Kannabisnikkari whitney houston on kuollut kannabikseen

No niin! vai ei ole kannabis vaarallista! Miksi ei sitten pelastanut Whitneytä, on sanonut, että tykkää kannabiksesta ja näin siinä sitten kävi.

Melko tuttu juttu, miten kävikään Bob Marleylle ja Sid Vicioukselle?

Miksi nyt ei todella julkaista tutkimuksia siitä, miten vaarallista kannabis on?

Olen vuosikymmeniä kantanut sielussani poltetta tämän asia vuoksi! Minua ei kuunnella, olen kirjoitellut lehtiin ja verkkoforumeihin asian tiimoilta. Mutta ei mitään, ei palkintoa ei kunniamainintaa ei edes mitään tunnustusta tästä kaikesta. Olenko tehnyt turhaa työtä? Nyt sitten vielä ihan tosissaan puhutaan, että pitäisikö kannabis julkaista laillisena! Miksi minua ei kuunnella, tiedän olevani oikeassa (kuten lähes aina olen), mutta tämä raaka ja nautinnonhaluinen maailma ei ole minun ajatuksille vielä valmis. Saan voimaa siitä, että itse tiedän tekeväni oikean moraalin mukaan. Olen tallentanut kirjoituksiani ja aina niitä lueskellessani tulen ylpeäksi. Tuntuu niin epätodelliselta huomata olevansa hyvä ihminen tässä sairaassa maailmassa. Maailmassa, jossa niin harva ansaitsis elää. Minä olen taistellut saavuttaakseni tämän aseman. Olen kiitollinen talvisodan veteraaneille ja heidän sissiretkilleen, Kekkoselle ja monelle muulle minun veroiselle suurmiehelle.

Nyt vain on tehtävä vieläkin selvemmäksi se asia, että kannabis tappaa. Kaikenlainen nautinto vie ennenaikaiseen hautaan ja orjuuttaa ihmisen. Miksi niin harva on saanut vapaan miehen mielen, miksi niin moni haluaa vain tuhota itsensä ja toisensa. Tosin kun on valintansa tehnyt, saa tuhoutuakin, kannabisnarkkarien tuhoamisesta unelmoin.