Suomalaiset pelkureita ja

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini, SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hampuri

Tiedoite:

http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI

"Ruotsi-Suomesta joukkoja oli niukka enemmistö, 54 prosenttia. Näistä joukoista suomalaisten osuus jalkaväen osalta oli 40 prosenttia, ratsuväkeäkin, siis hakkapeliittoja, oli Suomesta runsaat 38 prosenttia ruotsalais-suomalaisten joukkojen kokonaisvahvuudesta."


"Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.

Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."




Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen

http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/

KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN SUOMI JUHLII VUOSITTAIN 6.11. TUON HULLUN KUNINKAAN Kustaa II Aadolf:in PÄIVÄÄ!

MIKSI?

Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/Perinnejoukot.htm

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

Mobilisaatioaste oli liki 7 % KOKO silloisesta väestöstä, n. 300 000:sta!

http://fi.wikipedia.org/wiki/S…4est%C3%B6

Kuka juhlii, kuka ei. Ruotsinmieliset lähes maanpetturuuteen syyllistyvät raukat ehkä juhlivat. Minä en.

Ja kukakohan on väittänyt hakkapeliittojen olen ratkaisevassa roolissa 30-vuotisessa sodassa? Ei yksikään tunnettu suomalainen tutkija ole tällaista väittänyt.

Svekko keksii omiaan. Kuten aina.

Ruotsi ei edes voittanut 30-vuotista sotaa. Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Ruotsin häviöön vaikka hakkapeliittojen lisäksi Ruotsilla oli kaverinaan Böömi, Tanska, Alankomaiden tasavalta, Ranska, Skotlanti, Englanti ja Saksi.

Ainoastaan tyhmä ruotsalainen pitää Westfalenin rauhaa voittona.

Pelkuri Ruotsi tuli vasta Kolmikymmenvuotiseen sotaan vuonna 1630. Siis 12 VUOTTA SODAN alkamisen jälkeen.

Ruotsia vastaan Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa oli VÄSYNNYT Tillyn armeija.

Paskat. 30% Ruotsin armeijasta oli suomalaisia joita käytettiin tykinruokana:

Breitenfeldin taistelun juuri ratkaisi tykistö ja jalkaväki. Suomalaisia sotilaita oli tuossa jalkaväessä ja heitä kutsuttiin myös hakkapeliitoiksi.

Katsotaanpa Ruotsin vahvuudet Breitenfeldin taistelussa

Pelkuri Ruotsi ja Saksit kavereina:
16 300 jalkamiestä,
7 600 ratsumiestä,
50 tykkiä Saksit:
12 100 jalkamiestä,
5 200 ratsumiestä,
12 tykkiä

Ruotsi tarvitsi siis Saksin apua kukistaaksen sodan uuvuttaman Pyhä saksalais-roomalaisen keisarikunnan jolla ei ollut kuin:
21 000 jalkamiestä, 11 000 ratsumiestä,
30 tykkiä


Todella urheaa. Jättebra! Vain tyhmä ruotsalainen pitää tuota suurena sotavoittona.

Marttisen Alpo kirjoitti:

Ja kukakohan on väittänyt hakkapeliittojen olen ratkaisevassa roolissa 30-vuotisessa sodassa? Ei yksikään tunnettu suomalainen tutkija ole tällaista väittänyt.

Svekko keksii omiaan. Kuten aina.

Lue lisää

....Ei yksikään tunnettu suomalainen tutkija ole tällaista väittänyt.....
vanha Maamm-kirja semmosta väittää. Ei olisi tullut Kustaan sodista yhtään mitään ilman Hakkapeliittoja. Turpiin olisi Wallensteinilta heti tullut.

Kustaan haudalle! kirjoitti:

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini, SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hampuri

Tiedoite:

http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI

"Ruotsi-Suomesta joukkoja oli niukka enemmistö, 54 prosenttia. Näistä joukoista suomalaisten osuus jalkaväen osalta oli 40 prosenttia, ratsuväkeäkin, siis hakkapeliittoja, oli Suomesta runsaat 38 prosenttia ruotsalais-suomalaisten joukkojen kokonaisvahvuudesta."


"Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.

Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."




Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen

http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/

KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN SUOMI JUHLII VUOSITTAIN 6.11. TUON HULLUN KUNINKAAN Kustaa II Aadolf:in PÄIVÄÄ!

MIKSI?

Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/Perinnejoukot.htm

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

Mobilisaatioaste oli liki 7 % KOKO silloisesta väestöstä, n. 300 000:sta!

http://fi.wikipedia.org/wiki/S…4est%C3%B6

Kuka juhlii, kuka ei. Ruotsinmieliset lähes maanpetturuuteen syyllistyvät raukat ehkä juhlivat. Minä en.

Lue lisää

Oliko se Ruotsin ja Suomen valtioliitto?

Kysyn vaan kirjoitti:

Oliko se Ruotsin ja Suomen valtioliitto?

Hohhoijaa... Mikä maa oli natsi-Saksa? Oliko se natsin ja Saksan valtioliitto?

dhmkdh kirjoitti:

Hohhoijaa... Mikä maa oli natsi-Saksa? Oliko se natsin ja Saksan valtioliitto?

ja myöhemmin Neuvostoliitto. Nyt on pelkkä Venäjä.

Kysyn vaan kirjoitti:

Oliko se Ruotsin ja Suomen valtioliitto?

"Oliko se Ruotsin ja Suomen valtioliitto?"

Ei, koska valtioliitto voi syntyä vain kahden valtion välille, ja ennen kuin Venäjä 1800-luvulla perusti Suomen valtion, mitään Suomen valtiota ei tietenkään ollut (ja siksi ei Suomen kansaakaan), vaan Suomi oli pelkkä maantieteellinen käsite, joukko Ruotsin itäisiä läänejä. Suomi eli itämaa ei ollut edes Ruotsin itäinen "puolisko", vaan ainoastaan itäisin neljännes.

Alpo Marttinen kirjoitti:

Ruotsi ei edes voittanut 30-vuotista sotaa. Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Ruotsin häviöön vaikka hakkapeliittojen lisäksi Ruotsilla oli kaverinaan Böömi, Tanska, Alankomaiden tasavalta, Ranska, Skotlanti, Englanti ja Saksi.

Ainoastaan tyhmä ruotsalainen pitää Westfalenin rauhaa voittona.

Pelkuri Ruotsi tuli vasta Kolmikymmenvuotiseen sotaan vuonna 1630. Siis 12 VUOTTA SODAN alkamisen jälkeen.

Ruotsia vastaan Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa oli VÄSYNNYT Tillyn armeija.

Paskat. 30% Ruotsin armeijasta oli suomalaisia joita käytettiin tykinruokana:

Breitenfeldin taistelun juuri ratkaisi tykistö ja jalkaväki. Suomalaisia sotilaita oli tuossa jalkaväessä ja heitä kutsuttiin myös hakkapeliitoiksi.

Katsotaanpa Ruotsin vahvuudet Breitenfeldin taistelussa

Pelkuri Ruotsi ja Saksit kavereina:
16 300 jalkamiestä,
7 600 ratsumiestä,
50 tykkiä Saksit:
12 100 jalkamiestä,
5 200 ratsumiestä,
12 tykkiä

Ruotsi tarvitsi siis Saksin apua kukistaaksen sodan uuvuttaman Pyhä saksalais-roomalaisen keisarikunnan jolla ei ollut kuin:
21 000 jalkamiestä, 11 000 ratsumiestä,
30 tykkiä


Todella urheaa. Jättebra! Vain tyhmä ruotsalainen pitää tuota suurena sotavoittona.

Lue lisää

On kyllä totta, että 1600-luvulla Suomen asema Ruotsin yhteydessä taantui ja lähes romahti, kun Ruotsi valloitti Puolalta Liivinmaan (valtakunnan vilja-aitan, jossa sijaitsi sen väkirikkain kaupunki Riika) ja Tanskalta Skånen, joka ruotsalaistui kokonaan vain puolessa vuosisadassa. Varsinkin Skånen liittäminen osaksi Ruotsia oli ratkaiseva asia, koska siitä tuli Suomen tapaan elimellinen osa valtakuntaa eikä Liivinmaan tai Pommerin kaltainen "voittomaa". Ruotsin painopiste siirtyi etelämmäksi, Suomesta tuli Ruotsin syrjäinen ja alikehittynyt koillinen nurkkaus, jota Ruotsin kruunu oli entistä haluttomampi kunnolla puolustamaan aina kun joukkoja tarvittiin muilla suunnilla, Puolan, Saksan ja Tanskan sodissa.

Koroljov kirjoitti:

"Oliko se Ruotsin ja Suomen valtioliitto?"

Ei, koska valtioliitto voi syntyä vain kahden valtion välille, ja ennen kuin Venäjä 1800-luvulla perusti Suomen valtion, mitään Suomen valtiota ei tietenkään ollut (ja siksi ei Suomen kansaakaan), vaan Suomi oli pelkkä maantieteellinen käsite, joukko Ruotsin itäisiä läänejä. Suomi eli itämaa ei ollut edes Ruotsin itäinen "puolisko", vaan ainoastaan itäisin neljännes.

Lue lisää

käsitelty yhtenä kokonaisuutena vaan erillisinä maakuntina ja lääneinä. Eli mitään Ruotsi-Suomea ei ole ollut, oli vain Ruotsi.

Tiedän kyllä kirjoitti:

käsitelty yhtenä kokonaisuutena vaan erillisinä maakuntina ja lääneinä. Eli mitään Ruotsi-Suomea ei ole ollut, oli vain Ruotsi.

Hohhoijaa taas... Eiköhän kaikki tiedä, että Ruotsi-Suomea ei ole ollut valtiona. Tarkoituksena on erottaa Ruotsin historiasta se ajanjakso, jolloin Ruotsi hallitsi suomalaisten asuttamaa osaa Fennoskandiasta.

Ihmettelen, että usein samat ihmiset, jotka kiivasti vastustavat Ruotsi-Suomi-nimityksen käyttämistä, käyttävät täysin sujuvasti natsi-Saksa-nimitystä.

BTW, tällä joukolla "erillisiä maakuntia" on ollut oma vaakuna 1500-luvulta lähtien. Silloin siihen viitattiin Suomen herttuakuntana...

Koroljov kirjoitti:

On kyllä totta, että 1600-luvulla Suomen asema Ruotsin yhteydessä taantui ja lähes romahti, kun Ruotsi valloitti Puolalta Liivinmaan (valtakunnan vilja-aitan, jossa sijaitsi sen väkirikkain kaupunki Riika) ja Tanskalta Skånen, joka ruotsalaistui kokonaan vain puolessa vuosisadassa. Varsinkin Skånen liittäminen osaksi Ruotsia oli ratkaiseva asia, koska siitä tuli Suomen tapaan elimellinen osa valtakuntaa eikä Liivinmaan tai Pommerin kaltainen "voittomaa". Ruotsin painopiste siirtyi etelämmäksi, Suomesta tuli Ruotsin syrjäinen ja alikehittynyt koillinen nurkkaus, jota Ruotsin kruunu oli entistä haluttomampi kunnolla puolustamaan aina kun joukkoja tarvittiin muilla suunnilla, Puolan, Saksan ja Tanskan sodissa.

Lue lisää

Onneks Pietari Brahe tuli silloin Suomen kenraalikuvernöörinä "kreivin aikaan" ja 1600-luvulla Ruotsin suurvaltakunnan aikana kehitti uudistuksillaan Suomen aluetta merkittävästi monella alueella.

Varsinkin 1600-luvun lopulla oli harvinaisen kylmä ilmasto (aurinko vähäaktiivinen), viljasatoja menetettiin, ihmisiä kaatui nälänhätään, tauteihin. Sillä oli kyllä iso osa kurjuuteen.

"Mutta ei ketään kiinnosta Ruotsin muinainen historia."

Miksi ei, kun Suomen historia on suurimmalta osaltaan Ruotsin historiaa?

"Aleksanteri Nevalainen antoi Ruotsille turpaan niin, että oksat pois"

Ja se pelasti vuosisadoiksi ortodoksisen Karjalan joutumasta läntisten valloittajien haltuun.

Koroljov kirjoitti:

"Mutta ei ketään kiinnosta Ruotsin muinainen historia."

Miksi ei, kun Suomen historia on suurimmalta osaltaan Ruotsin historiaa?

"Aleksanteri Nevalainen antoi Ruotsille turpaan niin, että oksat pois"

Ja se pelasti vuosisadoiksi ortodoksisen Karjalan joutumasta läntisten valloittajien haltuun.

Lue lisää

....Ja se pelasti vuosisadoiksi ortodoksisen Karjalan joutumasta läntisten valloittajien haltuun.....

Vuonna 1250? (oliko oikein?) hän antoi päihin myös saksalaisille ritareille Peipsijärven jäällä ja vasta se sinetöi idän ja lännen rajan lopullisesti, jopa nykyaikaan asti. Ilman sitä voittoa olisi Novgorodista ja ehkä Karjalastakin tullut saksalaisten siirtomaa.

Eivät ole ajat muuttuneet ollenkaan. Neljä sataa aseistettua talonpoikaa jakavat ison saaliin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joutselän_taistelu

että sillä oli käytössään väenotolla hankittu kansallinen armeija. Sitä täydennettiin palkkajoukoilla silloin, kun rahaa ( lähinnä Ranskalta) riitti ja kun tarvittiin suurempaa sotilallista kykyä kuin omilla joukoilla. Tällöin palkattiin mm. skotteja ja tietysti saksalaisia.

Suomalaiset ratsumiehet kelpasivat kyllä taistelujoukkoihn, mutat jalkaväki yleensä vain varuskunniksi.

oli juuri siinä, kirjoitti:

että sillä oli käytössään väenotolla hankittu kansallinen armeija. Sitä täydennettiin palkkajoukoilla silloin, kun rahaa ( lähinnä Ranskalta) riitti ja kun tarvittiin suurempaa sotilallista kykyä kuin omilla joukoilla. Tällöin palkattiin mm. skotteja ja tietysti saksalaisia.

Suomalaiset ratsumiehet kelpasivat kyllä taistelujoukkoihn, mutat jalkaväki yleensä vain varuskunniksi.

Lue lisää

Kyllähän näitä perseaukisia palkkasotilaita valui myös tänne pohjolaan, säätyvaltio aikana laki oli yksiselitteinen, aatelisperheissä vanhin poika peri niin kartanon kuin aatelisarvonkin, mikäli perheellä oli rahaa niin toiseksi vanhimmasta koulutettiin ehkä pappi, loput pojat jäi ilman perintöä ja koulutusta.

Aatelisperheen kasvatille tilanne oli vaikea, pestautuminen jonkun sotaa käyvän ruhtinaan palvelukseen palkkasotilaaksi tai mikäli tuuri kävi,niin sopiva avioliitto, näillähän ei ollut mitään ammatillista koulutusta eikä muitakaan avuja, miten olisivat voineet itsensä elättää.
Sotiminen ja sotasaaliin kerääminen, ehkä jos hyvin meni niin kuninkaalta saatu läänitys korvaukseksi, oli ainoa kunniallinen tapa edetä yhteiskunnassa ja säilyttää aatelisarvon mukainen asema.

Hyvin moni Suomalainenkin aatelissuku, on lähtöjään näitä euroopan perseaukisia perinnöttä jääneitä nuorempia veljiä, joiden vanhin veli peri kaiken mitä perhe omisti.
Miksi ne muuten olisi näihin korpiin työntyneet elämään ????

Suomalaiset oli sotilaina aika hyviä, yleensä Ruotsi jätti Suomen yksin torjumaan Venäläiset, kun varsinaiset Ruotsalaiset sotivat muilla rintamilla ja keskittyivät merien hallintaan, todennäköisesti siksi Suomalaiset niin hyvin menestyikin, kun Ruotsi ei sekaantunut taisteluihin tällä suunnalla kovin paljoa, vastuu ja valta oli aina jollakin täällä asuvalla luotettavalla upseerilla.

Suomalaiset ei myöskään tiedä sellaista pientä yksityiskohtaa, että Ruotsin kuningasperheet yleensä roudasi äpäränsä tälle puolen kasvamaan, kuninkailla oli puolisonsa ja lailliset perillisensä, tämän liäksioli rakastajien synnyttämät äpärät, jotka olisivat voineet olla uhka laillisille perillisille, mikäli ne olisivat varttuneet liian lähellä hovia.
nämä rakastajat naitettiin jollekkin palkkasotilaalle, kun niilläoli muutama mukula tehtynä, palkaksi annettiin vielä komea kartano Suomesta, se oli riittävän kaukana valtakunnan keskeisiltä alueilta ja niistä piireistä, joita siellä liikkui.
Ei joku kielitaidoton flaami tai Saksalainen palkkasotilas, jolla ei ollut mutta varallisuutta kuin kuninkaan antama kartano, pystynyt mitenkään muodostumaan uhaksi kuningasperheelle, lapsi kasvoi maassa "suomalaiseksi" ja palkkasotilas, joka oli aateloitu, sai myös yleensä omia lapsia kyseisen naikkosen kanssa.
Mikäli niin halusi ....

Vaka Vanha kirjoitti:

Kyllähän näitä perseaukisia palkkasotilaita valui myös tänne pohjolaan, säätyvaltio aikana laki oli yksiselitteinen, aatelisperheissä vanhin poika peri niin kartanon kuin aatelisarvonkin, mikäli perheellä oli rahaa niin toiseksi vanhimmasta koulutettiin ehkä pappi, loput pojat jäi ilman perintöä ja koulutusta.

Aatelisperheen kasvatille tilanne oli vaikea, pestautuminen jonkun sotaa käyvän ruhtinaan palvelukseen palkkasotilaaksi tai mikäli tuuri kävi,niin sopiva avioliitto, näillähän ei ollut mitään ammatillista koulutusta eikä muitakaan avuja, miten olisivat voineet itsensä elättää.
Sotiminen ja sotasaaliin kerääminen, ehkä jos hyvin meni niin kuninkaalta saatu läänitys korvaukseksi, oli ainoa kunniallinen tapa edetä yhteiskunnassa ja säilyttää aatelisarvon mukainen asema.

Hyvin moni Suomalainenkin aatelissuku, on lähtöjään näitä euroopan perseaukisia perinnöttä jääneitä nuorempia veljiä, joiden vanhin veli peri kaiken mitä perhe omisti.
Miksi ne muuten olisi näihin korpiin työntyneet elämään ????

Suomalaiset oli sotilaina aika hyviä, yleensä Ruotsi jätti Suomen yksin torjumaan Venäläiset, kun varsinaiset Ruotsalaiset sotivat muilla rintamilla ja keskittyivät merien hallintaan, todennäköisesti siksi Suomalaiset niin hyvin menestyikin, kun Ruotsi ei sekaantunut taisteluihin tällä suunnalla kovin paljoa, vastuu ja valta oli aina jollakin täällä asuvalla luotettavalla upseerilla.

Suomalaiset ei myöskään tiedä sellaista pientä yksityiskohtaa, että Ruotsin kuningasperheet yleensä roudasi äpäränsä tälle puolen kasvamaan, kuninkailla oli puolisonsa ja lailliset perillisensä, tämän liäksioli rakastajien synnyttämät äpärät, jotka olisivat voineet olla uhka laillisille perillisille, mikäli ne olisivat varttuneet liian lähellä hovia.
nämä rakastajat naitettiin jollekkin palkkasotilaalle, kun niilläoli muutama mukula tehtynä, palkaksi annettiin vielä komea kartano Suomesta, se oli riittävän kaukana valtakunnan keskeisiltä alueilta ja niistä piireistä, joita siellä liikkui.
Ei joku kielitaidoton flaami tai Saksalainen palkkasotilas, jolla ei ollut mutta varallisuutta kuin kuninkaan antama kartano, pystynyt mitenkään muodostumaan uhaksi kuningasperheelle, lapsi kasvoi maassa "suomalaiseksi" ja palkkasotilas, joka oli aateloitu, sai myös yleensä omia lapsia kyseisen naikkosen kanssa.
Mikäli niin halusi ....

Lue lisää

Siinä malliesimerkki sepityksestä, jollainen syntyy, kun ei asiasta mitään tiedä, mutta se vain pitää ihan muillekin kertoa.
No, selväksi tuli. Se tietämättömyys.

Niin varmaan! Tosin tapahtui yli 200 vuotta sitten!

Jokaisella maalla on menneisyydessään hävettävää! Tsaaruin Venäjä poisti maaorjuuden vasta vuonna 1861!

Suomalaiset olivat kasvaneet huonolla ruoalla ja olivat siksi pieniä ja hentosia. Eivät huippusotilaita, hyvä jos miekkaa jaksoivat heiluttaa.