Voi Gorba minkä teit

Paljon oli muistaakseni Baltian maiden ilmavoimien kalustosta neuvostoliittolaista. Ei taineet Gorba ja Jeltsin sitä pojille myydä. Tais Meri ja kumppanit julistaa neuvostoliittolaisissa tukikohdissa olevan kaluston siirtyneen virallisesti edustamansa valtion haltuun.

"kalusto oli niin paskassa kunnossa, että ei meinannut kestää sitä muutaman sadan kilometrin siirtymistä, mitä tää poistuminen Balttian alueelta vaati.
Valtaosa tästä kalustosta jäikin teiden varteen .... "

Oli kaluston kanssa pulmia ja komusysteemin aikana. Kun ei lentsikat pelanneet, niin eivät voineet lentää käskettyjä kiintiölentoja. Lavastivat sitten lennot paperilla ja kaatoivat vastaavat kerosiinimäärät maahan. Baltit ovatkin ikionnellisia niiden vanhojen lentokenttien kanssa kun siellä yhäkin muhii hyvin haudutettua...

Marinoivat maat kirjoitti:

"kalusto oli niin paskassa kunnossa, että ei meinannut kestää sitä muutaman sadan kilometrin siirtymistä, mitä tää poistuminen Balttian alueelta vaati.
Valtaosa tästä kalustosta jäikin teiden varteen .... "

Oli kaluston kanssa pulmia ja komusysteemin aikana. Kun ei lentsikat pelanneet, niin eivät voineet lentää käskettyjä kiintiölentoja. Lavastivat sitten lennot paperilla ja kaatoivat vastaavat kerosiinimäärät maahan. Baltit ovatkin ikionnellisia niiden vanhojen lentokenttien kanssa kun siellä yhäkin muhii hyvin haudutettua...

Lue lisää

Patarautaa jäi paljon näiltä "Euroopan pelastajilta" jälkeensä.

Erittäin mielenkiintoista
Mies jonka kerrotaan pelastaneen satoja juutalaisia, saa surmansa juutalaisen kädestä. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että juutalaiset ovat kiittämätöntä kansaa, tai sitten jutussa on joku koira haudattuna.

Kreivi Folke Bernadotte (2. tammikuuta 1895 Tukholma, Ruotsi – 17. syyskuuta 1948 Jerusalem, Israel) oli ruotsalainen diplomaatti, upseeri, kreivi ja Punaisen Ristin johtaja. Hänet muistetaan neuvotteluista, jotka johtivat 27 000 vangin vapauttamiseen natsi-Saksan keskitysleireiltä toisen maailmansodan aikana.

Bernadotte johti pelastusoperaatiota, jossa norjalaisia, tanskalaisia ja ruotsalaisia internoituja haettiin valkoisilla busseilla keskitysleireiltä Ruotsin sairaaloihin. 27 000 vankia vapautettiin, huomattava osa heistä juutalaisia.

1948 Bernadotte oli YK:n neuvottelijana Palestiinan kysymyksessä. Äärisionistiseen Lehi-ryhmään kuuluvat salamurhaajat tappoivat hänet Israelissa 17. syyskuuta 1948."

Folke Bernadotte, Count of Wisborg; in Swedish: Greve af Wisborg (2 January 1895 – 17 September 1948) was a Swedish diplomat and nobleman noted for his negotiation of the release of about 31,000 prisoners from German concentration camps during World War II, including 423 Danish Jews from Theresienstadt released on 14 April 1945. In 1945, he received a German surrender offer from Heinrich Himmler, though the offer was ultimately rejected.

Theresienstadt oli Gestapon perustama keskitysleiri Terezínin kaupungissa (saksankielinen nimi Theresienstadt) nykyisessä Tšekin tasavallassa.

Keskitysleirille lähetettiin arviolta 144 000 juutalaista, joista noin neljäsosa (33 000) kuoli Theresienstadtissa. Yleisin syy kuolemiin olivat leirin epäinhimilliset olosuhteet: nälkä, stressi ja taudit, erityisesti pilkkukuume. Noin 88 000 vankia kuljetettiin Auschwitziin ja muille keskitysleireille. Sodan päättyessä Theresienstadtin keskitysleiriltä selvinneitä oli noin 19 000.

Theresienstadt suunniteltiin aluksi etuoikeutettujen saksalaisten, tšekkoslovakialaisten ja itävaltalaisten juutalaisten säilytyspaikaksi. Sinne siirrettiin paljon iäkkäämpiä ja arvostetuissa viroissa toimivia juutalaisia, ja leiri tuli tunnetuksi rikkaasta kulttuurielämästään. Leirin asukkaissa oli taiteilijoita, kirjailijoita, tutkijoita, diplomaatteja ja muusikkoja. Tunnetuimpiin vankeihin kuuluivat muun muassa säveltäjät Hans Krása ja Viktor Ullmann sekä kapellimestari Karel Ančerl.

Leirin lapsille järjestettiin päivittäin kouluopetusta ja urheilutoimintaa. Yhteisössä ilmestyi oma lehti, Vedem. Taiteilija ja opettaja Friedl Dicker-Brandeis piti lapsille piirustustunteja, joilla syntyi yli neljä tuhatta piirustusta. Dicker-Brandeis säilytti piirroksia kahdessa matkalaukussa ennen kuin hänet lähetettiin Auschwitziin. Kokoelma pelastui ja löydettiin vuosikymmen myöhemmin. Useimmat näistä piirustuksista ovat nyt nähtävillä Prahan Juutalaisessa museossa. Leirin noin 15 000 lapsesta selvisi vain noin 1 100 (joidenkin arvioiden mukaan ainoastaan 150).

Olosuhteet leirillä olivat äärimmäisen ankarat. Aikaisemmin noin 7 000 asukkaan kaupunkiin asutettiin yli 50 000 juutalaista. Ruokaa oli vähän ja leirillä puhkesi epidemioita. Theresienstadtiin siirrettiin vuonna 1943 myös ne noin 500 Tanskan juutalaista, jotka eivät olleet paenneet ajoissa Ruotsiin. He vaativat Punaisen Ristin päästämistä ghettoon.

Kuulostaa pikemminkin koontileiriltä, ennen Palestiinaan muuttoa.

dgfjhdg

adfgasdfhgasdfhgsdfs kirjoitti:

Erittäin mielenkiintoista
Mies jonka kerrotaan pelastaneen satoja juutalaisia, saa surmansa juutalaisen kädestä. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että juutalaiset ovat kiittämätöntä kansaa, tai sitten jutussa on joku koira haudattuna.

Kreivi Folke Bernadotte (2. tammikuuta 1895 Tukholma, Ruotsi – 17. syyskuuta 1948 Jerusalem, Israel) oli ruotsalainen diplomaatti, upseeri, kreivi ja Punaisen Ristin johtaja. Hänet muistetaan neuvotteluista, jotka johtivat 27 000 vangin vapauttamiseen natsi-Saksan keskitysleireiltä toisen maailmansodan aikana.

Bernadotte johti pelastusoperaatiota, jossa norjalaisia, tanskalaisia ja ruotsalaisia internoituja haettiin valkoisilla busseilla keskitysleireiltä Ruotsin sairaaloihin. 27 000 vankia vapautettiin, huomattava osa heistä juutalaisia.

1948 Bernadotte oli YK:n neuvottelijana Palestiinan kysymyksessä. Äärisionistiseen Lehi-ryhmään kuuluvat salamurhaajat tappoivat hänet Israelissa 17. syyskuuta 1948."

Folke Bernadotte, Count of Wisborg; in Swedish: Greve af Wisborg (2 January 1895 – 17 September 1948) was a Swedish diplomat and nobleman noted for his negotiation of the release of about 31,000 prisoners from German concentration camps during World War II, including 423 Danish Jews from Theresienstadt released on 14 April 1945. In 1945, he received a German surrender offer from Heinrich Himmler, though the offer was ultimately rejected.

Theresienstadt oli Gestapon perustama keskitysleiri Terezínin kaupungissa (saksankielinen nimi Theresienstadt) nykyisessä Tšekin tasavallassa.

Keskitysleirille lähetettiin arviolta 144 000 juutalaista, joista noin neljäsosa (33 000) kuoli Theresienstadtissa. Yleisin syy kuolemiin olivat leirin epäinhimilliset olosuhteet: nälkä, stressi ja taudit, erityisesti pilkkukuume. Noin 88 000 vankia kuljetettiin Auschwitziin ja muille keskitysleireille. Sodan päättyessä Theresienstadtin keskitysleiriltä selvinneitä oli noin 19 000.

Theresienstadt suunniteltiin aluksi etuoikeutettujen saksalaisten, tšekkoslovakialaisten ja itävaltalaisten juutalaisten säilytyspaikaksi. Sinne siirrettiin paljon iäkkäämpiä ja arvostetuissa viroissa toimivia juutalaisia, ja leiri tuli tunnetuksi rikkaasta kulttuurielämästään. Leirin asukkaissa oli taiteilijoita, kirjailijoita, tutkijoita, diplomaatteja ja muusikkoja. Tunnetuimpiin vankeihin kuuluivat muun muassa säveltäjät Hans Krása ja Viktor Ullmann sekä kapellimestari Karel Ančerl.

Leirin lapsille järjestettiin päivittäin kouluopetusta ja urheilutoimintaa. Yhteisössä ilmestyi oma lehti, Vedem. Taiteilija ja opettaja Friedl Dicker-Brandeis piti lapsille piirustustunteja, joilla syntyi yli neljä tuhatta piirustusta. Dicker-Brandeis säilytti piirroksia kahdessa matkalaukussa ennen kuin hänet lähetettiin Auschwitziin. Kokoelma pelastui ja löydettiin vuosikymmen myöhemmin. Useimmat näistä piirustuksista ovat nyt nähtävillä Prahan Juutalaisessa museossa. Leirin noin 15 000 lapsesta selvisi vain noin 1 100 (joidenkin arvioiden mukaan ainoastaan 150).

Olosuhteet leirillä olivat äärimmäisen ankarat. Aikaisemmin noin 7 000 asukkaan kaupunkiin asutettiin yli 50 000 juutalaista. Ruokaa oli vähän ja leirillä puhkesi epidemioita. Theresienstadtiin siirrettiin vuonna 1943 myös ne noin 500 Tanskan juutalaista, jotka eivät olleet paenneet ajoissa Ruotsiin. He vaativat Punaisen Ristin päästämistä ghettoon.

Kuulostaa pikemminkin koontileiriltä, ennen Palestiinaan muuttoa.

dgfjhdg

Lue lisää

tällä on topicin aiheen kanssa?

Jooo sitä pitää kiittää siitä, että se ei pysynyt pystyssä.

Erinäisiä metsään piiloutuneita yksiköitä taisi jäädä partisaaneiksi.

Jos Goba olisi ollut tosissaan, niin "laulava ketju" olisi jyrätty konekivääreillä stalinilaiseen malliin. Moniko Baltian ihmisketjun osista päätyi rikollisiksi Suomeen ja Ruotsiin on asia erikseen.

Ja sitten voitkin kertoa mitä tapahtui rauhantahtoisten toimesta Tsetseniassa, Georgiassa, Armeniassa tai vaikka oman parlamenttitalon pihalla. Kato joskus vaan se Kaspianmeren öljy menee lyhyen pallopään kansallistuntee edelle.

"Oliko se paha kun poistui ampumatta. Se kai kertonee ainakin sen maan rauhantahdosta."

Menihän neukut myös Afganistaniin! Viihtyivät 10 vuotta ja menettivät 20.000 sotilastaan. Afganistanin kansa vajeni huomattavasti enemmän. Tämäkin kuvaa 'sen maan rauhantahdosta'? Anni vaan ei aina kaikkea muista:-)

Huttianne kirjoitti:

"Oliko se paha kun poistui ampumatta. Se kai kertonee ainakin sen maan rauhantahdosta."

Menihän neukut myös Afganistaniin! Viihtyivät 10 vuotta ja menettivät 20.000 sotilastaan. Afganistanin kansa vajeni huomattavasti enemmän. Tämäkin kuvaa 'sen maan rauhantahdosta'? Anni vaan ei aina kaikkea muista:-)

Lue lisää

Baltiassa sopimukset tulkittiin kutsuksi. Sopimuksia tulkittiin venäläisellä tavalla. Kabulissa ja Terijoella hallitukset virallisesti pyysi Puna-Armeijaa avauksi.

Huttianne kirjoitti:

"Oliko se paha kun poistui ampumatta. Se kai kertonee ainakin sen maan rauhantahdosta."

Menihän neukut myös Afganistaniin! Viihtyivät 10 vuotta ja menettivät 20.000 sotilastaan. Afganistanin kansa vajeni huomattavasti enemmän. Tämäkin kuvaa 'sen maan rauhantahdosta'? Anni vaan ei aina kaikkea muista:-)

Lue lisää

Sopimuksen tekijöille kävi mukavasti. Päts pääsi mielisairaalaan, Smetona sairastui ja kuoli jo maanpaossa ja Ulmanis murhattiin Neuvostoliitossa.

Poliittisten johtajia tavoite oli pitää maa kasassa. Olisihan venäläisillä ollut edellytykset saksalaisten vuoden 1919 temppuun, mutta kun ne ÄO:tä laskevat mongooli geenit.

Rauhantahtoisia, että jätti tuhansia sossun luukulla käyviä ryssiä muistoksi balttien rasitteeksi. Suomikin on valitettavasti kantanut kortensa, mutta ininä eikun jatkuu. Venäjän taloudelle olisi kohtalokas isku, jos kaikki juopot, huorat, HIV potilaat, narkkarit, rikolliset ja muut saasta siirrettäisi Baltian maista pikku Putinin rasitteeksi.

Enemmistö oli poliittisia vankeja. Nykyisiin Raivo Roosniin ja muihin neuvostojärjestelmän tuotteisiin saisikin käyttää NKVD:n metodeja. Tulisi sekä suomalaisille että virolaisille veronmaksajille halvemmaksi. Maan puhdistuttua kuonasta voitaisi taas länsimaalaistuminen aloittaa uudestaan.

Viimeistä kesä 1944 osoitti yrityksen epäonnistuneeksi. Murretut puolalaiset eivät vastaaviin saavutuksiin pystyneet Varsovassa. Pelko kohtalosta motivoi. Baltit näki saksalaisten perääntyvän. Metsäveljet oli ainut keino välttää varma kuolema.

yritys epäonnistui kirjoitti:

Viimeistä kesä 1944 osoitti yrityksen epäonnistuneeksi. Murretut puolalaiset eivät vastaaviin saavutuksiin pystyneet Varsovassa. Pelko kohtalosta motivoi. Baltit näki saksalaisten perääntyvän. Metsäveljet oli ainut keino välttää varma kuolema.

Lue lisää

Epäonnistui? No mihinkä ne Baltian maat kuuluivat vuoteen 1991 asti.

vallata takaisin Baltian maat Saksan hävittyä. Se oli Leninin politiikan mukaista. Länsivallat tulivat väliin ja takaisinvaltaus epäonnistui. Suomi osallistui Viron pelastamiseen.
Stalin sitten 1939-40 natsien luvalla toteutti Leninin kesken jääneen kansallisuuspolitiikan.
Gorba taas ei mahtanut mitään Baltian siirtymiselle uudelleen lännen leiriin.

Puna-armeija yritti kirjoitti:

vallata takaisin Baltian maat Saksan hävittyä. Se oli Leninin politiikan mukaista. Länsivallat tulivat väliin ja takaisinvaltaus epäonnistui. Suomi osallistui Viron pelastamiseen.
Stalin sitten 1939-40 natsien luvalla toteutti Leninin kesken jääneen kansallisuuspolitiikan.
Gorba taas ei mahtanut mitään Baltian siirtymiselle uudelleen lännen leiriin.

Lue lisää

Virolla ei edes ollut hallitusta. Laidonerista tuli armeijan ylipäällikkö vasta kunnolla tammikuussa 1919. Onhan se tietysti ikävää mitä usealle Baltian maiden edustajalle lopulta tapahtui. Trotski oli kuitenkin itsekin lopulta saman järjestelmän uhri.

Koska ne ryyppäs ja ei älli riittäny saksalaisten temppuun. Ei noilla ainakaan Jeltsiniä vastaa päästetystä parku huudosta päätellen mikään koti-ikävä olisi ollut.