henry laasasen väitöskirja?

Mitähän ne "feministien valtaamat opinahjot" ovat? En ole sellaisista kuullutkaan. Luulisi, että olisi jo uutisoitu valtamediassa.

Väitöskirjan esitarkastus ja tarkastus ovat julkisia, ja niissä arvioidaan väitöskirjan tieteellistä tasoa. Turha siinä on kitistä kauheista feministeistä, jotka eivät ota kritiikkiä vastaan.

Taitaa tulla samanlainen kyhäelmä kuin Pasi Malmin väitöskirjasta, jos sitten tulee valmista ollenkaan.

zzzbbbbb kirjoitti:

Mitähän ne "feministien valtaamat opinahjot" ovat? En ole sellaisista kuullutkaan. Luulisi, että olisi jo uutisoitu valtamediassa.

Väitöskirjan esitarkastus ja tarkastus ovat julkisia, ja niissä arvioidaan väitöskirjan tieteellistä tasoa. Turha siinä on kitistä kauheista feministeistä, jotka eivät ota kritiikkiä vastaan.

Taitaa tulla samanlainen kyhäelmä kuin Pasi Malmin väitöskirjasta, jos sitten tulee valmista ollenkaan.

Lue lisää

malmin väitöskirjahan oli "käänteentekevä" tai ainakin mutkat suoristava pelkällä olemassaolollaan. väitöskirjan aineisto itsessään alkaa olla vanhentunutta tietoa, mutta se kuitenkin yksiselitteisesti toi miesten kokeman syrjinnän näkyväksi ja tasa-arvopoliittisesti validiksi teemaksi.

samoin muu miesasialiikkeiden aktiivisuus on pakottanut mm. feministitoimijat skarppaamaan omissa argumenteissaan. enää siis ei kelpaa pelkkä retorinen viittailu patriarkaalisuuksiin, vaan naistenkin kokemaa syrjintää tulee lähestyä objektiivisesti ja jopa asia kerrallaan.

manna gryn kirjoitti:

malmin väitöskirjahan oli "käänteentekevä" tai ainakin mutkat suoristava pelkällä olemassaolollaan. väitöskirjan aineisto itsessään alkaa olla vanhentunutta tietoa, mutta se kuitenkin yksiselitteisesti toi miesten kokeman syrjinnän näkyväksi ja tasa-arvopoliittisesti validiksi teemaksi.

samoin muu miesasialiikkeiden aktiivisuus on pakottanut mm. feministitoimijat skarppaamaan omissa argumenteissaan. enää siis ei kelpaa pelkkä retorinen viittailu patriarkaalisuuksiin, vaan naistenkin kokemaa syrjintää tulee lähestyä objektiivisesti ja jopa asia kerrallaan.

Lue lisää

Pasi Malmin väitöskirjaHAN ei ollut käänteentekevä, siksi siitä ei sen kummempaa arvosanaa herunutkaan. "Mutkat suoristava" sen sijaan voisi ollakin osuva kuvaus.

Kannattaa lukea prof. Kevät Nousiaisen arvio Pasi Malmin väitöskirjasta Naistutkimus-lehdessä. Katsotaan sitten, miten se kritiikin vastaanottaminen sujuu.

Saa nähdä, milloin ns. miesaktivistit alkavat skarpata omissa argumenteissaan. Naistutkijat, joista osa on edennyt oman oppiaineensa professoreiksi miesvaltaisessa professorikunnassa, julkaisivat kyllä tieteellisiä artikkeleita referee-tasoisissa tieteellisissä julkaisuissa kun Pasi ja Henry vielä pissasivat vaippoihinsa. Kuinkas paljon Pasilla ja Henryllä nykyään on niitä tieteellisiä artikkeleita kasassa? Luulisi nyt jotain julkaisuja syntyvän, jos niin hirveästi on käänteentekevää kerrottavaa.

nbnbnbnbn kirjoitti:

Pasi Malmin väitöskirjaHAN ei ollut käänteentekevä, siksi siitä ei sen kummempaa arvosanaa herunutkaan. "Mutkat suoristava" sen sijaan voisi ollakin osuva kuvaus.

Kannattaa lukea prof. Kevät Nousiaisen arvio Pasi Malmin väitöskirjasta Naistutkimus-lehdessä. Katsotaan sitten, miten se kritiikin vastaanottaminen sujuu.

Saa nähdä, milloin ns. miesaktivistit alkavat skarpata omissa argumenteissaan. Naistutkijat, joista osa on edennyt oman oppiaineensa professoreiksi miesvaltaisessa professorikunnassa, julkaisivat kyllä tieteellisiä artikkeleita referee-tasoisissa tieteellisissä julkaisuissa kun Pasi ja Henry vielä pissasivat vaippoihinsa. Kuinkas paljon Pasilla ja Henryllä nykyään on niitä tieteellisiä artikkeleita kasassa? Luulisi nyt jotain julkaisuja syntyvän, jos niin hirveästi on käänteentekevää kerrottavaa.

Lue lisää

tässä varmaankin viittaat siihen totuutena pidettyyn ilmiöön, että feminismi ja naistutkimus ovat nostattaneet miesasiamiehet esille ja huomaamaan miehenkin olevan sukupuoli ( eikä ihmisen normi ). tämä on sinänsä totta ja siitä annankin asiaankuuluvat kunnianosoitukset naisasialiikkeelle sen historiallisista ja vallankumouksellisista teoista.

kuitenkin feminismi ajautui viime vuosisadan lopussa eli 1990-luvulla jonkinasteiseen toisteuteisuuden tilaan, jossa kehitystä ei enää tapahdu vaan argumentaatio perustuu vanhalle tiedolle. samalla on nähtävillä kolmannen aallon myötävaikutus, nuoret naiset ovat huomattavan laajalle spektrille sirottautuneina ottaneet haltuunsa sukupuoliroolit ylittäviä alueita,- niin hyvässä kuin pahassakin.

miesliikkeellä on sama tehtävä edessään, miesten rooli muuttuu väkisinkin yhteiskunnan muuttuessa. elinkeinorakenne, vapaa-ajan lisääntyminen yms. pakottavat eri sukupuoliset yksilöt kehittämään niin selviytymisstrategioitaan kuin olemassaoloon keskittyvää eksistenssiäänkin.

radikaaleilla mies- ja naisasiahenkilöillä on aina oma tilansa, mutta itse kokisin parhaimmaksi jatkuvan neuvottelun, jonka seurauksena yhteiskuntarauhaa ylläpitävä ja tasa-arvoa edistävä konsensus saadaan pidettyä mahdollisimman monia palvelevassa muodossa.

manna gryn kirjoitti:

tässä varmaankin viittaat siihen totuutena pidettyyn ilmiöön, että feminismi ja naistutkimus ovat nostattaneet miesasiamiehet esille ja huomaamaan miehenkin olevan sukupuoli ( eikä ihmisen normi ). tämä on sinänsä totta ja siitä annankin asiaankuuluvat kunnianosoitukset naisasialiikkeelle sen historiallisista ja vallankumouksellisista teoista.

kuitenkin feminismi ajautui viime vuosisadan lopussa eli 1990-luvulla jonkinasteiseen toisteuteisuuden tilaan, jossa kehitystä ei enää tapahdu vaan argumentaatio perustuu vanhalle tiedolle. samalla on nähtävillä kolmannen aallon myötävaikutus, nuoret naiset ovat huomattavan laajalle spektrille sirottautuneina ottaneet haltuunsa sukupuoliroolit ylittäviä alueita,- niin hyvässä kuin pahassakin.

miesliikkeellä on sama tehtävä edessään, miesten rooli muuttuu väkisinkin yhteiskunnan muuttuessa. elinkeinorakenne, vapaa-ajan lisääntyminen yms. pakottavat eri sukupuoliset yksilöt kehittämään niin selviytymisstrategioitaan kuin olemassaoloon keskittyvää eksistenssiäänkin.

radikaaleilla mies- ja naisasiahenkilöillä on aina oma tilansa, mutta itse kokisin parhaimmaksi jatkuvan neuvottelun, jonka seurauksena yhteiskuntarauhaa ylläpitävä ja tasa-arvoa edistävä konsensus saadaan pidettyä mahdollisimman monia palvelevassa muodossa.

Lue lisää

Millä tavalla toimit aktiivisesti naisliikkeessä? Kuinka kauan olet siinä toiminut?

Kuinka paljon ja missä yliopistossa olet opiskellut nais-/sukupuolentutkimusta?
Minkä alan naistutkimukseen erikoistuit? Filofian, sosiologian, teologian...?

Saapa nähdä, millä lailla H. Laasanen toivoo miesten muuttavan ajatteluaan ja käyttäytymistään.

wedn kirjoitti:

Millä tavalla toimit aktiivisesti naisliikkeessä? Kuinka kauan olet siinä toiminut?

Kuinka paljon ja missä yliopistossa olet opiskellut nais-/sukupuolentutkimusta?
Minkä alan naistutkimukseen erikoistuit? Filofian, sosiologian, teologian...?

Saapa nähdä, millä lailla H. Laasanen toivoo miesten muuttavan ajatteluaan ja käyttäytymistään.

Lue lisää

ihan vapaana kansalaisena olen itseopiskellut näitä asioita, lisäksi ne kuuluvat jo yleissivistykseen. ajantasalla on pysyttävä, jos ei halua leimautua taantumukselliseksi.

miesliikkeen ongelma on sinä, että osittain se on jämähtänyt epistomologisesti jäykkiin mielikuviin miehen ja naisen erilaisuudesta ja suuri painotus siellä on evoluutio-psykologialla. kuitenkin sukupuoli on moninainen ilmiö eikä vähiten sosiaalisena rakennelmana, joka esiintyy jokapäiväisessä käytösnormistossa.

mielestäni poliittinen vaikuttaminen on tässä suhteessa tehokkainta ja esimerkiksi miesten tasa-arvo ry:n toimitaa voi pitää lupaavana, järjestö ei suoraan esitä miehille tai naisille muutostavotteita omiin ajatusrakennelmiinsa, mutta hakee poliittisen päätöksenteon kautta linjoja vaihtoehtoisempiin malleihin.

itse en ole järjestöaktiivi, mutta yritän vaikuttaa mm. näillä keskustelupalstoilla eli sosiaalisessa mediassa sen minkä ennätän.

manna gryn kirjoitti:

ihan vapaana kansalaisena olen itseopiskellut näitä asioita, lisäksi ne kuuluvat jo yleissivistykseen. ajantasalla on pysyttävä, jos ei halua leimautua taantumukselliseksi.

miesliikkeen ongelma on sinä, että osittain se on jämähtänyt epistomologisesti jäykkiin mielikuviin miehen ja naisen erilaisuudesta ja suuri painotus siellä on evoluutio-psykologialla. kuitenkin sukupuoli on moninainen ilmiö eikä vähiten sosiaalisena rakennelmana, joka esiintyy jokapäiväisessä käytösnormistossa.

mielestäni poliittinen vaikuttaminen on tässä suhteessa tehokkainta ja esimerkiksi miesten tasa-arvo ry:n toimitaa voi pitää lupaavana, järjestö ei suoraan esitä miehille tai naisille muutostavotteita omiin ajatusrakennelmiinsa, mutta hakee poliittisen päätöksenteon kautta linjoja vaihtoehtoisempiin malleihin.

itse en ole järjestöaktiivi, mutta yritän vaikuttaa mm. näillä keskustelupalstoilla eli sosiaalisessa mediassa sen minkä ennätän.

Lue lisää

Kannattaisi opiskella alaa ennen kuin ryhtyy syvällä rintaäänellä ja laajoin väittein arvostelemaan. "Enää siis ei kelpaa pelkkä retorinen viittailu patriarkaalisuuksiin, vaan naistenkin kokemaa syrjintää tulee lähestyä objektiivisesti ja jopa asia kerrallaan", voi tsiisös.

Avoimessa yliopistossa saavat opiskella kaikki.

wedn kirjoitti:

Kannattaisi opiskella alaa ennen kuin ryhtyy syvällä rintaäänellä ja laajoin väittein arvostelemaan. "Enää siis ei kelpaa pelkkä retorinen viittailu patriarkaalisuuksiin, vaan naistenkin kokemaa syrjintää tulee lähestyä objektiivisesti ja jopa asia kerrallaan", voi tsiisös.

Avoimessa yliopistossa saavat opiskella kaikki.

Lue lisää

niin. feministien valta-asema tasa-arvopolitiikan suunnan määrittelyssä on auttamatta ohi ja argumentaatio tyyliin "naiset saavat huonompaa palkkaa koska patriarkaatti" kuulostaa nykypäivänä vähintäänkin hassulta ja epäuskottavalta.

naisten kokemasta syrjinnästä voi ottaa esimerkin perheväkivallasta,- uusi tieto kertoo, että perhe- ja eritoten parisuhdeväkivalta on määrällisesti "tasapäistä". naisetkin käyttävät väkivaltaa luontevasti ja siten olisi suotavaa, että myös naistutkimuksessa alettaisiin tähänkin ilmiöön suhtautua vakavasti. perinteisestihän naistutkimuksessa perheväkivaltaa on katsottu sukupuolittuneena ilmiönä, naiset ovat olleet uhreja ja väkivaltaan syylllistyneinäkin jotenkin pakotettuja.
miestutkijat, kuten laasanen, ovat tuoneet tällekin sektorille omaa näkemystään aivan kiitettävästi ja sillä on ollut poliittisellakin tasolla jo vaikutusta.

1980-luvulta lähtöisin olevat naistutkimuksen hypoteesit eivät siis ole enää sellaisinaan voimassa eikä voi katsoa olevan relevanttia merkitystä yhteiskuntapoliittisia linjauksia luotaessa.

toisekseen, pelkästään se, että on ansainnut jonkin oppiarvon tai tohtorinhatun yliopistosta, ei vielä anna täydellistä asiantuntijuutta. suurin osa kansalaisista luo käsityksensä omasta kokemuksesta ja se, jos mikä, on suurin vaikuttava tekijä esimerkiksi asenneilmapiiristön luomisessa.

wedn kirjoitti:

Kannattaisi opiskella alaa ennen kuin ryhtyy syvällä rintaäänellä ja laajoin väittein arvostelemaan. "Enää siis ei kelpaa pelkkä retorinen viittailu patriarkaalisuuksiin, vaan naistenkin kokemaa syrjintää tulee lähestyä objektiivisesti ja jopa asia kerrallaan", voi tsiisös.

Avoimessa yliopistossa saavat opiskella kaikki.

Lue lisää

Jos sinulla on jotakin sanottavaa itse asiasta niin ole hyvä ja sano se. Henkilöihin kohdistuva "keskustelu" edistää lähinnä stereotypioiden ylläpitoa - tässä tapauksessa stereotypian ollessa naisliikkeen suunnalla tapahtuva itkupotkuraivari kun esitetään vääriä mielipiteitä.

Tämäkin keskustelun haara on lähinnä tuonut julki ajatuksen siitä, että ilman riittävää taustaa sukupuolentutkimuksesta (joka siis on oikeammalta nimeltään edelleen naistutkimusta) ei palstalla pitäisi anonyymistikään ilmaista mielipiteitä. Samanlaisella retoriikalla yritettiin aikanaan pitää maahanmuuttoon liittyvää keskustelua poissa julkisuudesta tunnetuin seurauksin.


Mainitsit Kevät Nousiaisen, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kevät_Nousiainen
Arveletko että hän on käsitellyt Malmin väitöskirjaa "an sich" vai onko mielestäsi hänen taustallaan naistutkimuksen alalla ja sitoutumisessaan feministiseen ideologiaan merkitystä asiassa?

Nousiaisen kommenteista http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/38899-kevat-nousiaisen-arvio-malmin-vaitoskirjasta

Pasi Malmi maaliskuussa 2011 http://feministienvuoro.wordpress.com/2011/03/31/vieraan-vuoro-pasi-malmi-amp-feministien-vuoron-kommentti/

Tuossa Malmin kirjoituksessa on mielenkiintoista keskustelua.

2-4-6-8 Motorway kirjoitti:

Jos sinulla on jotakin sanottavaa itse asiasta niin ole hyvä ja sano se. Henkilöihin kohdistuva "keskustelu" edistää lähinnä stereotypioiden ylläpitoa - tässä tapauksessa stereotypian ollessa naisliikkeen suunnalla tapahtuva itkupotkuraivari kun esitetään vääriä mielipiteitä.

Tämäkin keskustelun haara on lähinnä tuonut julki ajatuksen siitä, että ilman riittävää taustaa sukupuolentutkimuksesta (joka siis on oikeammalta nimeltään edelleen naistutkimusta) ei palstalla pitäisi anonyymistikään ilmaista mielipiteitä. Samanlaisella retoriikalla yritettiin aikanaan pitää maahanmuuttoon liittyvää keskustelua poissa julkisuudesta tunnetuin seurauksin.


Mainitsit Kevät Nousiaisen, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kevät_Nousiainen
Arveletko että hän on käsitellyt Malmin väitöskirjaa "an sich" vai onko mielestäsi hänen taustallaan naistutkimuksen alalla ja sitoutumisessaan feministiseen ideologiaan merkitystä asiassa?

Nousiaisen kommenteista http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/38899-kevat-nousiaisen-arvio-malmin-vaitoskirjasta

Pasi Malmi maaliskuussa 2011 http://feministienvuoro.wordpress.com/2011/03/31/vieraan-vuoro-pasi-malmi-amp-feministien-vuoron-kommentti/

Tuossa Malmin kirjoituksessa on mielenkiintoista keskustelua.

Lue lisää

naistutkimus ja sukupuolentutkimus yhteiskuntatieteinä ovat sen kaltaisia, että niiden tuloksiin ja löydöksiin joutuu väkisinkin ottamaan kantaa perusruohonjuuritasolla. ne eivät ole mielestäni eksaktia, asiantuntijuudesta riippuvaisia, "salatieteitä tai rakettitutkimusta, vaan yleisesti jaettavaa tietoutta. ja siten ne altistuvat helposti eri tasoiselle kansalaiskritiikille.

sinänsä siis ymmärrän nimimerkki "wedn":n närkästyksen,- kansalaiskritiikki tieteen tuloksia kohtaan voi olla osin kansalaistietämättömyyttä ja harhaluuloa. kuitenkin, väittäisin olevani naistutkimuksen osalta melko hyvin ajan tasalla ja siten kykenevä esittämään valikoituja mielipiteitä.

mitä tulee tuohon alkuperäiseen postaukseen, niin käsittääkseni laasasen väitöskirjan aiheena olisi miesten kokema sukupuolisyrjintä ja tasa-arvotematiikka sen suhteen. malmin väitöskirja toi jo suurelta osin yleiseen tietoisuuteen tätä puolta yhteiskunnastamme ja koska suuria mullistuksia ei sen jälkeen sukupuolijärjestelmässä ole tapahtunut, joutuu laasanenkin ehkä etsimään uuden näkökulman tutkimukselleen. siitä johtuu viivästys väikkärin teolle.

tämä laasasen-malli ( ns. airoton kirkkovene ) kuvaa olemassaolevaa ja osin mennyttä tilannetta. futuurissa tuloerot kapenevat, jo nyt monilla aloilla naiset tienaavat bruttotuloina miehiä enemmän.

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75813-markkina-arvon-ja-tason-ero

manna gryn kirjoitti:

tämä laasasen-malli ( ns. airoton kirkkovene ) kuvaa olemassaolevaa ja osin mennyttä tilannetta. futuurissa tuloerot kapenevat, jo nyt monilla aloilla naiset tienaavat bruttotuloina miehiä enemmän.

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75813-markkina-arvon-ja-tason-ero

Lue lisää

En ymmärtänyt tuon taivaallista laasas-linkistä. Miten herra on kyseiset makkina-arvot sun muut numeeriset arvot tempaissut? Lonkalta, mutuna?

Futuurissa varmaan sukupuolten tuloerot kapenevat, niin on käynyt vuosikymmen vuosikymmeneltä hissukseen. Todella hissukseen. Silti voidaan yhä puhua naisten 80 sentistä ja miesten eurosta, ja suurin selittävä tekijä naisten työmarkkina-arvon alempaan tasoon on ns. perinteinen naisten rooli perheen puolesta itsensä "uhraavana". Tämä vinouttava rakenne olisi oikeudenmukaisesti korjattavissa, mutta niin ei tehdä. Naiset ovat näin kätevästi halvempaa työvoimaa ja ilmaista työvoimaa perheissä. Tuetaan miesten uraa, miehen ja lasten on kiva olla sellaisessa perheessä, missä nainen tekee ja hoivaa ja muut vapautuvat kehittämään itseään ja mahdollisuuksiaan.

naismaisteri kirjoitti:

En ymmärtänyt tuon taivaallista laasas-linkistä. Miten herra on kyseiset makkina-arvot sun muut numeeriset arvot tempaissut? Lonkalta, mutuna?

Futuurissa varmaan sukupuolten tuloerot kapenevat, niin on käynyt vuosikymmen vuosikymmeneltä hissukseen. Todella hissukseen. Silti voidaan yhä puhua naisten 80 sentistä ja miesten eurosta, ja suurin selittävä tekijä naisten työmarkkina-arvon alempaan tasoon on ns. perinteinen naisten rooli perheen puolesta itsensä "uhraavana". Tämä vinouttava rakenne olisi oikeudenmukaisesti korjattavissa, mutta niin ei tehdä. Naiset ovat näin kätevästi halvempaa työvoimaa ja ilmaista työvoimaa perheissä. Tuetaan miesten uraa, miehen ja lasten on kiva olla sellaisessa perheessä, missä nainen tekee ja hoivaa ja muut vapautuvat kehittämään itseään ja mahdollisuuksiaan.

Lue lisää

kaikki eivät näe asiaa pysyvänä olotilana, konsensushenkiset miesasiamiehet ja me profeministit ymmärrämme hyvin perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta aiheutuvan tulonjakovinouman muodostumisen ja olemme jo pidempään olleet muutoshalukkaita asian saattamiseksi hieman tasa-arvoisemmalle tolalle.

yhteiskunnassa vallitsee silti edelleen voimakas konservatismi ja jopa kristilliseen perintöön lukeutuva ahdasmielisyys, mikä näkyy eduskuntaryhmien työskentelyssäkin ja yksittäisten kansanedustajien kannanotoissa. alkukesästä eduskuntatyöskentelyä on leimannut kiistely yleisen avioliittolain ( ns. sukupuolineutraalin avioliittolain ) eteenpäin viemisestä. lähes puolet kansanedustajista vastustaa kuitenkin tätäkin itsestäänselvänä pidettävää uudistusta. luonnollistetuilla sukupuolirooleilla näyttää siis edellen olevan vahva merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

manna gryn kirjoitti:

kaikki eivät näe asiaa pysyvänä olotilana, konsensushenkiset miesasiamiehet ja me profeministit ymmärrämme hyvin perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta aiheutuvan tulonjakovinouman muodostumisen ja olemme jo pidempään olleet muutoshalukkaita asian saattamiseksi hieman tasa-arvoisemmalle tolalle.

yhteiskunnassa vallitsee silti edelleen voimakas konservatismi ja jopa kristilliseen perintöön lukeutuva ahdasmielisyys, mikä näkyy eduskuntaryhmien työskentelyssäkin ja yksittäisten kansanedustajien kannanotoissa. alkukesästä eduskuntatyöskentelyä on leimannut kiistely yleisen avioliittolain ( ns. sukupuolineutraalin avioliittolain ) eteenpäin viemisestä. lähes puolet kansanedustajista vastustaa kuitenkin tätäkin itsestäänselvänä pidettävää uudistusta. luonnollistetuilla sukupuolirooleilla näyttää siis edellen olevan vahva merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Lue lisää

Näin on. Suomi on pohjoismaisen avoimen demokratian ja itäisen bysanttisen autoritaarisen kulttuurin välissä oleva "agraariseen turvenuijamaiseen vanhoillisuuteen" jumittunut yhteiskunta, jolla on moderni infra ja modernit ajatukset ja tieto käytettävissä. Mutta niitä ei käytetä kuin osin, melkoinen osa kansasta laahaa parikymmentä vuotta henkisesti perässä muista pohjoismaista.

Missään muussa kehittyneessä eurooppalaisessa maassa ei maatalous ja siitä elantonsa saavat ole yhteiskunnassa vastaavan ensisijaisen priorisoinnin kohteina kuin meillä, ja vaikka agraariset ammatit ovat lukumääräisesti väistymässä, poliittisesti ja tunteellisesti melkein puolet suomalaisista on kiinni maalaisjuurissaan. Olen aina ihmetellyt, miten niin vanhakantainen puolue kuin Kepu on EU:ssa liberaalien blokissa. Suoranainen paradoksi.

Kepun ja Kokoomuksen änkyräsiivet ovat näkyvimmät edistyksen vastustajat. Ja nykyään on mainittava myös persut. Vaikka viime mainittuja viimeksi äänestinkin, protestoin tuhlurimaitten tolkutonta avustamista ja sosiaaliturvapaikkaoleskelijoiden helppoa vastaanottamista ja avokätistä elättämistä (vastaanotto- ja elatuskriteerit laitettava samoiksi kuin pohjoismaissa). Muslimien harrastamaa naisten alistamista ei saisi edes arvostella, sekin on kuulemma "yllyttämistä kansanryhmää vastaan". Jessus.

On mietitty. Mietin aina ennen kirjoittamista. Ansiotasoerot ovat vallitsevia miesten hyväksi jo parikymppisistä alkaen. Kaikilla aloilla (ammattiprostituutio poislukien). Heti alusta alkaen miehet vaativat parempaa palkkaa kuin naiset, se on helppoa, koska nuorten naisten oletetaan olevan paksuina ennen pitkää ja voi harmi sentään, mitäs niitä riesoja rekrytoimaan. Paitsi huonommalla palkalla, sitten kannattaa. Ja siitä lähtien ansiotasokuilu vain syvenee.

Syvenemisen ilmentymistä tilastollisesti lisää tosiasia, että yleensä pariutuvista miehet ovat joitakin vuosia vanhempia, kuin naisparinsa. Ansiotason nousu yleensä korreloi iän nousun kanssa.

Juu, mikä ettei, tavallinen työssäkäyvä, itsensä elättävä nainen voisi tosi hyvin mahdollisuuksin valita jonkun köyhemmän miespummin puolisokseen. Niitäkin on, joo. Ei paljon kyllä innosta, innostaisiko vastaava tilanne miehiäkään? Mies voi sentään valita huomattavasti luottavaisemmin laajasta köyhemmästä naisjoukosta kunnollisia naisia, niitä on pilvin pimein.

naismaisteri kirjoitti:

On mietitty. Mietin aina ennen kirjoittamista. Ansiotasoerot ovat vallitsevia miesten hyväksi jo parikymppisistä alkaen. Kaikilla aloilla (ammattiprostituutio poislukien). Heti alusta alkaen miehet vaativat parempaa palkkaa kuin naiset, se on helppoa, koska nuorten naisten oletetaan olevan paksuina ennen pitkää ja voi harmi sentään, mitäs niitä riesoja rekrytoimaan. Paitsi huonommalla palkalla, sitten kannattaa. Ja siitä lähtien ansiotasokuilu vain syvenee.

Syvenemisen ilmentymistä tilastollisesti lisää tosiasia, että yleensä pariutuvista miehet ovat joitakin vuosia vanhempia, kuin naisparinsa. Ansiotason nousu yleensä korreloi iän nousun kanssa.

Juu, mikä ettei, tavallinen työssäkäyvä, itsensä elättävä nainen voisi tosi hyvin mahdollisuuksin valita jonkun köyhemmän miespummin puolisokseen. Niitäkin on, joo. Ei paljon kyllä innosta, innostaisiko vastaava tilanne miehiäkään? Mies voi sentään valita huomattavasti luottavaisemmin laajasta köyhemmästä naisjoukosta kunnollisia naisia, niitä on pilvin pimein.

Lue lisää

sekaisin ;)

Teen sinulle graafin, joka kuvaa naimaikäisten miesten ja naisten varallisuusjakaumaa (jos se nyt näkyy oikein). M=mies, N=nainen.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
MM M M M MM MMM M M M M M M M
N N NN NN NN NNN N N NNN NN N N

Miten varallisuus vaikuttaa noin tilastoteknisesti parin valintaan = ei käytännössä mitenkään. Käytännössä naisen olisi vielä helpompi valita kumppanikseen itseään varattomampi mies.

Nainen on rakkauden valinnoissakin aikamoinen materialisti.

Nyt menee vellit kirjoitti:

sekaisin ;)

Teen sinulle graafin, joka kuvaa naimaikäisten miesten ja naisten varallisuusjakaumaa (jos se nyt näkyy oikein). M=mies, N=nainen.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
MM M M M MM MMM M M M M M M M
N N NN NN NN NNN N N NNN NN N N

Miten varallisuus vaikuttaa noin tilastoteknisesti parin valintaan = ei käytännössä mitenkään. Käytännössä naisen olisi vielä helpompi valita kumppanikseen itseään varattomampi mies.

Nainen on rakkauden valinnoissakin aikamoinen materialisti.

Lue lisää

Mitkä vellit? En saa graafista mitään tolkkua. Laasanenhan se väittää varallisuuden vaikuttavan parin valintaan, minä vain totesin, että tilastollisesti on paljon todennäköisempää nyky yhteiskunnassamme se, että vaimojen ansiotasot ovat alempia kuin miesten, koska naisten ansiotasot ovat keskimäärin järestään alempia kuin miesten. Kaikkien vakavasti otettavien tutkijoiden ja tutkimusten vahvistama ja todennettu tosiasia.

Käytät ilmaisua "helpompi". No, voisin kuvitella (ilman tutkimuksiakin), että jos naisella on vaikeuksia löytää mieskumppania syystä tai toisesta, niin tosi varakas saa nopsaan (eli helposti) ostettua itselleen kertakäyttöisen tai sopimuksen mukaan pitempikäyttöisenkin miehen. Ihan samoin, kuin varakas mies naisen ostaessaan. Mutta ei kai Laasanenkaan ihan tällaista tarkoittanut?

Rakkaus/mieltymys ja materialismi voivat käydä käsi kädessä. Luullakseni se olisi onnekasta ja suotavaa. Aika tavallistakin, ainakin minä pidän enemmän ihmisistä, jotka ovat kunnollisia, siistejä, normaalin kohteliaita, ja nämä tällaiset yleensä pitävät taloutensakin kunnossa. Spurguja ja siipeilijöitä useimmat vaistomaisesti karttavat. Paitsi jos todella sokea rakkaus iskee.