AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Alpo Marttinen

Alpo Marttinen

41 Vastausta 672 Lukukertaa
Taisteliko Marttinen itse Tienhaarassa? Kun puhutaan että Marttinen johti JR 61 ryhmän voittoon Tienhaarassa niin se oli siellä siis itse johtamassa ja iivanoita listimässä?

Josif Stalin


Taisteliko Stalin itse toisessa maailmansodassa? Kun puhutaan että Stalin johti Puna-armeijan voittoon toisessa maailmansodassa niin se oli siis itse johtamassa ja natseja nitistämässä?

Marttinenpa

Marttinenpa oli komentaja. Stalin oli taas ylipäällikkö kuten Mannerheim. Nitisti? Eihän ne saaneet onnettomat ressukat edes Marttista tai Törniä kiinni. Tästä Stalin oli hyvin vihainen Ždanoville.

:D

Komentopaikka tiedossa

"On tunnettua, että eversti Marttinen johti menestyksellisiä Kivisalmensillan taisteluja suuren kiven viereltä Tienhaaran maastossa.

Kyseinen kivi sijaitsee muutama sata metriä Suomeen päin ennen Tienhaaran risteyksessä sijaitsevaa Kasakka-kiveä. Kivi sijaitsee Suomesta Viipuriin menevän tien oikealla puolella. Matkaa tieltä kivellä on satakunta metriä.

Mainittakoon, että Kasakka-kivi on saanut nimensä sen vuoksi, että tsaarinvallan aikana joku kasakka karautti hevosellaan kiven päälle ja antoi käskyjä talonpojille. Nyt Kasakka-kivessä on JR 61 ja KTR 8 toimintaa 22.06 - 04.08.1994 kunnioittava muistolaatta.

Neuvostoliiton aikana Marttisen komentopaikan suojana ollut kivi on halkaistu räjäyttämällä, mutta osiakaan siitä ei liene kuljetettu pois.

Eversti Marttisen menestyksellisesti johtama Kivisalmensillan taistelu pysäytti neuvostojoukkojen etenemisen Viipurin valtauksen jälkeen. Sotahistorioitsijat ovat yksimielisiä siitä, että Kivisalmensillan onnistuneet torjuntataistelut loivat pohjan Tali-Ihantalan taisteluille, joilla varmistettiin Suomen itsenäisyys."

http://www.eskoerkkila.fi/www.finlandiahiihto.fi/uutiset.html?a100=87

Harvoinpa rykmentinkomentajataso sentään aivan etummaiseen linjaan meni itse sohimaan. Ei kai sellaisessa olisi järjen häivääkään, puhuipa A. Ehrnrooth sitten mitä tahansa "edestä johtamisesta"! Komentajalla on oltava sellaiset toimintaolosuhteet, että hän pystyy tekemään sen mitä häneltä edellytetään.

Taistelija on taistelija ja komentaja on komentaja, armeijassa kuin armeijassa.
"Harvoinpa rykmentinkomentajataso sentään aivan etummaiseen linjaan meni itse sohimaan."
selitä sohimaan meno.

on todisteita että rykmentin ja jopa divisionan komentajat kävi vuonna 1944 todella usein etulinjassa.

mutta tuo sohiminen on varmaan joku takaportti sulle.
Aiheesta enemmän:

Kirja-arvostelu

Tuunainen, Pasi: Marttinen: Kahden armeijan soturi. Helsinki: Otava, 2012.

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3243
Vaasan ruotsinkielinen toimitus on tehnyt ohjelman,jossa täälläkin esiintynyt ampumistapaus on läpikäyty. Silloin Marttinen ampui kuusikossa hyökkäykseen lähtemättömän 19 vuotiaan Henry Lindin muilta piilossa noin 50 m polulta sivussa. Hän ja alokas lähtivät yhdessä, kuului kaksi laukausta ja Marttinen palasi naureskellen. Ohjelmassa sanotaan hänen tokaisseen "Annoin pelko-opetusta pojalle!"
Ohjelma tulee Yle femmassa kevään aikaan, jos ei joudu sensuurin hyllylle, kuten ohjelma Ruotsiin pakenevista 61 aliupseereista.
taas kerran tarjolla.

Kyseessä on tarina, joka oikaistaan Tuunaisen tarkassa elämäkerrassa.

"Harvoinpa rykmentinkomentajataso sentään aivan etummaiseen linjaan meni itse sohimaan."

Marttinen johti taistelua komentopaikaltaan, mutta tarkasti etulinjan aina taistelujen välillä ihan rantapoteroita myöten.
Tuunasesta en tiedä, mutta ohjelman tekijät 2009 haastattelivat mm. 89 vuotiasta Eugen Thölixiä, joka oli ollut lähettialiupseeri ja kuullut tapauksen heti toimistossa. Samoin löydettiin uhrin kaukaisia sukulaisia Ruotsista, jotka kertoivat sukulaistensa saaneen ruumiin suunnilleen maininnalla:
"rookie gjorde inte en soldat före sin död" (alokas ei ehtinyt sotilaaksi ennen kuolemaansa)
toisin sanoen häntä kohdeltiin murhan jälkeen siviilinä. Hautapaikkaa ei muuten löydetty neljän seurakunnan papereista!
mukaan itsemurha. Sellaiset eivät valitettavasti olleet mitenkään harvinaisia sodan aikana.

Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista.

Juttu on sepite, jolla halutaan mustata erästä viime sotien menestyneintä rykmentinkomentajaa.
Alokkaan ampumisessa ei olisi ollut mitään mieltä.

Marttinen ei lainkaan kuulunut mielellään pistoolia heilutteleviin ja kenttäoikeudella uhkaileviin komentajiin. Niitäkin oli, mutta vähemmän kunnostautuneissa.

JR 61:ssä ei karkuruus ja kieltäytymiset olleet erityinen ongelma. Karkureiksi jäi palautusten jälkeen noin 60 miestä.
Valehtelet!-Klenkkahan se taas.
>>Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista.<<

Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole olemassakaan!

Ei tietenkään, sillä tuollahan lukee siihen syy:

"Ruotsista, jotka kertoivat sukulaistensa saaneen ruumiin suunnilleen maininnalla:
"rookie gjorde inte en soldat före sin död" (alokas ei ehtinyt sotilaaksi ennen kuolemaansa)"

Tätä Moilasta ET löydä edes Narc.Fi tietokannasta! Kun sitä ei ole kirjattu minnekään ylös, niin ei tietenkään löydy ja kun ei löydy, niin ei ole tapahtunutkaan. Näinkö kulkee tutkijain päätelmät?

Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole olemassakaan!

Eversti Wahlbeck itse omakätisesti sotamiehen ampujana kesällä 1944.

Paavo Rintalan Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967

Sivulla 199-200 on kuvaus JR 49:ssä tapahtuneessa sotamiehen ampumisesta. Sotamies Moilanen sai "komentajan kädestä" kun muut ei lähteneet ampujiksi!

Tätä tapausta ei siis löydy Ylikankaan kirjasta eikä "Jukkatotuuskirjakaan" kerro siitä. Ei edes liitteissä! Onko tapaus totta? Muistelijana on useampi Vuosalmen taistelija ja haastatteluthan löytyvät YLEn arkistoista.

"Kun yksikkömme pääsi toisen kerran lepovuoroon sillanpääasemasta, silloin sattui se puolin ja toisin hyvin ikävä tapaus: erään sotilaan ampuminen."

"Eversti ampui sotamiehen riviin, siihen toisten, vieressä seisovien rinnalle."

"Kun eversti W sitten kaatui komentopaikkansa yläkertaan, ja kun hänen hautajaisiaan pidettiin ja niihin kerättiin seppelerahaa, miehet sanoivat: -Ennen me pannaan rahaa koiran adressiin. Ja meiltä ei pannut rahaa siihen ketkään muut kuin upseerit.

Saiko sotamies Moilanen "komentajan" kädestä?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4099&start=75#p21728
tarina, jota ei ole kyetty todistamaan.
"Muistelijoita" on vain yksi.

Näiden tarinoiden toisto ei muuta niitä tosiksi. Uskoa voi tietysti, kuka haluaa.
Mitä mielettömämpi juttu, sen varmemmin näiltä palstoilta löytyy uskovia.
Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta:

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan sivulla 342 kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua!

Sivulla 343:

"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana. Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."
"Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista."

Sinähän pystyt tarkastamaan viidessä minuutissa asian, jossa ohjelmantekijöiltä meni 5 kuukautta! Tarkastahan nyt sitten Eugen Thölix, Matts Hagalund ja Uno Renlund. Kaikkia haastatellaan ohjelmassa aikalaisena ja silloin joukoissa olleina. He eivät ole mitään huutelijoita saitilla. Näetkö minne Lind on haudattu?

Pidän sinua valehtelijana alusta alkaen! Tämän 61 paperit ovat hyvin epämääräisesti arkistossa. Puuttuu paljon ajanjaksoja ja merkinnät ovat selvästi täydennetty myöhemmin. Miehistöluetteloista voi puuttua 160 tai 300 nimeä!
Lapin sodasta kotiutettiin 61:n miehiä, vaikka virallisesti sinne ei niitä laitettu ainuttakaan! Kolarista ja Muoniosta laitettiin suomenkielisen kotiutuskuljetuksen mukaan kuusiykkösiä, jotka olivat luikkineet Torniojoen yli Suomen puolelle. Olivat kesällä jo sinne onnelaan hiipineet. Nyt tulivat "sankareina Merenkurkkuun Muonion taistelusta". Osalle on myönnetty jopa vapaudenmitaleja Kilpisjärven taistelusta. Se "taisteluhan" vain on kranaattien ampumista tunturin kupeeseen, ettei tarvinnut niitä "takaisin Moskovaan kantaa", kuten miehet nauroivat ja ampuivat kivääripatruunansa keventääkseen taskujaan. Samalla NL:n upseerille annettiin "sotaharjoitusääniä" kun tulivat katsomaan, että aseveli häilyy varmasti.
Kaikki viittaa Lindin osalta itsemurhaan. Kukaan kertojista ei ole nähnyt ampumista eikä Lindin ruumista.
Jos hänen hautaansa ei tiedetä, niin se ei todista ollenkaan, että Marttinen olisi hänet ampunut.
Ampumisessa ei ole mitään järkeä. Eikä Marttinen muutenkaan tekemisiään salaillut.

Paperien puutteet eivät todista yhtään mitään.
Samoin ei muu sepustelusi. Vaihdat sujuvasti aihetta, kun ei ole todisteita väitteille. Lapin sota ei kuulu tähän mitenkään
Minäkin tunnen sinut Valehtelua -huutavaksi mitättömyydeksi. Todellisia tietoja tai todisteita muiden valehtelijaksi leimaamiseen sulla ei ole koskaan ollut.
Ei mitään uutta siinäkään.
Ei Klenkka nyt enää 5 minuutissa pystykään katsomaan kolmea nimeä. Yhden vain heti tiesi puuttuvan. On siinä meillä valesonnassaan rypevä arkistobasilli.
Marttinen ehti ne kolme muutakin ampumaan?
Kuka on väittänyt, ettei ne ole palvelleet JR 61:ssä tai missä nyt ovatkin.

Koettakaa pysyä edes vähän tolkussa.
Ei tarina muutu todeksi kertomalla se usein. Se on edelleen tarina. Uskoo kuka haluaa.
Tälle Lindin ampumiselle ei ole mitään uskottavaa syytä, eikä minkäänlaisia todisteita.
Jos olisi, ei sitä tällä palstalla käsiteltäisi.
Oletko pissipää? Kuka on puhunut ampumisesta? He esiintyvät tulevassa ohjelmassa. Olet valetunkio!
Tuunasen kirjassa, Marttinen: Kahden armeijan soturi, on useita kohtia Alpo "verisestä".

Sivujen 156-163 luvussa Marttisen suhtautuminen kurinpitoon ja rangaistuksiin, tuodan ilmi Marttisen kannatus kuolemantuomioihin.

Jo vuonna 1941 elokuussa Talvela lähetti Marttisen hoitamaan 11 suomea puhuvan, kiinni saadun NL:n desantin, teloitukset 17. Divisioonaan. Talvela arveli muistelmissaan heidän olleen karjalaisia, inkeriläisiä, amerikansuomalaisia tai suomalaisia punaisia.
Kesällä 1944 Marttinen vaati kuolemantuomioita kaikkiaan neljälle 17. D:n karkurille, 2 JR 61:sta ja 2 JR 13:sta. Yksi kieltäytyjä ammuttiin vartiomiehen / saattajan toimesta matkalla taakse.
Sivulla 162 kerrotaan erään ruotsinkielisen lehden nimittäneen Marttista nimellä "Verialpo" ja että "Verialpo" oli yksi raaimmista ja brutaaleimmista rykmentinkomentajista."

Myöhemmin Amerikasta käsin on kuuluu kirjoittaneen veljelleen näinkin: "Työ on tuttua, ei siinä mitään ihmeellistä ole; rosvo hirteen ja hyvälle miehelle kunniamerkki rintaan."

Vielä vanhoilla päivillään hän kirjoitti Washington Post -lehden pääkirjoitukseen, jossa vastustettiin kuolemantuomioita, vastineen jossa sanoi mm. "Kuolemantuomio on välttämätön, jos haluamme olla sivistynyt kansakunta."

Tuunainen, Pasi: Marttinen: Kahden armeijan soturi. Helsinki: Otava, 2012.
vääristellyt tiedot, jotak "Sextiettan" on kirjoittanut, eivät millään tavalla todista Marttisen itse ampuneen jonkun sotilaan.

Hän ei myöskään ole vaatinut kuolemantuomiota naapurirykmentin miehille. Sellainen on kenttäoikeuden syyttäjän asiaa.

#Sivulla 162 kerrotaan erään ruotsinkielisen lehden nimittäneen Marttista nimellä "Verialpo" ja että "Verialpo" oli yksi raaimmista ja brutaaleimmista rykmentinkomentajista."#

Kyse on kommunistilehden solvauksesta. Marttisen toiminnassa ei mikään viittaa tällaiseen.

#Myöhemmin Amerikasta käsin on kuuluu kirjoittaneen veljelleen näinkin: "Työ on tuttua, ei siinä mitään ihmeellistä ole; rosvo hirteen ja hyvälle miehelle kunniamerkki rintaan."#

Kyseessä on kuvaannollinen kärjistys rykmentin komentajan kurinpidosta. Rikkeestä rangaistaan ja hyvästä suorituksesta palkitaan. Marttinen noudatti tätä kaikissa vaiheisaan.
Nykytietojen mukaan huhtikuussa 24. päivä Yle femmassa kello 21.15 ohjelmalle varattu esitysaika. Ohjelma ruotsinkielinen, mutta siihen saa suomitekstin.
Eipä tullut TV:sta mitään Marttisesta.

Pötyä koko juttu
Nämä osittain
23.1.2013 10:33
0
Sulje
vääristellyt tiedot, jotak "Sextiettan" on kirjoittanut, eivät millään tavalla todista Marttisen itse ampuneen jonkun sotilaan."

Millä sinä tämän houreesi todistat? On vain sinun sönkkäyksesi monien muiden tekemään ja kuulemaan väittämään.

Sitten huudat perään Valehtelet! Valehtelet! Valehtelet! Valehtelet! ja Stallari Stallari Stallari Stallari Stallari
"Taisteliko Marttinen itse"

Tuunasen kirjan mukaan (s. 129) hän otti itsekin osaa vastaiskuihin ainakin kerran, kun tilanne meni oikein kriittiseksi vihollisen hyökätessä rajusti. Tämä tapahtui ns. Kakon taistelussa Syvärillä 11.11.1942. Hän oli juuri (25.10.1942) tullut JR 61:n komentajaksi rykmenttiin ja hänellä oli aluksi vaikeea ymmästä rantahurrrien psyykeä (s.127). Niinpä hänen piti näyttää "bettre folkille" miten suomalais-tsuudilainen Turaani osaa tapella. Hän määräsi paikalla olleet upseerit eteen ja johti itse pistooli kädessä vastaiskua.

Oliko pistooli käyttökelpoinen ase vastaiskussa, siis muuhun kuin hiippareiden ammuskeluun, jääköön jokaisen itsensä pääteltäväksi...

Tuunainen, Pasi: Marttinen: Kahden armeijan soturi. Helsinki: Otava, 2012
vihjailla ilman todisteita

"Oliko pistooli käyttökelpoinen ase vastaiskussa, siis muuhun kuin hiippareiden ammuskeluun, jääköön jokaisen itsensä pääteltäväksi..."

Rykmentin komentajan ase on pistooli. Se on vallan käyttökelpoinen lähitaistelussa tukikohdan sisällä.

Tämäkään kieroilu ei todista mitään Marttisen ampumisista.
pasi tuunanen lienee rakastunut marttiseen ja siitä kaikki tämä valuma?
vääristely lisää.

"Jo vuonna 1941 elokuussa Talvela lähetti Marttisen hoitamaan 11 suomea puhuvan, kiinni saadun NL:n desantin, teloitukset 17. Divisioonaan. Talvela arveli muistelmissaan heidän olleen karjalaisia, inkeriläisiä, amerikansuomalaisia tai suomalaisia punaisia."

Asia mainitaan Talvelan muistelmiss 1.osa s. 448.

Kyseessä oli suomalaiissa sotilaspuvuissa kiinni saatu vihollispartio.
Marttinen ei kuitenkaan asiaa "hoitanut", vaan heidät kuulusteli Päämajan valvontaosasto ja tuomiot määräsi 17.D:n pikaoikeus.
Marttinen lähetettiin viran (operaatiotoimiston päällikkö) puolesta perehtymään tapaukseen, sillä kiinni saatu ryhmä oli poikkeuksellisen suuri.

Tämäkään ei siis millään tavalla todista Marttisen ampuneen oman miehen.kesällä 1944.

Tuo höpöpojan teksti kertoo taas kerran totuuden siitä tasosta, jolla nämä tyypit liikkuvat.
Heikinkadulla ajoi 1944 auto Erottajanmäkeen ja jäi siihen kiinni. Valkoinen koira juoksi kadun yli ja kuseskeli Diana- puiston reunaan.
Eittämättä voidaan nähdä, että Talvela ei ymmärtänyt mitään ja Marttinen teki mitä vaan.
Tämä näin vain höpöhomo klenkkaisille vääpeleille.
todista aina vain paremmin näiden höpöpoikien juttujen tason.
Munsalan soutukerho meinasi päästä valloilleen ihan totaalisesti myöskin JR 61:ssa ja nappituomioilla sitä tulpattiin tehokkaasti. Marttinen oikein suositteli 17.D:n komentajalle, Sundmanille, lähettämässään kirjeessä (s. 160-161) kuinka tämä kaksikko, Sundvik - Storvist, piti käsitellä: "Liitteinä lähetän kahden törkeän karkaustapauksen kuulustelupöytäkirjat ja esitän karkureiden asettamista kenttäoikeuteen ja että he tuomitaan lain sallimaan ankarimpaan rangaistukseen ja että tuomio pannaan täytäntöön välittömästi."

”Vuonna 1944 heinäkuun 22 päivänä kello 14.00 kokoontui 7600:n kenttäoikeus Nuijamaan pitäjän Huotarin kylässä, Kenttäoikeuden puheenjohtajana toimi allekirjoittanut sotatuomari Lars Erik Godenhjelm ja kenttäoikeuden jäseninä olivat allekirjoittanut sotatuomari Lars Eric Godenhjelm sekä jäseninä olivat divisioonan komentajan määräyksestä kapteeni Alex Richard Rounemaa ja vääpeli Eino Tarusalo.”

Missä on veljesi?

Erik Andren on kirjoittanut vuonna 1983 kirjan Missä on veljesi?, Var är din broder? Kirja myytiin loppuun muutamassa viikossa. Kirjan on kustantanut Sahlgrenin kustannusliike Oy ja kirjan ISBN on 951-99584-9-5. Kirjan on suomentanut Heikki Koskimies.

Täältä löytyy kyseinen asiakirja eli Päiväkäsky n:ro 33 neljän 17.D:n sotilaan teloituksesta.

Uuno Tarkki Taistelu Viipurista 20.6.1944 IBSN 951-20-4983-x kirjaa, julkaistu vuonna 1996.

Sivu 214:

vasen reuna menee näin, osa on epäselvää ja siinä kohtaa on ????

17.Divisioonan esikunta SALAINEN- leima
Komento-osasto
N:o 2463 (tai 2465 lat. huom.)/I/I???sal.

".Kpk
7600

Oikea reuna:

23.7.1944

Leiman sisällä oleva teksti:

P.J
24.7.44
N:ro 1233,I,246

Päiväkäsky n:ro 33.

Vihollisemme on uhannut ja vannonut tuhoavansa Suomen kansan kokonaan. Näinollen taistelemme nykyään elämästä ja kuolemasta sekä lastemme ja perheidemmee elämästä ja kuolemasta. Tästä huolimatta on löytynyt yksilöitä, jotka ovat pelkurimaisesti paenneet useamman kerran taistelukentältä, jättäen toverinsa alttiiksi vihollisen tuhoamisvimmalle ja rikkoen valansa isänmaalle.
Tämän vuoksi on kenttäoikeus eduskunnan myöntämien valtuuksien nojalla tuominnut seuraavat karkurit kuolemaan pvm:llä 22.7.44

Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
-"- Stenlund Allan JR13
_"_ Sundvik, Tor Bernhard JR61
_"_ Storvist, Herman Alexander JR61

Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14

Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon ja painostettava samalla taistelumme vakavaa luonnetta ja että kodit ja isänmaa odottaa jokaisen täyttävän velvollisuutensa viimeiseen veripisaraan saakka.

17.D:n komentaja
Kenraalimajuri merk. V.A. Sundman.

Esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti V. A. Korttila

Jakelu: A

JR13
JR61
Er.P27
27.Krh.K
59.Tyk.K
Er.Pst.Os.4
Jär.Psto 4
V AKE tiedoksi
Tor Sundvik oli mun vaarin veli. Ja tämä teksti pitää paikkansa.
Pääasia on, että ihmiskunta on päässyt siitä Marttisesta eroon!
Korjataanpas tuo lipsahdus samoin tein, eli tämä antisankari oli kylläkin JR 13 soutureita... divisioona oli sama eli 17.D

Tässä hieman taustoja Allan Stenludin teloitukselle:

>>Sotamies Allan Stenlund tuomittiin kuolemaan 22.7.1944 Nuijamaan Huotarissa, missä 17. Divisioonan kenttäoikeus sijaitsi. Oikeuden päätöksen allekirjoitti sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. Allan S. oli joutunut paniikkiin Viipurinlahdella tykistökeskityksen aikana 26.6., karannut rintamalta ja jäänyt kiinni 1.7. Lappeenrannan lähellä. 17. Divisioonan sotapoliisit olivat seuraavana päivänä palauttamassa miestä yksikköönsä, mutta karkuri pääsi pakoon vihollisen ilmaiskun aiheuttaman sekasorron yhteydessä. Mies saatiin pian kiinni ja palautettiin taas Lappeenrantaan ja sieltä edelleen rykmenttinsä huoltoon. Ilmeisen järkyttynyt mies joutui uuteen tykistökeskitykseen 13.7. ja pakeni, nyt Pulsan aseman lähelle, jossa hänet pidätettiin 16.7. Kenttäoikeuden 22.7.1944 antama päätös pantiin täytäntöön ampumalla Huotarissa heti seuraavana aamuna kello 5.14. Teloitetun hautauksesta ei ole mainintaa. Edellisenä päivänä samassa kylässä oli teloitettu jo kolme karkuria. Hekin olivat kaikki joukko-osastoihinsa palautettuja miehiä ja toista kertaa karkumatkalla. HTK 1 ei siis vastannut teloituksista vaan miesten siirroista. Määräykset olivat selvät, ja niiden mukaan toimittiin. Asiakirjatietojen mukaan Nuijamaan viimeinen teloitus tapahtui 12.8.1944. Sekin tapahtui Huotarissa ja tuomion määräsi 17. Divisioonan kenttäoikeus. Allekirjoittaja oli jälleen sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. <<
Alokas Henry Lind oli tuotu juuri murhaansa edeltävänä päivänä rintamaoloihin, jossa oli saanut pelkotilan ja pakokauhun ruumiista ja kranaattitulesta.
Sikäli ei ole mitään vertailukohtaa Stenlundiin, jolla oli karkuruutta. Lind ei ollut vain esimiestensä käskystä jatkanut matkaa eturintamaan.

Näin itse ymmärsin lähetin ja muiden puheet ohjelman raakanauhalta.
Ketään alokasta ei lähetetä etulinjaan 20 päivän koulutuksella.
Vielä vähemmän ketään ammutaan sen takia, että pelkää.
Kaikkein vähiten on menestyneellä rykmentinkomentajalla tarvetta ampua pelokas alokas.

Juttu ei pidä miltään osilta.

Jos Lind ylipäänsä on rintamalla kuollut,mitään todisteitahan ei ole, niin kyseessä on todennäköisesti itsemurha.
"Pötyä tuo on" -miehen logiikka menee siis näin: Mies joka pelkää kuollakseen kuolemaa, ampuukin itse itsensä.

Tajuatko itsekään kuinka erikoinen logiikkasi onkaan...? Vain todelliset ortodoksit laulaa kuinka heidän "jessensä kuolemalla kuoleman voitti"

"Jos Lind ylipäänsä on rintamalla kuollut,mitään todisteitahan ei ole, niin kyseessä on todennäköisesti itsemurha."
todisteita siitä, että kukaan muu olisi LIndin ampunut, jää itsemurha jäljelle.

Kyllä niitä rintamalla pelkäävät miehet tekivät. On myös tapauksia, joissa mieluummin tehtiin itsemurha, kuin palattiin lomalta rintamalle.
Antakaa olla! Tämä klenkka tietää aina kaikesta kaiken. Armeijassa ei ole milloinkaan ollut vikaa tai siellä mitään väärinkäytöstä. Hän sen uskoo ja huutaa muut valehtelijoiksi. Se on hänen elämänsä.
 /   /  / Alpo Marttinen

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta