjaa Suomen historiasta.

Stenquist pitää punaisten aseellista kansannousua epäoikeutettuna vallankaappausyrityksenä. Hänen mielestään laillisella hallituksella oli oikeus aseellisiin vastatoimiin.

Ongelmallisena Stenquist pitää kuitenkin sitä, miten hävinneitä kohdeltiin. Hänen mukaansa valkoisten ylipäällikkönä toimineen C.G.E. Mannerheimin 25.2. antama käsky salli antautuneiden punaisten teloittamisen, vaikka antautuneiden sotilaiden teloittaminen oli kielletty Brysselin julistuksessa 1874 ja Haagin sopimuksessa 1907. Kuolemantuomioita jakaneilla kenttätuomioistuimilla, jotka pystytettiin Vaasan senaatin lainopillisen neuvonantajan Karl Söderholmin suosituksesta, ei ollut Söderquistin mukaan minkäänlaista laillista perustaa.

Myös eduskunnan toukokuussa 1918 perustamat valtiorikosoikeudet olivat Söderquistin mukaan rikoslain perusperiaatteiden vastaisia. Hänen mielestään valtiorikostuomioistuimet antoivat tuomion 70 000 ihmiselle ilman asianmukaista oikeusprosessia.

Taistelujen päätyttyä toistakymmentätuhatta punaista kuoli vankileirillä. Pääsyynä siihen Stenquist pitää voittajien laiminlyöntejä ja piittaamattomuutta inhimillisestä kärsimyksestä.

Stenquist pitää Suomen sisällissodan jälkiseurauksia vakavimpana valtion organisoimana ihmisoikeusloukkauksena Pohjoismaiden nykyhistoriassa – lukuun ottamatta Norjan ja Tanskan toisen maailmansodan saksalaismiehitystä. Hän vertaa vuoden 1918 sortotoimia kenraali Francon Espanjan sisällissodan jälkeen toteuttamiin puhdistuksiin. Nykyaikana vastaavat teot luokiteltaisiin sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan, ja niihin syyllistyneet saatettaisiin vastuuseen Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa, Stenquist väittää.

Valtionhoitaja Svinhufvudin joulukuussa 1918 allekirjoittamaa armahdusta kapinan kukistajille Stenquist vertaa armahdukseen, jonka Chilen ja Argentiinan sotilasjuntat julistivat ennen vallasta luopumistaan.

Stenquistin mielestä Suomen valtiolta on jäänyt virallisesti tunnustamatta, että vuonna 1918 tuhannet viattomat siviilit kuolivat valtion omien instituutioiden toiminnan takia. Hänen mielestään sen tunnustaminen vahvistaisi demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa ja muussa maailmassa.

Lue lisää

Yhden ruotsalaisen mielipide, hänellä on ollut muitakin erikoisia tulkintoja Suomen historiasta.

vaktaa kirjoitti:

Ruotsalainen lehtimies Bjarne Stenquist esitti Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa kahdeksantoista teesiä vuoden 1918 tapahtumista. Hän on perehtynyt aiheeseen valmistellessaan kirjaa Suomen historiasta.

Stenquist pitää punaisten aseellista kansannousua epäoikeutettuna vallankaappausyrityksenä. Hänen mielestään laillisella hallituksella oli oikeus aseellisiin vastatoimiin.

Ongelmallisena Stenquist pitää kuitenkin sitä, miten hävinneitä kohdeltiin. Hänen mukaansa valkoisten ylipäällikkönä toimineen C.G.E. Mannerheimin 25.2. antama käsky salli antautuneiden punaisten teloittamisen, vaikka antautuneiden sotilaiden teloittaminen oli kielletty Brysselin julistuksessa 1874 ja Haagin sopimuksessa 1907. Kuolemantuomioita jakaneilla kenttätuomioistuimilla, jotka pystytettiin Vaasan senaatin lainopillisen neuvonantajan Karl Söderholmin suosituksesta, ei ollut Söderquistin mukaan minkäänlaista laillista perustaa.

Myös eduskunnan toukokuussa 1918 perustamat valtiorikosoikeudet olivat Söderquistin mukaan rikoslain perusperiaatteiden vastaisia. Hänen mielestään valtiorikostuomioistuimet antoivat tuomion 70 000 ihmiselle ilman asianmukaista oikeusprosessia.

Taistelujen päätyttyä toistakymmentätuhatta punaista kuoli vankileirillä. Pääsyynä siihen Stenquist pitää voittajien laiminlyöntejä ja piittaamattomuutta inhimillisestä kärsimyksestä.

Stenquist pitää Suomen sisällissodan jälkiseurauksia vakavimpana valtion organisoimana ihmisoikeusloukkauksena Pohjoismaiden nykyhistoriassa – lukuun ottamatta Norjan ja Tanskan toisen maailmansodan saksalaismiehitystä. Hän vertaa vuoden 1918 sortotoimia kenraali Francon Espanjan sisällissodan jälkeen toteuttamiin puhdistuksiin. Nykyaikana vastaavat teot luokiteltaisiin sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan, ja niihin syyllistyneet saatettaisiin vastuuseen Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa, Stenquist väittää.

Valtionhoitaja Svinhufvudin joulukuussa 1918 allekirjoittamaa armahdusta kapinan kukistajille Stenquist vertaa armahdukseen, jonka Chilen ja Argentiinan sotilasjuntat julistivat ennen vallasta luopumistaan.

Stenquistin mielestä Suomen valtiolta on jäänyt virallisesti tunnustamatta, että vuonna 1918 tuhannet viattomat siviilit kuolivat valtion omien instituutioiden toiminnan takia. Hänen mielestään sen tunnustaminen vahvistaisi demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa ja muussa maailmassa.

Lue lisää

Nälänhätä olisi ollut pienempi, mutta punaiset ryöstivät valtion kassan ja veivät sen Venäjälle. Valtiolla ei ollut rahaa ostaa viljaa ulkomailta.

Ironista, että punikkien johtajat röystöllään aiheuttivat kannattajiensa nälkäkuolemia. Ei tainnut Kuusista ja kumppaneita kuietenkaan haitata, saivat elää leveästi Venäjällä

Riitiköhän sitä rahaa vielä Terijoen hallitukselle vai maksoiko stalin kulut?

vaktaa kirjoitti:

Ruotsalainen lehtimies Bjarne Stenquist esitti Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa kahdeksantoista teesiä vuoden 1918 tapahtumista. Hän on perehtynyt aiheeseen valmistellessaan kirjaa Suomen historiasta.

Stenquist pitää punaisten aseellista kansannousua epäoikeutettuna vallankaappausyrityksenä. Hänen mielestään laillisella hallituksella oli oikeus aseellisiin vastatoimiin.

Ongelmallisena Stenquist pitää kuitenkin sitä, miten hävinneitä kohdeltiin. Hänen mukaansa valkoisten ylipäällikkönä toimineen C.G.E. Mannerheimin 25.2. antama käsky salli antautuneiden punaisten teloittamisen, vaikka antautuneiden sotilaiden teloittaminen oli kielletty Brysselin julistuksessa 1874 ja Haagin sopimuksessa 1907. Kuolemantuomioita jakaneilla kenttätuomioistuimilla, jotka pystytettiin Vaasan senaatin lainopillisen neuvonantajan Karl Söderholmin suosituksesta, ei ollut Söderquistin mukaan minkäänlaista laillista perustaa.

Myös eduskunnan toukokuussa 1918 perustamat valtiorikosoikeudet olivat Söderquistin mukaan rikoslain perusperiaatteiden vastaisia. Hänen mielestään valtiorikostuomioistuimet antoivat tuomion 70 000 ihmiselle ilman asianmukaista oikeusprosessia.

Taistelujen päätyttyä toistakymmentätuhatta punaista kuoli vankileirillä. Pääsyynä siihen Stenquist pitää voittajien laiminlyöntejä ja piittaamattomuutta inhimillisestä kärsimyksestä.

Stenquist pitää Suomen sisällissodan jälkiseurauksia vakavimpana valtion organisoimana ihmisoikeusloukkauksena Pohjoismaiden nykyhistoriassa – lukuun ottamatta Norjan ja Tanskan toisen maailmansodan saksalaismiehitystä. Hän vertaa vuoden 1918 sortotoimia kenraali Francon Espanjan sisällissodan jälkeen toteuttamiin puhdistuksiin. Nykyaikana vastaavat teot luokiteltaisiin sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan, ja niihin syyllistyneet saatettaisiin vastuuseen Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa, Stenquist väittää.

Valtionhoitaja Svinhufvudin joulukuussa 1918 allekirjoittamaa armahdusta kapinan kukistajille Stenquist vertaa armahdukseen, jonka Chilen ja Argentiinan sotilasjuntat julistivat ennen vallasta luopumistaan.

Stenquistin mielestä Suomen valtiolta on jäänyt virallisesti tunnustamatta, että vuonna 1918 tuhannet viattomat siviilit kuolivat valtion omien instituutioiden toiminnan takia. Hänen mielestään sen tunnustaminen vahvistaisi demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa ja muussa maailmassa.

Lue lisää

Ilmeisesti isäukkonsa oli sivari. Ehrensvärd oli vielä Stella Polariksen aikaan mukava mies.

siege kirjoitti:

Nälänhätä olisi ollut pienempi, mutta punaiset ryöstivät valtion kassan ja veivät sen Venäjälle. Valtiolla ei ollut rahaa ostaa viljaa ulkomailta.

Ironista, että punikkien johtajat röystöllään aiheuttivat kannattajiensa nälkäkuolemia. Ei tainnut Kuusista ja kumppaneita kuietenkaan haitata, saivat elää leveästi Venäjällä

Riitiköhän sitä rahaa vielä Terijoen hallitukselle vai maksoiko stalin kulut?

Lue lisää

Ilmaiseksi Otto Vale sai naista ja luksusta. Nykyään katsotaan Venäjällä lompakkoa ennenkuin aletaan kotia leikkimään.

ja alas punakaarti kirjoitti:

Valtiorikosoikeudet perustettiin, että saataisiin tuomioihin lakimiehet mukaan ja teloituksiin tulisi joku roti. Jälkimmäiset kääntyivätkin jyrkkään laskuun ja loppuivat kokonaan parissa kuukaudessa. Valtio teki parhaansa mielivallan kitkemiseksi vuoden 1918 kevätkesän vaikeissa olosuhteissa. Sitä ei todellakaan tarvitse pyydellä anteeksi keneltäkään.

Lue lisää

Suomen oikeistohan jostain syystä vielä nykyäänkin hehkuttaa jatkuvasti lahtarien loppukesällä 1918 myöntämää "armahdusta" jossa punavangeista vapautettiin muutamia kymmeniä tuhansia.

Koko käsite armahdus on tässä yhteydessä pelkkä bluffi. Nämä vapautetuthan olivat nälällä ja sairauksilla loppuun asti tuhottuja niin fyysisesti kuin henkisestikin, täysin invalideja ja ihmisraunioita. 10 v kuluttua tästä "armahduksesta" heitä oli kuollut tuhansia ja taas tuhansia, parhaassa iässä olevia perusterveitä miehiä, nälän elimistössä aiheuttamiin tuhoihin.

Suurin osa näistä ns. armahdetuista ei kyennytkään loppuelämänsä aikana kunnolla työhön eikä elättämään perhettään jos sellainen kenellä oli. Yleisin seuraus oli torpan tai mäkituvan menetys kun mies ei kyennyt tekemään vuokrapäiviä eikä tienaamaan rahaa maansa lunastamiseksi omaksi. Sitten elettiin naapurien, tuttavien ja sukulaisten saunoissa ja ulkorakennuksissa ja kuka mistäkin sai katon päänsä päälle.

Eli ns. armahdus olikin lahtareilla tarkkaa laskelmointia, ei armeliaisuutta, kuten oli valkomurhaajien armahtaminen. Lahtarihallinto laski, että mitä syytä on enää pitää näitä ihmisraunioita valtion elätettävinä. Päästetään heidät perheittensä ja sukulaistensa elätettäviksi niin valtio säästää ja hallinto saa ulkomaitten silmissä pisteitä päästessään esittämään armeliasta. Mutta näitä vankeja ei todellakaan haluttu päästää ennenkuin voitiin olla varmoja, että heidät on kidutettu invalideiksi. Siinä on elinkautista rangaistusta aivan tarpeeksi yhdelle ihmiselle ja koko perheelle.

Toinen asia on sitten se tunnettu punaleskien ja -orpojen vaino kaikessa. Heitä ei mikään armahduslaki koskenut, vaino oli lopunikäistä ja armotonta, kuten susilauman jahdatessa saalistaan.

pelkkää bluffia kirjoitti:

Suomen oikeistohan jostain syystä vielä nykyäänkin hehkuttaa jatkuvasti lahtarien loppukesällä 1918 myöntämää "armahdusta" jossa punavangeista vapautettiin muutamia kymmeniä tuhansia.

Koko käsite armahdus on tässä yhteydessä pelkkä bluffi. Nämä vapautetuthan olivat nälällä ja sairauksilla loppuun asti tuhottuja niin fyysisesti kuin henkisestikin, täysin invalideja ja ihmisraunioita. 10 v kuluttua tästä "armahduksesta" heitä oli kuollut tuhansia ja taas tuhansia, parhaassa iässä olevia perusterveitä miehiä, nälän elimistössä aiheuttamiin tuhoihin.

Suurin osa näistä ns. armahdetuista ei kyennytkään loppuelämänsä aikana kunnolla työhön eikä elättämään perhettään jos sellainen kenellä oli. Yleisin seuraus oli torpan tai mäkituvan menetys kun mies ei kyennyt tekemään vuokrapäiviä eikä tienaamaan rahaa maansa lunastamiseksi omaksi. Sitten elettiin naapurien, tuttavien ja sukulaisten saunoissa ja ulkorakennuksissa ja kuka mistäkin sai katon päänsä päälle.

Eli ns. armahdus olikin lahtareilla tarkkaa laskelmointia, ei armeliaisuutta, kuten oli valkomurhaajien armahtaminen. Lahtarihallinto laski, että mitä syytä on enää pitää näitä ihmisraunioita valtion elätettävinä. Päästetään heidät perheittensä ja sukulaistensa elätettäviksi niin valtio säästää ja hallinto saa ulkomaitten silmissä pisteitä päästessään esittämään armeliasta. Mutta näitä vankeja ei todellakaan haluttu päästää ennenkuin voitiin olla varmoja, että heidät on kidutettu invalideiksi. Siinä on elinkautista rangaistusta aivan tarpeeksi yhdelle ihmiselle ja koko perheelle.

Toinen asia on sitten se tunnettu punaleskien ja -orpojen vaino kaikessa. Heitä ei mikään armahduslaki koskenut, vaino oli lopunikäistä ja armotonta, kuten susilauman jahdatessa saalistaan.

Lue lisää

kerrakseen.
Vaikeaa näkyy olevan myöntää, että aseelliseen kapinaan, murhiin ja ryöstöihin syyllistyneitä sekä vähemmän syyllisiä rivimiehiä armahdettiin kaikkiaan noin
62 500.

Asia on niin sietämätön, että siitä on pakko kehitellä valetta valeen päälle. Tosin ne eivät keneenkään täysijärkiseen uppoa,mutta antavat ilmeisesti punikkien tarkkisluokkalaisille intoa jatkaa valehtelua.

"seuraus oli torpan tai mäkituvan menetys kun mies ei kyennyt tekemään vuokrapäiviä eikä tienaamaan rahaa maansa lunastamiseksi omaksi. Sitten elettiin naapurien, tuttavien ja sukulaisten saunoissa ja ulkorakennuksissa ja kuka mistäkin sai katon päänsä päälle."

Siinä malliesimerkki. Kaikkiaan noin 55 000 torppaa ja mäkitupaa voitiin saada omiksi eli käytännössä kaikki.

pelkkää bluffia kirjoitti:

Suomen oikeistohan jostain syystä vielä nykyäänkin hehkuttaa jatkuvasti lahtarien loppukesällä 1918 myöntämää "armahdusta" jossa punavangeista vapautettiin muutamia kymmeniä tuhansia.

Koko käsite armahdus on tässä yhteydessä pelkkä bluffi. Nämä vapautetuthan olivat nälällä ja sairauksilla loppuun asti tuhottuja niin fyysisesti kuin henkisestikin, täysin invalideja ja ihmisraunioita. 10 v kuluttua tästä "armahduksesta" heitä oli kuollut tuhansia ja taas tuhansia, parhaassa iässä olevia perusterveitä miehiä, nälän elimistössä aiheuttamiin tuhoihin.

Suurin osa näistä ns. armahdetuista ei kyennytkään loppuelämänsä aikana kunnolla työhön eikä elättämään perhettään jos sellainen kenellä oli. Yleisin seuraus oli torpan tai mäkituvan menetys kun mies ei kyennyt tekemään vuokrapäiviä eikä tienaamaan rahaa maansa lunastamiseksi omaksi. Sitten elettiin naapurien, tuttavien ja sukulaisten saunoissa ja ulkorakennuksissa ja kuka mistäkin sai katon päänsä päälle.

Eli ns. armahdus olikin lahtareilla tarkkaa laskelmointia, ei armeliaisuutta, kuten oli valkomurhaajien armahtaminen. Lahtarihallinto laski, että mitä syytä on enää pitää näitä ihmisraunioita valtion elätettävinä. Päästetään heidät perheittensä ja sukulaistensa elätettäviksi niin valtio säästää ja hallinto saa ulkomaitten silmissä pisteitä päästessään esittämään armeliasta. Mutta näitä vankeja ei todellakaan haluttu päästää ennenkuin voitiin olla varmoja, että heidät on kidutettu invalideiksi. Siinä on elinkautista rangaistusta aivan tarpeeksi yhdelle ihmiselle ja koko perheelle.

Toinen asia on sitten se tunnettu punaleskien ja -orpojen vaino kaikessa. Heitä ei mikään armahduslaki koskenut, vaino oli lopunikäistä ja armotonta, kuten susilauman jahdatessa saalistaan.

Lue lisää

"Koko käsite armahdus on tässä yhteydessä pelkkä bluffi. Nämä vapautetuthan olivat nälällä ja sairauksilla loppuun asti tuhottuja niin fyysisesti kuin henkisestikin, täysin invalideja ja ihmisraunioita. "

Eiväthän he olleet leireille kuin muutaman kuukauden. Jopa tänä päivänä törkeästä valtiopetoksesta tulee vähintään 4v, maksmissaa elinkautinen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950578

2 §
Törkeä valtiopetos

Jos valtiopetoksessa

1) rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö,

2) rikoksen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa,

3) rikos tehdään ihmisiä surmaamalla tai

4) rikos on poikkeuksellisten olojen vuoksi erityisen vaarallinen

ja valtiopetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä valtiopetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

-------------

Punakaartilaiset saivat kautt alinjan paljon lievempiä tuomioita ja loput armahdettiin. Tänä päivänä punakaartilaiset saisivat KAIKKI minimissään 4v koppia.

pelkkää bluffia kirjoitti:

Suomen oikeistohan jostain syystä vielä nykyäänkin hehkuttaa jatkuvasti lahtarien loppukesällä 1918 myöntämää "armahdusta" jossa punavangeista vapautettiin muutamia kymmeniä tuhansia.

Koko käsite armahdus on tässä yhteydessä pelkkä bluffi. Nämä vapautetuthan olivat nälällä ja sairauksilla loppuun asti tuhottuja niin fyysisesti kuin henkisestikin, täysin invalideja ja ihmisraunioita. 10 v kuluttua tästä "armahduksesta" heitä oli kuollut tuhansia ja taas tuhansia, parhaassa iässä olevia perusterveitä miehiä, nälän elimistössä aiheuttamiin tuhoihin.

Suurin osa näistä ns. armahdetuista ei kyennytkään loppuelämänsä aikana kunnolla työhön eikä elättämään perhettään jos sellainen kenellä oli. Yleisin seuraus oli torpan tai mäkituvan menetys kun mies ei kyennyt tekemään vuokrapäiviä eikä tienaamaan rahaa maansa lunastamiseksi omaksi. Sitten elettiin naapurien, tuttavien ja sukulaisten saunoissa ja ulkorakennuksissa ja kuka mistäkin sai katon päänsä päälle.

Eli ns. armahdus olikin lahtareilla tarkkaa laskelmointia, ei armeliaisuutta, kuten oli valkomurhaajien armahtaminen. Lahtarihallinto laski, että mitä syytä on enää pitää näitä ihmisraunioita valtion elätettävinä. Päästetään heidät perheittensä ja sukulaistensa elätettäviksi niin valtio säästää ja hallinto saa ulkomaitten silmissä pisteitä päästessään esittämään armeliasta. Mutta näitä vankeja ei todellakaan haluttu päästää ennenkuin voitiin olla varmoja, että heidät on kidutettu invalideiksi. Siinä on elinkautista rangaistusta aivan tarpeeksi yhdelle ihmiselle ja koko perheelle.

Toinen asia on sitten se tunnettu punaleskien ja -orpojen vaino kaikessa. Heitä ei mikään armahduslaki koskenut, vaino oli lopunikäistä ja armotonta, kuten susilauman jahdatessa saalistaan.

Lue lisää

Tuon tekstin olet kopioinut sanasta sanaan aikaisemmista keskusteluista ja se on jo aikaisemmin valheeksi todettu. Tai sinulla on se koneellasi ja copypastaat sen aika ajoin eri nikeillä keskusteluun.

Opintopiirin tuottama teksti

Siinä taas valeita kirjoitti:

kerrakseen.
Vaikeaa näkyy olevan myöntää, että aseelliseen kapinaan, murhiin ja ryöstöihin syyllistyneitä sekä vähemmän syyllisiä rivimiehiä armahdettiin kaikkiaan noin
62 500.

Asia on niin sietämätön, että siitä on pakko kehitellä valetta valeen päälle. Tosin ne eivät keneenkään täysijärkiseen uppoa,mutta antavat ilmeisesti punikkien tarkkisluokkalaisille intoa jatkaa valehtelua.

"seuraus oli torpan tai mäkituvan menetys kun mies ei kyennyt tekemään vuokrapäiviä eikä tienaamaan rahaa maansa lunastamiseksi omaksi. Sitten elettiin naapurien, tuttavien ja sukulaisten saunoissa ja ulkorakennuksissa ja kuka mistäkin sai katon päänsä päälle."

Siinä malliesimerkki. Kaikkiaan noin 55 000 torppaa ja mäkitupaa voitiin saada omiksi eli käytännössä kaikki.

Lue lisää

Kaikkiaan Suomessa syntyi vuosien 1919–1939 aikana valtion ohjaamana noin 17 000 viljelystilaa ja 10 500 asuntotilaa, joten lakien käytännön merkitys ei ollut niin suuri kuin oli ollut vuokra-alueiden lunastamista koskeneilla säädöksillä. Maannälkä ei ollut enää sellainen kuin se oli ollut vielä 1910-luvulla, koska vuokra-alueiden itsenäistyminen oli jo toteutettu. Toisaalta varsinkin Etelä-Suomessa uudet elinkeinot teollisuus etunenässä alkoivat vetää väkeä maaseudulta kaupunkeihin ja teollisuustaajamiin.

Kaikki halukkaat saivat siis maata. Myös maaton työväki.

Punikit jostain syystä toistavat vanhoja valeitaan. Totuus on täysin toinen.

Siinä taas valeita kirjoitti:

kerrakseen.
Vaikeaa näkyy olevan myöntää, että aseelliseen kapinaan, murhiin ja ryöstöihin syyllistyneitä sekä vähemmän syyllisiä rivimiehiä armahdettiin kaikkiaan noin
62 500.

Asia on niin sietämätön, että siitä on pakko kehitellä valetta valeen päälle. Tosin ne eivät keneenkään täysijärkiseen uppoa,mutta antavat ilmeisesti punikkien tarkkisluokkalaisille intoa jatkaa valehtelua.

"seuraus oli torpan tai mäkituvan menetys kun mies ei kyennyt tekemään vuokrapäiviä eikä tienaamaan rahaa maansa lunastamiseksi omaksi. Sitten elettiin naapurien, tuttavien ja sukulaisten saunoissa ja ulkorakennuksissa ja kuka mistäkin sai katon päänsä päälle."

Siinä malliesimerkki. Kaikkiaan noin 55 000 torppaa ja mäkitupaa voitiin saada omiksi eli käytännössä kaikki.

Lue lisää

Kyllähän se laki toimi melkein hyvin. Kaikki valkoisella puolella laittomia teloituksia ja murhia tehneet armahdettiin. Yhtään ei tuomittu, vaikka armahduslaki ei heitä koskenutkaan.
Punaisiakin armahdettiin, mutta ei varmuudella niitä, jotka sattumalla ehdittiin tappaa voiton huumassa.
No, sinällään armahduslaki oli tarpeen, jotta edes jotain yhtenäisyyttä olisi pystytty rakentamaan kansakuntaan. Toteutus oli väärä ja koko revohkan seuraukset olivat väärät. Ei nämä ratkaisut olleet maan hallituksen hyppysissä.

Armahduslaki kirjoitti:

Kyllähän se laki toimi melkein hyvin. Kaikki valkoisella puolella laittomia teloituksia ja murhia tehneet armahdettiin. Yhtään ei tuomittu, vaikka armahduslaki ei heitä koskenutkaan.
Punaisiakin armahdettiin, mutta ei varmuudella niitä, jotka sattumalla ehdittiin tappaa voiton huumassa.
No, sinällään armahduslaki oli tarpeen, jotta edes jotain yhtenäisyyttä olisi pystytty rakentamaan kansakuntaan. Toteutus oli väärä ja koko revohkan seuraukset olivat väärät. Ei nämä ratkaisut olleet maan hallituksen hyppysissä.

Lue lisää

Väärinhän se meni.

Valkoiset eivät ymmärtäneet samaa kuin Stalin. Olisi pitänyt antaa tuollaisia 10-20 vuotta pakkotyötä, olisi saatu rakennettua suomea nopeammin.

valkoiset oli nössöj kirjoitti:

Väärinhän se meni.

Valkoiset eivät ymmärtäneet samaa kuin Stalin. Olisi pitänyt antaa tuollaisia 10-20 vuotta pakkotyötä, olisi saatu rakennettua suomea nopeammin.

Lue lisää

joo, kansanviholliset olisi pitänyt näännyttää työhön ja nälkään, kuten Stalinin neukkula teki.

Perheet tietysti mukaan!!

Stalinisti.. kirjoitti:

joo, kansanviholliset olisi pitänyt näännyttää työhön ja nälkään, kuten Stalinin neukkula teki.

Perheet tietysti mukaan!!

Kyllä ensin täytyy tuomita, että voi sitten armahtaa, jos on saanut tuomion.

Ketään valkoista ei syytetty yhtään mistään sodan jälkeen,
vaan satoja palkittiin kunniakirjoin ja mitalein demokratian palauttamisesta kansan käsiin.
Ei ne valkoiset mitään armahdusta saaneet, vaan syytesuojan kommunistien valheelisilta jorinoilta.

Mitähän helvettiä sensijaan ne mannerit ja rahjat sinne Venäjälle pakeni?
Suomen Pankeista varastettu työläisten ja torppareiden varat mukanaan, joilla sitten asusteltiin 5* hotelli Astoriassa leveästi.
Musikat eli vallankumouksen karkulaiset asuivat kylmissä ja paskaisissa talleissa ilman minkään näköistä toivoa parannuksesta elinolosuhteisiin Pietarissa. Stalin kyllä sittemmin vapautti tämän kapinaporukan kärsimyksistään 30-luvulla.

,,,,Kuka on suurin syypää kapinaan,,,,

Mitään kapinaa ei edes ollut, oli vain orjien toteuttama kansannousu. Syynä oli rikkaitten harjoittama köyhien näännytyspolitiikka.

Väittäisin, että suurin osa punikeista liittyi Kaartiin koska nälkä ajoi. Kaarti antoi ruokaa ja maksoi palkkaa, 'sakikin' sai kotona jotain suolenmutkaan.
Niinkun Nikkari-vainaan esittämä hahmo Sibelius-elokuvassa sanoo: "Kuulkaas Sibelius, ei työmies mistään ismeistä mitään ymmärrä. Nälän se ymmärtää"

A.Punaniska kirjoitti:

Väittäisin, että suurin osa punikeista liittyi Kaartiin koska nälkä ajoi. Kaarti antoi ruokaa ja maksoi palkkaa, 'sakikin' sai kotona jotain suolenmutkaan.
Niinkun Nikkari-vainaan esittämä hahmo Sibelius-elokuvassa sanoo: "Kuulkaas Sibelius, ei työmies mistään ismeistä mitään ymmärrä. Nälän se ymmärtää"

Lue lisää

Eikä se jako niin yks'selitteinen ollu. Ainakan meidän suvussa. Isoisällä oli tietääkseni 12 aikuiseksi asti elänyttä sisarusta, joista miespuolisia säilyi hengissä kansalaissodan aikoihin kait 5. ja näistä osa oli kuulema punakaartissa, osa valkokaartissa - ja osa, niinkun esmes mun isoisä tavallaan oli, käpykaartissa.

A.Punaniska kirjoitti:

Väittäisin, että suurin osa punikeista liittyi Kaartiin koska nälkä ajoi. Kaarti antoi ruokaa ja maksoi palkkaa, 'sakikin' sai kotona jotain suolenmutkaan.
Niinkun Nikkari-vainaan esittämä hahmo Sibelius-elokuvassa sanoo: "Kuulkaas Sibelius, ei työmies mistään ismeistä mitään ymmärrä. Nälän se ymmärtää"

Lue lisää

Nimimerkkisi kertoo sinusta kaiken tarvittavan.

Ootko saanu jonkin poliittisen "herätyksen".

Joka ketjun perään nakkaat saman tyylin mutu -historiaa.

Luulet kai todella olevasi "maailman napa".