On tunnettu tosiasia miten valkoiset ampuivat Tampereen työläiskaupunginosan Tammelan tulimereksi ennen hyökkäystään. Seli-selinä on tarjottu, että se oli sotilaallisesti välttämätön toimenpide.
Miksiköhän saksalaiset eivät tehneet samaa temppua Helsingissä, ampuneet sen osia tuleen ennen hyökkäystään? Ehkä se meni niin, että saksalaiset eivät vain osanneet sotia eivätkä tienneet valkoisten lailla, että kaupunki pitää ennen sen valtaamista ampua maan tasalle. Olisivat tarvinneet valkoisilta kurssitusta ennen hyökkäystään sillä eiväthän ne onnettomat tunarit älynneet tuhota muitakaan valtaamiaan kaupunkeja. Valkoiset olisivat kyllä älynneet.
Onneksi valkoiset sotivat kuten Venäjän armeija toisessa Tsetsenian sodassa, tykkituli vaan kaupunkiin ennen kuin sinne hyökätään. Ollaan siitä kiitollisia.
Miksiköhän saksalaiset eivät tehneet samaa temppua Helsingissä, ampuneet sen osia tuleen ennen hyökkäystään? Ehkä se meni niin, että saksalaiset eivät vain osanneet sotia eivätkä tienneet valkoisten lailla, että kaupunki pitää ennen sen valtaamista ampua maan tasalle. Olisivat tarvinneet valkoisilta kurssitusta ennen hyökkäystään sillä eiväthän ne onnettomat tunarit älynneet tuhota muitakaan valtaamiaan kaupunkeja. Valkoiset olisivat kyllä älynneet.
Onneksi valkoiset sotivat kuten Venäjän armeija toisessa Tsetsenian sodassa, tykkituli vaan kaupunkiin ennen kuin sinne hyökätään. Ollaan siitä kiitollisia.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kova on into toistella noita pötypuheita.
Tampereella oli hyökkääjän edessä linnoitettu kaupunki ja vahva puolustus. Nopeaa valtausta yritettiin, mutta se torjuttiin.
Puolustus voitiin murtaa vain tykistöllä. Tulivalmistelut kohdistettiin vastarintapesäkkeisiin. Ne olivat kivirakennuksissa. Tietysti läheisiä puisia rakennuksia syttyi tuleen. Se oli mahdotonta estää.
Helsingissä ei järjestelmällistä puolustusta ollut juuri lainkaan. Siellä missä oli, ammuttiin myös tykeillä.
Tosin saksalaisilla oli vain vähän tykkejä ja vielä vähemmän ammuksia.
Puurakennuksia paloi kuten Tampereellakin, mutta Helsinki oli jo paljolti kivikylä. Siksi tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi. Myös taistelut olivat lyhyitä ja melko vähäisiä.
Kyseessä oli siis kaksi täysin erilaista taistelua. Se menee punastallarien ymmärryksen yli. Kyvyt riittävät vain valeiden tyrkyttämiseen.
Mikään mitä tuossa lätiset ei pidä paikkaansa. Näkee, että et ole yhtään perehtynyt Tampereen valtaukseen tai sitten vain valehtelet. Kerro kumpaako linjaa edustat.
hölynpölyä. Olen kertonut historian tutkimuksen osoittamat faktat kummastakin taistelusta.
Kumoa ne,jos pystyt.
Esimerkiksi Jussi T. Lappalainen: Punakaartin sota 1-2.
Sisällissodan Pikku Jättiläinen.
Hannula: Suomen vapaussodan historia.
,,,,Helsingissä ei järjestelmällistä puolustusta ollut juuri lainkaan. ,,,,
Valehtelet oikein kaksin käsin. Pitkänsillan pohjoispuoli eli Helsingin työläiskaupunginosat oli piiiritettyinä ja niitä saksalainen valtasi kaksi päivää eli käytiin kovat tappelut. Alue oli puutaloja sillä työväki ei asunut kivitaloissa mutta sitä ei kuitenkaan poltettu maan tasalle kuten Tammela. Puhuisit sinäkin lapsi totta edes yhtenä päivänä.
,,,,Tietysti läheisiä puisia rakennuksia syttyi tuleen.,,,,
Räikeimpiä valeita mitä näkee. Katso jostain kuvia Tammelasta taistelujen jälkeen niin näet, että kyse ei ole tuosta mitä valehtelet. Koko Tammela on maan tasalla, ihan riiippumatta siitä onko lähimaillakaan kivitaloja. Se oli järjestelmällinen tuhotyö n. 30 tykin voimin. Harkittu ja tietoinen kosto punaiselle Tammelalle ja punaiselle Tampereelle.
läpäisivät punaisten pääpuolustuslinjan 11.4. mitättömän pienin tappioin. Keskikaupungilla tapeltiin enemmän ja rakennuksia syttyi tuleen.
Puolustajia olii Helsingissä noin 1 500 ja Tampereella 12 000.
Pääosa kaupungista vallattiin 12. päivä. Seuraavana päivänä taisteltiin lähinnä Pitkänsillan pohjoispuolella.Siellä syntyi suuria tuhoja.
Myös esimerkiksi keskustan monet rakennukset kärsivät pahoja vaurioita.
Taistelua nopeutti myös Helsingin suojeluskunta, jolla oli aseita piilotettuina.
Tammelan tuhosi tulipalot taistelun seurauksena, ei tykistö.
koska siellä oli asepesäkkeitä, joita tulitettiin tykistöllä. Tietysti kranaatteja osui myös puurakennuksiin ja tulisi levisi tiheässä asutuksessa.
Ei Tammelaa tarkoituksella poltetu. Kyseessä oli sota.
Puolustajille tarjotiin antautumista moneen kertaan. Tuhot olisivat silloin jääneet pieniksi.
,,,,,Tammela paloi,koska siellä oli asepesäkkeitä, joita tulitettiin tykistöllä,,,,,,
Tammelan puutaloissa ei ollut asepesäkkeitä ihan siitä syystä koska puolustajien perheet olivat niissä sisällä. Kukaan ei vedä vihollisen tykkitulta oman perheen niskaan. Kumma kun et tätäkään tajua.
oli asepesäkkeitä. Tuon ajan tykeillä osuttiin tietysti myös puisiin naapuritaloihin. Kun yksi syttyi, levisi tuli seuraavaan jne.
Perheet eivät tietenkään olleet rakennuksissa, vaan hakeutuivat turvaan kellareihin.
Tulisuunnitelma on entisessä sota-arkistossa tallessa.
Arvasinkin jo, että avaus on korpin. Samoja valeita hän on tyrkyttänyt ennenkin. Nikki vain vaihtuu.
Käy kattomassa Helsingin kaupunginmuseossa sitä hurjaa puolustuslinjaa.Siitä on iso valokuva siellä. Pitkän sillan poikki oli barrikaadiksi ssatu pari soutuvenettä. Ei oikein kovin vakuuttavaa.
Täytyy olla kyllä aika vähän tietoa jos kutsuu vuoden 1918 Tamperetta "vahvasti linnoitetuksi". Mitenkä huolto. Ilmeisesti lääkkeitä ja muonaa oli asiantuntija älykön mielestä motista huolimatta.
,,,,,vaan hakeutuivat turvaan kellareihin.,,,,
Vaan missäs ne kellarit olivat ellei rakennuksissa? Ei ole kuule kivaa istua kellarissa jos talo palaa yläpuolella poroksi. Siellä kuule kuolee, joko savukaasuihin tai hapen loppumiseen tai paistuu kuin uunissa. Eikä sen ajan Tammelan taloissa välttämättä edes ollut kellareita, ei ainakaan tykin ammuksen kestäviä.
Porvari levitti espanjantautia Tampereella tahallaan.
Tammelan tuho oli toisaalta osa sitä terrorisotaa jota valkoiset kävivät sekä Punakaarteja että työläissiviilejä vastaan. Näytettiin myös esimerkkiä miten jatkossa tulee tapahtumaan kaupunkien työläisosille jos kaupunkia yritetään puolustaa. Tammelaa ammuttiin järjestelmällisesti tykistöllä ennen hyökkäystä. Valkoiset hyökkäsivät vasta sitten kun Tammela jo paloi kokonaan. Palaminen piti varmistaa jo ennen hyökkäystä.
Kyllä 1. MS:ssa vallattiin paljonkin kaupunkeja mutta ei niistä tuhottu järjestelmällisesti köyhälistön puurakennuksia. Tietenkin Keski-Euroopassa puutaloja oli vähemmän kuin meillä mutta silti.
Pitkänsillan pohjoispuolella tapeltiin kaksi päivää mutta saku ei ampunut sitä aluetta tuleen ennen hyökkäystä. Jokunen talo paloi mutta palo ei leviä talvella kun katoilla on vielä lunta.
"Tammelaa ammuttiin järjestelmällisesti tykistöllä ennen hyökkäystä. "
Tammelassa oli vain muutama maali todetuissa asepesäkkeissä kivirakennuksissa.
Tietysti tulivalmistelu ammutaan ENNEN hyökkäystä. Siinä oli maaleja kaikkialla, missä oli pesäkkeitä todettu. Tammela ei ollut mitenkään keskeinen kohde edes, vaan keskikaupunki ja linnoitetut asemat.
,,,,Tammela ei ollut mitenkään keskeinen kohde edes, vaan keskikaupunki ja linnoitetut asemat.,,,,,
Siinäpä se ja kuitenkin se tuhottiin kivijalkoja myöten. Tuhoamiselle ei ollut sotilaallista tarvetta. Puutalojen takia se ei sopinut puolustukseen ja vähät kivitalot olivat aivan liian harvassa ollakseen tehokkaita puolustusasemia.
Oikeastaan koko Tampereen hyökkäykselle ei ollut tarvetta. Ruokaa riitti punikeilla vain viikoksi ja tietäen niiden johtajat ne olisi motilla antautuneet. Puna-Armeija muodostettiin vasta helmikuussa 1918 ja Venäjällä riehui sisällissota joten uhkaa siltä suunnaltakaan ei ollut.
Kysyt, "miksi Helsinkiä tuhottu 1918"
Vastaus on, että tottakai sitä tuhottiin, koska käynnissä oli sota.
Käytä parempaa suomea kirjoituksiisi.
Tämän sankarin mielestä se olisi ilmeisesti pitännyt pistää tykistöllä muussiksi Volga Krimi tyylillä.
Kaupunkisodassa valloitetaan talo talolta. Vihollinen ei antaudu kaupunkisodissa vaan taistelee viimeiseen hengenvetoon saakka. Kerrostaloissa olevia Tarkka,ampujia on lähes mahdoton pysäyttää kuin ampumalla koko kerrostalo paskaksi.
Otin kantaa ap:n huonoon suomenkieleen, en tuhojen määrään tai laatuun.
Mitä tarkka-ampujia. Punaisten aseistus oli täysin puutteellista. Saat tilanteen kuulostamaan ihan kuin koko Helsinki olisi ollut latvialaisten eliittijoukkojen linnoittama.
Saksalaisten tulo pelasti eteläisen Suomen totaalituholta. Raivopäiset valkoiset olisivat Tampereen jälkeen edenneet kuin Venäjän armeija Tsetseeniassa. Kaikkien taajamien työläisalueet maan tasalle. Saksalaiset osasivat sotia käyttämättä tykistöä turhaan, sillä kranaatit maksavat suurvallallekin eikä niitä ole rajattomasti. Valkoisilla ehkä oli rajattomat varastot, saatu Pohjanmaan venäläisiltä ja Ruotsista. Niitä olisi käytetty kans'.
Svinhuvudin hallitus tiesi tämän ja siksikin pyysi Saksaa apuun, säästääkseen maan hunnilauman hävitysraivolta.
Eipäs vaan suomalaisten valkoisten kyky katkaista Petrogradin mahdollisuus huoltaa punaisia pelasti ei ainoastaan Etelän vaan koko Suomen.
Totta on se, että saksalaisten tulo vähensi Etelä-Suomen hävitystä. Punikeille tuli niin kiire paeta, että kaikkea suunniteltua tuhoa ei ehditty tehdä.
Diktaattori Manner käski peräytyviä punaisia tuhoamaan kaiken lähtiessään. Kehoitusta noudatettiin mm. tuhomalla elintarvikevarastoja ja liikenneyhteyksiä. Muutenkin harjoitettiin laajamittaista rosvoamista ja omaisuuden ryöstöjä, jopa pankkeja tyhjennettiin.
Koko Vammalan kauppala ja lukuisia kyliä poltettiin pakenevine punaisten toimin.. Satoja valkoisia vankeja murhattiin. Samoin ammuttiin kymmenittäin punakaartista kieltäytyneitä.
Eurajoella ihmiset teljettiin kellareihin ja talot sytytettiin palamaan. Onneksi valkoiset joukot ehtivät hätiin pelastamaan ihmiset joukkomurhalta. Monin paikoin murhapoltot kyettiin toteuttamaan.
"Saksalaiset osasivat sotia käyttämättä tykistöä turhaan, sillä kranaatit maksavat suurvallallekin eikä niitä ole rajattomasti. Valkoisilla ehkä oli rajattomat varastot, saatu Pohjanmaan venäläisiltä ja Ruotsista. Niitä olisi käytetty kans'."
Paksua valetta oikein korpin mitalla. Saksalaisilla oli vain vähän tykistöä. Esimerkiksi Helsingin valtauksessa punaisten vastarinta oli niin heikkoa, ettei tykistöä juuri tarvittu. Toisaalta sitä käytettiin tehokkaasti Lahden seudulla.
Hallituksen joukot saivat pääosan ammuksistaan Saksasta. Tosin ne olivat alkujaan venäläistä sotasaalista. Ruotsista ei tullut juuri mitään.
Muutenkin Korppi osoittaa tunnetut kykynsä kääntää totuus päälaelleen. Hänellä tosin on kovia kilpailijoita tässä punastallarien valehtelukisassa.
Valkoisten tykistö alkoi hyökkäyspäivän aamuna tulittaa Tamperetta jo klo 02:15 eli täysin pimeässä. On selvää, että sen ajan kalustolla ei ollut puhettakaan ampua kaaritulella pilkkosen pimeässä tiettyjä rakennuksia vaan tulitus oli täysin hehtaaritulta missä maalina oli kokonainen kaupunginosa eli juuri Tammela. Muut selittelyt ovat turhia ja tuollainen tuhoammunta oli samoin sekin täysin turhaa sotilaallisesti. Ainoa mitä se palveli oli työläissiviiiväestön terrorisointi ja tuhoaminen.
Tampereella oli taisteltu viikko. Tykistön maalit oli laskettu ja tarkistusammuttu etukäteen moneen kertaan. Kranaatti lentää pimeässä täsmälleen samlla tavalla kuin valoisassa.
Tammelassa oli vain muutama maali varustetuissa kivirakennuksissa. Tammelan tuhosi tulipalo, ei tykistötuli.
Korppi-parka vain jatkaa valehtelua. Mikset perehdy Tampereen tai Hlesingin taisteluihin, vaan keksit aina uusia valeita.
,,,,,Tammelan tuhosi tulipalo, ei tykistötuli.,,,,
Ja se paloko syttyi ihan itsekseen, vai? Tulipalo syttyi tykistötulella. Tammelan tuho oli siis tuhopoltto sanan karseimmassa merkityksessä. Jos olisi ammuttu vain Tammelan ihan muutamaa kivitaloa niin vain ne olisivat tuhoutuneet mutta puu-Tammela säästynyt. Lapsikin sen tajuaa sillä kivitaloissa ei riehunut tulipaloja, jotka olisivat voineet levitä.
sotaa, syttyy tulipaloja. Sitä ei mikään estä. Näin kävi Tampereella ja monessa muussakin paikassa ja käy edelleen.
Kun yksikin palo syttyy, se leviää tiheässä puuasutuksessa.
Tammelan tuhonkin todelliset syypäät ovat kapinan aloittajat. Se jää punastallareilta aina kertomatta.
Kummat sotajoukot olivat tehokkaampia, ruotsalaiset Tampereella vai saksalaiset Helsingissä?,
Tamperella pari komppaniaa vapaaehtoisia. Niillä ei ollut juuri merkitystä.
Helsinkiin hyökkäsi Itämeren divisioonan päävoimat noin 8 000
miestä laivaston tukemana. Ylivoima oli puolustajiin nähden viisinkertainen ynnä laatuero päälle,
,,,,,Kun yksikin palo syttyy, se leviää tiheässä puuasutuksessa,,,,,
Kun itä-Karjalaa vallattiin kuumana hellekesänä -41 niin vallattiin useitakin puutalokyliä. Osa kylän taloista tai kaupungin puutaloalueista saattoi palaa mutta ei niin tyystin kuin Tammela. Ja kuitenkin tykkituli kesällä -41 oli ihan toista luokkaa kuin Treen valtauksessa -18.
Saksalaiset olivat hyvin ruokittuja ja huollettuja. Laadusta siinä ei ollut kysymys. Mitä siihen tulee että aiheuttivatko latvialaisille kommunisteille raskaita tappioita niin mitäs sitten. Voi olla että isommalla porukalla ja vahvemmalla laivastolla olisivat Pietarin tuhonneet. Saksalaisilla kaatui kyllä itselläänkin kokonaisuudessa ainakin 5000 ukkoa Suomen ja Baltian seikkailuissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Saksa ja Neuvosto-Venäjä olivat solmineet rauhan maaliskuun alussa Brest-Litovskissa.
Siihen perustui sakujen toiminta 1918.
Eivät he olleet Pietariin menossa, vaan valmistelivat Suomessa bolsujen kanssa yhteistä toimintaa Jäämeren rannikolle. Se lysähti elokuussa länsirintaman romahdukseen.Joukkoja alettiin viedä pois Suomesta.
Vapaajoukkojen toiminta Baltiassa sodan jälkeen oli täysin eri asia.
Puutaloalueiden polttaminen auttoi puolustajaa enemmän kuin hyökkääjää, silti ne poltettiin vihan raivossa.
Puutalot paloivat tykistötulen seurauksena.
Mihin väite perustuu? Kun puutalot paloivat niin punaisilta meni alta pois suojaavat rakennukset ja oli taisteltava avomaastossa. Kun hyökkääjällä oli ylivoima niin rakennusten palo hyödytti hyökkääjää!