Wikipedia sanoo Tali-Ihantalan taisteluissa puna-armeijan kokonaistappioiksi 22 000 sotilasta. Minusta tämä on vähän pienehkö luku. Putkin taas sanoo: "21.Armeija menetti kuukauden aikana 51 200 miestä. 30.Ka.AK menetti Talin-Ihantalan suurtaistelussa 24.6.-4.7.1944 välisenä aikana 1 840 miestä kaatuneina ja 7 204 miestä haavoittuneina.[li]" Luvuissa on kovasti eroa. Tosin Putkisen arvio ei taida koskea pelkästään Tali-Ihantalaa. Mitkä olivat siis vihollisen kokonaistappiot tuona aikana? Siis kannaksen "läpijuoksu" mukaan lukien.
Tali-Ihantala
kapitalisti-vm-1918
36
3395
Vastaukset
- joulukaloiksi.
Toki inhimillisesti katsoen valtavia lukuja. Mutta pikkunäperrystä oli Tali-Ihantala kun vertaa Stalingradiin missä molempien puolten yhteenlasketut tappiot olivat vissiin lähellä 3 miljoonaa henkeä. Hirveää ihmisten tuhlausta, ja mitä silläkin kukaan saavutti?
- Herakleitos
"Hirveää ihmisten tuhlausta, ja mitä silläkin kukaan saavutti?" No Venäjä valloitti puolet Eurooppaa. 20 miljoonan kuolleen hinnalla. Mutta ei tässä maailmassa mitään ilmaiseksi saada. Kaikki historia on sotien tulosta. On aivan paskaa sanoa etteivät sodat johda mihinkään tai ratkaise mitään. Ne ratkaisevat kaiken. Meidän elämämme, ajattelumme, arvomme ja moraalimme ovat eri sotien lopputulosten seurausta. Jos Saksa olisi voittanut Stalingradissa, olisimme kaikki natseja, ja se olisi meille maailman luonnollisin asia.
- kapitalisti-vm-1918
saavuttanut yhtään mitään. Kyllä ihmisen pahin vihollinen on valtio. Jos ei oma, niin jonkun toisen. Harvemmin kukaan tavan ihminen mitään sotia edes kaipaa. Itärintamaa varmasti vielä vähemmän. Kaikki oli lähtöisin kahdesta aatteesta ja kahdesta kusipäästä. Aatteet toki olivat täsmälleen samanlaiset ja ei tainnut johtajissakaan olla muuta eroa kuin viiksien malli. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta eroa ei siis juuri ollut. Tästä syystä itse karsastan vasemmisto-aatteita kuin ruttoa. Lopultahan ne aina johtavat joukkohautoihin. Vain syyt tappamiselle vaihtelevat..
- kapitalisti-vm-1918
Herakleitos kirjoitti:
"Hirveää ihmisten tuhlausta, ja mitä silläkin kukaan saavutti?" No Venäjä valloitti puolet Eurooppaa. 20 miljoonan kuolleen hinnalla. Mutta ei tässä maailmassa mitään ilmaiseksi saada. Kaikki historia on sotien tulosta. On aivan paskaa sanoa etteivät sodat johda mihinkään tai ratkaise mitään. Ne ratkaisevat kaiken. Meidän elämämme, ajattelumme, arvomme ja moraalimme ovat eri sotien lopputulosten seurausta. Jos Saksa olisi voittanut Stalingradissa, olisimme kaikki natseja, ja se olisi meille maailman luonnollisin asia.
evoluution tulosta. Kaikki voidaan ajatella palautettavan vaikkapa saaliin jakoon. Se kuka ei osaa puoliansa pitää, niin ei myöskään saa mitään. Jos helposti turpaan vetämällä saa isomman lihakimpaleen, niin ehdottomasti niin on kannattanut toimia. Kun yhteiskunnat alkoivat järjestäytyä, niin sama malli sitten jatkui, ja jatkuu vielä nykyäänkin. Jos naapurissa on hyvät luonnonvarat, ja sinne on helppo marssia, niin on aika luonnollista, että lyhintie tässäkin asiassa valitaan. On toki ollut rauhanomaisiakin kansoja, mutta yllättäen ne on pistetty matalaksi viimeistään Rooman aikakaudella. Neuvotteluille alkoi löytyä sijaa vasta 2MS:n jälkeen. Tämäkin johtui vain ja ainoastaan siitä, että yksinkertaisesti sodista alkoi tulla liian totaalisia. Toki soditaan vielä nykyäänkin vaikka kuinka paljon, mutta ne sodat taas ovat vasemmisto-aatteiden aikaansaamia. Täytyyhän sitä pullamössö-suomalaistenkin hyvinvointinsa jonkun selkänahasta repiä, jotta voidaan sitten kaikenlaisten valtuuskuntien kanssa kierrellä ympäri kehitysmaita parantamassa maailmaa. Tiedotusvälineet tietenkin kokoajan kannoilla..
- immolan sissi
mitähän sillä mahdettiin saavuttaa....ainakin ryssiä on vähemmän !
- Åken versiossa näin
http://209.85.129.132/search?q=cache:bXzb7VWwerMJ:www.lindmanfilm.fi/ lindmanfilm&cd=1&hl=fi&ct=clnk Åken versiossa näin: Nyt on sivut heittäneet jo pelaamasta kun Åken meni manalaan. Välimuistista kuitenkin vielä löytyy: >> Tali-Ihantala 1944 Åke Lindman Film-Production Oy tuottaa Syväriltä Kannakselle -elokuvien Tuki ry:n tuella tiukasti tositapahtumiin perustuvan sotaelokuvan Pohjoismaiden suurimmasta puolustustaistelusta, joka ratkaisi Suomen kohtalon. Tali-Ihantalan suuressa taistelussa vuonna 1944 menehtyi 8800 suomalaista ja 22 000 venäläistä.
- 1944
Tuo älytön tappiolukema (8800) taitaa olla tästä Forssin kirjasta otettu.
Forss Stefan Tali - Ihantala 1944 elokuva ja historia
Schildts, 2007, 248 s., 1. painos
Stefan Forssin propagandistinen teksti?
Stefan Forssin juttu on kirjoitettu nähtävästi 1994, jolloin Matti Koskimaan Viipurinlahden taisteluita käsitellyt teos ei ollut vielä ilmestynyt. Suotta Forss Koskimaata moittii vaikenemisesta Tienhaaran suhteen. Veitsen terällä -kirjassa Viipurin Tienhaaran taistelu on mainittu varmasti ihan oikeassa suhteessa verrattuna vaikkapa Talin-Ihantalan, Vuosalmen tai Nietjärven ja Ilomantsin taisteluihin. Kyseessähän oli lähinnä pelkkä tykistön torjuntatataistelu ja Koskimaa tykistön miehenä kyllä tiesi mitä kirjoitti!
Samanlainen kuvaus kuin tuo Forssin "päin pakokauhua" löytyy Stig Hästön kirjasta ja heti tulee mieleen epäilys propagandistisesta tekstistä. Huvittavaa on Forssin kuvaus JR 61:n saapumisesta Tienhaaran maastoon. Se kun näyttää pohjautuvan suoraan Stig Hästö:n kirjaan Syreenit kukkivat vielä. Muistoja ja tunnelmia Viipurissa kesällä 1944. Hästön kirjassa olevat kuvaukset taas muistuttaa paljolti Lauri Jäntin kirjojen kuvausta kirjassa Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944.
Hästön kirjan taistelukuvaukset ovat kuin suoraan Jäntin kirjasta. Kummallista on tuon kirjan kerronta esim. Kuuterselästä, josta ei oikeastaan mainita muuta kuin JP 3:n perääntyminen. Sen sijaan Hästö pyörittelee kaiken aikaa JR 61:n vaiheita ja tapahtumia, vaikka ko. yksikkö oli hänelle täysin vieras! Hästö kun oli JP 3:n komentajan, Hynnisen, adjutantti. Hän sai siipeensä 28.6.1944 Aniskalan suunnalla ja oli lopun aikaa sotasairaalassa.
Hästö Stig H. Syreenit kukkivat vielä - muistoja ja tunnelmia Viipurissa kesäkuussa 1944, Wsoy, 1989, 173 s.
Helsingin valtatie tukittiin Tienhaarassa
"Kirjoittaja on laatinut artikkelin kunnianosoitukseksi JR 61:n veteraaneille ja heidän edesmenneelle komentajalleen."
SAL 8/94
http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf
"Vaiettu voitto"
"...ovat maamme nykyiset sotahistorioitsijat yleensä vaienneet Tienhaaraan taistelusta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Koskimaa
Matti Koskimaa: Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944 (1993)
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)
Tappioista kerrotaan näin kirjassa Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa, muistaakseni 5.8.1944
http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=105&aid=1725
"Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa."
"Karjalan kannaksen torjuntavoitosta kertova Tali-Ihantala 1944 saa ensi-iltansa 7. joulukuuta. Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa. - Hanke käynnistyi talvella 1999, kun Stefan Forss jäi miettimään, miksi Suomessa ei ollut tehty yhtään sotaelokuvaa puhtaasti dokumentaariselta pohjalta."
"Aluksi yhteydenotot valuivat hukkaan, mutta keväällä ohjaaja Åke Lindman tarttui ajatukseen vakavissaan. Se oli silkkaa uhkapeliä, sillä Forss oli käsikirjoittajana puhdas untuvikko, jonka kirjalliset ansiot rajoittuivat lähinnä tieteellisten tutkimusraporttien laatimiseen. Lindman päätti tuoda vanhan työtoverinsa, käsikirjoittaja Benedict Zilliacuksen mukaan projektiin.
- Työnjako oli sellainen, että minun tehtävänäni oli luoda ainekset tapahtumille ja Benedict sai vastata repliikeistä. Ihantalan sotaveteraanina hän kykeni eläytymään sen ajan kielenkäyttöön, johon taas minulla ei ollut lainkaan tuntumaa."
Huvittava ukko kun käyttää nuoruutensa aikaisia kuvia jutuissaan.
http://www.hs.fi/haku/?haku=Stefan Forss - 1944
1944 kirjoitti:
Tuo älytön tappiolukema (8800) taitaa olla tästä Forssin kirjasta otettu.
Forss Stefan Tali - Ihantala 1944 elokuva ja historia
Schildts, 2007, 248 s., 1. painos
Stefan Forssin propagandistinen teksti?
Stefan Forssin juttu on kirjoitettu nähtävästi 1994, jolloin Matti Koskimaan Viipurinlahden taisteluita käsitellyt teos ei ollut vielä ilmestynyt. Suotta Forss Koskimaata moittii vaikenemisesta Tienhaaran suhteen. Veitsen terällä -kirjassa Viipurin Tienhaaran taistelu on mainittu varmasti ihan oikeassa suhteessa verrattuna vaikkapa Talin-Ihantalan, Vuosalmen tai Nietjärven ja Ilomantsin taisteluihin. Kyseessähän oli lähinnä pelkkä tykistön torjuntatataistelu ja Koskimaa tykistön miehenä kyllä tiesi mitä kirjoitti!
Samanlainen kuvaus kuin tuo Forssin "päin pakokauhua" löytyy Stig Hästön kirjasta ja heti tulee mieleen epäilys propagandistisesta tekstistä. Huvittavaa on Forssin kuvaus JR 61:n saapumisesta Tienhaaran maastoon. Se kun näyttää pohjautuvan suoraan Stig Hästö:n kirjaan Syreenit kukkivat vielä. Muistoja ja tunnelmia Viipurissa kesällä 1944. Hästön kirjassa olevat kuvaukset taas muistuttaa paljolti Lauri Jäntin kirjojen kuvausta kirjassa Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944.
Hästön kirjan taistelukuvaukset ovat kuin suoraan Jäntin kirjasta. Kummallista on tuon kirjan kerronta esim. Kuuterselästä, josta ei oikeastaan mainita muuta kuin JP 3:n perääntyminen. Sen sijaan Hästö pyörittelee kaiken aikaa JR 61:n vaiheita ja tapahtumia, vaikka ko. yksikkö oli hänelle täysin vieras! Hästö kun oli JP 3:n komentajan, Hynnisen, adjutantti. Hän sai siipeensä 28.6.1944 Aniskalan suunnalla ja oli lopun aikaa sotasairaalassa.
Hästö Stig H. Syreenit kukkivat vielä - muistoja ja tunnelmia Viipurissa kesäkuussa 1944, Wsoy, 1989, 173 s.
Helsingin valtatie tukittiin Tienhaarassa
"Kirjoittaja on laatinut artikkelin kunnianosoitukseksi JR 61:n veteraaneille ja heidän edesmenneelle komentajalleen."
SAL 8/94
http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf
"Vaiettu voitto"
"...ovat maamme nykyiset sotahistorioitsijat yleensä vaienneet Tienhaaraan taistelusta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Koskimaa
Matti Koskimaa: Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944 (1993)
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)
Tappioista kerrotaan näin kirjassa Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa, muistaakseni 5.8.1944
http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=105&aid=1725
"Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa."
"Karjalan kannaksen torjuntavoitosta kertova Tali-Ihantala 1944 saa ensi-iltansa 7. joulukuuta. Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa. - Hanke käynnistyi talvella 1999, kun Stefan Forss jäi miettimään, miksi Suomessa ei ollut tehty yhtään sotaelokuvaa puhtaasti dokumentaariselta pohjalta."
"Aluksi yhteydenotot valuivat hukkaan, mutta keväällä ohjaaja Åke Lindman tarttui ajatukseen vakavissaan. Se oli silkkaa uhkapeliä, sillä Forss oli käsikirjoittajana puhdas untuvikko, jonka kirjalliset ansiot rajoittuivat lähinnä tieteellisten tutkimusraporttien laatimiseen. Lindman päätti tuoda vanhan työtoverinsa, käsikirjoittaja Benedict Zilliacuksen mukaan projektiin.
- Työnjako oli sellainen, että minun tehtävänäni oli luoda ainekset tapahtumille ja Benedict sai vastata repliikeistä. Ihantalan sotaveteraanina hän kykeni eläytymään sen ajan kielenkäyttöön, johon taas minulla ei ollut lainkaan tuntumaa."
Huvittava ukko kun käyttää nuoruutensa aikaisia kuvia jutuissaan.
http://www.hs.fi/haku/?haku=Stefan ForssLuultavasti Åken yhtiön sivuilla vuosikaudet ollut mainosteksti oli tästä kirjasta otettu ja toivoa sopii että se on siellä kuitenkin oikein. Ainakin tämä esittelyteksti viittaa oikeansuuntaisiin tappiolukemiin: " Suomen puolesta kaatui tai haavottui 8 500 sotilasta."
Jyri Paulaharju, Suomen Kenttätykistön historia II osa, 1994, sivu 420
"Talin-Ihantalan suurtaistelussa 25.6.-10.7. suomalaisten joukkojen tappiot olivat 1 101 kaatunutta, 6 264 haavoittunutta ja 1 096 kadonnutta."
Forss Stefan Tali - Ihantala 1944 elokuva ja historia
Schildts, 2007, 248 s., 1. painos
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9515017513
Forss Stefan: Tali-Ihantala 1944 - Elokuva ja historia
Kuvaus:
"Talin ja Ihantalan kylien alueella muutamia kymmeniä kilometrejä Viipurista koilliseen käytiin kesällä 1944 yksi Pohjolan historian suurimpia taisteluita. Suomen itsenäisyys oli tuolloin hiuskarvan varassa, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäys saatiin pysäytettyä. Voitosta maksettiin kalliisti - Suomen puolesta kaatui tai haavottui 8 500 sotilasta. Puna-armeija menetti noin 25 000 miestä. 90-vuotiaan Suomen kunniaksi on vihdoin toteutettu Talin-Ihantalan taisteluista kertova dokumentaarinen sotaelokuva, Åke Lindmanin viimeinen suuri ohjaustyö. Tali-Ihantala 1944 valottaa elokuvan ja historian suhdetta ja kuvaa koskettavalla tavalla itsenäisen Suomen perintöä. Äänessä ovat sotien veteraanit ja heidän jälkeläisensä. Teos sisältää elokuvan käsikirjoituksen, selostuksen elokuvan syntyvaiheista sekä historiallisia taustatietoja. Teosta elävöittävät lukuisat valokuvat elokuvasta ja todellisista henkilöistä, joiden urotekoihin elokuva perustuu.
Stefan Forss on kirjoittanut elokuvan käsikirjoituksen yhdessä kirjailija Benedict Zilliacuksen kanssa. Forss on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ruotsin Kuninkaallisen Sotatieteiden Akatemian jäsen."
- kokonaistappiot
kesällä 1944 olivat noin 85 000 miestä Ohto Mannisen mukaan. Juri Kilin ja Pavel Aptekar ovat samoilla lukemilla. Tästä porukasta meni Kannaksella 55 000 miestä. Mukana ovat siis myös haavoittuneet. Tappiot olivat merkittävät jo ennen varsinaisia torjuntataisteluja. Ne vaikuttivat taistelutahtoa alentavasti jo juhannuksesta alkaen.
- pienet luvut
Useimmin näkee NL tappioiksi ilmoitetun 38000 kaatunutta. Kokonaistappiot n 120000. Olihan jo suomalaistenkin kokonaistappiot kesällä 1944 50000 luokkaa.
- kauko partio mies
pienet luvut kirjoitti:
Useimmin näkee NL tappioiksi ilmoitetun 38000 kaatunutta. Kokonaistappiot n 120000. Olihan jo suomalaistenkin kokonaistappiot kesällä 1944 50000 luokkaa.
Vihollisen linjojen taakse piiloutuneet Matti-partiot ilmoittivat päämajalle, että puna-armeija alkaa vetää raskasta kalustoaan pois Kannakselta. Samalla partiot ilmoittivat ettei miehiä vedetä juuri lainkaan pois. Usein selitetään, että Kannakselta vedettiin "joukkoja" pois. Tosiasiassa puna-armeijan Leningradin rintaman joukot olivat niin pahoin kuluneet, ettei pois vedettäviä ollut juurikaan ja raskasta kalustoa siirrettiin muualle. Poisvedettäviä miehiä ei enää ollut kuin nimeksi, muut olivat kaatuneet tai sotasairaaloissa.
- Motti-Matti
kauko partio mies kirjoitti:
Vihollisen linjojen taakse piiloutuneet Matti-partiot ilmoittivat päämajalle, että puna-armeija alkaa vetää raskasta kalustoaan pois Kannakselta. Samalla partiot ilmoittivat ettei miehiä vedetä juuri lainkaan pois. Usein selitetään, että Kannakselta vedettiin "joukkoja" pois. Tosiasiassa puna-armeijan Leningradin rintaman joukot olivat niin pahoin kuluneet, ettei pois vedettäviä ollut juurikaan ja raskasta kalustoa siirrettiin muualle. Poisvedettäviä miehiä ei enää ollut kuin nimeksi, muut olivat kaatuneet tai sotasairaaloissa.
>Samalla partiot ilmoittivat ettei miehiä vedetä juuri lainkaan pois< Eiköhän se mennyt kuitenkin tähän malliin, että palaavat junat oli täynnä haavoittuneita. Umpivaunuihin kun ei nähty niin ei nähty eli ei tiedetty mitä niissä oli tai mitä ei ollut. Kannaksen partiot sähkötti että kalustoa täynnä olevia junia virtaa taaksepäin. Juhannuksena suunta oli Viipuriin! Katselin hyllystäni Esa Anttalan Päämajan kaukopartio, (1961 5. painos) ja siinä on paras kuvaus tuosta reissusta: Suurhyökkäyksen pyörteissä ahtaalla Kannaksella, sivut 137-205 s. 151 alkaa kerronta junista. -Juhannuspäivän jälkeen oltiin uudessa paikassa ja seuraavana päivänä junat oli täynnä tavaraa kohti Viipuria... s. 153-154 "Liikenne oli tavattoman vilkasta ja junia kulki jatkuvasti Viipurin suuntaan. - Saimme laskea rauhassa panssarivaunujen lukumäärän, tykit ja jopa tykkien kalipeerinkin. Mutta tämä vain avovaunuista. Onneksi niissä kuljetettiin raskaita aseita. (Luultavasti?) jo seuraavana päivänä sitten olikin jo näin: s.155 Sinä yönä alkoi kulkea myös pitkiä sairasjunia Leningradiin - täynnä haavoittuneita. Sitten ollaankin jo heinäkuun puolivälissä: s. 169 Veturi tuli näkyviin ja ensimäiset vaunut samoin: avovaunuja. Kaikki vaunut olivat avovaunuja. Mitä kummaa? Kaikki vaunut on lastattu täyteen tykkejä - panssarivaunuja - autoja - ilmatorjuntatykkejä ka -konekiväärejä. Joku on tullut hulluksi.Viipuriinhan niitä piti viedä! ... Ja tuskin oli tämän junan ääni lakannut kuulumasta, kun kaukana kohahteli taas höyryveturin puuskutus ylämäessä. Raskas oli tämäkin juna, niinpä sitä veti kaksi veturia. samaa lastia... Leningradiin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Viimeinen_partio_Kannaksella Viimeinen partio Kannaksella on Esa Anttalan kirjoittama ilmailuaiheinen sotaromaani. Se kertoo kolmesta suomalaispartioiden tehtävästä vuonna 1944. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Anttala Esa Anttala, oikealta nimeltään Urpo Arhosuo, alun perin Urpo Lempiäinen (s. 26. syyskuuta 1917, Uusikirkko, k. 21. marraskuuta 1977, Lahti) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti omien kokemuksiensa pohjalta erityisesti jatkosodan kaukopartiotoiminnasta. Mäkelä Jukka L. Salaista palapeliä Kirjoittanut: Näinpä näin 9.1.2009 klo 01.22 http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000040708728&view_mode=flat Sivulla 81-82 kerrotaan partion vaiheista Perkjärven radan varrella ja tarkka päivämäärä kuinka 14.7. kaikki muuttui. Sinä päivänä laskettiin lähes 400 vauunua täysin kuormattuna ja useita kymmeniä miehistönkuljetusvaunuja matkalla Leningradiin. Sama jatkui seuraavina päivinäkin jopa 200 vaunun tavaravaunumäärillä ja kymmenillä miehistönkuljetusvaunuilla. Kyse on samasta partiosta, josta Esa Anttalan Päämajan kaukopartio -kirjakin kertoo. Samoin se kuinka 2 miehinen partio toi heille kävellen läpi linjojen lisää paristoja. Tuokin mainitaan molemmissa kirjoissa. Sivulla 252 kerrotaan edelleenkin kuinka 14.7.1944 Perkjärven radan kautta alettiin kuljettaa kalustoa Leningradiin päin. Mäkelä Jukka L. Salaista palapeliä - Tiedustelupalvelua ja tapahtumia talvisodan ja jatkosodan vaiheilta, WSOY, 1964, 270 s. Tuolta katsoin vanhan juttuni: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000041805798#22000000041805798
- käytetty loppuun
kauko partio mies kirjoitti:
Vihollisen linjojen taakse piiloutuneet Matti-partiot ilmoittivat päämajalle, että puna-armeija alkaa vetää raskasta kalustoaan pois Kannakselta. Samalla partiot ilmoittivat ettei miehiä vedetä juuri lainkaan pois. Usein selitetään, että Kannakselta vedettiin "joukkoja" pois. Tosiasiassa puna-armeijan Leningradin rintaman joukot olivat niin pahoin kuluneet, ettei pois vedettäviä ollut juurikaan ja raskasta kalustoa siirrettiin muualle. Poisvedettäviä miehiä ei enää ollut kuin nimeksi, muut olivat kaatuneet tai sotasairaaloissa.
Kun muistaa 80% tappioista tulevan tavallisille jalkaväkipataljoonille, alkaa Puna-armeijan Suomen rintamilla kärsimät tappiot kuulostaa pahoilta. Yhteensä Kannaksella, Maaselässä ja Aunuksessa toimi n. 40 vihollisen jalkaväkidivisioonaa. Kyseisissä divisioonissa oli 360 jv-pataljoonaa joiden osalle tuli n 100000 miehen tappiot. Voidaan siis laskea vihollisen menettäneen puolet jalkaväestään. Sodassahan tappiot eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, joten osa divisioonista menetti iskuvoimansa melko täydellisesti. Niitä divisioonan ja panssariprikaatin runkoja sitten vedettiin uudelleenmuodostettavaksi. Kannaksella toimineet pari tykistödivisioonaa olivat käsittääkseni sitten eri asia. Ne voitiin hyväkuntoisina viedä nopeasti uuteen taisteluun.
- Just nyt
Etuilijan eteen, VIE!
- Kesä 1944
Kesän 1944 Karjalan Kannaksen torjuntataisteluja käsittelee loistavasti 14.6.1944 lähtien Karjalan Armeijan joukkojen komentajan Lennart Oesch:in kirjoittama kirja "Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944". Kirjassa käsitellään myös aihetta miksi kaksi asemaa murtui ja kolmas kesti: edessä olevia asemiahan oltiin linnoitettu pitkin asemasotaa todella vahvoiksi, lisäksi ne sijaitsivat maastollisesti huomattavasti paremmin puolustettavissa asemissa kuin ne asemat, joissa torjuntavoitot lopulta saatiin. Ja siltikin ne murtuivat lähes välittömästi hyökkäyksen alettua, ja "Kannaksen läpijuoksu" käynnistyi.
Voidaan tietysti vedota pienimuotoiseen yllätykseen, ja siihen miten vapaasti NL pystyi keskittämään hyökkäysjoukot. Mutta kyllä Suomen sodanjohdolla oli varsin selkeät tiedustelutiedot siitä mitä tulee tapahtumaan, eikä NL:lle ollut 2. maailmansodan aikaan ongelma eikä mikään keskittää suuria ja tehokkaita hyökkäysjoukkoja kesken operaatioiden (esim. Stalingradissa Saksan 6. armeijan yllättävä motitus).
Mutta Oesch kiteytti idean aivan loistavasti kirjoittaessaan muutamaan kertaan, että torjuntavoittojen, kuten Tali-Ihantalan, jälkeen suomalainen sotilas luotti jälleen itseensä ja aseisiinsa. Tästä on kristallinkirkas silta siihen, mitä on edustuksellinen demokratia, mikä Suomi ennenkaikkea on ! Suomessa jotkut henkilöt rummuttavat kovasti suvaitsevaisuuden puolesta. Miten samat henkilöt ovat varanneet itselleen oikeuden luottaa itseensä ja aseisiinsa, ja samaan aikaan ovat toimineet sellaisina sheriffeinä, jotka ovat käskeneet kansalaisten olla "vailla ilkeyttä", niinkuin asian tämän kirjoittajalle esittivät ?? Suvaitaan itselle, mutta ei muille. Silloin ei ole ymmärrystä siitä, mitä on edustuksellinen demokratia, eikä silloin ihminen pysty luottamaan itseensä ja aseisiinsa, ts elämään normaalia ihmisen arvoista elämää. Keskustelupalstoillaan he sitten ovat esittäneet, että nyt on tällainen hallitus (jonka kanssa me sheriffit ollaan varjohallitus), nyt vaan siedätte tilannetta seuraavat vuodet, me sitten kirjoitellaan meidän sheriffi-lehtiin miten on rikkinäiset ajat Suomessa. Kun me sheriffit ei suvaita teidän luottaa itseenne ja aseisiinne, vaan ootte vailla ilkeyttä. Itsehän me ollaan ainoastaan pahoja, mutta se on meidän äitiemme vika. Eliminoidaan heidät ihmisinä pois, niin ongelma ratkaistu, ja parinkymmenen vuoden päästä kaikki ovat vailla ilkeyttä.
Ei edustuksellinen demokratia ole sellaista että eduskunta, hallitus ja presidentti ovat bosseja, joiden kanssa kantsii tehdä tuollaisia (äärimmäisen huonoja) psykologisia sopimuksia. Ja sitten voidaan olla sheriffejä, ja kertoa kansalle että nyt loppuu se ihmisenä oleminen teiltä. En usko että lapsena niin selkeästi kaikilla oleva taipumus ja kiehtomus tehdä ilkeitä ja arveluttavia temppuja muille poistuu mihinkään ihmisen kasvaessa aikuiseksi, vaan se vaan muuttaa muotoaan. Ja sitten se voikin olla mitä petollisin tilanne pitkään sheriffeinä toimineille. Veikkaisin että sheriffit ovat katsoneet aikanaan Hyvät Herrat - sarjaa. Mitä mainioin ohjelma, mutta siinähän tehtiin sopimuksia ja kähmintää vapaan markkinatalouden puitteissa nimenomaan taloudellisilta pohjilta. Ei niin että olisi lähdetty romuttamaan koko suomalaisuus ja ihmisyys jollain järjettömillä psykologisilla ihanteilla, ja sitten eikun rummuttamaan suvaitsevaisuuden puolesta. Suvaitaan itselle muttei muille, eikä ymmärrettä edustuksellista demokratiaa. - k,pooinhi
Sota on suurin rikos Ihmiskuntaa vastaan.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 29011422
- 1337040
- 1015833
Vanhempi mies
Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa415171- 524321
Minne sä aina välillä joudut
Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta304079- 613554
On niin vaikea olla lähelläsi
En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na323551- 793080
Nyt peukut pystyyn
Nyt kaikki peukut pystyyn, siirtopersu on aikeissa muuttaa Kannuksesta pois. Facebookissa haukkui tänään Kannuksen peru223075