4,5 % vapautettu pakkosuomesta ruotsink.kouluissa!!!

Maahanmuuttajaoppilaat on vapautettu täysin pakkoruotsista.

Eli 3 suomenkielistä oppilasta on vapautettu pakkoruotsista 200:aa kohden?

197:lle se on pakollista..


Mutta 9 ruotsinkielistä oppilasta 200: sta on vapautettu pakkosuomesta.

Eli 191/200 ruotsinkielistä lukee pakolla suomea, mutta 9 ei lue.

Tyhjeneviin surukouluihin värvätään koko ajan enemmän täysin suomenkielisiä lapsia kielikylvetettäväksi, jotta kouluja ei lopetettaisi.

Ei kai heille tarvitse omaa kieltä vieraana kielenä opettaa.

On eriarvoista, että pakkosuomesta saa vapautuksen 4,5% ruotsinkielisistä, mutta suomenkielisistä vain 1,4 % vapautetaan pakkoruotsista. Ero on suuri.

On kyllä todella eriarvoisia nuo rosentit. Toisessa on räntättynä 4,5% rosenttia ja toisessa ainoastaan 1,4% rosenttia. Nuo rosentit ovat varmasti laskettu joistakin opiskelijamääristä (ihmisiä) ja persujen mukaan Suomessa on lähes 100 rosenttia suomenkileisiä, niin tuo pienempi rosentti tarkoittanee paljon suurempaa joukkoa ihmisisä kuin tuo suurempi rosentti. Ja nyt kun vapautuksen saakin suurempi joukko ihmisiä, joita on pienempi rosentti, persut lienevät tyytyväisiä. Varsinkin kun suuremmassa rosentissa on pieni joukko mamuja mukana saamasa vapautusta ruotsista.

Peruskoululaisista ne on laskettu ja OPH.fin. sivulta on tieto.

Eli ruotsinkielisiä vapautetaan enemmän pakkosuomesta kuin suomenkielisiä pakkoruotsista.


Selityksiä pitäsi alkaa tulla.


Miten ruotsinkieline menee pakon porsaanreiästä helpommin kuin suomenkielinen?

"Eli: ruotsia luki suomenkielisissä kouluissa pakolla v. 2001 98,8 % kaikista oppilasta."

Eikö meillä ole pakkomatematiikkaa? Vai onko kyseessä pakonomainen nettifennoilu?

"V. 2001 A1 suomi)88,9 %, (A2suomi)7 % ja (B1 suomi eli pakkosuomi) 1.0%"

Taas meni metsään. Mistä näitä "erikoisosaajia" sikiää?

"Jopa 4,5 % ruotsinkielisistä on siten vapautettu pakkosuomesta v. 2007!"

Ruotsinkielisissä koluissa on jopa liian korkea osuus yksikielisiä suomenkielisiä. Näiden saattaa ollla hyvä jättää väliin pakkosuomen ja keksittyä opetuskielen oppimiseen paremmin ettei koko luokan kehitys kärsisi.

Eikö olekin ihanaa kuulua vähemmistöön??

Moniko peruskoululainen on vapautettu pakkomatematiikasta?

Missä ja millainen on se porsaanreikä, josta nuo 4,5% menivät, ohi pakkosuomen?

Kysyttiin, miten ruotsinkieliset ovat saaneet vapautuksen pakkosuomesta?

Aloittaja on melkoinen torvi, aloittaa kaksi ketjua samasta aiheesta ja vastaa itselleen!

Maahanmuuttajat vapautettu pakkoruotsista

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11264727

Maahanmuuttajat voivat nyt hakea Helsingin kaupungille töihin, ilman että joutuisivat esittämään pakkoruotsin suoritustodistuksen.
Kaupunki ei tarkista kieliitaitoa. Tämä on uusi sääntö, uutisoitiin tänään.
pakkorutoistositus on siten arvoton, koska sitä ei enää vaadita Helsingin kaupungille pyrittäessä.

Älä puhuu pas.kaa. Helsinki ei muuta mitään pakkoruotsivaatimuksia.

http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/kokeilee-nimetonta-maanhakua


Helsingin kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakua
12.02.13




Helsingin kaupunki kokeilee rekrytoinnissaan nimetöntä työnhakua. Sen tavoitteena on, että rekrytoinnissa huomio kiinnitetään erityisesti juuri hakijan osaamiseen ja työkokemukseen. Nimetöntä työnhakua pilotoidaan nuorisoasiainkeskuksessa.

Helsingin kaupunki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista monimuotoisuutta. Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.

Nimetön työnhakuprosessi ulottuu ainoastaan haastatteluun asti. Valitsija saa ennen työhaastattelua tietoonsa siis vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen. Hakijan muut henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet suhteessa työtehtävään arvioidaan haastattelussa ja mahdollisesti suosittelijoita kuulemalla.

Peruskoulu on jo muuttanut kielivaatimuksia mamujen kohdalla; heidän ei tarvitse lukea pakkoruotsia.
Ja siitähän seuraa, että heiltä ei myöskään vaadita pakkoruotsitodistusta työhönhaussa.
Pakkoruotsia osaamaton mamu saa peruskoulun päättötodistuksen ja töitä, vaikka ei osaa pakkoruotsia.

Suomenkieliseltä vaaditaan peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi istumista 3 vuotta pakkoruotsitunneilla. Ja töitä ei tule jollei ole sitä todistusta.

Myös Vaasa ilmoitti tänään, että se ei sairaalassaan enää vaadi ulkolaiselta työvoimalta sekä suomen että ruotsin taitoja.
Mamu saa tehdä töitä sekä helsingissä että Vaasassa illman pakkoruotsin opintoja.

Astrid Thors vaahtosi kyselytunnilla, että Helsingissä alkaa nyt hyvä rekrytointi, ettei kysytä kansalllisuutta eikä kieltä.
Ihalainen kans kehui, mutta sitten Halla-aho sanoi, että ei se malli ole esim. Hollannissa auttanut ja toiminut. Ja lisäsi, että eivät maahanmuuttajat siksi pääse töihin, että heitä ei haluttaisi ottaa, vaan siksi, että heillä ei ole niitä taitoja, joita niihin työtehtäviin tarvittaisiin.
Silloin Yle:n toimittaja alkoi puhua päälle.


Eli ei somali voi alkaa Kauklahden palopäälliköksi.
Se ei ole syrjintää vaan asia, joka on tosiasia.

Sakari Hankamäki:

"...Syypäitä pääkaupunkiseudulla vallitsevaan asuntokurjuuteen ja hintahelvettiin ovat suurimmaksi osaksi maahanmuuttajat. Heidän takiaan asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousset pilviin, ja on syntynyt kulttuurieroista johtuvia konflikteja. He luovat sitä hillitöntä ylikysyntää, johon maamme voimavarat eivät riitä vastaamaan, ja lopulta suomalaiset itse pakotetaan asumaan keskitysleirejä muistuttavassa tilanahtaudessa. Häikäilemätöntä onkin se sosiaaliporno, jonka mukaisesti Helsingin kaupunki oikein toivoo köyhien ja huonosti verotuloja tuottavien suomalaisten kaikkoavan ympäristökuntiin. Jostakin ideologisesta syystä kaupunki haluaa vaihtaa kantaväestöön kuuluvat köyhänsä ulkomaalaisiin köyhiin.

Etua maahanmuutosta on ollut vain kiinteistösijoittamista harjoittaville kapitalisteille ja porvareille, joiden asuntojen hinnat ovat nousseet. Ulkomailta saadut esimerkit osoittavat kuitenkin, että monikulttuuristuneimmat suurkaupungit ovat myös kurjistuneimpia ja velkaantuneimpia.

Esimerkiksi Berliiniin on virrannut vuoden 1991 jälkeen väkeä eri ilmansuunnilta, ja kaupunki on slummiutunut pahasti. Asunnot maksavat keskustassakin enää vain noin kolmasosan Helsingin hinnoista. Berliini on Saksan velkaantuneimpia kaupunkeja, ja velkaa sillä on yli 60 miljardia euroa eli lähes yhtä paljon kuin Suomen valtiolla.

Toisen huonon esimerkin tarjoaa Tukholma, jossa opiskelijat joutuvat asumaan vuokrakonteissa ja opiskelija-asuntojono on kahden vuoden mittainen. Suomessa opiskelijoita majoitettiin kontteihin ensimmäistä kertaa viime syksynä.

Tätäkö pääkaupunkiseudulla asuvat suomalaiset haluavat? Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle saapuu myös suomalaisia maaltamuuttajia, mutta julkinen valta priorisoi ulkomaalaisia. Tuoreen tapauksen tarjoaa valtiovallan esitys pyhittää Espoosta lopetetun poliisikoulun tilat maahanmuuttajille, vaikka alun perin tiloihin suunniteltiin opiskelija-asuntoja.

Huvudstadbladetin taustajoukkojenkaan ei kannattaisi iloita paisuvasta maahanmuutosta vain siksi, että sitä kautta ”vierasta kieltä puhuvien” osuus väestöstä kasvaa. Ruotsinkieliset identifioituvat väärään ryhmään hakiessaan asemalleen tukea toisista kielivähemmistöistä. Vieraskielisten määrän kasvaessa ruotsinkielisten oma asema Suomessa heikkenee. Monikielisyydestä tulee rasite, kun joudutaan palkkaamaan tulkkeja, ja yhteiskunnallinen tehokkuus heikkenee jatkuvien viestintä- ja ymmärtämisongelmien vuoksi.

Joten miksi tavoitella maahanmuuttoa ja kiittää takaperoisesta politiikasta, joka johtaa asumisolojen kurjistumiseen sekä sosiaalisten olojen rakenteelliseen ja pysyvään vääristymiseen? Itseisarvo maahanmuutto ei ole, eikä myöskään maahanmuuttajien työpanos ole korvaamaton. Sen sijaan suomalainen ihminen näyttää olevan aina korvattavissa ulkomaalaisella: diskriminaation kohde, väistymään pakotettu ja orja omassa maassaan.

Tämä brutaali kansallisen edun polkeminen johtuu valtiollisen itsemääräämisoikeutemme kiistämisestä ja politiikan painopisteen siirtämisestä suomalaisten ihmisten edun valvonnasta kansainvälisiin ympyröihin. Se on vetänyt matot ja lattiat suomalaisten alta, eivätkä valtio ja kunnat pysty enää turvaamaan omille kansalaisillemme sellaista hyvinvointia kuin ennen.

Onko Helsinki Suomen pääkaupunki enää lainkaan? Vai onko tämä jonkinlainen ulkomaalaishyökkäyksen kohteena oleva viimeinen pelastusvene, jossa ulkomailta tulijat näkevät rauhallisen ja oloiltaan mukavan saarekkeen, kunnes tämäkin on ääriään myöten täynnä kansainvälisille metropoleille tyypillistä ahdistusta, hysteriaa ja repaleisuutta?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288540402737.html

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini jäi nolosti hiljaiseksi EU-budjettia käsitelleessä väittelyssä.

"ei somali voi alkaa Kauklahden palopäälliköksi.
Se ei ole syrjintää vaan asia, joka on tosiasia."

No, ruotsalaisten mieletä varmaan hyvinkin voisi. Pääasia ruotsalaisilla on aina tietenkin se, että jos ei hommaan saada ruotsalaista, niin sitten kuka tahansa, kunhan vaan ei ole suomalainen.

Tässä vielä lisätietoja pakkoruotsista vapautettujen määristä:

Kansalliskielistrategia:

"...Suurin osa maahanmuuttajista käy suomenkielistä koulua, mistä seuraa käytännössä, että ruotsi toisena kielenä -opetusta annetaan
vain vähän.
Vuosittain noin 3 000 oppilaista vapautetaan toisen kotimaisen kielen B-oppimäärän opetuksesta.
Vapautuksesta päättää rehtori, ja se perustuu huoltajien kuulemiseen ja kirjalliseen pyyntöön. Suurin osa vapautuksista myönnetään ruotsin kielen opetuksesta suomenkielisissä kouluissa ja vain pieni osa
suomen kielen opetuksesta ruotsinkielisissä kouluissa. Kaksikielisissä kunnissa myönnetään vähän tai ei
lainkaan vapautuksia. Vapautusmäärät vaihtelevat,
mutta eräissä kunnissa ne ovat suuria.
Suurin osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista käy suomenkielistä koulua ja oppii suomea joko
oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus tai oppiaineessa suomi toisena kielenä. Heidän mahdollisuutensa
oppia ruotsia ovat kuitenkin heikommat muun muassa vapautuskäytännön johdosta. Nykyisellään toisen
kansalliskielen opintoja ei ole mahdollista aloittaa toisen asteen koulutuksessa...."

Minusta on ihan selvät syyt miksi noin voikin olla:
Ruotsinkielisissä kouluissa:
-A1 kieli aloitetaan 3:lla on suomi
-A2 kieli tulee 5:llä on englanti
-B1 kieli tulee 7:lla.
A1:nä luetaan pakolla suomenkieltä koska harvoissa kunnissa edes kysytään vanhemmilta mitä haluavat. Eli käytännössä erittäin harvoin on edes valinnanvaraa. Ja tämä tarkoittaa että useimmilla ei ole mahdollisuuksia aloittaa suomenkielen opiskelut myöhemmin. Jos katsotte B1sen osuus niin nuohan ovat ihan yksittäisiä tapauksia eli voisi hyvinkin olla että on maahanmuuttajista kyse jotka ovat saaneet "lykkäyksen" suomenkielen opinnoissa. En ole kuullut koulusta missä B1 edes olisi suomea, ja A2na ehkä Helsingissä ja Turussa mutta muuten en.
Eli tämä todellisen valintamahdollisuuden puute pakottaa myös ne oppilaat jotka tarvitset tukea, ja joille uuden kielen lukeminen jo 3:lta on liian aikaisin, aloittamaan suomenkielen opiskelut jo silloin koska muuta mahdollisuutta ei ole tarjoilla jos ollenkaan pääsisivät kielenopiskeluun mukaan. Kun he sitten tulevat yläasteelle voikin todeta että kielen lukeminen on heille mahdoton asia ja heidät vapautetaan, mutta jos heille olisi voitu antaa mahdollisuuden aloittaa myöhemmin se olisi ehkä onnistunut koska ovat kasvaneet.

Osasyy on varmasti myös että ruotsinkielisellä puolella ei ole erityisluokkia joissa nämä todella suurta tukea tarvitsevat lapset voisivat olla. Vaan heidät on sijoitettu samoihin luokkiin kuin muut lapset. Luokka ei voi jäädä heidän tasolle vaan on pakko edetä ja tukiopetus heille ei riitä.

Pitäisi olla kaavake, jossa olisi painettu kohdat, jotka vanhemamt sitten täyttäisivät. Ja näitä A4:a olisi tarjolla vanhemmille, esim. vaikka jo neuvoloissa.

Ruotsinkielisissä kouluissa asioista vastaa mm. Dan Johansson, hänelle voi laittaa palautetta.